Service Design Breakfast - Catalyzing the birth of ICT-based growth ecosystem in the capital region - case Espoo - part 1

1. Aalto PRO Osaamisen suunnannäyttäjä ICT-plus Work Group: The Possibility of Creating Thousands of ICT Jobs in Finland’s Capital Region By: Jarmo Hallikas, Outi Huvinen, Jyrki Kontio, Kalevi Köninki, Olli-Pekka Mutanen, Risto Nevalainen, Juhana Peltonen
2. Nokia’s Situation and the Restructuring of the Finnish ICT Sector • The Nokia cluster has lost about 14,000 jobs in a few years in Finland * • Meanwhile, small and medium software firms and foreign entrants have been hiring • The most significant layoff announcements are probably over * Source: 21 polkua Kitkattomaan Suomeen. ICT 2015 -työryhmän raportti. 2013. -1500 -1000 -500 0 500 1000 1500 2000 0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000 160000 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 2009 2010 2011 2012 Nokia’s EBIT and personnel Personnel EBIT (€ millions)
3. The Finnish ICT Sector in the Capital Region • About 50% of Finland’s ICT workforce is in the Uusimaa province* • The combined revenue of ICT firms in the Helsinki area is about 64 bn. € ** • There are about 4000 ICT-firms in the area** * Based on Statistics Finland’s StatFin database, accessed Jan 11, 2013 (situation in 2010) ** Based on accounting information from Finland’s Trade Registry. Total: 50 399* 45% 5% 9% 11% 30% Employment in ICT subsectors in the Uusimaa province 62 Computer programming, consultancy and related activities 63 Information service activities 27 Manufacture of electrical equipment 61 Telecommunications
4. Development of the Finnish ICT labor market • The ICT labour market weakened in 2012 in Finland • Further decline is expected before the situation improves • The situation in Uusimaa now follows a similar pattern as the rest of the country * Source: Ministry of Employment and the Economy / Labor statistics -60% -40% -20% 0% 20% 40% 60% 80% 11 10 09 08 07 06 05 04 03 02 01 12 11 10 09 08 07 06 05 04 03 02 01 12 11 2012 2011 2010 Annual change in open ICT jobs * Finland Uusimaa
5. Aalto PRO Osaamisen suunnannäyttäjä The Economic Significance of Startups and Growth Clusters on a National Level Case: Silicon Valley, CA
6. World’s top 25 startup ecosystems Source: Startup Genome, 2012.
7. The Economic Significance of Startups and Growth Clusters on a National Level • Case Silicon Valley – Stanford Entrepreneur companies generate 2,7 trillion USD in revenue annually, and have created 5,4 million new jobs. *** • During the last three decades in the US: – Economic growth has been solely based on the value created by technology companies, and especially the IT sector * – Companies under 5 years of age have created over 40 million jobs accounting for all of the country’s net job growth. ** * Startup Genome, 2012. ** President's Council on Jobs and Competitiveness, White House. Interim report 2011. *** The Wall Street Journal 24.10.2012
8. How to Be Silicon Valley? - Paul Graham (2006)
9. Silicon Valley Ecosystem Start- ups Law Firms Banks Venture Capital Angel Investors Established Firms Talent Research Advisors Universities
10. Aalto PRO Osaamisen suunnannäyttäjä How can Finland Create the Thousands of ICT Jobs It Needs? Case: The Helsinki Region
11. Software and Related Services are the Driver of Growth in the Helsinki Region • 75% of Finland’s about 11 000 ICT companies are in software or software related services • The number of these firms is up by 40% during six years with employment growth throughout the third millennium • Of these firms, 50% are in Uusimaa and a third in the Helsinki Region * Ali-Yrkkö, J., Rouvinen, P. & Ylä-Anttila, P. Nokian osuus pienenee - ICT-sektorin kasvu palveluissa ja ohjelmistoissa. Suhdanne 2012, 76–78 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 Total Employed in ICT Subindustries* Source: Ali-Yrkkö, Rouvinen ja Ylä-Anttila (2012) Manufacturing Software and related services
12. Why do the favorable circumstances not result in growth and competitiveness? • According to several surveys, Finland is one of the best places to do business* • There is a strong concentration of ICT knowhow and growth potential in the Helsinki Region • Yet, a significant innovation and growth cluster that draws in international capital and talent, has not formed. – Is this because we lack world-class skills? – Do we lack entrenrepeurs with willingness to grow internationally? – Or do we already have all the key ingredients to form a growth cluster, but the ingredients are not getting mixed? * Top 10 Countries To Run A Business. Forbes 20.1.2013.
13. 13
14. ”Right people!” 14
15. Learning from International Success Stories • Finland has many encouraging examples: – People and knowhow for creating world-class growth companies – ”Communities of growth”, that have collaborative culture of sharing, learning and doing – Setting highly ambitious goals – Finnish role models from global success stories • Successful firms have compensated the missing ingredients in the ecosystem by creating the ingredients themselves or by bringing them to Finland from abroad. • Unfortunately, these highly successful cases are rare – This raises the question, what can we learn from them in order to stimulate more growth?
16. Possible Catalysts of a growth ecosystem? 1. The ingredients of growth (e.g. resources, knowhow) must be brought together more effectively (for example, through shared spaces). 2. A culture of collaboration in doing, learning and sharing must be enhanced. 3. Public entrepreneurship services must be brought closer to firms with growth potential and made more easily accessible. 4. There must be a common vision to catalyze the development a leading ICT cluster, and what resources, actors, and decisions are needed to accomplish this. 5. This leading cluster of growth entrepreneurship will pull international talent and funding to Finland (the absence of which has slowed down growth).
17. Aalto PRO Osaamisen suunnannäyttäjä Project Initiatives to upgrade the know-how of the Finnish ICT labour & to Catalyze the birth of strong Growth Cluster in the Capital Region
18. ”Focal Point” • Ehdotus ICT-kasvuekosysteemin syntymisen katalysoimiseksi • Fyysinen kohtaamispiste ja aktiivinen verkosto, joka on – kustannustehokas – vaikuttava – innovatiivinen ja uudistuva – synerginen – Nopeavaikutteinen • Pääkaupunkiseudun yhteinen hanke, joka hyödyttää koko Suomea Kasvukokemus-Sampo Yhteisöllinen itseoppimisympäristö Rahoitusratkaisut Talent-Finland -palvelu
19. ”Software Factory” Hyödyt • 300 henkilön kokonaisuus • Päivittää ammattilaisten osaamisen • 60% kustannuksista palautuu yhteiskunnalle Haaste • Startup-yrityksillä on vähän aikaa ja resursseja toteuttaa prototyyppejä tarjoomastaan • Kaupalliset palvelut ovat liian kalliita yrityksen alkuvaiheessa • Yrittäjien on vaikea löytää oikeita kumppaneita heti toiminnan alkuvaiheessa Softapaja • 300 henkeä työllistävä nopeiden prototyyppien kehitysorganisaatio joka myy vain Startup- kiihdyttämölle • Prosessit ja toimintatavat optimoitu ketterään toimintaan • Osaamisen kehittäminen henkilöstölle • Rahoitus: 20% julkinen subventio palkkakuluille, työntekijöillä sweat equity –optio: 0-40% työstä voi tehdä omistusosuutta vastaan Startup- kiihdyttämö Softapaja 60- 100% Subventio 20% • Investoinnit infraan ja osaamiseen • Mahdollistaa riskinoton • Parhaat ketterän kehityksen käytännöt • Osaamisen kehittäminen • Sweat equity - kontribuutio 0-40% proto
20. ”Growth Experience Sampo” Hyödyt • Nopeuttaa yritysten kasvua • Vähentää virheitä • Tehostaa ja kiihdyttää toimialan oppimista Haaste • Digitaaliajan uudistuessa kasvuyrityksillä on uusia haasteita, joihin ei ole valmiita ratkaisuja • Suomen ICT-alan kilpailukykyä voidaan vahvistaa sillä, että opimme systemaattisesti muita maita nopeammin näiden hasteiden ratkaisuista Ratkaisu • Digitaalisen startup- ja kasvuliiketoiminnan osaamisen kiihdyttämö, joka • Kerää ja analysoi kokemuksia kasvuyrityksiltä • Tunnistaa ja paketoi hyvät käytännöt sellaisiksi, että niitä on muiden helppo hyödyntää • Jakaa osaamista kasvuyrityksille • Neuvoo ja auttaa kasvuhaasteissa • Koostuu tiiviistä asiantuntijatiimistä ja kokeneiden advisoreiden verkostosta • Arvioinnit • Kokeilut • Benchmarkkaukset • Kokemusten paketointi Haasteita, dataa, kokemuksia ratkaisuista Kasvuyritys Kasvu- kokemus- Sampo • Konsultointi • Menetelmät • Ratkaisupohjat • Neuvonta • Sparraajat • Web-sivut • Video-tutorialit • Työpajat

Hinweis der Redaktion

Missä ollaan? ”taustoitus”

ICT-ala on ollut ennen kasvun moottori, nyt rakennemuutos.
Tämän keskiössä on Nokia.
Kysynnän hiipuminen johtanut lopulta tuloksentekokyvyn heikkenemiseen ja irtisanomisiin

Eka bulletti:
ICT-alalla noin 100 000 työpaikkaa, niin tämä on paljon.
Helsingin sanomat raportoi viikko sitten, että noin 7000 lähtenyt NSN:ltä ja Nokialta parissa vuodessa

Toka bulletti: näin Nokia ilmoitti muutama viikko sitten, toisaalta karsittavaa on vähän
* Liiketulos on plussalla.
Nokiassa ja NSN:ssä nyt 12000 henkilöä Suomessa, karsittavaa ei hirveästi ole, ellei kysessä vielä järeämmät uudelleenjärjestelyt
JP: mielestäni tämän pitää olla jo tässä

 ”Mitä Nokai tilanne tarkoittaa täällä?” ”mitä täällä ylipäätään on?”

Pointti tässä on, että Uusimaa näyttää päällepäin aikalailla samalta kuin muu Suomi
* ICT-alan työmarkkina kiristynyt vuoden 2012 aikana.
1) -- avoimet työpaikat, 3kk liukuva keskiarvo: 2012 huono vuosi, 2011 oli vielä ihan hyvä vuosi.
-- “Paras tilanne ikinä”: saattaa olla tilanne 2011, kenties avoimet työpaikat ovat vastareaktio

Nyt tilanne on se, että avoimien työpaikkojen vuosikehitys on painunut miinukselle

Tilanne on nyt kuitenkin parempi kuin lamassa (11/2012 458 paikkaa, kesä 2009 239): Keväällä 2009, yli 50% parempi

* Sama tarina työttömissä työnhakijoissa, hieman selvempi graafi
-- käänne nousuun tapahtui viime kesänä

“Tilanne todennäköisesti huononee vielä ennen paranemista”: syyt: 1) suhdanne 2) ilmotettuja irtisanomisia vielä toteutumatta

“Uudenmaan tilanne ei juurikaan poikkea muun Suomen trendistä”
** Yleinen johtopäätös: datassa paljon kohinaa
** Mahdollisesti Uudella maalla oli kovempi työnvoimavaje, mutta nyt tämä “puskuri” on käytetty.

* Työttömät DI:t 250 -> 350 (maaliskuu -> nyt)
VIESTI:

Lähdimme toimeksiannossamme tarkastelemaan toisaalta uusien yritysten ja toisaalta alueellisten innovaatio- ja kasvukeskittymien merkitystä kansantalouksille…
VIESTI: Maailmassa on monia merkittäviä innovaatio-ja kasvukeskittymiä, joista esimerkkinä käytetty Kaliforniassa sijaitseva Piilaakso on ylitse muiden. Toistaiseksi Piilaakson menestystä ei ole kyetty kopioimaan muualle.

Taustaa: Muita merkittäviä kasvuyrityskeskittymiä ovat mm. Tel Aviv, Los Angeles, Seattle, New York, Boston, Lontoo, Toronto, Singapore, Sao Paulo ja Bangalore.
Suomen Metropolialue ja Oulu on yltänyt toistaiseksi ainoastaan harvoille listoille johtuen mm. siitä, ettei Suomi yksinkertaisesti ole kuulunut näiden listausten analysoimiin kohteisiin.
VIESTI: Tällaisten alueellisten innovaatio- ja kasvukeskittymien merkitys yksittäiselle kansan-taloudelle on niiden kokoonsa nähden lähes suhteeton.

Taustaa: USA:n talouskasvu on perustunut kolmen viimeisen vuosikymmen ajan teknologiapohjaisten ja erityisesti IT-sektorin voimakkaasti kasvavien yritysten arvonluonnille ja samalla ajanjaksolla on alle viiden vuoden ikäisissä yrityksissä syntynyt yli 44 miljoonaa työpaikkaa vastaten kokonaisuudessaan maan uusien työpaikkojen nettolisäyksestä . Teknologiapohjaisen kasvun keskuksena on toiminut Kalifornian ”piilaakso” Silicon Valley, joka on kansainvälisissä vertailuissa vuosi toisensa jälkeen todettu maailman johtavaksi innovaatio- ja kasvuyritys¬ekosysteemiksi. Yksinomaan Palo Altossa sijaitsevasta Stanfordin yliopistosta lähtöisin olevien yritysten yhteenlaskettu vuosittainen liiketoiminta-arvo on lähes 3 biljoonaa dollaria ja yritykset ovat luoneet 1930-luvulta lähtien yhteensä 5,4 miljoonaa uutta työpaikkaa .

Siirtymä: ”Kuinka tällainen menestystarina olisi synnytettävissä muualle”?
VIESTI: Kuinka Piilaakson kaltainen menestystarina olisi synnytettävissä muualle”? (Piilaakson syntyhistoria in nutshell)

Tunnettu yhdysvaltalainen pääomasijoittaja, teknologiayrittäjä, Harvardissa väitellyt Paul Graham on pohtinut keynote-puheissaan ja esseessään, mitä vaaditaan Piilaakson kaltaisen korkean teknologian kasvuyhteisön syntymiseen ja vastaavan synnyttämiseen jossain muualla päin maailmaa. Hän päätyy analyysissään siihen, että lopulta kaikki tiivistyy oikeantyyppisten ihmisten (”the right people”) kohtaamiseen suotuisissa olosuhteissa ja paikassa. Vaadittavia oikeita ihmistyyppejä hänen mukaansa ovat toisaalta syvää erityis- ja toimialaosaamista omaavat ihmiset, kuten IT-osaajat (”nerds”) ja toisaalta hyvinvoivat ja varakkaat ihmiset (”rich people”). Myös paikan on täytettävä kriteereiltään näiden kahden ihmisryhmän vaatimukset heidän viihtyäkseen ko. alueella. Sen jälkeen kaikki muu ekosysteemin rakentumiseen tarvittava, kuten erityispalvelut ja täydentävä osaaminen, hakeutuvat näiden kahden ihmisryhmän käynnistämän toiminnan ympärille. Graham valaisee ydinajatustaan useilla esimerkeillä Yhdysvaltojen sisällä miksi mm. tietyistä IT-osaajia kouluttavista computer science -yliopistokaupungeista (esim. Pittsburgh/University of Pittsburgh; Ithaca/Cornell University) tai toisaalta varakkaiden ihmisten suosimista alueista (esim. Miami/Florida) ei ole kehittynyt alueellisia kasvukeskuksia toisen mainitun ihmisryhmän edustuksen puuttuessa näiltä alueilta. Syyt liittyvät tavalla tai toisella näiden ihmisryhmien viihtymiseen ko. alueilla. Paul Graham. How to Be Silicon Valley. 2006

Vaikuttavia tekijöitä Grahamin mukaan ovat mm. suotuisa ilmasto (esim. Kalifornian Bay Area), osaajia ja lahjakkuuksia kouluttavan yliopiston (esim. Stanford, MIT) ja ihmisten viihtymiseen vaikuttavan riittävän ”persoonallisen” metropolialueen välitön läheisyys (San Francisco, Boston, Singapore). Ympäristön tulee lisäksi tarjota sopivan infrastruktuurin ja soveltuvat tilat ihmisten tapaamiseen ja aktiiviseen verkottumiseen (esim. kokous- ja konferenssitilat). Merkityksellistä kasvuyhteisön synnyn kannalta on myös se, että lukuisten menestyvien yritysten (mm. Intel, Apple ja Google) perustajat ovat sopivan rahoittajan kohdatessaan jääneet yrityksen ”perustamisalueelle” ruokkimaan ja vahvistamaan sille kehittyvää ekosysteemiä.
VIESTI:

Seuraavaksi tarkastellaan toimeksiannon mukaisesti alueellisesti Metropolialueen tilannetta potentiaalisen kasvukeskittymän synnyttämiseksi: Mitä meillä jo on täällä ja mitä mahdollisesti puuttuu?

- Suomen kilpailukyvyn lähtökohdat on todettu varsin hyviksi ja mm. rakenteellisesti olevan kansainvälistä kärkitasoa. Lisäksi koulujärjestelmämme, teknologiaosaamisen ja infrastruktuurin taso on hyvää tasoa ja yhteiskuntamme on vakaa ja toimiva.
VIESTIT:

Pääkaupunkiseudun tilanne ei toistaiseksi ole niin paha kuin ajatellaan työllisyyden suhtaan ja sillä on monia alueellisia etuja.

SEN LISÄKSI, että Uudellamaalla on jo noin 50% koko Suomen ICT-alan työvoimasta ja yli 35% alan yrityksistä, niin metropolialueella sijaitsee valtakunnan suurin ICT-kasvuveturiyritysten keskittymä (reilu 1/3 eli 35% koko valtakunnan ohjelmistopalveluyrityksistä, joiden lukumäärä ja henkilöstö on kasvanut jo pitkän aikaa tasaisesti).

Lisäksi pääkaupunkiseudulla tasaisesti kasvaneiden TOL 62-yritysten suhteellinen osuus kaikista ICT-yrityksistä (78%)on valtakunnallista keskiarvoa (75%) korkeampi.

Logiikka laskelmassa:
- Tilastokeskuksen mukaan Q1/2012 Suomessa yhteensä noin 11 000 ICT-yritystä, joista ohjelmistopalvelualalla (TOL 62) toimii noin 75% (~8200)
- Suomen ICT-alan työpaikoista n. 50% Uudellamaalla => samassa 50%:n suhteessa Uudellamaalla on myös TOL 62:n ohjelmistopalvelualan yrityksiä
- kasvutrendin yrityksistä noin 50% (~4 100) sijaitsee Uudellamaalla ja n. 34% (~2800) pääkaupunkiseudulla (jälkimmäinen saatu laskemalla raportin kuvaajasta ICT-yritysten kokonaismäärä Hki, Espoo + Vantaa ja laskemalla TOL 62-yritysten %-osuus kaikista TOL 62:n ohjelmistopalvelualan yrityksistä (=8200)
- JP:n laskemat ICT-yritykset pääkaupunkiseudulla: 62 – 2883 yritystä,
Total 3722
Kansainväliset vertailut ja tutkimukset kuitenkin osoittavat, että Suomi on yksi parhaista maista harjoittaa yritystoimintaa ja vaikka innovaatioekosysteemissämme on puutteita, on se tästä huolimatta todettu kuuluvan maailman parhaimpiin.

Silti todella merkittävä innovaatioiden ja kasvun keskittymä on jäänyt Suomeen syntymättä.

Onko tähän syynä se, meiltä puuttuu tarvittavaa osaamista, ”oikeantyyppisiä” ihmisiä vai siinä, etteivät ekosysteemin syntymiseen tarvittavat elementit kohtaa yhteiskunnassamme riittävissä määrin?
Indikaatio 1: Kansainväliset läpimurrot (Rovio Entertainment, Supercell ja DealDash)

Vastausta voi lähteä hakemaan positiivisesta esimerkeistä ihmisistä, ja siitä mitä he ovat saaneet kasvuyritystoiminnan alueella aikaan. Viimeaikaiset erittäin nopealla aikataululla syntyneet yksittäisten uusien yritysten menestystarinat osoittavat, että maailman ykköspaikan tavoittelu Suomesta käsin on myös mahdollista ja jo vallitsevaa todellisuutta. Peli- ja viihdeliiketoiminnassa suomalaiset yritykset Rovio ja Supercell ovat miehittäneet tuotteillaan maailman suosituimman sovelluskauppa App Storen pelien kärkisijoja. Joulukuussa 2012 uutisoitiin Supercellin kahden (2) pelin tuottaman liikevaihdon olevan suurempi kuin minkään muun pelijulkaisijan yhteenlaskettu liikevaihto Applen sovelluskaupan sisällä peitoten mm. Electronin Artsin kaltaisen kansainvälisen pelijätin lähes 1000 pelillään. Vuonna 2009 Angry Birds pelillään kasvuun ponkaissut peli- ja viihdeyhtiö Rovio Entertainmentin liikevaihto oli vuonna 2011 jo 75 miljoonaa euroa (nettotulos 36 miljoonaa) ja vuoden 2012 lopussa yhtiössä oli jo runsaat 500 työntekijää. Kovaa kasvua tukemaan on tarkoitus palkata kuluvan vuoden aikana lisää noin 300 työntekijää. Nämä ja muutamat muut maailman kilpailluimmille markkinoille menestyksellisesti pääseet suomalaiset kasvuyritykset osoittavat, että menestykseen tarvittavat yrittäjät ja elementit ovat Suomesta käsin löytyneet.

-> Tarkastelu yhteisöllisellä tasolla: yhdessä tekemisen ja oppimisen kulttuuri kasvuyritystoiminnassa.
Indikaatio 2: Yhteisölliset menestystarinat

Menestyksellisten ”yksilösuoritusten” lisäksi Suomessa on näyttöä myös kasvuyrittäjyyden ympärille rakennettujen yhteisöiden menestyksestä. Tunnetuin esimerkki on Aalto-yliopiston yhteydessä toimiva kasvuyrityskiihdyttämö Startup Sauna, jonka tarkoituksena on luoda edellytyksiä uusien kasvuyritysten synnylle, kasvulle ja kansainvälistymiselle. Vuonna 2009 yrittäjyyttä edistämään ja startup-yhteisön rakentamista varten perustettu ruohonjuuritason opiskelijayhteisö on lyhyen olemassa olonsa aikana tehnyt tunnetuksi ja edistänyt kasvuyrittäjyyttä varsin suurella yhteiskunnallisella ja kansainvälisellä vaikuttavuudella. Haaveena perustajilla oli Silicon Valley -tyyppisen kulttuurin tuominen Pohjois-Eurooppaan tarjoten opiskelijoille ideoita, resurssit ja ohjauksen maailman parhaiden startup:ien rakentamiseen Suomessa. Kahden vuoden aikana Startup Saunan kiihdyttämö-ohjelmasta on valmistunut jo yli sata yritystä, jotka ovat keränneet rahoitusta yhteensä yli 15 miljoonaa euroa. Lisäksi yhteisö pyörittää mm. yrittäjänmielisille ja lahjakkaille opiskelijoille suunnattua 3-12 kuukauden työharjoitteluohjelma, jossa harjoittelijat lähetetään työskentelemään startup-yrityksiin Piilaaksoon ja New Yorkiin, sekä järjestää vuosittain Suomessa Pohjois-Euroopan johtavan teknologiakonferenssi Slushin, jonka kansainvälinen näkyvyys on alueellaan varsin suuri.
Suomesta käsin on löytynyt tarvittavaa osaamista ja oikeantyyppisiä ihmisiä synnyttämään maailmanluokan kasvuyrityksiä, eikä esteenä näiden yksittäisten tapausten osalta ole ollut myöskään tarvittavien ekosysteemin palveluiden tai osien puuttuminen.

Samoin meillä on esimerkki kansainvälisestikin tunnustusta saaneesta nuoresta ja paikallisesta kasvuyritysyhteisöstä, joka on alkanut tuottaa nopeasti varsin vaikuttavia tuloksia vaikuttaen positiivisesti myös yleiseen yrittäjyysasenteeseen.

Positiivisia kohtaamisia on siis jo tapahtunut tuloksellisesti, mutta ilmiö on toistaiseksi vielä harvinainen ja vastaavia esimerkkejä tarvittaisiin enemmän.

Kysymys: Kuinka tätä positiivista ilmiötä voitaisiin vahvistaa ja laajentaa kokoa Suomessa ja aluksi pääkaupunkiseudun alueella synnyttäen sinne alueellisen kasvukeskuksen, minkä kehityksestä koko Suomi hyötyisi?
Lukuisat esimerkit ympäri maailman osoittavat, että innovaatio- ja kasvukeskittymä ei voi syntyä ilman, että huippuluokan osaajat ja rahoittajat kohtaavat ja luovat myönteisen itse itseään ruokkivan kierteen, missä osaaminen monistuu ja onnistumiset palautuvat pääomina ekosysteemiin.

”Kasvukeskittymän synnyttäminen vaatii jatkuvan liikevoiman ja uusien mahdollisuuksien katalysoinnin. Tämä puolestaan vaatii kasvuun tarvittavien tekijöiden alueellista keskittämistä, yhteistoiminnan tehostamista ja erityyppisen osaamisen aktiivisempaa törmäyttämistä”, kertoo Aalto-yliopiston tutkimuspäällikkö ja kasvuyrityskoulutusohjelman edustaja Olli-Pekka Mutanen.

Työryhmä ehdottaa että pääkaupunkiseudun yrityshautomot ja Protomot yhdistetään osaksi Polttopistettä.

ICT on teknologioista merkittävin innovaatioiden ja kasvun lähde ja teknologian soveltamisen kyky on uuden kasvun merkittävin tekijä. Uusien digitaalisten palveluiden syntymistä ja integroimista osaksi jo olemassa olevia tuotteita ja palveluita on katalysoitava.
Suomen tulee panostaa toimintatapoihin, joilla varmistamme kykymme toimia kilpailijamaita nopeammin. Julkisen sektorin kannattaa edistää ratkaisuja, jotka vauhdittavat innovatiivisten palveluiden syntymistä.
Suomeen on saatava lisää aloittavia ja kasvuyrityksiä, ideat on muutettava liiketoiminnaksi. Juuri nyt Internet-liiketoiminnan elinkaaren alkuvaiheessa tarvitaan yrittäjyyttä, innovatiivisia, globaaleille markkinoille tähtääviä yrityksiä ja riskinottoa.
Avainkysymykseksi Suomelle nähdään se, kuinka meille luodaan olosuhteet, joissa yritysten on mielekästä kehittää ja kasvaa.
Nopeaa kasvua hakevien yritysten haasteeksi nousee alkuvaiheen rahoituksen lisäksi osaajien löytäminen. Siksi tarvitaan riskin ottoon kannustavia rahoitusmalleja ja kynnystä kansainvälisten osaajien palkkaamiseen tulee madaltaa.
Suomen tilanteessa korostuu ekosysteemien luomisen ja osaamisen ”ristiinpölytyksen” tärkeys. Pienet ja suuret yritykset täytyy saada paremmin kohtaamaan. Ekosysteemejä tarvitaan, koska kaikki suurimmat globaalit haasteet edellyttävät systeemisiä ratkaisuja.
Osaaminen on suurille suomalaisyrityksille tärkein syy investoida kotimaahan ja se vetää maahan ulkomaisia yrityksiä. Koulutus on yhdistettävä entistä paremmin työtehtäviin ja toimialojen rajat ylittävää yhteistyötä tulee rohkaista.
VIESTI:

Keskustelunavaukseksi ja jatkoideoinnin pohjaksi.
Huolehditaan siitä, että konseptista ei tule markkinahäirikköä. Softapaja tekee töitä vain start-up kiihdyttämölle.
Huolehditaan siitä, että konseptista ei tule markkinahäirikköä. Softapaja tekee töitä vain start-up kiihdyttämölle.

Service Design Breakfast - Catalyzing the birth of ICT-based growth ecosystem in the capital region - case Espoo - part 1

Du liest eine Vorschau.

Hier ansehen

Service Design Breakfast - Catalyzing the birth of ICT-based growth ecosystem in the capital region - case Espoo - part 1

Weitere Verwandte Inhalte

Andere mochten auch (17)

Ähnlich wie Service Design Breakfast - Catalyzing the birth of ICT-based growth ecosystem in the capital region - case Espoo - part 1 (20)

Weitere von Service Design Breakfast (20)

Aktuellste (17)

Service Design Breakfast - Catalyzing the birth of ICT-based growth ecosystem in the capital region - case Espoo - part 1

Hinweis der Redaktion

Service Design Breakfast - Catalyzing the birth of ICT-based growth ecosystem in the capital region - case Espoo - part 1

Du liest eine Vorschau.

Service Design Breakfast - Catalyzing the birth of ICT-based growth ecosystem in the capital region - case Espoo - part 1

Empfohlen

Weitere Verwandte Inhalte

Andere mochten auch (17)

Ähnlich wie Service Design Breakfast - Catalyzing the birth of ICT-based growth ecosystem in the capital region - case Espoo - part 1 (20)

Weitere von Service Design Breakfast (20)

Aktuellste (17)

Service Design Breakfast - Catalyzing the birth of ICT-based growth ecosystem in the capital region - case Espoo - part 1

Hinweis der Redaktion