1. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 23
FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf
Liittokokous 19.-20.11.2010
Järvenpäätalo, Hallintokatu 4, Järvenpää
Ohjemuistio SYL:n ja ylioppilaskuntien sivusektoritoiminnasta1
Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) päätehtävä on toimia yliopisto-opiskelijan edunvalvojana2
kansallisen tason kysymyksissä sekä edustaa suomalaisia yliopisto-opiskelijoita kansainvälisissä3
yhteyksissä. Toimintaa voidaan jakaa esimerkiksi koulutuspolitiikkaan, sosiaalipolitiikkaan,4
kansainvälisiin asioihin ja työelämäasioihin. Lisäksi SYL harjoittaa kehitysyhteistyötä. SYL:n5
ydintehtävä on edunvalvonnallinen, joten palvelutoiminnan järjestäminen kaikilla sektoreilla ei6
tarkoituksenmukaista, eikä siihen ole SYL:ssä aina erityistä osaamistakaan.7
Ylioppilaskuntien niin kutsuttu sivusektoritoiminta vaihtelee jonkin verran vuosittain – osa8
toimialoista on vakiintuneita. Viime vuosina SYL:n oman toiminnan sivusektoreina ovat olleet ainakin9
ympäristö- ja kaksi- tai kolmikielisyyssektori. Ylioppilaskunnissa sivusektoreita ovat vuoden 201010
keväällä tehdyn kyselyn mukaan: liikunta, kulttuuri, tuutorointi, ympäristö, järjestö,11
talous/yritysyhteistyö, kuntavaikuttaminen, kaksikielisyys, alumnit, strategia, sukukansa,12
taideylioppilaskunnat, filiaalit, sidosryhmät, tasa-arvo, kehitysyhteistyö ja viestintä. Osa näistä on13
joissain ylioppilaskunnissa myös pääsektoreita.14
SYL:n toimintatapana on ollut osoittaa sivusektorin vastuu hallituksen jäsenelle. SYL:n sihteeristön15
toimenkuvat on määritetty työsopimuksissa. Toiminnan jatkuvuuden ja tehokkuuden kannalta ei ole16
järkevää, että vastuu tietystä sektorista on henkilöllä, joka vaihtuu vähintään vuoden välein. Jos SYL17
toteuttaa ydintoimintansa ohella muita tehtäviä, tulisi vastuu näistä tehtävistä osoittaa ainakin yhdelle18
sihteerille hallituksen jäsenen ohella. Mikäli SYL:n sivusektoritoimintaa halutaan lisätä, tulee siihen19
ohjata resursseja talousarviossa.20
Ylioppilaskunnilta suoraan SYL:lle osoitettuja toiveita tiettyjen sektoreiden tapaamisista on usein21
vaikeaa järjestää, sillä SYL:n toimiston sisäinen osaaminen on keskittynyt edunvalvontaan22
keskeisimmillä toimialoilla. Jotta näiden tapaamisten sisältö pysyisi ylioppilaskunnille mielekkäänä,23
on järkevintä, että ylioppilaskunnat järjestävät nämä tapaamiset, ja SYL osallistuu kustannuksiin ja24
auttaa suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan.25
Kevään 2010 sivusektorikyselyn tulosten perusteella on tarpeellista, että SYL tukee yhteistyötä26
ylioppilaskuntien toimintasektorien välillä, vaikka nämä eivät kuuluisikaan SYL:n ydintoimintaan.27
Sektoritapaamisiin SYL tarjoaa matka-avustukset omien pääsektoriensa tapaan. Esimerkiksi vuonna28
2010 seuraavasti: matka-avustusta maksetaan 22 euroa ylittävältä osalta kahdelle29
osallistujalle/jäsenyhteisö junalipusta tai mikäli junamatka yhteen suuntaan kestää yli 5 tuntia30
yhdelle/jäsenyhteisö halvimman lentovaihtoehdon mukaan. Erikseen voidaan harkita tapaamistilojen31
järjestämistä SYL:n toimistolta. Mahdollisuuksien mukaan SYL voi auttaa puhujien etsimisessä tai32
tuottaa itse ohjelmaa tapaamiseen.33
34

2. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 23
FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf
Liittokokous 19.-20.11.2010
__________________________________________________________________________________________
2/
Instruktions-PM om FSF:s och studentkårernas bisektorverksamhet35
Finlands studentkårers förbunds (FSF) huvuduppgift är att fungera som universitetsstudenternas36
intressebevakningsorganisation i frågor som ligger på det nationella planet samt att representera de37
finländska universitetsstudenterna i internationella sammanhang. Verksamheten kan indelas i38
exempelvis utbildningspolitik, socialpolitik, internationella ärenden och arbetslivsfrågor. Härutöver39
bedriver FSF biståndsverksamhet. FSF:s kärnuppgift är att vara en intressebevakare, så det är inte40
ändamålsenligt att arrangera serviceverksamhet inom alla sektorer, och FSF har dessutom inte heller41
alltid kompetens för den saken.42
Den så kallade bisektorverksamheten vid studentkårerna varierar i viss mån från år till år – en del av43
verksamhetsområdena har blivit etablerade. Under de senaste åren har FSF:s egen verksamhet44
omfattat åtminstone följande bisektorer: miljö- och två- eller trespråkighetssektorn. Enligt en45
rundfråga våren 2010 har studentkårerna följande bisektorer: motion, kultur, tutorverksamhet, miljö,46
föreningar, ekonomi/företagssamarbete, kommunlobbyarbete, tvåspråkighet, alumnverksamhet,47
strategi, frändefolk, konsthögskolestudentkårerna, filialer, samarbetspartner, jämlikhet, bistånd och48
kommunikation. Vid vissa studentkårer utgör en del av dessa även huvudsektorer.49
50
På FSF har ansvaret för en bisektor brukat anvisas en styrelsemedlem. Arbetsbilderna för FSF:s51
sekreterare är fastställda i dessas arbetsavtal. Med tanke på verksamhetens kontinuitet och effektivitet52
är det inte vettigt att ansvaret för vissa sektorer finns hos en person som byts ut varje år. Om FSF vid53
sidan av sin kärnverksamhet ska göra också annat arbete, bör ansvaret för dessa uppgifter ligga hos54
åtminstone en sekreterare vid sidan av styrelsen. Ifall studentkårerna vill utöka bisektorverksamheten55
på FSF måste resurser för detta ingå i budgeten.56
57
Studentkårerna hör av sig direkt till FSF med önskemål om att det ska arrangeras träffar för vissa58
sektorer, men det är ofta svårt att arrangera de träffarna eftersom kompetensen på FSF:s kansli59
fokuserar på intressebevakning inom de viktigaste verksamhetsområdena. För att innehållet vid dessa60
träffar fortsättningsvis ska vara intressant för studentkårerna vore det vettigast att träffarna61
arrangerades av studentkårerna och FSF deltog i kostnaderna samt hjälpte till med planeringen enligt62
förmåga.63
64
Utifrån resultaten av den bisektorrundfråga som genomfördes våren 2010 är det viktigt att FSF stöder65
samarbete mellan studentkårernas verksamhetssektorer även om dessa inte skulle höra till FSF:s66
kärnverksamhet. FSF erbjuder resebidrag till sektorträffarna på samma sätt som inom sina egna67
huvudsektorer. Till exempel år 2010 enligt följande: reseersättning betalas för två68
deltagare/medlemskorporation för den del av tågbiljetten som överstiger 22 euro, eller om tågresan tar69
över 5 timmar i en riktning, för en deltagare/medlemskorporation enligt priset på det billigaste70
flygalternativet. Möjligheterna att ordna med lokal för träffarna på FSF:s kansli kan övervägas separat.71
FSF kan efter förmåga hjälpa till med att leta fram talare eller själv producera program för träffen.72
73