1.
Verkkovertaisten koulutus
31.1.2015, Tampere
Anniina Voutilainen, vertaistukikoordinaattori,
Simpukka ry
Maija Borén, järjestötyöntekijä,
Crohn ja Colitis ry

2.
Vertaistoimintaa verkossa

3.
Vertaistuki
• Perustuu kokemukselliseen asiantuntijuuteen
• Arvoja ovat tasa-arvo ja toisen ihmisen
kunnioitus
• Samankaltaiset kokemukset tuovat ihmiset
yhteen
>> Laimio & Karnell 2010

4.
Vertaistuki
• ”Vertaistukitoimintaan osallistuminen
edellyttää omaa oivallusta ja aktiivista valintaa
sekä usein myös toivetta hyvinvoinnin
lisääntymisestä”
• Eheyttävä ja jaksamista tukeva vuorovaikutus
• ”Vertaistuki ei ole tärkeää vain
ongelmatilanteissa, vaan se toimii myös
arkipäivän elämänlaadun vahvistajana”
>> Laimio & Karnell 2010

5.
Vertaistuki
1. Ihminen ottaa vastuuta omasta
elämäntilanteestaan
2. Vertaisryhmä toimii kyseessä olevien
ihmisten aloitteesta, ja sen jäseninä toimivat
ihmiset, joilla on yhteinen ongelma
3. Vertaistoiminta voi olla lisä tai vaihtoehto
julkisten palvelujen ohella.
>> Laimio & Karnell 2010

6.
Miksi vertaistukea?
• Helppo tulla: ei tarvitse jonottaa eikä pyytää lähetettä
• Empatia on omaa luokkaansa
• Ensimmäinen ja ainut paikka, jossa osanottaja tulee
kuulluksi omine ongelmineen, kysymyksineen, tunteineen ja
ajatuksineen
• Keskinäinen apu lisää itsetuntoa ja tunnetta omasta
pätevyydestä
• Osanottajat ovat toinen toisilleen esimerkkejä
selviytymisestä ja muutoksen mahdollisuudesta
• Vertaisryhmässä on mahdollisuus muutokseen –
passiivisesta avun ja tuen vastaanottajasta aktiiviseksi osallistujaksi
>> Laimio & Karnell 2010

7.
Verkkovertaistoiminnan erityispiirteitä
• Lainsäädäntö, Suomen perustuslaki, rikoslaki,
henkilötieto-laki jne. koskevat viestintää
Internetissä
• Tuen saaminen tai antaminen ei ole aikaan,
paikkaan tai sosiaaliseen kyvykkyyteen sidottua.
• Verkkovertaistuki voi palvella erinomaisesti esim.
pieniä, elämäntilanne- tai sairausryhmiä, joiden
edustajat saattavat olla yksin eri puolilla Suomea
tai jopa maailmaa.
>> Huuskonen 2010

8.
Verkkovertaistoiminnan erityispiirteitä
• Verkossa ihminen voi jättää viestinsä silloin kun
hänelle parhaiten sopii tai kun tuen tarve on
suurin.
• Pitkät välimatkat tai huonot kulkuyhteydet eivät
ole este osallistumiselle.
• Nopeat reaktiot – mutta mahdollisuus harkintaan
kirjoittamisessa.
• Avoimelle palstalle jätetty viesti tavoittaa suuren
joukon ihmisiä, ja palautteen voi saada nopeasti
>> Huuskonen 2010

9.
Verkkovertaistoiminnan erityispiirteitä
• Nimettömyys suojaa henkilöä ja madaltaa
kynnystä jakaa omia kokemuksia.
• Verkon keskusteluryhmissä vuorovaikutus
perustuu ajatusten vaihtoon. Esimerkiksi ulkonäöllä,
sosio-ekonomisella asemalla, ammattiroolilla tai muulla
ulkoisella tekijällä ei ole yhtä suurta merkitystä kuin
reaalimaailman vuorovaikutuksessa.
• Tekstit säilyvät – vai säilyvätkö?
>> Huuskonen 2010

10.
Verkkovertaistoiminnan erityispiirteitä
• Vertaistuen toteutuminen edellyttää
keskinäistä luottamusta. Nimettömyys voi luoda myös
turvattomuutta: avoimessa nettiryhmässä tai chatissa ei ole
varmuutta keskustelukumppanin henkilöllisyydestä eikä
myöskään siitä, kuinka moni lukee viestejä osallistumatta
lainkaan keskusteluun.
• ”Osallistuminen vertaistukeen verkossa vaatii
ihmiseltä netiketin hallintaa sekä kykyä pitää
omat rajansa. Kriisissä kokemuksen jakamisen
ja tuen tarve voi olla niin suuri, että omien
rajojen pitäminen unohtuu.”
>> Huuskonen 2010

11.
Verkkovertaistoiminnan erityispiirteitä
Vuorovaikutuksesta
jäävät pois ilmeet,
eleet
ja äänensävyt,
viestien tulkinta
vaikeutuu!

12.
Verkkovertaisen tehtävät:
Ylläpitäjä

13.
Yksityisyys
keskustelupalstalla/foorumilla
• Keskustelupalstalla on eri keskustelualueita:
– osan näkevät myös palstalle kirjautumattomille
henkilöille
– joihinkin keskustelualueisiin pitää pyytää pääsyä
erikseen
• Kirjoittamaan pääsee vain kirjautumalla
sisään!

14.
Facebook-ryhmien yksityisyyden tasot
• Facebookissa on eri tyyppisiä ryhmiä:
– Julkiset (Kaikki voivat nähdä ryhmän, sen jäsenet
ja jäsenten julkaisut)
– Suljettu (Kaikki voivat löytää ryhmän ja nähdä sen
jäsenet. Vai jäsenet voivat tarkastella julkaisuja.)
– Salainen (Vain jäsenet voivat löytää ryhmän ja
tarkastella sen julkaisuja)

15.
Ryhmäläisten hyväksyminen mukaan
• Facebookissa:
– Kuka tahansa voi hakea avoimeen tai suljettuun
ryhmään. Ryhmäläiset voivat myös ehdottaa uusia
jäseniä.
– Ylläpitäjä hyväksyy mukaan
• Ryhmään pääsyn ehtona voi olla esimerkiksi
tunnettuus, esittely tai yhdistyksen jäsenyys

16.
Mukaanpääsy vaatii esittelyä
Hei! Olet lähettänyt pyynnön saada liittyä
Simpukan Lapselliset lapsettomat -
ryhmään. Ennen ryhmään hyväksymistä,
pyynnön lähettäjän tulee lyhyesti esitellä
itsensä ja taustansa yhdelle ryhmän
ylläpitäjistä. Hyväksymme ryhmään vain
henkilökohtaisella profiililla esiintyvät,
lapsettomuutta jossain muodossa
kokeneet/kokevat lapselliset lapsettomat.
Täten pyrimme ehkäisemään
väärinkäytöksiä ja ylimääräisiä silmäpareja
ryhmässä, jossa keskustelunaiheet voivat
välillä olla hyvin kipeitäkin. Kiitos
ymmärryksestä! Ystävällisin terveisin,
Anniina Voutilainen Simpukan
vertaistukikoordinaattori
Olit hakenut mukaan
tuohon meidän colitista
sairastavien
keskusteluryhmään.
Esitteletkö itsesi lyhyesti
(mistä, mikä diagnoosi,
milloin saatu) niin voin
hyväksyä sinut mukaan
ryhmään :)?
- Maija,
Crohn ja Colitis ry

17.
Tervetuloa mukaan
yhdistyksen toimintaan!
Lämpimästi tervetuloa mukaan
Simpukan keskusteluryhmään!
Simpukka tarjoaa vertaistukea verkossa
(Facebookissa sekä Simpukan
nettisivuilla toimivalla
keskustelufoorumilla ja
vertaisvälityksen kautta) sekä eri
paikkakunnilla vertaistukiryhmien
muodossa. http://www.simpukka.info/
vertaistukiryhmat/ Lisätietoa
vertaistuesta voi kysellä minulta.
terveisin, Anniina
• Jos resursseja on,
vastausviesti on
loistava tilaisuus
kutsua mukaan
yhdistyksen
muuhunkin
toimintaan!

18.
Verkkovertainen valvoo verkkokeskustelun
sääntöjen noudattamista
Yhdistyksellä on ryhmän ylläpitovastuu ja vastuu keskustelun sujumisesta
yhdistyksen arvojen mukaisesti. Ylläpitäjät voivat tarvittaessa poistaa
henkilöitä ryhmästä ja muokata ryhmän sääntöjä.
Tavoitteena on luoda yhteisö, jossa on hyväksyvä ilmapiiri ja jossa kaikkien
kokemusta kunnioitetaan. Häiritsevään käyttäytymiseen tullaan puuttumaan ja
keskustelua häiritsevä henkilö voidaan poistaa ryhmästä.
Simpukka-yhdistys on strategiassaan linjannut, että Simpukan toiminnassa on
positiivinen yleisvire. Vaikka lapsettomuus on erittäin vaikea ja musertavakin asia, siitä
voi kuitenkin ajan myötä selvitä. Emme siis jää suruun ja katkeruuteen liikaa
vellomaan, vaan etsimme elämään valoa. Tämä ajatus on johtava sääntö myös
keskusteluryhmissä.

19.
Verkkovertainen valvoo verkkokeskustelun
sääntöjen noudattamista
Yleisiä verkkokirjoittamiseen liittyviä ohjeita:
Kun kirjoitat viestejä, käyttäydy kuin olisit kasvotusten jonkun kanssa. Muista
kunnioittaa muita keskustelijoita ja heidän mielipiteitään. Ole kohtelias ja
ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi riitoja tai hauku muita
keskustelijoita.
Älä kiroile tai kirjoita muuten hyvien tapojen vastaisesti.
Älä kirjoita koko viestiä isoilla kirjaimilla. Se on HUUTAMISTA eikä sitä ei ole
kiva lukea.
Kaikenlainen mainonta ja markkinointi ryhmässä on kielletty.
Myös lääkkeiden antaminen ja myyminen ryhmässä on kielletty.
Keskusteluryhmän jäsenet luovat itse sisältöä ryhmään.
Keskustelut ovat luottamuksellisia, älä kerro tai jaa ryhmässä lukemiasi asioita
eteenpäin.

20.
Verkkovertainen valvoo
verkkokeskustelun sääntöjen
noudattamista
• Sääntöjä tarvitaan jotta voidaan ylläpitää
turvallista ja luotettavaa verkkovertaisryhmää
• Ryhmän toiminnan aktiivinen seuraaminen
• Sääntörikkomusten tai epäselvien keskustelujen
tai mielensäpahoittamisten arviointi yhdessä
muiden verkkovertaisten tai työntekijän kanssa
• Harkittu, mutta nopea reaktio
• Säännöt verkkovertaisen tukena ja työvälineenä

21.
Verkkovertainen ohjaa ryhmäläisiä
kunnioittamaan yksityisyyden suojaa
• Yksityisyyden suoja tarkoittaa sitä, että
kenenkään toisen salassa pidettäviä tai muutoin
arkana pidettyjä asioita ei voi tuoda julki ilman
tämän lupaa.
• Kaikki mitä verkkoon kirjoitat tai lataat, myös jää
sinne. Myös kuvakaappaukset ovat mahdollisia.
• Anonyymi vai omilla kasvoilla
– Edut
– Tunnistetiedot
• Yhdistyksen maineen suojaaminen

22.
Muuta keskusteltavaa
• Koska on hyvä aika lähteä ryhmästä? Pitääkö
mainita erikseen jossain (säännöissä,
keskustelunavauksessa tms.) että on ok lähteä
ryhmästä? Kuinka se sanotaan?
• Onko tavoitteena suurensuuri-ryhmä?
Etuja/haittoja? Kuinka karsia ryhmää?

23.
Verkkovertaisen tehtävät:
Vertainen

24.
• Kuten kaikessa sosiaalisessa kanssakäymisessä,
myös verkossa on syytä noudattaa hyviä tapoja.
• Ole aktiivinen, avoin ja kohtelias.
• Kuuntele ja pyri ymmärtämään muita.
• Kirjoita rehdisti omalla nimelläsi ja seiso sanojesi
takana.
• Älä julkaise verkossa sellaista, mihin et halua
törmätä tulevaisuudessa.
• Huomioi tekemiesi materiaalien käytössä
tekijänoikeus.
Hyvä verkkokeskustelun tapa

25.
• Käyttäydy verkossa kuten muillakin julkisilla
areenoilla.
• Muista, että kaikki verkossa julkaistu voi
hetkessä levitä laajempaan julkisuuteen.
• Jos huomaat tehneesi virheen, pyri
korjaamaan se itse ensimmäisenä.
• Avoimuus kannattaa.
» Lähde: Viestintä-Piritta 2011

26.
• Koska verkossa kommunikoidaan
kirjoittamalla, on kirjoitustaidolla suuri
merkitys vuorovaikutuksessa.
– kirjoitustyyli lyhyttä ja ytimekästä
• Tunteiden ilmaiseminen kirjoittamalla on
vähäisempää kuin kasvokkaisessa viestinnässä
– verkossa on käytössä omia tunteiden
ilmaisutapoja (hymiöt  , TEKSTIN tehokeinot)
Verkkokeskustelujen sävy

27.
• Nonverbaalin viestinnän puuttuminen sekä
viestinnän nopeus ja välineet voivat aiheuttaa
verkossa hämmennystä ja virheellisiä
tulkintoja

28.
• Keskusteluryhmissä kaikki tunteet sallittuja
– Tavoitteena positiivinen yleisvire
• Verkkovertaisen on hyvä tukea keskusteluissa
voimavarakeskeista näkökulmaa

29.
Verkkovertaisen tehtävät:
Keskustelun aktivoija

30.
• Verkkovertaisen rooli aktivoijana voi olla
– keskustelun herättäminen
– ryhmän toimintatapojen kertominen uusille
ryhmäläisille
– esittelyjen pyytäminen
– aktiivinen vastaaminen muiden osallistujien
viesteihin
– pelisääntöjen ottaminen keskusteluun
mahdollisessa ristiriitatilanteessa
Keskustelun aktivoija

31.
• Kannustaa ryhmäläisiä luomaan itse sisältöä
– Mitä muuta voisi olla hoitokeskustelujen lisäksi?
– Omat tarinat ja kokemukset
– Mistä saa voimaa
– Ajankohtaisia asioita

32.
Verkkovertaisen tehtävät:
Näköalapaikan pitäjä

33.
Näköalapaikan pitäjä
• Verkkovertainen näkee osallistujien toiveita ja
tarpeita, joihin yhdistys voisi vastata
– Esim. vertaistuen tarve eri paikkakunnilla
• Jäsenmäärän hallinta
• Kommenttien merkitys yhdistykselle
– kokemusasiantuntijuus