Diese Präsentation wurde erfolgreich gemeldet.
Die SlideShare-Präsentation wird heruntergeladen. ×

Hallituksen koulutusmatsku kv 2012

Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Nächste SlideShare
SEFE - Vuosikertomus 2013
SEFE - Vuosikertomus 2013
Wird geladen in …3
×

Hier ansehen

1 von 12 Anzeige
Anzeige

Weitere Verwandte Inhalte

Ähnlich wie Hallituksen koulutusmatsku kv 2012 (20)

Weitere von SYL (20)

Anzeige

Hallituksen koulutusmatsku kv 2012

  1. 1. SYLH 2012 PEREHDYTYSMATERIAALIA: KV-TOIMINTA Sisällys SYLH 2012 perehdytysmateriaalia: Kv-toiminta................................................................................................ 1 SYL:n kv-toiminta .................................................................................................................................................. 2 Eurooppalainen taso .......................................................................................................................................... 2 Kansainvälistä edunvalvontaa – miksi ............................................................................................................. 3 European Students’ Union (ESU) -esittely ................................................................................................ 3 Pohjoismainen taso ............................................................................................................................................ 5 Kansallinen taso.................................................................................................................................................. 8 Paikallinen taso ................................................................................................................................................... 9 Muut ..................................................................................................................................................................... 9 Olennaisia asiakokonaisuuksia........................................................................................................................ 10
  2. 2. 3.11.2011 / Päivittänyt Töyrylä, aikaisempien hyvien materiaalien pohjalta (erityisesti EGS) SYL:N KV-TOIMINTA Tämän muistion tarkoitus on antaa lukijoille yleiskuvaus SYL:n kv-toiminnan kentästä. Kentän rakenteellinen hahmottaminen auttanee lukuisten – tässä vain muutamien hyvin yleisesti esiteltävien – asioiden hahmottamisessa. Hallituksen kv-koulutuksen yhteydessä on mahdollista keskustella syvemmin. Kenttä on jaettu viiteen osa-alueeseen: eurooppalainen, pohjoismainen, kansallinen, paikallinen ja muut. Lopussa on muutamia asioita, jotka liittyvät toimintasuunnitelman 2012 esitettyihin kirjauksiin ja jotka ovat siten ajankohtaisia. Eurooppalainen taso Kv-sektorin kannalta tärkeät asiat liittyvät olennaisesti ajankohtaisiin kopo-asioihin, joiden keskiössä sijaitsee Bolognan julistuksen mukaisesti tavoite synnyttää yhteinen eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Tarkoituksena on lisätä eurooppalaisen korkeakoulutuksen kilpailukykyä ja vetovoimaa muihin maanosiin verrattuna. Tavoitteeseen pyritään lähinnä kuudella tavoitteella, joista selkeästi kv-sektoria koskettaa opiskelijoiden, opettajien, tutkijoiden ja korkeakoulujen muun henkilökunnan liikkuvuuden esteiden poistaminen ja liikkuvuuden olennainen lisääminen. Vuonna 2010 tuli Vienna Declaration, jossa arvioitiin prosessin edistymistä. Lisäksi 2010 avautui European Higher Education Area (EHEA) www.ehea.info (the official Bologna Process website). Tästä eteenpäin olisi tarkoitus puhua EHEAsta eikä enää Bologna prosessista. Kun Bolognan prosessiin liitetään Eurooppa-neuvoston vuonna 2000 EU:lle asettama strateginen päämäärä vuoteen 2010 mennessä (Euroopasta on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta) sekä vuonna 2010 hyväksytty EU2020-strategia lippulaivahankkeineen, on aika helppo alkaa hahmottaa Euroopan tasolla merkityksellisten asioiden kokonaisuutta. Käytännössä kaikki liittyy kaikkeen ja perimmäisenä tarkoituksena on Euroopan aseman parantaminen erityisesti suhteessa Yhdysvaltoihin, mutta myös yhä enenevässä määrin kasvaviin talousmahteihin kuten Kiinaan ja Intiaan. Monet ajankohtaisista ja keskusteluihin nousevista kv-asioista (luokiteltiin ne SYL:ssa kopoksi, sopoksi tai kv:ksi) liittyvät tavalla tai toisella edellä mainittuihin prosesseihin. Kun tämän muistaa, pikaisellakin aikataululla esiin nousevat asiat löytävät paikkansa hieman helpommin laajana vellovalta asiakentältä. Yhtenäinen korkeakoulutusalue, nk. Bolognan prosessi + Euroopasta maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, nk. Lissabonin prosessi = Valtapolitiikkaa erityisesti EU:n ja Yhdysvaltojen välillä 2 (12)
  3. 3. 3.11.2011 / Päivittänyt Töyrylä, aikaisempien hyvien materiaalien pohjalta (erityisesti EGS) Kansainvälistä edunvalvontaa – miksi SYL:n kv-sektorin keskeisinä tavoitteina voidaan pitää seuraavia: Opiskelijoiden ääni kuuluu päätöksenteossa Opiskelijajärjestöt vahvoja ja asiantuntevia toimijoita Kansalliset ratkaisut muita tavoitteita tukevia Tavoitteenasettelumme on hyvin suoraviivainen: haluamme saada aikaan meille mielekkäitä päätöksiä sekä Suomessa että Suomen rajojen ulkopuolella. Monet päätöksentekofoorumit ovat SYL:n saavuttamattomissa, tarvitsemme erityisesti Euroopassa toimijan, joka vie eteenpäin meille tärkeitä asioita. Ennen kuin asioita voidaan viedä eteenpäin, tarvitaan asiantuntemusta. SYL:lla on monipuolista asiantuntemusta mm. kopo-, -sopo ja liikkuvuusasioissa sekä resursseja toimia asioiden parissa aktiivisesti. SYL:lla on myös vahvaa järjestöllistä (säännöt, rahapolitiikka, toimintatavat) osaamista, mitä tarvitaan kehitettäessä niitä organisaatioita, joiden puitteissa voimme saada opiskelijoiden näkemyksiä esiin. Kv-toimintaa ei voikaan erottaa erilliseksi palaksi SYL:n muusta toiminnasta. Kv-toiminnan hyöty SYL:n toiminnalle kokonaisuudessaan on kiistaton. Meidän etumme on, että Euroopassa on sekä toimintapuitteiltaan että asiantuntemukseltaan vahva järjestö ajamassa opiskelijoiden etuja. Tämä vaatii meiltä väistämättä isojakin panostuksia. Korkeakoulujen kansainvälistyessä on yhä selvempää, että kansainvälisyys ulottuu myös ylioppilasliikkeeseen ja sen painopisteisiin. Kansainväliset asiat ovat niitä, jotka leikkaavat säännöllisesti läpi kaikkien sektorien. European Students’ Union (ESU) -esittely www.esu-online.org ESIB perustettiin Tukholmassa lokakuussa vuonna 1982. Järjestön nimi oli tuolloin WESIB – The West European Students Information Bureu. Perusasiakirjan allekirjoittivat NSU (Norja), NUS/UK (Iso-Britannia), SHI (Islanti), SFS (Ruotsi), UNEF I.D. (Ranska), DSF (Tanska) ja ÖH (Itävalta). Vuonna 1990 nimestä jätettiin sana ’West’ pois. Nykyään ESU:lla on yli 50 jäsenliittoa yli 37:sta maasta. Järjestön voidaan katsoa edustavan yli 11 miljoonaa opiskelijaa. SYL liittyi jäseneksi vuonna 1989. Vuonna 2006 nimi muutettiin ESIB:sta ESU:ksi, joka tulee sanoista European Students’ Union. 3 (12)
  4. 4. 3.11.2011 / Päivittänyt Töyrylä, aikaisempien hyvien materiaalien pohjalta (erityisesti EGS) ESU:ssa korkeinta valtaa käyttää liittokokous (Board Meeting eli BM) jonka jäseniä kaikki jäsenliitot ovat. Liittokokous pidetään kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin, järjestäjänä toimii aina jokin jäsenliitoista. Liittokokous valitsee syksyllä ESU:lle hallituksen (Executive Committee eli EC) aina vuodeksi kerrallaan. Hallituksessa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 4-5 jäsentä, joiden valinnassa tulee huomioida sukupuolien välinen tasapuolisuus. Lisäksi ESU:llä on sihteeristö: taloussihteeri (financial officer), tiedotuspäällikkö (communications manager) sekä projektisihteeri (project officer). Toimiston resurssit ovat tällä hetkellä auttamattoman riittämättömät täysipainoisen työn tekemiseksi. Vuonna 2010 oli tarkoitus palkata toiminnanjohtaja (director) jäsenjärjestöjen lahjoittamalla rahalla, mutta sellaista ei palkattu. Vuoden 2011 toiminut Development Officer on pyrkinyt etsimään ESU:lle projektirahoituksen rinnalle muita rahoituslähteitä lähinnä yritysyhteistyöstä, mutta konkreettisia tuloksia ei ole vielä näkynyt. Monet jäsenliitot suhtautuvat yritysrahoitukseen erittäin kriittisesti, vaikka SYL on korostanut sitä, että komission projektirahoitus on tavoitteellisen toiminnan ohjaamisen kannalta vielä ongelmallisempaa. Hallituksen lisäksi ESU:ssa toimii komiteoita, jotka tuottavat poliittista osaamista ja sisältöä liitolle eri sektoreilla. Myös komitean jäsenet valitaan liittokokouksessa ja samassa yhteydessä määritetään niiden mandaatin pituus (tällä hetkellä vuosi). Näiden komiteoiden nimet ja aihealueet ovat seuraavia: Academic Affairs Committee, Social Affairs Committee, Committee for Internal Development ja Student Union Development Committee. Asiantuntijakomiteoiden lisäksi on yksi poikkikomiteallinen verkosto koskien sukupuolten välistä tasa-arvoa (Gender Equality Cross-Committee). Tähän verkostoon nimitetään yksi jäsen jokaisesta asiantuntijakomiteasta ja hallituksesta. ESU:n tärkeimpiä teemoja ovat olleet erityisesti koulutus- ja sosiaalipoliittiset kysymykset, liikkuvuus ja vaihto-ohjelmat, EU:n koulutuspolitiikka, kansainvälinen opiskelijayhteistyö sekä viime vuosina varsinkin Balkanin tapahtumien johdosta demokratia ja opiskelijoiden osallistuminen päätöksentekoon. ESU on julkaissut myös muutamista asiakokonaisuuksista (laadun arviointi, ylikansallinen koulutus, tasa-arvo, opiskelijakeskeinen oppiminen) nk. käsikirjoja. Näitä, ja muuta ESU:n julkaisemaa materiaalia saa kv-sihteerin hyllystä. Katso myös ESU:n nettisivujen Publications-osuus. ESU:n arvokas voimavara ovat asiantuntijakomiteat (yleisnimityksenä kutsutaan lempinimellä ”hacks”. Hackseihin kuuluvat kaikki komiteat, ml. hallitus. Vuosina 2010 ja 2011 myös SYL on kiitettävästi aktivoitunut ehdottomaan omia toimijoitaan (lähinnä entisiä) mukaan ESU:n toimielimiin. Kun huomioidaan SAMOK:n aktiivisuus, alkaa suomalaisten osuus hackseista olla jo varsin hyvä. Jatkossa olisikin hyvä harkita ”FinnHacks”-tapaamisia, joissa SYL:n ja SAMOK:n kv- toimijat tapaisivat suomalaistaustaisia ESU-toimijoita. Sisäinen tilintarkastuskomitea CIA (Committee for internal auditing) keskittyy taloudenpidon tarkkailemiseen, joskin on ollut puhetta sen toimivaltuuksien mahdollisesta laajentamisesta myös neuvoa antavaksi elimeksi talousasioissa (jotka ovat olleet lähes aina suurena kysymyksenä ESU:n toiminnassa, sillä valtaosa budjetista koostuu projektirahoituksesta). 4 (12)
  5. 5. 3.11.2011 / Päivittänyt Töyrylä, aikaisempien hyvien materiaalien pohjalta (erityisesti EGS) Toinen arvokas voimavara ESU:lle ovat pysyvät työryhmät, joita on vaihteleva määrä. Työryhmistä jokainen keskittyy johonkin tiettyyn teemaan: International Working Group, Belarus WG, WG on Immigration and Ethnical Minorities sekä ICT Task Force. Aika ajoin työryhmät tekevät myös yhteistyötä keskenään. SYL johti puhetta Doctoral Studies Working Group:ssa (Juuso Leivonen ja Jarmo Kallunki), jonka mandaatti päättyi syksyn BMssa Tel Avivissa. Työryhmä tuotti (SYL) policy paperin ja jatkaa sähköpostiverkostona. Puheenjohtajuus tarjoaa jäsenliitoille mahdollisuuden olla tiiviisti mukana ESU:n toiminnassa sekä työryhmän välityksellä pyrkiä vaikuttamaan ESU:n toimintaan ja linjauksiin. Myös muissa työryhmissä sekä erilaisissa projekteissa mukana oleminen on samoista syistä järkevää. Syksyn 2011 liittokokouksessa Sofiassa, Bulgariassa on tarkoitus hyväksyä muutoksia ESU:n rakenteisiin ja sääntöihin. Jos hallituksen esitykset hyväksytään liittokokouksessa, toimisi ESU:ssa jatkossa hieman isompi hallitus, jonka puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa asuisivat Brysselissä. Komiteoista luovuttaisiin, mutta hallituksen työtaakkaa jakamaan perustettaisiin kolme koordinaattorin toimia huolehtimaan eri tehtävistä. Tehdyt päätökset on hyvä tarkistaa liittokokouksen jälkeen. SYL:n vaikutusmahdollisuudet ESU:ssa ja ESU:n vaikutusmahdollisuudet maailmalla riippuvat paljolti tulevien muutaman vuoden kehityksestä opiskelijoiden edustamisen käytäntöjen suhteen. On hyvä muistaa, että Pohjoismaat ja Suomi edustavat varsin erilaista maailmaa vaikuttamismahdollisuuksien suhteen moniin muihin maihin verrattuna – ja tämäntyyppisiä maita on ESU:ssa vähän. Uusia jäseniä ESU:iin tulee jatkuvasti – mutta ei Pohjoismaista. Äänestystilanteissa Pohjoismaiset näkemykset usein häviävät ilman tehokasta lobbausta – ja joskus siitäkin huolimatta. Mielikuva pohjoismaisesta mafiasta, joka runnoo päätöksiä väkisin läpi, on edelleen nähtävissä ainakin epävirallisissa puheissa eri maiden edustajien kanssa. Mielikuvan vahvuus on sinänsä hämmentävä, koska Pohjoismailla on käytössään yhteensä vain kymmenen ääntä, eivätkä NOM-liitot suinkaan aina äänestä samalla tavalla (pikemminkin poikkeus). SYL:a on kuitenkin aina arvostettu työskentelytapojensa puolesta: olemme asiantuntevia, kokouksiin on valmistauduttu, annetut vastuut hoidettu erittäin kunniallisesti ja tyylimme keskustella asioista on rakentava sekä vastuullinen. ESU:n ongelmista (esim. hauras talous, toimijoiden nopea vaihtuvuus ja siitä johtuvat ongelmat, tiedon/toimintojen koordinaatio, liittokokousmateriaalien myöhäinen toimittaminen jne.) puhuttaessa on myös hyvä pitää mielessä, että kyse on kansainvälisestä opiskelijajärjestöstä, jonka jäsenkenttä ja toimintakulttuuri on monin tavoin kirjava. Täydellisesti toimivaa organisaatiota kotimaiseen malliin on turha haikailla. SYL on siinäkin mielessä erikoinen organisaatio muiden jäsenten joukossa: meillä on hyvin vahva organisaatio toimijoidemme takana ja toimijat todella tekevät työtä opiskelijapolitiikan parissa kokopäiväisesti. Kaikki liitot eivät välttämättä ole esim. organisaatioltaan, toimintakulttuuriltaan tai osaamiseltaan sellaisia, että ne kokisivat vaikutustyön tekemisen ESU:ssa yhtä mielekkääksi tai tärkeäksi kuin esim. SYL. SYL onkin profiloitunut ESU:ssa asiantuntevana ja osaavana, tiukkana mutta nykyisin myös keskustelevana pohjoisen liittona. Liittokokouksiin valmistaudutaan SYL:ssa huolella ja valmisteluun osallistuvat kaikki sektorit. Valmistelun sisäisesti koordinoi kv-sektori ja lähtevä delegaatio. Kaikkien sektorien kannattaa varata valmisteluun aikaa noin pari viikkoa ennen liittokokouksen. Pohjoismainen taso http://www.syl.fi/en/nom/ 5 (12)
  6. 6. 3.11.2011 / Päivittänyt Töyrylä, aikaisempien hyvien materiaalien pohjalta (erityisesti EGS) Pohjoismaisella tasolla keskustelun aiheet ovat hyvin pitkälti samankaltaisia kuin eurooppalaisella tasolla. Toimintamme kanavoituu hyvin pitkälti yhteistyörakenteeseemme NOM:iin. Kyseessä ei siis ole varsinainen järjestö, vaan alueellinen yhteistyöelin, eräänlainen verkosto. NOM perustettiin jo vuonna 1946 ja se on todennäköisesti yksi vanhimmista yhä olemassa olevista opiskelijoiden kv-yhteistyörakenteista. NOM:n jäseniä ovat DKIK (Grönlanti), DSF (Tanska), MFS (Färsaaret), NSU (Norja), SAMOK, SFS (Ruotsi), SHI (Islanti), StL (Norja) ja SYL. Syksyllä 2006 NOM:n liittyivät BOM:sta (Balttian järjestöt) Liettua (LSS), Viro (EÜL) ja Latvia (LSA) sekä keväällä 2008 Liettuasta LSAS. NOM:n tärkeimpiä teemoja ovat kautta historian olleet pohjoismainen yhteistyö, Nordplus- ohjelma, opintososiaaliset asiat, kopo- ja sopo-asiat yleensä, sekä kansainväliset asiat mm. ESU. NOM tapaa kaksi kertaa vuodessa (vuonna 2009 poikkeuksellisesti vain yksi syksyllä)ja tapaamisten yhteydessä järjestetään usein seminaari erilaisista jäseniä kiinnostavista aiheista. Seminaarien ja tapaamisten pohjalta voidaan laatia yhteinen kannanotto tai julkilausuma. Eräänlaisena koordinaattorina tai puheenjohtajana kokousten välillä toimii rotaation mukaan seuraavan kokouksen isäntäjärjestö. Erillistä rahoitusta ei ole, kokouksiin ja mahdollisiin projekteihin on haettu tukea erityisesti Pohjoismaiselta ministerineuvostolta ja kansallisista rahoituslähteistä. NOM:lla ei ole virallista päätöksentekojärjestelmää, päätökset tehdään käytännössä konsensus-periaatteella, vaikkakin viime aikoina joistain asioista on myös äänestetty. NOM:n säännöt päivitettiin Tallinnan tapaamisessa syksyllä 2011, ja näitä sääntöjä olisi syytä noudattaa toiminnassa eli lähinnä varsinaisissa NOM-kokouksissa. Pohjoismaiden neuvoston (NR) ja ministerineuvoston (NMR) sihteeristö toimii Tanskassa. NOM:lla on edustus Pohjoismaisen ministerineuvoston korkeakoulutuksen johtoryhmässä (Högut?), johon NOM kutsutaan pari kertaa vuodessa. NOM:n edustajana toimiva DSF on pyrkinyt ja pyrkii edelleen saamaan opiskelijaedustuksen mukaan useampaan kokoukseen vuodessa. NMR on kiinnostunut opiskelijaliitoistamme vain kokonaisuutena, ja ehkä tämän vuoksi NOM:n pitäisikin jatkaa julkilausumien ja kannanottojen tekemistä kokouksissa. Vuoden 2002 NOM-kokouksissa pohdittiin paljon NOM:n ja Pohjoismaiden ministerineuvoston (Nordiska Ministerrådet) välistä yhteistyötä ja sen kehittämisen mahdollisuuksia. Syksyn kokouksessa päätettiin ottaa pieniä askelia poliittisemman työn tekemiseksi lobbaamisen ja keskustelun merkeissä, pääasiallisena aiheena oli Pohjoismainen korkeakoulutusalue (Nordic higher education area), lähinnä siis Bolognan prosessiin liittyvien uudistusten pohtiminen Pohjoismaisesta näkökulmasta. Vuosina 2003 ja 2004 mietittiin yhteistyöverkoston ominaisuuksia ja tulevaisuuden tavoitteita. Vuonna 2005 agendalla oli NOM:n järjestöllinen tulevaisuus suhteessa Baltteihin. Vuonna 2006 järjestettiin vain yksi NOM Kööpenhaminassa (60-vuotisjuhlakokous) jossa Baltti-teema jatkui. Vuonna 2007 keväällä kokousta isännöi Viro ja syksyllä Norja, keväällä 2008 Suomessa, syksyllä Islanti. Vuonna 2009 järjestettiin vain yksi tapaaminen syksyllä Vilnassa aiheella opiskelijakeskeinen oppiminen ja 2010 kaksi: keväällä keskusteltiin lukukausimaksuista Göteborgissa, syksyllä opintolainoista Riikassa NOM on SYL:lle merkittävä yhteistyöelin: ilman toimivaa NOM:ia ja suhteita muihin NOM- maihin vaikutusmahdollisuudet ESU:ssa oletettavasti vähenisivät. SYL on NOM:n muisti: toimistollamme sijaitsevat NOM:n arkistot, ylläpidämme NOM:n nettisivuja ja meillä ihmiset ovat pisimpään mukana toiminnassa. SYL on ollut – ja on edelleen – NOM:n aktiivisimpia jäseniä ja monet uudistushankkeet ovat meiltä lähtöisin. NOM:n rooli ja merkitys on muuttunut vuosien saatossa: välillä yhteistyö on ollut vilkkaampaa, välillä vähäisempää. NOM:lla on ollut toisinaan 6 (12)
  7. 7. 3.11.2011 / Päivittänyt Töyrylä, aikaisempien hyvien materiaalien pohjalta (erityisesti EGS) sihteeristö, yhdessä on toteutettu tutkimuksia ja selvityksiä sekä annettu lausuntoja ja kannanottoja Pohjoismaiden neuvostolle sekä ministerineuvostolle. NOM:n suurimpia ongelmia ovat institutionaalisen muistin vähyys ja lyhyys. Jos kaikki asiakirjat saataisiin ajoissa ja oikeaan muotoon työstettyinä ulos kokouksia järjestäviltä tahoilta, ne voitaisiin arkistoida. Tämä ei kuitenkaan ole aina itsestään selvää. Toimijat vaihtuvat muissa liitoissa nopeammin, toki SYL:ssakin hallitus kerran vuodessa, mutta meillä talon sisäinen tiedonjako toimii sentään kohtuullisen hyvin. Kaikkien liittojen, SYL mukaan lukien, tulisi ehkä käyttää kokousten ulkopuolista aikaa hieman enemmän Pohjoismaisten asioiden pohdiskeluun ja työstämiseen, jos yhteistyötä halutaan edelleen kehittää tai ainakin säilyttää se jonkinlaisella tasolla. Syväanalyysissa vuonna 2003 todettiin yksimielisesti, että NOM on rakenteiltaan hyvä juuri nykyisenkaltaisena, ja suurin ongelma on sitoutumisen puute liittotasolla. Uusi syväanalyysi voisi olla taas ajankohtainen. Tosin vuonna 2010 ja 2011 keskusteltiin paljon NOM:n rakenteesta, ja silloin päädyttiin nykyisenmuotoiseen löyhään yhteistyöverkostoon. Toiminnan kehittämisestä ja yhteistyön syventämisestä puhutaan silti aina kauniisti. Ajankohtaista SYL:llä on hyvät suhteet SFS:n (Ruotsi) ja EÜL:n (Viro) kanssa. SFS:n kanssa yhteistyö on jo perinne, EÜL:n kanssa yhteistyökuviot ovat tuoreempia. Perinteenä ovat hallitusten vuosittaiset vierailut puolin ja toisin. Viime aikoina tosin SFS on ruvennut vähentämään kansainvälistä toimintaansa johtuen automaatiojäsenyyden menetyksestä ja rahallisten resurssien vähenemisestä. Kevään 2012 NOM-tapaaminen järjestetään Oslossa, ja syksyllä 2012 on pitkästä aikaa SYL:n ja SAMOK:n emännöintivuoro. 7 (12)
  8. 8. 3.11.2011 / Päivittänyt Töyrylä, aikaisempien hyvien materiaalien pohjalta (erityisesti EGS) Kansallinen taso SYL:n sisällä kv-toiminta (sihteeristön työnjaossa) jakaantuu hyvin karkeasti siten, että kv-sektori vastaa esim. liikkuvuuteen ja ulkomaisiin opiskelijoihin liittyvistä asioista, ja kopot hoitavat esim. laadunarvioinnin, ja Bolognan prosessi (pois lukien liikkuvuus) sekä maksullisuuteen liittyvät kysymykset. Sopojen kanssa työnjako on ollut hieman haastavampi tehdä juuri ulkomaisiin opiskelijoihin liittyvissä kysymyksissä, ja työnjakoa voisi edelleen selkeyttää: sairasvakuutuskysymys on ainoa selkeä. Kansainvälinen järjestöyhteistyö on kv-sektorin vastuulla, mikä tarkoittaa yhteistyöjärjestöjen rakenteiden, toimintatapojen ja linjausten hyvää tuntemusta. Käytännössä kv-sektori pyrkii toimimaan linkkinä relevanttien toimijoiden välillä. Kansallisella tasolla SYL:n jokapäiväistä kv-toimintaa määrittää pitkälti kv-asioiden seuraaminen ja työstäminen, niistä lausuminen sekä kantojen julkituonti ja vaikuttamistyö erilaisissa elimissä. Seurattavia asioita ja toimijoita on paljon, mutta tosun ja kulloinkin ajankohtaisten teemojen mukaan on mahdollista tehdä valintoja. Varsinaisen edunvalvontatyön lisäksi kv-sektori dokumentoi tarkkaan kv-tapaamisiin liittyvän materiaalin (kv-kirja/-kooste, yhteenvedot ja palautekoosteet), mikä vie huomattavan paljon aikaa, mutta tukee ylioppilaskuntien kv-toimijoita. Kv-sihteeri saa lisäksi jonkin verran kyselyjä eri asioista, useimmiten apurahoista ja opiskelusta Suomessa. Liikkuvuusasioissa tärkein yhteistyökumppani kansallisella tasolla on kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO (entinen Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO), joka vastaa liikkuvuusasioiden kansallisesta koordinoinnista Suomessa. SYL ei yleensä suoraan ole kommentoinut yliopistojen toimintaa liikkuvuusasioissa, vaan vaikuttaminen tapahtuu yo-kuntien ja toisaalta myös CIMO:n välityksellä. SYL:lla on edustus CIMO:n korkeakoulujen asiantuntijaryhmässä, Europassin ohjausryhmässä (OPH:n koordinoima), sekä North-South-South-ohjelman ohjausryhmässä. EU-asioiden käsittelyä varten Suomessa toimii niin sanottu jaostojärjestelmä. OPM:ssä toimii Jaosto 30, joka käsittelee ainoastaan EU:n koulutusasioita ja Suomen kantoja niihin. Jaosto kokoontuu sekä suppeassa että laajassa kokoonpanossa, ja laajassa edustuksessa mukana ovat mm. ministeriöt, työmarkkinajärjestöt, opiskelijat, CIMO ja kuntaliitto. Jaostossa on mahdollisuus vaikuttaa Suomen kantoihin, vaikka monet asiat tuodaan lähinnä tiedoksi. Jaosto kokoontuu noin kerran kuukaudessa ja aina ennen ministeritason kokousta, mutta käytännössä kaikki asiat valmistellaan koulutusneuvostossa, johon virkamiehet osallistuvat. Kaikki käsiteltävät asiat eivät välttämättä aina ole SYL:n kannalta kriittisen relevantteja, mutta Jaosto tarjoaa kuitenkin erittäin hyvän näköalapaikan EU:n koulutusasioille ja mahdollisuuden tuoda opiskelijanäkemyksiä myös muiden kuin OPM:n tietoon. Jaoston toimintaan osallistuu superpätevä kopo-sihteeri (Kallunki). 8 (12)
  9. 9. 3.11.2011 / Päivittänyt Töyrylä, aikaisempien hyvien materiaalien pohjalta (erityisesti EGS) Paikallinen taso SYL tarjoaa ylioppilaskunnille kv-asioissa koulutusta, neuvontaa ja tukea. Järjestämme vuosittain kv-tapaamisia, joita varten valmistelemme aina tietopaketin (kv-kirja/-kooste) ajankohtaisista tai tapaamisen teemoihin sopivista asioista. Tapaamisissa pyritään aina tarjoamaan asiantuntevia alustuksia mielenkiintoisista ja merkityksellisistä aiheista. Pyrimme pitämään myös kv-nettisivut ajantasaisiksi päivitettyinä. On huomattava, että paikallistason kv-toiminta on profiililtaan hyvin erilaista kansallisen tason toimintaan verrattuna. Paikallisella tasolla toiminta keskittyy hyvin pitkälti esim. ulkomaisten opiskelijoiden kanssa toimimiseen, vaikka toimintaan kuuluvatkin olennaisesti esim. yliopistolla vaikuttaminen kv-asioissa. Toisinaan on niin, että paikallistasolla kopot hoitavat enemmän vaikuttamistyötä myös kv-asioissa. Kv-sektorit ovat ylioppilaskunnasta riippuen hyvinkin erilaisia ja erikokoisia, mikä luonnollisesti vaikuttaa SYL:sta tarvittavan tuen määrään ja laatuun. SYL:n kv-toiminnassa suurin haaste paikallistason toiminnan tukemisessa onkin yo-kuntien kv- sektorien erilaisuuden huomioiminen mm. tapaamisten sisällössä. Muut IUS – International Union of Students IUS on kiinnostava luuranko kansainvälisessä vaatekaapissa – joskin järjestö vielä omalla tavallaan toimiikin. IUS on perustettu vuonna 1946. SYL on yksi IUS:n perustajäsenistä. Marraskuussa 1956 SYL kuitenkin erosi Unkarin kansannousun johdosta syntyneiden erimielisyyksien takia ja liittyi IUS:n ’kilpailevaan’ järjestöön. Vuonna 1971 SYL liittyi takaisin järjestöön ja 1990-luvulla pyrki voimakkaasti kehittämään ja uudistamaan järjestön varsin jäsentymätöntä toimintaa. SYL toimi mm. IUS:n talous- ja tilintarkastuskomitean puheenjohtajana vuodesta 1992. Komitean toiminta osoittautui kuitenkin liki mahdottomaksi ja koko järjestön toiminta arvelutti. SYL erosi IUS:sta vuonna 1995. IUS:aan kuuluu tällä hetkellä paljon mm. Aasian ja Afrikan maita. Eurooppalaisia jäseniä on varsin vähän, mm. yksikään Pohjoismaa ei ole enää IUS:n jäsen. IUS:n ei voida katsoa olevan maailmanlaajuisesti edustava opiskelijoiden kattojärjestö tms., sillä on kuitenkin perintönä hyvät suhteet mm. YK:n eri toimielimiin. IUS ei ole vuosikausiin toiminut kunnollisesti – mm. joka neljäs vuosi järjestettävä kongressi ei ole kokoontunut säännöllisesti. Neuvosto, sihteeristö tai erilaiset komiteat toimivat vain puolinaisesti. IUS on lisäksi suurissa taloudellisissa vaikeuksissa johtuen mm. lukuisista väärinkäytöksistä ja väärinymmärryksistä menneinä vuosina. Järjestö esimerkiksi omistaa yhä ’toimitalon’ Prahan keskustassa. Talossa ei kuitenkaan enää ole mm. sähköä tai vettä maksamattomien laskujen vuoksi. Toimitalon kohtalon jakaa myös jonnekin Saksan ja Puolan rajalle muutossa ’hävinnyt’ arkisto tai vaikkapa epäonnistunut hotellibisnes. IUS:aan liittyy lukematon määrä uskomattomia tarinoita, joita vanhat toimijat yhä kauhulla ja ihmetyksellä muistelevat. ESU:n liittokokouksiin kutsuttiin vielä vuoteen 2004 IUS:n edustaja paikalle, jotta liitoille voidaan kertoa ajankohtaiset kuulumiset. Koska 2003 vuoden jälkeen IUS:stä ei ole kuulunut mitään, kutsusta luovuttiin. IUS vilahtaa kuitenkin aina joskus esiin eri sidosryhmiemme kanssa keskustellessa. 9 (12)
  10. 10. 3.11.2011 / Päivittänyt Töyrylä, aikaisempien hyvien materiaalien pohjalta (erityisesti EGS) Olennaisia asiakokonaisuuksia Erasmus Mundus Ohjelma käynnistyi vuonna 2004, rahoitusta 230 Meur. CIMO ja ESU:n kontaktit pitävät meitä ajan tasalla. Mundus on yksi komission mielenkiintoisimmista avauksista koulutuspolitiikan saralla – vaikkakaan ei lainkaan yllättävä avaus, kun mietitään valtapoliittisia pyrkimyksiä. Komissiolla on selkeä halu kaivaa ohjelmalle enemmän rahaa. Vuonna 2008 debaatissa oli uuden EM:n säännökset, ja opiskelijaliike Euroopassa (DSF) etunenässä) pillastui säännöksestä, jossa puhuttiin lukukausimaksuista. Asian hoitaminen oli kopo-sektorilla (Juuso) ja kv-vastaavalla, ja SYL lobbasi parlamentin suomalaismeppejä kirjauksen muuttamiseksi. ESU ei ole uuteen kirjaukseen tyytyväinen. Kaikesta huolimatta, vuonna 2009/2010 alkoi uusi EM-kausi. Uuden rahoituskauden myötä myös olemassa olevien ohjelmien oli haettava rahoitusta uudelleen. Uutena ohjelmassa on tutkijakoulujen ja eurooppalaisten opiskelijoiden mukaan tuleminen (positiivista!  ). Lisäksi kolmansien maiden korkeakoulut voivat myöntää tutkintoja. Euroopassa keskustelussa vierastetaan ohjelman Excellence-ajattelua, sillä kehy-määrärahojen käyttäminen ohjelmassa puoltaa taas tiettyjen alueiden suosimista. http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/muuteu/erasmusmundus.htx Bolognan prosessi Bolognan julistuksen perimmäinen tavoite oli synnyttää yhteinen eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Tarkoituksena on lisätä eurooppalaisen korkeakoulutuksen kilpailukykyä ja vetovoimaa muihin maanosiin verrattuna. Tavoitteeseen pyritään lähinnä kuudella tavoitteella:  Ymmärrettävät tutkintorakenteet. Tässä työkaluina käytetään erityisesti ECTS (European Credit Transfer System) -opintosuoritusten siirto- ja mitoitusjärjestelmää sekä tutkintotodistuksen liitettä.  Yhdenmukaiset tutkintorakenteet. Tutkintorakennetta kehitetään pääsääntöisesti kahden syklin mallin pohjalle. Ensimmäisen syklin tutkinto on kolmi- nelivuotinen bachelor-tason tutkinto, jonka pitäisi olla relevantti myös eurooppalaisilla työmarkkinoilla. Toisen syklin muodostavat master-tason ja tohtorin tutkinnot, jotka ovat molemmat jatkotutkintoja.  Opintojen mitoitusjärjestelmien käyttöönotto. Otetaan käyttöön ECTS-yhteensopivat opintojen mitoitusjärjestelmät. Useassa Euroopan maassa ei ole ollut käytössä opintojen mitoitusta, vaan tutkintojen laajuus on ilmoitettu vuosina tai lukukausina.  Liikkuvuuden lisääminen. Opiskelijoiden, opettajien, tutkijoiden ja korkeakoulujen muun henkilökunnan liikkuvuuden esteiden poistaminen ja liikkuvuuden olennainen lisääminen.  Laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus. Lisätään laadunarviointiin liittyvää eurooppalaista yhteistyötä yhteisten menetelmien ja tasomäärittelyjen löytämiseksi. ENQA (European Network of Quality Assurance in Higher Education) -verkosto on tässä keskeisessä roolissa.  Korkeakoulutuksen eurooppalainen ulottuvuus. Monipuolisen kansainvälisen yhteistyön ja verkostoitumisen tiivistäminen, kieli- ja kulttuurikoulutus. http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/bologna/index.html KKA julkaisi tutkinnon uudistuksen arviointiraportin (KKA 17:2010) 10 (12)
  11. 11. 3.11.2011 / Päivittänyt Töyrylä, aikaisempien hyvien materiaalien pohjalta (erityisesti EGS) Lissabonin tavoitteet Eurooppa-neuvosto (EU:n valtioiden tai hallitusten päämiehet) totesi Lissabonin kokouksessaan maaliskuussa 2000, että Euroopan unionilla on edessään mittava muutos, joka on seurausta globalisoitumisesta ja tietoon perustuvasta taloudesta, ja asetti EU:lle strategisen päämäärän saavutettavaksi vuoteen 2010 mennessä: Siitä on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Tukholman Eurooppa-neuvostossa maaliskuussa 2001 asetettiin seuraavat kolme strategista tavoitetta liittyen koulutukseen (Education and Training 2010): - koulutusjärjestelmien laadun ja vaikuttavuuden parantaminen EU:ssa - koulutukseen pääsyn helpottaminen - koulutusjärjestelmien lähentäminen ympäröivään maailmaan. Tukholman Eurooppa-neuvoston hyväksymä asiakirja oli ensimmäinen virallinen asiakirja, jossa hahmoteltiin laajaa ja johdonmukaista eurooppalaista lähestymistapaa EU:n kansallisiin koulutuspolitiikkoihin. Sovittiin, että neuvosto ja komissio laativat yhdessä yksityiskohtaisen työohjelman. Koulutusjärjestelmien tulevaisuuden tavoitteita koskeva yksityiskohtainen työohjelma hyväksyttiin 14. helmikuuta 2002. - Työohjelmassa esitetään toteutettavat avainasiat sovittujen kolmen strategisen tavoitteen ja 13 tavoitteen saavuttamiseksi. - Siinä käsitellään koulutuksen eri osa-alueita ja eri koulutustasoja perustaidoista ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen painottaen erityisesti elinikäisen oppimisen periaatetta. - Työohjelmassa luetellaan tärkeimmät välineet, joilla tuetaan ja mitataan edistymistä. Tähän käytetään Lissabonissa määriteltyä ”avointa koordinointimenetelmää”, jolla edistetään kansallisten toimien lähentymistä yhteisiin päämääriin ja verrataan eurooppalaisia saavutuksia sekä Euroopan tasolla että maailmanlaajuisesti. Euroopan unionin koulutusalan kehittämisessä sanottiin alkavan uusi vaihe, jonka perustana ovat erilaiset järjestelmät mutta yhteiset tavoitteet. Yhteiset tavoitteet ohjaavat uudistuksia, antavat niille pontta ja tukevat edistymistä kussakin maassa sekä koko Euroopan unionin tasolla toteutettavissa toimissa. Euroopan unioniin vuosikymmenen aikana liittyvien uusien jäsenvaltioiden odotetaan myös osallistuvan näihin tavoitteisiin. Maaliskuussa 2010 Euroopan komissio asetti uudet tavoitteet “Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategiassaan” Eurooppa 2020, joka kulkee lyhenteellä EU2020. EU2020 nostaa tavoitteiksi etenkin nuorisotyöllisyyden kasvun ja koulunkäynnin keskeyttämisten vähentämisen. Yksi strategian lippulaivahankkeista on ”Youth on the Move”, jolla parannetaan koulutusjärjestelmien tuloksia ja helpotetaan nuorten pääsyä työmarkkinoille. http://ec.europa.eu/eu2020/ ESU on toistaiseksi keskittynyt enemmän Bolognan prosessiin resurssisyistä, mutta tässä asiassa on syytä olla aktiivisempi. Lissabonin sopimus: http://europa.eu/lisbon_treaty/index_fi.htm 11 (12)
  12. 12. 3.11.2011 / Päivittänyt Töyrylä, aikaisempien hyvien materiaalien pohjalta (erityisesti EGS) EXTRAA: Main bologna documents: http://www.ond.vlaanderen.be/hogeronderwijs/bologna/documents/ EU2020: suomeksi http://ec.europa.eu/eu2020/pdf/1_FI_ACT_part1_v1.pdf ja englanniksi http://europa.eu/press_room/pdf/complet_en_barroso___007_-_europe_2020_-_en_version.pdf 12 (12)

×