2. Siirtolaisuus Ei uusi tai outo ilmiö -> proaktiivinen vaikuttaminen Faktat kuntoon: -> väliaikainen vs. pysyvä muutto -> EU:n sisäinen liikkuvuus vs. kolmansista maista tulevat -> perheenyhdistäminen ja ulkomaiset puolisot -> kv. sopimukset suojelusta Vain 1/3 kansainvälisistä siirtolaisista muuttaa kehitysmaista kehittyneisiin maihin -> suomalaisiakin asuu ulkomailla satojatuhansia! 26.9.2011 2 Liisa Folkersma
3. Siirtolaisuus Korkeasti koulutetut yliedustettuina siirtolaisvirroissa monista syistä: -> kysyttyä työvoimaa, globaali talous vaatii kv. osaajia -> paremmat valmiudet mm. hakea tietoa ja muuttaa -> yleinen koulutustason nousu ympäri maailmaa Korkeasti koulutettujen työmarkkinat muuttuvat entistä globaalimmiksi -> jos työvoima ei liiku niin tuotanto liikkuu Globaali työnjako! Liikkuvuus perusoikeus? 26.9.2011 3 Liisa Folkersma
4. Siirtolaisuus Eri maiden välillä on suuria eroja vetovoimaisuudessa, joka muodostuu monien tekijöiden summana: -> lupajärjestelmien toimivuus -> työpaikkojen määrä (ja väestökehitys) -> työkieli ja historia Korkeasti koulutettuja suositaan periaatteessa yhä enemmän! -> Samaan aikaan kasvua matalapalkka-aloille – kahdet työmarkkinat 26.9.2011 4 Liisa Folkersma
5. Siirtolaisuus Muuttovirrat vaihtelevat alati ja maahanmuuton lisäksi on huomioitava maastamuuton vaikutukset Osaajien kierto voi toimia taloutta ja tuottavuutta rikastuttavana voimana Kansantaloudellisesti neutraalia tai lievästi positiivista -> Vaikea laskea -> Eri väestönosiin eri vaikutus? -> Riippuu myös tulijoista? Työmarkkinat eivät ole nollasummapeliä! -> Uusi osaaminen voi tuoda uusia työpaikkoja Väestön asenteella on merkittävä rooli -> ratkaisuja vai vastustusta 26.9.2011 5 Liisa Folkersma
6. Siirtolaisuus Kanadan pisteytysmalli: -> Työvoimapulan aloja vaikea ennustaa tarkasti, korkeasti koulutetuilla paremmat mahdollisuudet työllistyä yleisesti -> Työvoimapula ei kuitenkaan saa johtua huonoista työehdoista muuten kahdet työmarkkinat Kanada vs. USA -tutkimus: -> Kanadassa korkeasti koulutetut maahanmuuttajat eikä tuloerojen kasvua -> USA:ssa matalapalkka-aloille maahanmuuttajia ja palkkojen eroosio Kanadassa ¾ haluaa pitää maahanmuuttotahdin vähintään samana 26.9.2011 6 Liisa Folkersma
7. Maahanmuuttajat Suomessa Maassa asuvista: 3 % ulkomaan kansalaisia, 4 % syntynyt ulkomailla, 4 % vieraskielisiä 1/3 EU-maista, 2/3 EU:n ulkopuolelta Suurimmat kansallisuusryhmät: Venäjä, Viro, Ruotsi, Somalia, Kiina Suurimmat kieliryhmät: venäjä, viro, englanti, somali, arabia Oleskeluluvat EU:n ulkopuolelta vuonna 2009: perhesiteet 5 300, työnteko yms. 4 500, opiskelija 4 000, syntyperä 500, humanitaarinen 2 100 26.9.2011 7 Liisa Folkersma
8. Maahanmuuttajat Suomen työmarkkinoilla Maahanmuuttajista vähemmistö muuttaa Suomeen työn perässä Ulkomaalaisten työttömyysaste noin kolminkertainen, laski talouskriisiin asti Maahanmuuttajien työllistymiseen vaikuttaa Suomessa oloaika, myös koulutustaso Lähialueilta tulleet maahanmuuttajat (Viro, Venäjä, OECD-maat) työllistyneet muita nopeammin – ulkomaalaista venäläiset ovat suurin ryhmä Suurimpia vaikeuksia työn löytämisessä on Afganistanissa, Iranissa, Somaliassa, Irakissa ja Sudanissa syntyneillä Ulkomaalaisten koulutusta vastaavaa työllistymistä ei seurata! 26.9.2011 Liisa Folkersma 8
9. 26.9.2011 Liisa Folkersma MaahanmuuttajatSuomen työmarkkinoilla Maahanmuuttajien osuuden Suomen työelämässä arvioidaan kaksinkertaistuvan lähivuosina Eniten maahanmuuttajia työllistää nykyisin kaupan ala, mutta myös rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalalle sekä liike-elämän palveluihin ja opetukseen ja tutkimukseen sijoittuu merkittävä määrä maahanmuuttajia Muutama vuotta sitten maahanmuuttajanaisilla yleisin ammatti oli siivoja, miehiä työllisti eniten ravintola-ala Vain 35 prosenttia vuonna 2002 Suomeen muuttaneista työikäisistä löysi työpaikan saman vuoden aikana - seuraavan vuoden aikana työllistymisaste nousi 44 prosenttiin 9
10. 26.9.2011 Liisa Folkersma Maahanmuuttajat Suomen työmarkkinoilla Suomalaisella koulutuksella ja tutkinnolla on suora yhteys työllistymiseen – ulkomaisten tutkintojen tunnustamista ja täydentämisjärjestelmän käytäntö on luotava pikaisesti Suomalaiset työmarkkinat edellyttävät pitkälti suomen kielen suullista ja kirjallista hallintaa Muutamissa kansainvälisissä yrityksissä muu kielitaito voi riittää ”Suomalainen tyypillinen työntekijä” –asenne on vielä olemassa, koska Suomessa on vähän ulkomaalaisia 10
18. Korkeakoulujen erikoistumista ja verkottumista kansainvälisesti pitää edistää Aivoviennistä ja aivotuonnista siirryttävä tukemaan aivovaihdon kasvua26.9.2011 Liisa Folkersma 11
19. Akava ja maahanmuuttopolitiikka Suomesta houkutteleva ympäristö osaajille Rekrytointi eettisesti kestävää Ulkomaisten opiskelijoiden työllistyminen Suomeen Maahanmuuttohallinnon selkeyttäminen ja läpinäkyvyys Täydennyskoulutusmahdollisuudet ja vaativammat suomen kielen kurssit Osallistuminen korkeakoulutukseen Tilastointikäytännön ajan tasalle Laadullisen työllisyyden tutkimisen pohjalta toimenpiteet Työehtojen parempi valvonta viranomaisten resursseja kasvattamalla Työehtojen valvonta ja syrjinnän ehkäisy järjestöjen kanneoikeudella 26.9.2011 Liisa Folkersma 12
20. Akava ja maahanmuuttopolitiikka Selkeää informaatiota (internet, oppaat, neuvonta) työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksista - nyt tieto hajallaan Kotoutumissuunnitelman tekoon tulisi päästä nopeasti, sisältäen suunnitelman suomen kielen opiskelusta työelämä/opiskelutasolle asti – laadukas opetus, ei tulppia tasojen välillä Vaikutus työnantajien asenteisiin - ei ylimitoitettuja kielitaitovaatimuksia Työyhteisöjen koulutus mm. monimuotoisuuden johtaminen Työvoiman maahanmuutossa työehtojen ennakko- ja jälkivalvonta – riittävät resurssit työsuojelupiireissä, maahanmuuttovirastossa, poliisilla 26.9.2011 Liisa Folkersma 13
29. Samat työehdot ja yhdenvertainen kohtelu Aivovuotoa tapahtuu, jos lähtijämme eivät palaa ulkomailta tai tilalle ei saada osaajia ulkomailta26.9.2011 14 Liisa Folkersma
39. Akava ja maahanmuuttopolitiikka Lausunnot, työryhmät, suora vaikuttaminen Suomessa ministeriöt, EU-jaostot, neuvottelukunnat, järjestöt… Komissio, Euroopan parlamentti, neuvosto, ETSK Omat kattojärjestöt, sisarjärjestöt muissa maissa Jäsenjärjestöt Brysselin toimisto Hankkeet 26.9.2011 Liisa Folkersma 16
40. 26.9.2011 Liisa Folkersma Suomen työmarkkinamalli Suomalaisista työntekijöistä huomattava osa järjestäytynyt oman alansa ammattiliittoon – järjestäytymisaste ~ 70 %, työsuhde- ja palkkaneuvonta – varautuminen työelämän ongelmatilanteisiin Työehtosopimukset (mm. työsopimus, minimipalkat ja palkankorotukset) Ulkomaalaiset järjestäytyvät heikommin Akavassa 553 000 jäsentä, joista ulkomaalaisia ~5000 - uutta myös ammattiliitoille - suurimmat ryhmät: opettajat, lääkärit, diplomi-insinöörit, insinöörit, tradenomit, tieteentekijät, ekonomit 17
41. Akava Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö 34 liittoa, joissa on yli puoli miljoonaa jäsentä Noin satatuhatta opiskelijajäsentä Ulkomaalaisia jäseniä 5000 Ulkomaalaiset järjestäytyvät heikommin Strategiset roolit edunvalvoja ja vaikuttaja asiantuntija korkeakoulutettujen voimien kokoaja ja yhdistäjä jäsenjärjestöjen palvelu 26.9.2011 Liisa Folkersma 18
42. 26.9.2011 Liisa Folkersma Akava Työmarkkinakeskusjärjestö perustettu 1950 Järjestäytymisperiaate tutkintoliitto- tai ammattikuntaliitto korkea-asteen koulutus tehtäväasema Strategiset roolit edunvalvoja ja vaikuttaja asiantuntija korkeakoulutettujen voimien kokoaja ja yhdistäjä jäsenjärjestöjen palvelu 19
