1.
1 SYL 8.9.2011
2 Antti‐Jukka Huovila
3 Ilari Nisula
4
5 Taustamuistio opintolainasta
6 ‐ lainan käyttö, opintolainan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat
7
8 Johdanto
9 Opintotuen kehittäminen on yksi opiskelijaliikkeen keskeisimmistä asioista.
10 Opintotukijärjestelmää on yleensä haluttu kehittää opintorahapainotteisemmaksi ja
11 suurempia työtuloja mahdollistavaksi. Opintolainaa koskevat suorat linjaukset ovat
12 puuttuneet ainakin SYL:n toiminnasta. Nykyinen linjapaperi ei selvästi määritä liiton
13 linjaa opintolainaan. Linjapaperissa puhutaan opintorahapainotteisesta opintotuesta,
14 jonka voi tulkita siten, että opintotuen rahaosuus tulee olla jatkossakin lainaa suurempi.
15 Opintolainaa kuitenkin tarjotaan jatkuvasti keinoksi parantaa opiskelijoiden
16 toimeentuloa. Lainaa käyttää nykyisin noin 40 prosenttia opiskelijoista ja lainan asema
17 osana opintotukijärjestelmää voidaan pitää selvänä. SYL on myös lainankäyttäjien
18 edunvalvoja.
19 SYL:lta on myös kysytty kantaa opintolainasta ja sen kehittämisestä. Hallitusohjelman
20 linjaukset opintotuen kehittämisestä ja valtion taloudellinen tila vahvistavat tarvetta
21 opintolainalinjalle, sillä opintolainan kehittäminen on halvimpia opintotuen kehittämisen
22 muotoja, eikä isoille opintotuen kehittämisaskelille indeksin sitomisen lisäksi ole luvassa
23 lisärahaa vaalikauden aikana. Opetusministeri Gustafsson otti myös kantaa opintotuen
24 kehittämiseen opintolainan avulla (Aamulehti 7.7.). Johdonmukaisen edunvalvonnan
25 edellytys on, että liitolle määritetään linja opintolainaan ja sen kehittämiseen. Liitossa on
26 aloitettu keskustelu opintolainalinjan tarpeesta sosiaalipoliittisessa tapaamisessa keväällä
27 2011 ja sitä on jatkettu pj‐ps tapaamisessa alkusyksystä 2011.
28 Tämän muistion tarkoitus on koota tietoa opintolainan käytöstä, erilaisista näkemyksistä
29 opintolainaan ja koota ylioppilasliikkeen sisällä käytävää lainakeskustelua
30 linjapaperilisäyksen valmistelun tueksi ja taustaksi.
31
32
33
34
35
2.
36 Sisällys
37 • Lainan käyttö tutkimusten mukaan
38 • Opintotuen historia ja lainajärjestelmän kehitys
39 • Nykyisen opintolainajärjestelmän kustannukset
40 • SWOT‐analyysi opintolainasta
41 • Ajatuksia nykyisen opintolainajärjestelmän kehittämisestä
42 • Yhteenvetoa ja pohdintaa
43 Liite 1: Nykyinen opintolainajärjestelmä
44 Liite 2: Keskeisten toimijoiden kantoja opintolainaan
45 Liite 3: Hallitusohjelman Opintotuki –kappale
46
47
48 Lainan käyttö tutkimusten mukaan
49
50 Lainan käytön yleisyys Opiskelijatutkimus 2010 mukaan (s. 34):
51 • “Kaikista tutkimukseen vastanneista korkeakouluopiskelijoista 15 prosenttia ilmoitti
52 nostavansa opintolainaa kuukausittain lukuvuoden aikana...”
53 • “Kansaneläkelaitoksen opintoetuustilaston mukaan lukuvuonna 2008‐2009 opintotukea
54 saavista korkeakouluopiskelijoista lainatakauksen otti ammattikorkeakouluopiskelijoista
55 46 prosenttia ja yliopisto‐opiskelijoista 48 prosenttia.”
56 • “Vuonna 2008 ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 39 prosenttia oli nostanut
57 opintolainaa ja yliopistossa ylemmän korkeakoulutytkinnon suorittaneista vastavasti 36
58 prosenttia.”
59 • “Vuonna 2009 keskimääräinen opintolaina lainaa nostaneella
60 ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneella oli 6700 euroa ja ylemmän
61 korkeakoulutukinnon suorittaneella 7200 euroa.”
62 • “Lainan nostaminen on tyypillisempää... kulttuurialan opiskelijoiden keskuudessa kuin
63 muiden opiskelijoiden keskuudessa. Lainan nostaminen ajoittui yleisimmin myöhemmille
64 opiskeluvuosille. Myös opiskeluvaithto ulkomailla lisäsi opiskelijoiden todennäköisyyttä
65 nostaa lainaa”
66
67 Lainaa nostaneiden yleisimmät syyt käyttää lainaa (Lähde: Opiskelijatutkimus 2006. s.51)
välttämättömyysmenojen (ruoka, asuminen jne.) kattaminen 60 %
ennalta tiedossa olleen menon rahoitus 39 %
rahaa myös muuhun kuin välttämättömyysmenoihin 34 %
haluttomuus tehdä töitä opintojen ohella 19 %
äkillisen menoerän vuoksi 14 %
3.
ei ole saanut töitä 12 %
opintotukikuukausien päättymisen ennakointi 4 %
68
69 Huom. Myös vaihto‐opiskelu on yleinen syy lainan nostamiseen sekä lainan tarve opintotukien
70 takaisinmaksua varten.(Opiskelijatutkimus 2006)
71
72
73 Syyt olla nostamatta lainaa
haluttomuus elää lainarahalla 49%
opintotuella ja palkkatuloilla toimeen tuleminen 36 %
säästöt 33 %
taloudellinen tuki vanhemmilta/sukulaisilta 31 %
lainan takaisinmaksu pelottaa 25 %
muulla opintotuella toimeen tuleminen 16 %
laina tulee liian kalliiksi 9 %
palkkatuloilla toimeen tuleminen 8 %
74
75 Huom. “Lainan takaisinmaksupelko on yleisempää nuorilla opiskelijoilla ja iän myötä kyseisen
76 syyn yleisyys vähenee.” (Opiskelijatutkimus 2006, s.53)
77
78 Opintotuen historia
79 Suomessa oli 1990‐luvun alkuun asti lainapainotteinen opintotukijärjestelmä. Tavoitteena on
80 kuitenkin jo 60‐luvulta asti ollut luoda opintorahapainotteinen järjestelmä, sillä opiskelijoiden
81 työssäkäynti ja pitkät opintoajat on nähty ongelmana.
82
83 Opintolainajärjestelmässä oli aina 90‐luvulle asti korkokatto, joka tarkoitti, että opiskelijan
84 maksama koron ja markkinoilla määräytyvän koron erotuksen maksoi valtio. Korkokatto
85 kuitenkin tuli valtiolle turhan kalliiksi, sillä markkinaehtoisten korkojen noustessa valtion
86 maksama osuus nousi kohtuuttoman suureksi ja kääntyi tukemaan pankkeja opiskelijoiden sijaan.
87
88 Lähde: Peter Blomster, Yliopisto‐opiskelijoiden toimeentulo ja opintotuki 1900‐luvun Suomessa,
89 Kela sosiaali‐ ja terveysturvan tutkimuksia, Helsinki 2000.
90
91 Lainajärjestelmän kehitys*
92 1969 Valtion takaama opintolaina
93 1983 Korkoavustus
4.
94 1992 Korkotukilainat muuttuivat markkinaehtoisiksi (302,74 ‐‐> 202 e/kk)
95 1995 Opintolainamääriä korotettiin 16,82 e/kk
96 2002‐2003 Lainajärjestelmän muutoksia (ylimääräinen pääomitus, maksuhäiriö, osanostot ja 1%
97 korko opiskeluajalle)
98 2005 Uusien korkeakouluopiskelijoiden opintolainavähennys ja opintolainan korotus (‐‐> 300 e/kk)
99 2011 Lainantakaus kaikille opintotukea nostaville
100
101 *http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/NET/280906161017IL/$File/optuhistoriap.pdf?OpenElement
102 Nykyisen opintolainajärjestelmän kustannukset
103
104 Opintolainojen valtiontakaukseen budjetoitiin vuodelle 2011 yhtensä 37 400 000 euroa.
105
106 Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö €
Takausvastuusuoritukset 27 100 000
Maksuvapautukset 4 000 000
Tileistä poistot 4 900 000
Korkoavustukset 1 400 000
Yhteensä 37 400 000
107
108 Arviomääräraha opintoraha ja asumislisä momentille samalle vuodelle on 825 305 000 euroa.
109
110
111
112 SWOT‐analyysi opintolainasta (perustuu kevään 2011 sopo‐tapaamiseen)
113
Vahvuudet Heikkoudet
Parempi toimeentulo. Periaatttellisesti väärin
helppous monimutkaisuus, verovähennysoikeus
turvallisuus palkitaan menestyksestä, mutta ei turvaa
tunnettu työttämyydeltä
korkoavustus alojen erilaisuus (työllistymismahdollisuudet ja
tukee suomalaista kansantaloutta‐> raha koettu maksukyky)
kiertää tulevat ansiotulot erilaisia
joustavuus yllättävissä elämäntilaineissa vanhahtava järjestelmä, aina menty ennekin
saa nostaa sen verran kun haluaa jos puhutaan lainasta, niin se vie huomion
valtiolle halpa kaikelta muulta keskustelulta ja tavoitteilta
opiskelijalle halpa Kestää kauan
5.
kuormittaa vain tulevia hyväosaisia pieni
pakottaa suunnitelmallisuuteen ei nouse elinkustannuksien mukana
opettaa elämänhallintaan velaksi elämisen pelko
auttaa opiskelemaan täysipäiväisesti, ei takaisinmaksun riippumattomuus omasta
tarvitse käydä töissä pyrkimyksestä vaan esim. taloustilanteesta
laina‐aika pitkä (korkojen nousu, terveys, työlisyystilanne,
vastikeettomuus opintojen rakenteet)
korkovähennys ongelmallinen
laina lasketaan tuloksi toimeentulotukea
haettaessa
edellyttää pitkäaikaista sitoutumista
ei kohdennu eniten tarvitseville
lainan todellista hintaa ei voi tietää nostohetkellä
(korot)
Mahdollisuudet Uhat
elää leveämmin työelämästä vieraantuminen‐> vähemmän
elämän laatu työssäkäyntiä‐> ei työkokemusta
vähemmän huolta nuoret perheet velkaantuu
keskittyminen täysipäiväiseen lainan väärinkäyttö ‐> käytettään muuhun kuin
opiskeluun elämiseen
puskuri yllättäviin tilanteiseiin‐> luo Lainapainotteisuuteen palaaminen ‐> opintojen
turvaa hidastuminen
madaltaa kynnystä lähteä vaihtoon pitkittyneet opinnot suurentaa lainaa. korkoa
pidempi takaisinmaksuaika koron päälle.
mahdollisuus tukea vaikka akateemista suhde velkaantumiseen löystyy vrt pikavipit
yrittämistä jos ois suurempi laina ja sen maksu ahdistaa
takaisinmaksun joustavuutta esim. pakko ottaa töitä vastaan vain takaisinmaksua
työttämyyden pitkittyessä varten
koulutuksella töitä
suunnitelmallisuutta koulutukseen
114
115
116
117 Ajatuksia nykyisen opintolainajärjestelmän kehittämisestä:
118
119
120 ‐ Nykyisen lainavähennyksen ulottaminen kaikille opiskelijoille
121 o Nykyisin opiskelija, joka valmistuu tavoiteajassa (5+2 vuotta) saa 2500 €
122 ylittävän lainan osalta 30 prosenttia opintolainavähennystä verotuksessa.
123 o Tämä ei ole osoittautunut tehokkaaksi keinoksi eli lainaa ei ole käytetty tämän
124 järjestelmän voimaantulon jälkeen merkittävästi enempää. Syy voi olla, että
6.
125 opiskelijat eivät hahmota etua, jonka verovähennyksessä saa ja opiskelijat eivät ole
126 halukkaita sitomaan itseään tiukkaan valmistumistavoitteiseen.
127 o Edellä mainitun lisäksi järjestelmän potentiaali kannustimena jää
128 todennäköisesti suurelta osin toteutumatta. Toimiakseen kannustimen täytyy olla
129 ennustettava eli opiskelijan olisi pystyttävä melkoisella varmuudella päättelemään,
130 että hän pystyy suorittamaan opinnot seitsemässä vuodessa. Riittävää tietoa
131 tällaisen arvioinnin tekemiseen ei kuitenkaan opintojaan aloittavalla henkilöllä ole
132 hänen siirtyessään täysin uuteen elämäntilanteeseen ja usein muuttaa ensimmäistä
133 kertaa asumaan omilleen. Esimerkiksi vaihto‐opinnot tai opintoprosessien huonot
134 järjestelyt voivat viivästyttää opintoja täysin opiskelijasta riippumattomista syistä.
135 o Jos lainavähennysjärjestelmässä unohdetaan kannustaminen tavoiteajassa ja
136 keskitytään samalla järjestelmällä lainan houkuttelevuuden lisäämiseen, niin on
137 todennäköistä, että opiskelijat ovat halukkaampia nostamaan lainaa. Tämä siis
138 tarkoittaa, että lainavähennysjärjestelmästä poistetaan tavoiteajassa valmistuminen
139 ja kaikki jotka ovat nostaneet lainaa ja valmistuneet saisivat edun. Tämän
140 subventoidun lainan määrää rajoittaisi kuitenkin edelleenkin
141 opintotukikuukausien rajallisuus, joka useimmilla yliopisto‐opiskelijoilla on 55
142 tukikuukautta.
143 o Jos muut ominaisuudet pidettäisi samana eli että 30 % lainasta vähennetään
144 verotuksessa 2500 euroa ylittävältä osalta, niin järjestelmästä tulisi
145 lisäkustannuksia. Kuitenkin laskemalla korvausprosenttia esimerkiksi 30%‐>20%
146 järjestelmän kustannukset pysyvät kohtuullisimpina.
147 o Mahdollista olisi myös, että lainavähennys maksettaisiin suoraan valmistuneen
148 tillille kokonaisuudessaan jolloin kannustin olisi konkreettisempi. Tämä ei
149 välttämättä olisi kustannuksiltaan suurempi kuin verovähennys ja voitaisiin
150 mahdollisesti toteuttaa esim. veronpalauksen yhteydessä.
151 ‐ Korkoavustuksen tulorajojen nostaminen
152 o Nykyisin valmistunut, jonka tulot jäävät pienemmiksi kuin 1195€/kk voi hakea
153 korkoavustusta Kelalta.
154 o Raja on todella alhainen, joten saadakseen tämän edun valmistuneen tulee olla
155 joko työtön, kotiäiti tai muusta syystä erittäin pienituloinen. Tukien varaan
156 jääminen valmistumisen jälkeen ei kuulu korkeakouluopiskelijoiden suunnitelmiin,
157 mutta epävarmat työmarkkinat ja epätyypilliset työsuhteet sen sijaan näyttäytyvät
158 hyvinkin realistiselta tulevaisuudenkuvalta. Nykytason mukainen alhainen
159 korkoavustuksen tuloraja luo pienituloisista korkeakoulutetuista väliinputoajien
160 luokan.
161 o Jos rajaa nostettaisiin niin opintolainan riskit olisivat pienemmät ja opiskelijat
162 mahdollisesti nostaisivat enemmän lainaa.
163 o Korkoavustuksen taso voisi olla esim. 80 prosenttia kaikkien palkansaajien
164 mediaanituloista tms.
165 ‐ Valtiotakauksen, lainavähennyksen ja korkoavustuksen markkinointi
166 o Erittäin harva opiskelija hahmottaa kaikkia keinoja, joilla opintolainan riskejä
167 pyritään minimoimaan valtion toimesta. Jos näitä markkinoitaisiin aktiivisemmin ja
168 helppotajuisemmin esim. ministeriön tai Kelan puolesta, niin opiskelijat
169 ymmärtäisivät esim. lainavähennysoikeuden edut.
7.
170 o Tämä olisi lähes kustannusneutraali keino, jota ei ole ainakaan isosti vielä
171 kokeiltu.
172 ‐ Opintolainan takaisinperinnän korkoprosentin laskeminen
173 ‐ nykyisin jos opiskelija ei hoida lainaansa ja valtio joutuu maksamaan lainan
174 pankille, Kela perii lainan takaisin seitsemän prosentin korolla.
175 ‐ Opiskelijaa ei tulisi rankaista työttömäksi jäämisestään
176
177
178 Yhteenvetoa ja pohdintaa
179
180 Jos halutaan nostaa lainan käyttöastetta, niin oleellista on miettiä miksi lainaa ei nosteta ja
181 minimoida lainan riskit. Opiskelijatutkimuksen 2006 mukaan lainan nostamattomuuden
182 yleisimmät syyt niiden keskuudessa, jotka eivät ole nostaneet lainaa ovat haluttomuus elää
183 lainarahalla (49%), opintotuella ja palkkatuloilla toimeen tuleminen (39%), säästöt (33%),
184 taloudellinen tuki vanhemmilta/sukulaisilta (31%) ja lainan takaisinmaksupelko (25%).
185
186 Suurin ongelma niiden keskuudessa, jotka eivät siis nosta lainaa, ovat periaatteellisia ja
187 mahdollisuus tulla muilla tuloilla toimeen. Lainan käyttöasteen nostamisen kannalta
188 asenneilmapiirin muuttuminen ja/tai työssäkäyntimahdollisuuksien heikkeneminen (tulorajat
189 alas, työmarkkinat eivät vedä, enemmän läsnäolopakkoa opinoissa) voisivat olla parasta.
190 Työssäkäyntimahdollisuuksien rajaaminen tuskin kuitenkaan palvelisi muita koulutuspoliittisia
191 päämääriä.
192
193 Jos lainan halutaan kannustaa nopeaan valmistumiseen, niin nykyisen lainavähennysoikeuden
194 kehittäminen lienee tehokkain keino. Nykyisellään se on opiskelijoiden kannalta hankala
195 ymmärtää ja tuki ei kohdistu opiskeluaikaiseen toimeentuloon. Suurempi korvausprosentti,
196 pienempi lainamäärä ja lainavähennyksen konkretisoiminen esim. könttäkorvaukseksi voisivat
197 olla hyviä keinoja.
198
199 Jos halutaan kannustaa lainan käyttöön, niin lainavähennyksessä tulee unohtaa tavoiteajassa
200 valmistuminen, sille opiskelijat eivät halua sitoutua tiukkoihin valmistumisaikoihin. Samat
201 etuudet verotuksessa kuin nykyisessä lainavähennysjärjestelmässä riippumatta milloin on
202 valmistunut varmasti kannustaisi lainannostoon. Vaikka tämä ei sinänsä kannustaisi nopeampaan
203 valmistumiseen, toimeentulon paranemisen lainaa ottamalla odotettaisiin kannustamaan
204 täysipäiväisempään opiskeluun joka lyhentää opintoaikoja.
205
206 Opintolainaa voi sekä vastustaa, että kannattaa periaattellisisita syistä. Vastustajat usein näkevät
207 epäoikeudenmukaisena, että opiskelijat ovat ainoa ryhmä, jonka oletettaan ottavan lainaa
208 jokapäiväisen elämän kustannuksiin ja että, kattava opintotukijärjestelmä takaa tasa‐arvoiset
209 koulutusmahdollisuudet sosio‐ekonomisesta taustasta riippumatta. Lainaa voi myös kannattaa
210 periaatteellisista syistä kuten, että miksi vähemmän koulutettujen tulee maksaa hyvätuloisten
211 perheiden koulutuksesta tai miksi yhteiskunnan pitää tukea tulevia hyväosasia (vrt.
212 lukukausimaksukeskustelu. Yhteistä näille keskusteluille on, että halutaan siirtää yksilön
8.
213 maksettavaksi kustannuksia, joita yhteiskunta maksaa nyt).
214
215 Laina kuitenkin usein nähdään (varsinkin poliitikkojen) toimesta hyvin käytännöllisenä asiana,
216 jonka avulla halutaan ratkaista opiskelijoiden toimeentulo‐ongelmia ja mahdollistaa
217 täysipäiväinen opiskelu sekä mahdollistaa valmistuminen tavoiteajassa. Usein taustalla on joko
218 periaatteet, jonka mukaan opiskelijoita ei tarvitse tukea enempää tai näkemys, että valtion
219 rajalliset resurssit rahat eivät riitä suurempaan opintorahaan.
Periaatteellinen suhtautuminen Käytännöllinen suhtautuminen
Kannattaa ‐ Korkeakoulutus hyvä investointi. ‐ Lainaa kannattaa kehittää, koska
lainaa Yksilön tulee osallistua kustannuksiin. se on edullinen tapa ratkaista
‐ Korkeakoulutus on vahvasti periytyvää, opiskelijoiden toimeentulo‐
joten hyväosaisten tulee itse kantaa ongelmia.
enemmän vastuuta koulutuksen ‐ Lisää valtion rahaa ei ole
kustannuksista. saatavilla opintotukeen, joten
muita keinoja tulee miettiä.
‐ Kasvattaa vastuunkantoon ja
lisää suunnitelmallisuutta
opintoihin
Vastustaa ‐ Miksi opiskelijoiden tulee ottaa lainaa ‐ Korkeakoulutus ei takaa hyvää
lainaa välttämättömyysmenoihin. = laina ei työtä saati korkeita tuloja, joten
kuulu perusturvaan. laina kuormittaa
‐ Koulutus on yhteiskunnalle hyvä korkeakoulutettujen taloutta liikaa.
investointi, joten yhteiskunnan tulee ‐ Lainan todellisia kustannuksia on
mahdollistaa tasa‐arvoiset vaikea ennustaa opiskeluaikana
koulutusmahdollisuudet kaikille. (esim. korkotaso)
220
221
222
223
224
225
226
227
228
229
230
231
232
233
9.
234 LIITE 1:
235 Nykyinen opintolainajärjestelmä
236 Lähde: www.kela.fi/opintotuki
237 Valtion lainatakauksta voi saada 300€/kk 55 kuukauden ajan. Ulkomailla opiskeleva voi saada
238 lainaa enimmillään 600 euroa (1.8. alkaen). Opintolainaa voi nostaa vain niiltä kuukausilta kun
239 nostaa opintorahaa. Koska valtio takaa opintolainan, ei lainalle tarvitse muuta vakuuta.
240 Valtiontakaus on voimassa enintään 30 vuotta ensimmäisen lainaerän nostamisesta.
241
242 Valtiontakaus
243 Koska valtio takaa opintolainan, lainalle ei tarvita muuta vakuuta. Valtiontakaus on voimassa
244 enintään 30 vuotta ensimmäisen lainaerän nostamisesta. Lainaehdoista osa määräytyy
245 valtiontakauksen perusteella. Muista lainaehdoista, kuten lainan korosta ja
246 takaisinmaksuaikataulusta, opiskelija sopii itse pankin kanssa.
247
248 Jos opiskelija ei maksa lainanlyhennyksiä tai korkoja ajallaan, Kela voi takaajana joutua
249 maksamaan opintolainan pankille. Tämän jälkeen opiskelijan ei yleensä ole mahdollista saada
250 uutta takausta opintolainalle. Jos Kela joutuu maksamaan lainan pankille, se perii saatavat
251 opiskelijalta takaisin seitsemän prosentin korolla. Koron suuruudesta säädetään opintotukilaissa
252 ja ‐asetuksessa. Jos Kela joutuu maksamaan opintolainan takaajana pankille, opiskelija voi ottaa
253 Kelaan yhteyttä takaisinmaksusta tai lykkäyksestä sopimiseksi. Tarvittaessa perinnässä
254 turvaudutaan ulosottoon. Jos opiskelija asuu ulkomailla, on opintolaina mahdollista siirtää
255 perintätoimiston perittäväksi.
256
257 Velan takaisinmaksusta on opintotukilain mukaan mahdollista saada täysimääräinen
258 maksuvapautus, jos on pysyvästi työkyvytön tai työkyvyttömyys on kestänyt yhteensä vähintään
259 viisi vuotta. Täysimääräisen maksuvapautuksen edellytyksenä on lisäksi, että täysimääräistä
260 takaisinperintää olisi opiskelijan taloudellinen tilanne ja muut olosuhteet huomioon ottaen
261 pidettävä kohtuuttomana. Täysimääräinen maksuvapautus voidaan myöntää velasta, jonka Kela
262 on valtiontakauksen perusteella maksanut pankille.
263
264 Opintolainavähennys
265 Opintolainavähennyksen määrä on 30 prosenttia opintolainan 2 500 euroa ylittävästä osasta.
266 Vähennyksessä huomioidaan 1.8.2005 tai sen jälkeen korkeakouluopintojen aikana nostetut
267 opintolainat. Vähennykseen oikeuttavan lainan määrä on kuitenkin enintään suoritetun tutkinnon
268 tavoiteaikaa vastaava lainamäärä.
269
270 Korkoavustus
271 Jos valmistuneen tulot jäävät kovin pieniksi, niin hän voi hakea Kelalta korkoavustusta.
272 Korkoavustus voidaan myöntää, jos hakijan bruttotulot ovat enintään 1 195 euroa kuukaudessa
273 (1.8.alkaen). Lasten lukumäärän perusteella korotetut uudet tulorajat ovat 1 380 e/kk (1 lapsi), 1
274 430 e/kk (2 lasta) ja 1 515 e/kk (3 lasta tai enemmän). Korotettuja tulorajoja käytetään ensimmäisen
275 kerran syyskuussa 2011 erääntyvien korkojen korkoavustuksissa.
10.
276
277 Automaattinen lainatakaus
278 1.8.2011 alkaen kaikille opintorahaa hakevalle myönnetään automaattinen lainatakaus. Opiskelija
279 edelleen päättää itse nostaako lainan vai ei. Tavoitteena helpottaa lainankäyttöä ja parantaa
280 lainankäyttöastetta samalla.
281
282
283
284
285
286
287
288
289
290
291
292
293
294
295
296
297
298
299
300
301
302
303
304
305
306
307
308
309
310
311
312
313
314
315
11.
316 LIITE 2:
317 Keskeisten toimijoiden kantoja opintolainaan
318 ‐ puolueet
319
320 ‐ Kokoomus (Lähde: Lausunto opintotuen kehittämisestä, 28.1.2010)
321
322 “Opintolainan vähäinen, harvoin täysimääräinen hyödyntäminen on heikentänyt opiskelijan
323 perustoimeentuloa ja opintotuen riittävyyttä kokonaisuudessaan. Järjestelmää tulisi muuttaa
324 siten, että se kannustaisi opiskelijoita turvaamaa toimeentuloaan rohkeammin opintolainalla,
325 mikä kuvaa koulutuksen hankkimisen investointiluonteisuutta. Opintolaina on edullista lainaa ja
326 näin ollen vastuullinen ja kustannustehokas vaihtoehto rahoittaa omat opinnot ja keskittää aikaa
327 opinnoissa etenemiseen. Automaattinen lainatakaus on tervetullut uudistus. Ehdotetun
328 uudistuksen käyttöönotto vähentää byrokratiaa ja on konkreettinen toimenpide lainanottoon
329 kannustamisen lisäämiseksi. Tämä tuo selkeyttä myös opiskelijalle itselleen siitä, mihin etuihin
330 hän on oikeutettu. Kokoomuksen mallissa opintolainan käyttö painottuu vasta opintojen
331 loppuvaiheessa, jolloin korkorasitus opiskelijalle on pienempi kuin nykyjärjestelmässä.
332
333 Opintolainan verovähennysoikeus
334 Kokoomus esittää parannuksia opintolainan verovähennysoikeuteen.
335 Opintolainapainotteisuuden lisäämisen reunaehtona on, että opintolainan
336 verovähennysjärjestelmää kehitetään yksiselitteisemmäksi, ennalta tunnetuksi ja korkoavustusten
337 tulorajoja tarkistetaan. Jotta opintojen loppupuolella opintolainan käytöstä tulisi
338 varteenotettavampi vaihtoehto, tulee lainan verovähennysoikeutta muuttaa siten, että
339 opiskelija voi tutkinnon suoritettuaan vähentää kymmenen vuoden ajan puolet maksamastaan
340 lainan lyhennyksestä verotuksessa ja omavastuu lasketaan 500 euroon. Näin luodaan aidosti
341 tasa‐arvoinen ja turvallinen systeemi turvautua opintolainaan eikä siitä muodostu kohtuuton
342 rasite valmistumisen jälkeen.”
343
344
345
346 ‐ KELA (Lähde: “Sosiaaliturvan kehittämissalkku”)
347 Opintolainan nostaminen erilaisissa lakkautustilanteissa
348 “Opintolainan nostamisesta (OTL 15 a §) on säädetty, että laina on nostettava lukuvuoden aikana
349 – ei kuitenkaan opintojen päättymisen tai keskeytymisen jälkeen. Opintojen päättymisen arviointi
350 ei ole aina yksinkertaista tai yksiselitteistä esimerkiksi tilanteissa, joissa opintotuki on lakkautettu
351 opiskelijan pyynnöstä (syytä kertomatta) tai puutteellisen opintomenestyksen, enimmäistukiajan
352 päättymisen tai estävän etuuden myöntämisen vuoksi taikka jos opintotukea on alun perin haettu
353 vain määräajaksi.
354
355 Tilannetta selkeyttäisi, jos pykälään lisättäisiin, että lainaa ei saa myöskään nostaa sen jälkeen, kun
356 opintotuen maksaminen on päättynyt. Se selkeyttäisi tilannetta myös asianomaisen henkilön
357 kannalta, jos hän esimerkiksi siirtyy toisen etuuden tai toimeentulotuen piiriin.”
358
12.
359 Opintolainavähennys
360 “Kelan näkemyksen mukaan opintolainavähennyksen myöntämisehtoja ei tule laajentaa, koska
361 järjestelmä ei ole vaikuttanut opintolainan käyttöön ja koska sen lähivuosina realisoituvat
362 kustannukset valtion taloudelle ovat jo nykyisin huomattavan suuret.
363
364 Vuosittain suoritetaan noin 35 000 korkeakoulututkintoa. Heistä noin 15 000:llä on opintolainaa
365 tyypillisesti 6 000 euroa. He ovat siis oikeutettuja 1 050 euron suuruiseen
366 opintolainavähennykseen. Julkiselle taloudelle tulee siis vuosittain noin 15 miljoonan euron
367 verotulojen menetys järjestelmästä, joka ei ole lisännyt opintolainan käyttöä eikä todennäköisesti
368 ole myöskään lyhentänyt opiskeluaikoja.
369
370 Opintolainavähennysjärjestelmä tulisi lakkauttaa.
371
372 Jos opintolainavähennysjärjestelmään sisältyvä kannustin opintolainan käyttämiseen halutaan
373 säilyttää, sen tilalle tulisi luoda valmistumisstipendijärjestelmä, jossa määräajassa valmistuneelle
374 maksetaan valmistumisstipendi, joka käytetään opintolainan lyhennykseen. Myöntämisehdot ovat
375 pääpiirteissään samat kuin opintolainavähennyksessä, mutta etuuden saamista selkeytetään, jotta
376 se olisi ymmärrettävämpi ja siten kannustavampi.
377
378 Esimerkki: Jos nostat opintolainaa korkeakouluopintojesi aikana vähintään 5 000 euroa ja suoritat
379 korkeakoulututkinnon määräajassa, saat 1 000 euron suuruisen verottoman valmistumisstipendin.
380 Kela myöntää stipendin hakemuksetta ja maksaa sen opintolainapankillesi opintolainasi
381 lyhennyksenä.”
382
383
384 ‐ OKM (Lähde: Opintotuen rakenteen kehittäminen ‐ tavoitteena päätoimiseen opiskeluun
385 kannustaminen korkeakoulussa. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:33)
386
387 “Nykyisen opintotuen muuttaminen opintolainapainotteisemmaksi on ongelmallista, koska
388 opiskelijat välttävät lainan ottamista. Lainapainotteisuus ei suoraviivaisesti lisäisi lainan käyttöä
389 tai vähentäisi opiskelijoiden työssäkäyntiä. Todennäköisemmin työssäkäyvien opiskelijoiden
390 osuus saattaisi jopa lisääntyä, koska pakkolainat eivät ole mahdollisia. Selkeästi nykyistä
391 lainapainotteisempi järjestelmään perustuva tuki muuttaisi todennäköisesti
392 opiskelijoiden sosioekonomiseen taustaan perustuvaa koulutukseen valikoitumista.
393 Opintolainamuotoinen tuki, joka muuttuisi rahamuotoiseksi jälkikäteen
394
395 Mallissa opintotuki olisi kokonaan lainamuotoista ja muuttuisi opintorahaksi tai
396 verovähennykseksi vasta, jos opiskelija on valmistunut tavoiteajassa. Tällainen tukijärjestelmä on
397 käytössä eräissä maissa, joissa on valtion lainajärjestelmä (Norja). Malli yhdistettynä Suomen
398 pankkilainaan perustuvaan järjestelmään ei olisi mahdollinen, koska lainansaantimahdollisuudet
399 eivät ole pankkien luotonantopolitiikan erilaisuuden vuoksi yhdenvertaiset.
400
13.
401 Vuonna 1992 opintotuki uudistettiin opintolainapainotteisesta opintorahapainotteisemmaksi
402 osittain pankkien toivomuksesta, koska luotonantoon liittyvät epävarmuustekijät kasvoivat
403 korkotason nousun myötä. Opintorahapainotteista järjestelmää pitivät parempana myös valtio ja
404 opiskelijat. Ennen opintolainojen muuttumista markkinaehtoisiksi valtio tuki lainajärjestelmää
405 maksamalla pankeille korkoja ja lainanhoitokuluja.
406
407 Jälkikäteen rahamuotoiseksi tueksi muuttuvassa lainamallissa opiskelija ei voisi varmuudella
408 opiskeluaikana tietää, mikä on jälkikäteen saatava hyöty lainanotosta. Jos hyöty kohdennetaan
409 vain niille, jotka valmistuvat tavoiteajassa, voi hyvin suuri osa jäädä sitä (verovähennystä tai
410 rahallista palkkiota) ilman, vaikka käytetty lainamäärä olisi suuri. Tällöin hyöty ei olisi sidoksissa
411 lainasijoituksen suuruuteen.
412
413 Mahdollinen uusi laina ja siihen liittyvä vähennysjärjestelmä toisi mukanaan uutta
414 byrokratiaa ja kustannuksia. Järjestelmästä tulisi monimutkainen, koska tutkintojen laajuuteen
415 perustuvat tavoiteajat eivät voisi olla kaikille samat, vaan esimerkiksi opiskelijan
416 elämäntilanteesta johtuvat syyt (sairaus, äitiys, asepalvelu jne.) tulisi ottaa huomioon.
417
418 Valtion opintolainajärjestelmä
419
420 Siirtyminen valtionlainajärjestelmään olisi valtiolle kallis ratkaisu. On erittäin epätodennäköistä,
421 että valtio voisi lainata rahaa opiskelijalle pankkeja halvemmalla ilman lisäkustannuksia. Valtio
422 voisi tarjota vain yhdenlaista lainatuotetta, jonka ehdot ovat kaikille samat. Jos valtion
423 lainajärjestelmällä tavoiteltaisiin pankkilainaa sosiaalisempaa luotonantoa, merkitsisi se valtiolle
424 uusia hankalasti hoidettavia menoja. Tällaisia menoja aiheutuisi esimerkiksi, jos valtio ottaisi
425 nykyistä enemmän vastuuta lainanottajan takaisinmaksuongelmista.
426
427 Valtion lainajärjestelmän kehittäminen edellyttäisi määrärahalisäyksiä samalla tavalla kuin
428 rahamuotoisen tuen kehittäminen.
429 Jos nykyistä rahamuotoista opintotukea maksettaisiin edelleen toisen asteen opintoihin ja uutta
430 lainamuotoista tukea korkeakouluopintoihin, niitä olisi jatkossa vaikeaa kehittää rinnakkain
431 tasapuolisesti, jos kaikista kustannuksista vastaisi valtio.
432
433 Siirtyminen uuteen lainajärjestelmään olisi ongelmallista, koska siirtymäaika muodostuisi erittäin
434 pitkäksi, enimmillään jopa yli 20 vuoden päähän. Tyypillisessä tilanteessa laina maksetaan
435 takaisin muutamassa vuodessa, mutta jos lainan takaisinmaksuaikataulu on esimerkiksi kaksi
436 kertaa lainanottoaika ja korkeakoulussa voi opiskella tietyillä perusteilla useita vuosi normiaikaa
437 pitempään, niin mahdollisia ovat myös 12–16 vuoden takaisinmaksuajat. Muutoksesta aiheutuva
438 hallinnollinen työmäärä olisi suuri, jos valtion vastuulla olisi samanaikaisesti nykyinen ja uusi
439 järjestelmä.”
440
441
442
443
14.
444 ‐EK Lausunto opintotuen rakenteen kehittämisestä (EK/779/2009)
445 Opintolainan käyttökelpoisuuden kehittäminen opintojen rahoitusmuotona
446
447 Opintolainan käyttöä on yritetty lisätä viime vuosina mm. siten, että vuonna 2005 otettiin
448 käyttöön opintolainavähennys. Verovelvollinen voi vähentää osan suorittamistaan opintolainan
449 lyhennyksistä suoraan verosta opintojen päätyttyä. Lainanotto ei ole kuitenkaan lisääntynyt. Muu
450 opintotuki ja työssäkäynti ovat olleet houkuttelevampi vaihtoehto. Opintolainaan, josta osa
451 muuttuisi opintorahaksi valmistumisen jälkeen, olisi kuitenkin mahdollista rakentaa tehokkaita
452 kannusteita. On oltava valmis uusiin ratkaisuihin, jotta opintoajat todella lyhentyvät ja
453 työelämään siirtyminen aikaistuu.
454
455 EK ehdottaakin, että opintotuesta entistä suurempi osa olisi lainamuotoista. Opintolaina muuttuisi
456 osittain opintorahaksi esimerkiksi verovähennyksen muodossa valmistumisen jälkeen.
457 Verovähennykset olisivat sitä suuremmat, mitä lähempänä tavoiteaikaa opiskelija valmistuu.
458 Verovähennysten porrastus ja suuruus olisivat opinnot aloittavan tiedossa.
459
460 Opiskelija kokee lainanoton turvalliseksi, koska lainan takaisinmaksuaika on riittävän pitkä.
461 Takaisinmaksua keventävät verovähennykset valmistumisen jälkeen. Esteet ja katkot
462 toimeentuloturvassa huomioidaan esimerkiksi siten, että työttömyyden kohdatessa
463 takaisinmaksussa on tauko. Järjestelmä takaa, ettei opiskelija joudu kärsimään esimerkiksi
464 sairastumisesta johtuvasta opintojen viivästymisestä. Opintotuki mahdollistaa perheen
465 perustamisen.
466
467 Työryhmä katsoo, että siirtyminen uuteen lainajärjestelmään olisi ongelmallista mm. siksi. että
468 opiskelijan jälkikäteen saama hyöty lainanotosta kohdentuisi vain niille, jotka valmistuvat
469 tavoiteajassa. EK:n mielestä opintotukijärjestelmää tuleekin muuttaa sellaiseksi, että nopeasta
470 valmistumisesta palkitaan.
471
472 Norjassa on tätä muistuttava opintotukimalli. Norjan mallia ei voi suoraan soveltaa Suomeen,
473 mutta Norjan kokemuksia voidaan hyödyntää oman mallimme kehittämiseksi niin, että se toimii
474 hyvin niin opiskelijan kuin yhteiskunnankin näkökulmasta.
475
476 Opintolainaan perustuva opintotuki voidaan suunnitella sellaiseksi, että luotonanto tapahtuu
477 normaalin pankkijärjestelmämme toimesta kuten nykyisinkin. Valtio tarjoaa opiskelijoille
478 mahdollisuuden edullisiin lainaehtoihin, esimerkiksi riittävän pitkään takaisinmaksuaikaan.
479 Tietohallintoratkaisut ja muut käytännöt varmasti löytyvät, jotta viranomaiset kykenevät
480 hallinnoimaan uutta järjestelmää.
481
482 EK kannattaa ehdotuksia, että harjoitteluajan palkka, apurahat tai vastaavat edut eivät vaikuta
483 opintolainan saantiin. Harjoittelujärjestelmän kehittäminen on tarpeen niin, että tuetaan
484 käytännön työelämätaitojen kertymistä opintojen aikana. Teoriaa ja käytäntöä on linkitettävä
485 entistä paremmin yhteen kaikessa oppimisessa. Opintotuen on kannustettava myös ulkomailla
486 opiskelua, kuten työryhmä ehdottaakin.”
15.
487
488 ‐ AKAVA (Lausunto opintotuen rakenteen kehittämisestä 2.2.2010)
489
490 “Jos tavoiteajassa valmistumiseen halutaan järjestelmällä kannustaa, tulisi mm.
491 opintolainavähennystä kehittää läpinäkyvämmäksi ja merkittävämmäksi osaksi
492 opintotukijärjestelmää. Yksi harkinnanarvoinen malli voisi olla esimerkiksi lainavähennyksen
493 prosentuaalinen korottaminen nykyisestä ja sen määrän porrastettu sitominen valmistumisaikaan.
494 Opintolainan suosion lisäämiseen kannustavat toimet ovat sinänsä tärkeitä, mutta niidenkin
495 vaikuttavuus jää epäilyksen alaiseksi.”
496
497
498
499 LIITE 3.
500 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman osion 5. Koulutus‐, tiede‐ ja
501 kulttuuripolitiikka Opintotuki kappale s.35
502 http://www.vn.fi/hallitus/hallitusohjelma/pdf332889/fi.pdf
503
504 Opintotuki
505 Opintotuki sidotaan indeksiin 1.9.2014. Opintotukijärjestelmää uudistetaan tukemaan päätoimista
506 opiskelua ja nopeampaa valmistumista. Osana uudistusta korjataan toisen asteen opiskelijoiden
507 opintotukeen liittyvät epäkohdat ja tarkastellaan perheellisten opiskelijoiden asemaa. Opintotuen
508 uudistamisen kustannukset eivät ylitä uudistuksen kansantaloudellisia positiivisia vaikutuksia.
