SYL:n lausunto opetusministeriölle koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmän loppumuistiosta. Hyväksytty SYL:n hallituksen kokouksessa perjantaina 12.4.2013.
1. Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle 12.4.2013
LAUSUNTO KORKEAKOULUJEN KOULUTUSRAKENTEIDEN
KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN MUISTIOON ”MONIPUOLISET JA
SUJUVAT OPINTOPOLUT” (OKM 2013:2)
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry kiittää lausuntopyynnöstä ja lausuu opetus- ja
kulttuuriministeriölle korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistä pohtineen työryhmän
muistiosta.
Lausunto sisältää kommentoinnin muistion tavoitetilaan sekä yksityiskohtaisemman
kommentoinnin esitettyihin toimenpiteisiin. Alla on lisäksi tiivistetysti SYL:n kannat:
SYL kannattaa:
• Tutkintorakenteiden joustavuuden lisäämistä mm. sisäisiä siirtymiä helpottamalla
• Avoimen yliopiston tarjonnan monipuolistamista ja avoimen yliopiston sivistyksellisen
roolin kehittämistä
• Koulutuksen esteettömyyden parantamista
• Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen edistämistä
• Korkeakoulujen ja TE-hallinnon yhteistyön lisäämistä
SYL näkee ongelmallisena:
• Korkeakouludiplomikokeilun
• Avoimen yliopiston painoarvon kasvattamisen sisäänottoväylänä
• AHOT-keskuksen perustamisen
Muistion tavoitetila
SYL jakaa muistion läpileikkaavan ajatuksen siitä, että korkeakoulutukseen pääsyn tulisi
olla nopeaa ja sujuvaa, ja että korkeakouluopiskelijoiden joukko olisi taustoiltaan entistä
moninaisempi. Opiskelijamäärien kasvattamista tärkeämpää olisi tällä hetkellä keskittyä
nykyisten opiskelijoiden opintojen jouhevoittamiseen sekä läpäisyn parantamiseen.
Opintoihin pääsyä sujuvoitetaan parhaiten purkamalla hakijasumaa. Hakijasuman
purkamiseen auttavat keinotekoisten rakenteiden luomisen sijaan opintojen ohjauksen ja
opintoihin liittyvien tukitoimintojen kehittäminen jo toiselta asteelta lähtien,
2. täydennyskoulutuksen monipuolistaminen ja kehittäminen kokonaisuutena sekä
yliopiston sisäisten ja yliopistojen välisten siirtymien helpottaminen mm. osaamisen
tunnistamista ja tunnustamista kehittämällä.
Työuria pidennetään SYL:n näkemyksen mukaan sekä työuran alusta, keskeltä että
lopusta. Työuria pidennetään alkupäästä valintamenettelyjen sujuvoittamisen lisäksi
lyhentämällä opintoaikoja. Opintoaikoja lyhennetään mm. satsaamalla opinto-ohjaukseen,
hyödyntämällä aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista (AHOT),
kannustamalla korkeakouluja arvioimaan koulutuksen kuormittavuutta ja mitoitusta
suhteessa tutkintojen laajuuteen, kehittämällä opetusta opiskelijakeskeisemmäksi sekä
hyödyntämällä monimuotoista opetusta ja sähköisiä opetus- sekä suoritusvälineitä
laajentamalla näin esimerkiksi kesällä tarjottavien opintojen valikoimaa. Opiskelijoita
tulisi myös kannustaa omaksumaan entistä vahvemmin ajatus elinikäisestä oppimisesta.
Koulutusrakenteiden kehittämistä koskevat toimenpiteet
Korkeakouludiplomit
SYL katsoo, että koulutuksellista tasa-arvoa ei edistetä luomalla korkeakouludiplomeja tai
esitetyn kaltaisia lyhyttutkintoja. Näkemyksemme mukaan 120 opintopisteen
korkeakouludiplomit eivät sovellu osaksi suomalaista korkeakoulujärjestelmää.
SYL vastustaa myös kokeilun käynnistämistä, sillä siihen osallistuminen on opiskelijan
oikeusturvan kannalta kyseenalaista; viimeinen asia, jota suomalainen yhteiskunta
tarvitsee on nuoria, jotka ovat käyttäneet kaksi vuotta elämästään koulutukseen, jonka
hyödyt ovat epämääräisiä ja kyseenalaisia. Kokeiluun suunnitellut miljoonat eurot
voidaan myös käyttää yliopistojen nykyisen koulutustarjonnan kehittämiseen.
Työmarkkinajärjestöjen yhteinen eriävä mielipide antaa vahvan kuvan siitä, että esitetyillä
korkeakouludiplomeilla ei ole tarvetta eikä tilausta työmarkkinoilla. SYL pitää
huolestuttavana, että nykyisten kandidaatti- ja maisteritutkintojen työelämärelevanssin
kehittämisen sijaan pyritään sekoittamaan tutkintorakennetta tutkinnon kaltaisilla
korkeakouludiplomeilla. Työurat eivät pitene esitetynlaisilla lyhyttutkinnoilla.
Korkeakouludiplomeiden esitetään tarjoavan ratkaisua myös täydennyskoulutukseen.
SYL katsoo, että suomalaista täydennyskoulutusjärjestelmää tulisi tarkastella
kokonaisuutena yksittäisten uudistusten sijaan. Näkemyksemme mukaan
täydennyskoulutusta tulee kehittää monipuolistamalla nykyisiä
täydennyskoulutusrakenteita, kuten avointa yliopistoa ja yliopistojen valmistuneille
tarjoamaa täydennyskoulutusmahdollisuutta. Lisäksi korkeakoulututkinnon jälkeistä
erikoistumiskoulutusta pohtivan työryhmän työ on edelleen kesken.
3. Tutkintorakenteiden joustavuuden lisääminen
SYL suhtautuu lähtökohtaisen positiivisesti tutkintorakenteiden joustavoittamiseen
kehittämällä kandidaattivaiheen opintoja laaja-alaisempaan suuntaan. Yliopistojen sisäisten
siirtymien kehittäminen ja helpottaminen on toimiva lääke hakijasuman pienentämisen ja
opinto-aikojen nopeuttamisen näkökulmasta. Myös opiskelijavalintoihin liittyvän
alakohtaisen yhteistyön lisääminen on tavoiteltava toimenpide. Kannatamme myös osa-
aikaisen opiskelun mahdollisuuksien lisäämistä, kunhan opintojen loppuun saattaminen on
edelleen mahdollista tavoiteajassa. Joustavuutta voi lisätä myös mm. kesä- ja JOO-opintojen
suoritusmahdollisuuksia parantamalla sekä joustavoittamalla opintojen suoritustapoja.
Avoimen korkeakouluopetuksen monipuolistaminen
SYL vastustaa ns. avoimen väylän laajentamista. Avoin yliopisto ei saa olla maksullinen
valintakoejärjestelmän kiertävä väylä tutkinto-opintoihin. Tutkintoon johtava koulutus on
ja sen tulee olla Suomessa maksutonta, eikä avoimelle yliopistolle tule antaa
tutkinnonanto-oikeutta. Koulutuksellinen tasa-arvo ei parane sillä, että maksuttoman
tutkintoon johtavan koulutuksen sisäänoton aloituspaikkoja muutetaan avoimen väylän
paikoiksi.
Avoimella yliopistolla on kansansivistyksellisen tehtävänsä lisäksi myös rooli
täydennyskoulutuksen järjestäjänä. Näistä lähtökohdista katsoen avoimen tarjonnan
lisääminen ja monipuolistaminen palvelee molempia tehtäviä ja siten hyödyttää
suomalaista yhteiskuntaa. Avoimen opintomaksuihin liittyvät korotuspaineet ovat
ymmärrettäviä yleisen kustannustason nousun näkökulmasta, mutta mahdollisesta
korotuksesta huolimatta maksujen tulee säilyä kohtuullisina ja opetuksen siten
mahdollisimman suuren joukon tavoitettavissa olevana.
Korkeakoulujen esteettömyyden parantaminen
Korkeakoulujen saavutettavuuden parantamiseen tähtääviä toimenpide-esityksiä SYL
pitää tärkeinä. Aliedustettujen ryhmien koulutusmahdollisuuksien parantamisen ja
positiivisen erityiskohtelun selvittäminen palvelee sekä aliedustettuja ryhmiä että
suomalaista yhteiskuntaa. Tarkoituksenmukaista voisi olla selvittää esimerkiksi
nimettömän valintakoejärjestelmän mahdollista käyttöönottoa sekä valmentavia opintoja
maahanmuuttajille ja maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille.
SYL pitää tärkeänä, että yhdenvertaisuus ja esteettömyys otetaan huomioon
korkeakoulujen kaikessa toiminnassa. Pidämme hyvänä, että toimenpiteissä huomiota on
kiinnitetty etenkin esteettömään opiskelijavalintaan ja erilaisille oppijoille soveltuviin
menettelytapoihin ja pedagogiikkaan.
4. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tehostaminen
SYL kannattaa aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT)
painoarvon ja resursoinnin kasvattamista. Suhtaudumme kuitenkin varauksella AHOT-
keskuksen perustamiseen, koska päätöksiä keskuksen toimivallasta,
kustannusrakenteesta, tulolähteistä tai tarkemmista toimintamuodoista ei vielä tehty.
Yliopistoissa AHOT-järjestelmät ja –käytännöt ovat vielä valitettavan lapsenkengissä,
mutta tähän ongelmaan AHOT-keskuksen perustaminen ei välttämättä tuo muutosta, jos
päätökset tehdään etäällä korkeakoulujen toiminnasta. Vähäisiä resursseja ei ole
tarkoituksenmukaista suunnata uuden byrokraattisen toimijan perustamiseen.
Toimiva osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sujuvoittaa opiskelua ja nopeuttaa
opintoaikoja ja siten se hyödyttää opiskelijaa itseään, mutta toimii myös kannustimena
korkeakouluille. AHOT:n edistämisessä keskeistä on sekä yliopistojen sisäisten että
keskinäisten järjestelmien kehittäminen ja laadukkaampi hyödyntäminen. AHOT-
keskuksen sijaan kevyempi vaihtoehto korkeakoulujen väliselle yhteistyölle voisi olla
esimerkiksi korkeakoulujen yhteinen AHOT-verkosto, jonka toimintaa ministeriö voisi
resursoida ja koordinoida. Vaihtoehtoisesti korkeakoulujen AHOT-käytännöt ja -prosessit
voitaisiin arvioida esimerkiksi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toimesta.
Korkeakoulujen ja TE-hallinnon osaamisen ja yhteistyön vahvistaminen
SYL kannattaa korkeakoulujen, TE-hallinnon ja ELY-keskusten välistä yhteistyötä
rakennemuutostilanteissa sekä ennakoinnin ja uuden tutkimustiedon hyödyntämistä
rakennemuutoksiin reagoitaessa. Yhteistyön tulee kuitenkin olla kaikkien osapuolien
lähtökohdat huomioonottavaa ja sen tulee perustua aitoon luottamukseen. Yliopistojen
autonomia ei saa heikentyä yhteistyön lisäämisen kustannuksella.
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry
Marina Lampinen Matti Parpala
puheenjohtaja pääsihteeri
Lisätietoja antaa:
SYL:n koulutuspoliittinen sihteeri Topi Artukka
topi.artukka@syl.fi, puh. 041 515 2231