Kierrekantinen miniklassikko Taskulämmin esittelee tiiviisti SAK:n organisaatiota, työtä ja saavutuksia vuosittain. Taskulämpimästä löydät myös keskusjärjestön asiantuntijahaun sekä jäsenliittojen yhteystiedot.
1. Taskulämmin 2011
SISÄLLYSLUETTELO
Oma työ, yhteiset oikeudet 3
Työelämä jakautuu kahtia – mistä syntyy uusi luottamus? 6
SAK:n historiaa ja saavutuksia 8
SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen järjestörakenne 13
SAK:n organisaatio 14
SAK:n hallinto-organisaatio 15
Edustajakokous 15
Valtuusto 16
Hallitus 16
Työvaliokunta 17
Muut valiokunnat 17
Toimialaneuvottelukunnat 18
Johtoryhmä 18
Jäsenmaksut talouden perusta 19
Alueellinen toiminta 21
SAK:n hallituksen jäsenet 23
SAK:n jäsenliittojen jäsenet 2009 ja 2010 24
SAK:n sopimuspolitiikka 25
SAK toimii kansainvälisesti 27
SAK:n koulutus- ja kehittämistyö 29
TATSI on työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys 30
Asiantuntijat SAK:n osastoilla 31
SAK:n aluetoiminta 43
SAK:n jäsenliitot 46
JHL:n yhteisöjäsenliitot 53
Palvelualan Unionin PaU:n jäsenliitot 54
1
3. Oma työ, yhteiset oikeudet
SAK rakentaa inhimillistä, turvallista ja oikeudenmukaista työelämää. Työ-
elämää, jossa työn tekijän osaaminen ja arvo sekä vaikutusmahdollisuudet
tunnustetaan.
SAK rakentaa luottamukseen, yhteistyöhön ja oikeudenmukaisuuteen
perustuvaa sopimusyhteiskuntaa, jossa vahva työlainsäädäntö ja kattavat
työehtosopimukset sekä sopimisen pitkäjänteisyys luovat työn tekijöiden
uskoa tulevaisuuteen.
Hyvinvointiyhteiskunta luo pohjan turvallisuuteen ja luottamukseen. Se pe-
rustuu korkeaan työllisyyteen, julkisesti rahoitettuihin ja demokraattisesti
valvottuihin ja pääosin julkisesti tuotettuihin hyvinvointipalveluihin sekä
sosiaaliturvaan, jossa yhdistyvät ansioihin perustuva turva ja toimeentulon
takaava perusturva. Hyvinvointiyhteiskunta edistää oikeudenmukaisuutta ja
yhdenvertaisuutta sekä poistaa eriarvoisuutta.
SAK:laisella ammattiyhdistysliikkeellä on voimaa, halua ja kykyä toimia yh-
dessä, rohkeasti ja aloitteellisesti työn ja sen tekijän hyvinvoinnin puolesta.
SAK:n toiminta-ajatus
SAK on keskusjärjestö, liittojen liitto. SAK:lainen ammattiyhdistysliike on
kuitenkin paljon enemmän. Se on liike, jolla on yhteiset arvot ja päämäärät.
SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen tehtävänä on työn tekijöiden hyvin-
voinnin, toimeentulon ja osallisuuden parantaminen sekä yhteiskunnallisen
oikeudenmukaisuuden edistäminen.
SAK:n arvot
Vuonna 1991 hyväksytyssä periaateohjelmassa SAK:n arvoiksi määritellään
vapaus, solidaarisuus, tasa-arvo, demokratia ja rauha. Nämä arvot ovat
SAK:laiselle ammattiyhdistysliikkeelle tärkeitä edelleenkin. Tulevaisuushank-
keen keskusteluissa arvoja haluttiin painottaa uudelleen ja määritellä niitä
ajanmukaisemmin. SAK:n arvoiksi kiteytyivät:
3
4. Ihmisarvo työssä
SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen on toimittava niin, että inhimillisyys työelä-
mässä kohenee. Se tarkoittaa turvallisuutta - erityisesti jatkuvissa muutoksissa
- kunnollisia töitä ja työsuhteita, riittävää ja oikeudenmukaista toimeentuloa
sekä työn mielekkyyden ja työhyvinvoinnin paranemista.
Yhdenvertaisuus
Työntekijöiden ja kansalaisten on oltava yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia ihmis-
ten erilaisuudesta huolimatta. Yhdenvertaisuutta pitää edistää niin työelä-
mässä, yhteiskunnassa kuin ammattiyhdistysliikkeen omassakin toiminnassa.
Heikomman puolella
SAK:lainen ammattiyhdistysliike on erityisesti niiden puolella, jotka ovat vai-
keimmassa asemassa erityisesti työelämässä. SAK:lainen ammattiyhdistysliike
toimii yhdessä heikomman puolesta. Heikomman puolella korostaa syrjimät-
tömyyttä ja osallisuutta niin työelämässä, yhteiskunnassa kuin ammattiyhdis-
tysliikkeen omassakin toiminnassa. SAK:laisella ammattiyhdistysliikkeellä on
kykyä, halua ja voimaa puuttua työn tekijöiden kokemiin epäkohtiin.
SAK:n edunvalvonnan ja toiminnan strategiset päämäärät
SAK:n toiminta-ajatuksen, arvojen ja vision pohjalta nousevat edunvalvonnan
ja toiminnan strategiset päämäärät, jotka toimivat SAK:n tavoitteenasettelun
ja resurssien käytön kehikkona.
Hyvinvointia rakentava työelämä
Vahva sopimusyhteiskunta
Täystyöllisyys
Kattava sosiaaliturva ja tasokkaat hyvinvointipalvelut
Vahva järjestöllinen toimintakyky
Keskusjärjestön tehtävät
• Luo edellytyksiä jäsenliitoille sopia palkka- ja työehdoista ja koordinoi niitä.
• Neuvottelee ja sopii yhteistyössä jäsenliittojen kanssa työehtoja ja työelä-
mää koskevia sopimuksia.
4
5. • Neuvottelee, vaikuttaa ja sopii kaksi- ja kolmikantaisesti
- palkkaperusteisesta sosiaali- ja eläketurvasta
- työlainsäädännöstä ja muusta työn tekijöitä koskevasta lainsäädännöstä
- toimenpiteistä työllisyyden parantamiseksi, ammatillisen osaamisen vah-
vistamiseksi ja työelämän kehittämiseksi.
• Tuottaa tietoa, tutkimusta ja uusia innovaatioita työelämän muutoksista.
• Luo edellytyksiä yhteistyössä jäsenliittojen kanssa työpaikkojen edunval-
vontatyön ja luottamushenkilöiden aseman vahvistamiseksi.
• Tukee jäsenliittoja järjestäytymisen edistämisessä sekä liittoyhteistyön ja
liittorakenteiden kehittämisessä.
• Kokoaa jäsenliittoja ja jäseniä yhteisiin toimiin tavoitteiden puolesta.
• Vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon alueellisella,
kansallisella ja EU-tasolla.
• Vaikuttaa kansainvälisesti ay-oikeuksien ja työn tekijöiden aseman vahvis-
tamiseksi.
5
6. Työelämä jakautuu kahtia – mistä syntyy
uusi luottamus?
SAK on vuodesta 1984 kartoittanut viiden vuoden välein ammattiliittojen
jäsenten työoloja, edunvalvontaan kohdistuvia odotuksia ja suhdetta am-
mattiyhdistysliikkeeseen. Jäsentutkimuksessa on tarkoitus tehdä näkyväksi,
mitä SAK:laisten palkansaajien työelämän ja ay-toiminnan arjessa tapahtuu.
Keväällä 2011 ilmestyneessä Luottamus liikkeessä -jäsentutkimusraportista
ilmenee, että SAK:laisten liittojen jäsenkunnalle tärkein asia on työpaikan
pysyvyys ja varmuus. Peräti seitsemän vastaajaa kymmenestä piti sitä erit-
täin tärkeänä. Tarve työsuhteen turvallisuuteen on riippumaton työntekijän
sukupuolesta ja iästä. Turvattomuutta kokevat myös turvallisissa työsuhteissa
olevat.
Liikkeen tehtävälistalla turvallisuudesta huolehtiminen on hyvin tärkeää
koko jäsenistölle, mutta sen arvostusta lisää erityisesti työskentely julkisella
sektorilla ja teollisuudessa sekä se, että työntekijältä puuttuvat vaikutusmah-
dollisuudet työn puitteisiin omalla työpaikallaan.
Hyvällä työpaikalla viihtyy
Useampi kuin yhdeksän vastaajaa kymmenestä on sitä mieltä, että mielen-
kiintoinen työ on joko erittäin tärkeä tai melko tärkeä asia. Työviihtyvyyden
merkitys on kasvussa. Hyvät työkaverit merkitsevät eniten nuorille naisille:
heistä seitsemän kymmenestä pitää hyviä työkavereita erittäin tärkeänä asi-
ana työssä. Vaikutusmahdollisuudet työssä edistävät ihmisten sitoutumista
työhön ja työpaikkaan. Työ on tärkeä niille, joilla on vaikutusmahdollisuuksia
omaan työhönsä.
Miehet arvostavat rahaa, naiset aikaa
Naiset pitävät hyviä työaikoja palkkaa tärkeämpänä asiana. Alle 40-vuotiaat
naiset korostavat hyviä työaikoja muita enemmän, ja juuri he antavat hy-
välle palkalle kaikkein vähiten arvoa. Nuoret sekä virikkeitä ja uusia asioita
arvostavat ihmiset pitävät vapaa-aikaa muita elämänalueita tärkeämpänä.
Järjestöille neuvotteluvaltuutus
Korkean palkan neuvotteleminen nousee ay-liikkeen tehtävälistassa sitä kor-
keammalle, mitä parempi peruskoulutus ihmisellä on. Vain joka kymmenes
6
7. vastanneista haluaisi sopia itse kokonaan palkankorotuksensa. Liittojen so-
pimustoiminnalla on siis vahva perusta. Yksittäisistä vaihtoehdoista kaikkein
suosituin oli se, jossa korotuksen suuruus päätetään kokonaan joko liitto- tai
keskusjärjestötasolla eli mahdollisimman kaukana omasta työpaikasta.
Ne, joille omista asioista päättäminen on tärkeä arvo elämässä, arvostavat
korkeaa palkkaa edunvalvonnassa muita enemmän. Sen sijaan ne, joiden
arvomaailmassa painottuu ihmisten tasavertaisuus, pitävät korkean palkan
neuvottelemista vähemmän tärkeänä.
Työtaisteluihin löytyy valmius
Jäsentutkimuksessa vastaajia pyydettiin arvioimaan, olisivatko he valmiita
ryhtymään toimiin erilaisissa työelämään liittyvissä konfliktitilanteissa. Odo-
tetusti valmius toimiin on korkeampi, jos konflikti on työntekijää lähellä.
Iäkkäät miehet ovat erityisen toimintavalmis osa jäsenistöä. Jos omalla
työpaikalla heikennetään työehtoja, teollisuudesta löytyy eniten valmiutta
työtaisteluihin. Myös luottamustehtävissä toimivat tai joskus aiemmin toimi-
neet olivat muita valmiimpia toimenpiteisiin. Sen sijaan työsuhteen laadulla,
erilaisten tulevaisuutta koskevien huolten määrällä tai työpaikan sektorilla ei
ole tässä olennaista merkitystä.
Kysymys valtiovallan taholta tulevista heikennyksistä esimerkiksi sosiaalitur-
vaan, eläke-etuihin tai työaikalakiin eroaa muista konfliktitilanteista. Niiden
osalta jäsenistön toimintavalmius on erittäin korkealla, eikä ole erotettavissa
mitään eroja edes suhteessa ihmisten asenteisiin tai ay-aktiivisuuteen.
7
8. SAK:n historiaa ja saavutuksia
1907 Suomen Ammattijärjestö perustettiin 15.4. Tampereella
Ensimmäiset eduskuntavaalit
1917 8 tunnin työaikalaki
Ammattientarkastus
Suomen itsenäistyminen
1918 Kansalaissota
1920 Suomen Ammattijärjestön edustajakokous, jossa kommunistit
ja vasemmistososialistit saivat enemmistöaseman
1922 Työsopimuslaki, vuosiloma 4–7 päivää
1924 Työehtosopimuslaki
1927 Ammattientarkastuslaki, työläistarkastajat
1930 Suomen Ammattijärjestön toiminta estettiin heinäkuussa
Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto SAK
perustettiin Helsingissä
1937 Kansaneläkelaki
1939 Vuosilomalaki, vuosiloma 5–12 päivää
1940 SAK:n ja STK:n julkilausuma, ns. tammikuun kihlaus
STK tunnusti SAK:n neuvottelijaosapuoleksi
1944 SAK:n ja STK:n ensimmäinen yleissopimus,
STK hyväksyi työehtosopimusperiaatteen
1945–1947 Työeh tosopimustoiminnan läpimurto
1945–1947 Luottamusmiesjärjestelmän rakentaminen
1946 SAK-STK yleissopimus
Uudistettiin työehtosopimuslaki ja laki työriitojen sovittelusta
Laki työtuomioistuimesta
Työaikalaki
Vuosilomalaki, vuosiloma 12 päivää–1 kuukausi
1948 Lapsilisälaki
Tapaturmavakuutuslaki
1949 Laki tuotantokomiteoista
1956 Yleislakko,19 päivää, lakossa noin 420 000 työntekijää
1957 SAK:n hajaannus alkoi
1958 Työturvallisuuslaki
1959 Työajan lyhentämistä koskeva muutos saatiin päätökseen:
45 tunnin työviikko
8
9. 1960 Suomen Ammattijärjestö SAJ perustettiin
Vuosilomalaki, vuosiloma 18 päivää–1 kuukausi
1962 Työntekijän eläkelaki (TEL)
1963 Sairausvakuutuslaki
1964 SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen eheytysneuvottelut
1966 Siirtyminen 40-tuntiseen ja 5-päiväiseen työviikkoon alkoi
Irtisanomissuojasopimus
1967 Lomapalkkasopimus
Uusi ammattitautilaki ja -asetus
1968 Ensimmäinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu
Liinamaa I
Indeksiehtojen poistaminen
Valtuuslaki vuokrien ja hintojen valvontaan
Jäsenmaksuperintäsopimus
1969 Ammattiyhdistysliikkeen eheytyminen
Luottamusmiessopimus
1970 Työsopimuslaki
Irtisanomissuoja
Luottamusmiesoikeudet
Kokoontumisoikeus
Syrjintäkielto
Liinamaa II
Erorahajärjestelmä
Kokoontumisoikeus työpaikalla
1971 Neljän viikon vähimmäisvuosiloma 1973
Tiedotussopimus
Koulutussopimus
Vähimmäispalkka
1972 Lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta
Sairausajan palkkaetuuksien parantaminen
1973 Vuosilomalain uudistaminen, vuosiloman pituus 24–26 päivää
Laki lasten päivähoidosta
Työsuojelun valvontalaki
Työsuojeluhallinto
1974 Verohelpotuksia
Lapsilisien korotus
Äitiysloma 7 kuukautta
Ansiokehitystakuu
9
10. 1976 Työsuojelusopimus
Ryhmähenkivakuutus
1977 Vuosiloman pituus 24–30 päivään, josta viikko talvilomaa
1978 Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista
Työterveyshuoltolaki
Yhteistoimintalaki
Isyysvapaa
1979 Talvilomaoikeuden laajentaminen
1980 Opintovapaalaki
1981 Sopimus yhteistoiminnan edistämisestä
1982 Sairausvakuutuksen päivärahojen ansiosidonnaisuus,
ns. SOVE-uudistus
1984 Työttömyysturvauudistus ja päivärahojen ansiosidonnaisuus
Laki irtisanomismenettelystä
Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus
Työajan lyhentäminen 16/32 tunnilla vuonna 1986
Perhevapaauudistus
1985 Yksilöllinen varhaiseläke
1986 Pelisääntöihin liittyvät sopimusjärjestelyt ja lait
Sopimus yhteistoiminnasta ja tiedotustoiminnasta yrityksissä
RAT-sopimus
Työajan lyhentäminen 68 tunnilla vuosina 1987–1990
1987 Tasa-arvolaki
Aikuisopintolaki
Opintovapaalain muutokset
Työturvallisuuden muutokset
1988 Tilapäinen ja osittainen hoitovapaa sekä liukuva
työaika lakisääteisiksi
Irtisanomisajan pidentäminen
Irtisanomisperusteiden täsmentäminen
Osa-aikaisten työsuhdeturvan parantaminen
Yhteistoimintalain muuttaminen
1989 Henkilöstörahastolaki
Uusi yhdistyslaki
1990 Luottamusmiessopimus SAK–STK, SAK–LTK
Laki henkilöstöedustuksesta yritysten hallinnossa
Yhteistoimintasopimus SAK–LTK
Työsuojelusopimus SAK–STK, SAK–LTK
10
11. Uusittu lomapalkkasopimus SAK–STK
Yleissopimus SAK–LTK
1991 Uusittu koulutussopimus SAK–STK
Ammattikoulutusraha
Irtisanomismenettelylain kumoaminen ja työsopimuslain
muuttaminen
Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus
Vuosiloman säästämisjärjestelmä
1992 Työajan lyhennys (loppiainen)
1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot
Vuorotteluvapaa
Yt-lain muutokset: Eurooppa-tason konserniyhteistyö
1996 Työaikalain kokonaisuudistus
Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva
Vuosilomalain osittaisuudistus
Ulkomaalaisten työntekijöiden työehdot
Henkilöstörahastolain muutokset
Yhteistoimintalain uudistus
TEL-yhtiöiden hallintolaki
1997 Yleissopimus TT–SAK
Yhteistoimintasopimus PT–SAK
Työeläkelaitokseen sijoitusuudistus
Sopimus työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmään
koottavista ns. puskurirahastoista sekä työttömyysvakuutuksen
rahoitusuudistuksesta
1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen
1999 Varhaiseläkeuudistus
2001 Työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta
neuvottelutulos (ns. sosiaalipaketti)
2002 Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotus
Uusi työterveyshuoltolaki
Sopimus helatorstaista (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita
alentamatta)
2003 Uusi työturvallisuuslaki
Työttömyysturvalain uudistus
Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus
Perhevapaat-uudistus
Koululaisten iltapäivähoito
11
12. Esitykset ulkomaalaisten työntekijöiden työehtovalvonnan
parantamiseksi valmistuivat: ulkomaalaislaki, valvontayksikkö
KRP:n yhteyteen
2004 Muutosturva
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta
Ammatillinen kuntoutusuudistus
Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen laajenee
Koulutustason kohottamisohjelma Noste
2005 Tasa-arvolain kokonaisuudistus
Vuosilomalain uudistus
Työeläkeuudistusratkaisu
Kesäduunari-neuvontapuhelin
2006 Työsuojelun valvontalain uudistaminen
Tilaajavastuulaki ja siihen liittyvä työmarkkinajärjestöjen
välinen suositus
Samapalkkaohjelma
Työeläkelaitosten valvonnan tehostaminen ja sijoitustoiminnan
kehittäminen
Perhevapaakustannusten tasaaminen (mm. äitiys- ja
vanhempain-päivärahojen korotus)
2007 Työntekijän työeläkelaki TyEL
Yt-lain uudistus
2009 Sosiaalitupo
Muutosturva paranee lomautettujen ja määräaikaisten osalta
Työttömien koulutusmahdollisuuksien laajentuminen
2010 Työsopimuslain muutos, joka täsmentää määräaikaisten
työsopimusten solmimisehtoja.
Fujitsu Siemensin oikeudenkäynti päättyi työntekijäpuolen voittoon.
Laki yhteistoiminta-asiamiehestä ja tämän toimistosta.
Otettiin käyttöön uusi haittarahaluokka 1, mikä parantaa
työntekijöiden oikeutta saada korvausta reaaliaikaisesti tapaturma-
vammojen haitta-asteen pahentuessa.
Yhdistyslain uudistus paransi mm. työntekijöiden osallistumis-
mahdollisuuksia ay-toimintaan.
Työmarkkinajärjestöjen ja Kuntaliiton yhteinen kannanotto
harmaan taloutta ja ihmiskauppaa vastaan.
12
13. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen
järjestörakenne
SAK ON LIITTOJEN LIITTO
EDUSTAJAKOKOUS 1 edustaja kutakin alkavaa
3 000 henkilöjäsentä kohti
VALTUUSTO* 122 työpaikkojen edustajaa
HALLITUS 20 liittojen edustajaa ja
2 SAK:n johdosta
NEUVOTTELU- JA
VALIOKUNNAT hallituksen apuelimiä
AMMATTILIITOT (21)
LIITTOJEN PIIRIT / ALUEET
AMMATTIOSASTOT (n. 3 000)
SAK:N ALUEORGANISAATIO
• aluetoimikunnat (13)
• 5 toiminta-aluetta, joilla 8 toimipistettä
(syksystä 2011 alkaen)
SAK:N PAIKALLISJÄRJESTÖT (106)
Jäseninä ammattiosastot
TYÖPAIKAT
-luottamushenkilöt
(yht. n. 100 000)
1 039 555 jäsentä
* Tilanne ennen SAK:n 18. edustajakokousta kesäkuussa 2011.
13
14. SAK:n organisaatio
AMMATTILIITOT
EDUSTAJAKOKOUS
Asiantuntija-
valiokunnat
VALTUUSTO HALLITUS
Toimiala-
neuvottelu-
JOHTORYHMÄ kunnat
YLEISJOHTO
Edun- TYÖLLISYYS Liitto- ja KEHITTÄ- SISÄISET
valvonta JA KESTÄVÄ jäsen- MINEN PALVELUT
KASVU palvelut
Työehdot Ammattitaito Järjestö- Työelämän Taloushallinto
ja toiminta kehittäminen
Sosiaaliturva työvoima Tietohallinto
Aluetoiminta Järjestön ja
Talous- ja osaamisen Toimisto-
elinkeino- Viestintä kehittäminen palvelu
politiikka
14
15. SAK:n hallinto-organisaatio
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry on jäsenliittojensa keskus-
järjestö, joka toimii etu- ja painostusjärjestönä, yhteiskunnalisena uudistus-
l
liikkeenä sekä osana kansainvälistä ammatti hdistysliikettä.
y
SAK:hon kuuluu 21 jäsenliittoa, joiden 1 039 555 jäsentä ovat järjes äy yneet
t t
teollisuus-, palvelualojen-, valtionalojen- ja kunta-alan liittoihin.
Edustajakokous
SAK:n korkein päättävä elin on joka viides vuosi kokoontuva edus ajakokous.
t
Kukin jäsenliitto valitsee edustajakokoukseen kutakin alkavaa 3 000 henki-
löjäsentään kohden yhden edustajan ja riittävän määrän vara dus ajia 30 000
e t
jäseneen saakka, ja sen jälkeen yhden alkavaa 5 000 henkilöjäsentä kohden
ja riittävän määrän varaedustajia.
Edustajakokous valitsee valtuuston puheenjohtajan, kaksi vara u een
p h
johtajaa ja muut valtuuston jäsenet: kunkin jäsenliiton piiristä yhden varsi-
naisen jäsenen ja hänelle kaksi henkilökohtaista varaä entä kutakin alkavaa
j s
10 000 henkilöjäsentä kohden.
Edustajakokous valitsee myös hallituksen puheenjohtajan, jota kut utaan s
järjestön puheenjohtajaksi, ja muut hallituksen varsinaiset jäse et, heille hen-
n
kilökohtaiset varajäsenet ja saman määrän yleis a aäseniä. Lisäksi edustaja-
v r j
kokous valitsee tilintarkastajat ja heidän varahenkilönsä.
Edustajakokous hyväksyy järjestön suuntaviivat toimintalinjoiksi ja talous-
suunnitelmaksi hyväksymällä ohelmat ja käsittelemällä liittojen esitykset
j
sekä muut asiakirjat.
Edustajien määrä edustajakokoukseen ja jäsenten määrä valtuustoon mää-
räytyvät kokousta edeltäneen vuoden ensimmäisen vuosi uoiskon jäsen-
p l
määrän perusteella.
15
16. Valtuusto
Edustajakokousten välisenä aikana ylin päätäntävalta on valtuustolla. Val-
tuusto kokoontuu varsinaisiin kokouksiinsa kaksi kertaa vuodessa ja ylimää-
räisiin kokouksiin tarvittaessa. Esityksiä valtuustolle saavat tehdä hallitus ja
jäsenliitot.
Valtuusto käsittelee kevätkokouksessa hallituksen toiminta er o uk en, vah-
k t m s
vistaa tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapauden myöntä i estä hallitukselle
ms
ja muille tilivelvollisille sekä päättää jäsenliittojen ja hallituksen esittämistä
asioista.
Järjestön vuosittaiset, edustajakokouksen suuntaviivojen mukaiset, toiminta-
ja taloussuunnitelmat vahvistetaan valtuuston syyskokouk essa.
s
Valtuusto määrää jäsenliitoilta kannettavan jäsenmaksun suuruuden ja mak-
suajan sekä päättää jäsenliittojen ja hallituksen esittämistä asi ista.
o
Valtuustossa on 122 jäsentä, joista kolme toimii puheenjohtajina Valtuuston
puheenjohtajana toimii Tuire Santamäki-Vuori JHL, varapuheenjohtajina Ritva
Suomalainen PAM ja Raimo Nieminen Metalli. Jäsenistä naisia on 42 prosent-
tia. Sulkuihin (Tilanne ennen SAK:n 18. edustajakokousta kesäkuussa 2011.)
Hallitus
Hallitus edustaa järjestöä, päättää järjestön neuvottelemien työ arkm
kinapoliittisten sopimusten hyväksymisestä ja pitää yhteyttä jä eniittoihin
s l
sekä muihin järjestön toiminnan kannalta merkittäviin keskeisiin koti- ja ul-
komaisiin tahoihin. Hallitus valmistelee ja esittelee edustaja o ouksissa ja
k k
valtuuston kokouksissa käsiteltävät asiat sekä toteuttaa näiden kokousten
tekemät päätökset. Hallitus huolehtii järjestön taloudenpidosta, vahvistaa
toimintaorganisaation, päättää henkiös ö allinnosta sekä vahvistaa valio-
l t h
kuntien ja neuvottelukuntien tehtävät ja valitsee niiden jäsenet.
Hallituksen työ-, valmistelu ja asiantuntijaeliminä toimivat liittojen asiantun-
tijoista valitut valiokunnat ja eri toimialojen neuvottelukunnat.
16
17. Työvaliokunta
Hallitus asettaa keskuudestaan työvaliokunnan. Se valmistelee ja hoi aa t
toimintapoliittisia ja hallituksen erikseen sille kulloinkin antamia teh äviä.
t
Varsinaiset jäsenet*
Lauri Lyly, pj. SAK
Matti Huutola, vpj. SAK
Tuire Santamäki-Vuori JHL
Jouko Ahonen Paperi
Riku Aalto Metalli
Ann Selin PAM
Sakari Lepola Puu- ja erit.
Timo Räty AKT
Timo Vallittu TEAM
Matti Harjuniemi Rakennus
Veli-Matti Kuntonen SEL
Muut valiokunnat
SAK:n hallitus on asettanut yhdeksän asiantuntijavaliokuntaa*, joiden jäse-
ninä on jäsenliittojen edustajia.
Valiokunnat ovat
- Sopimusvaliokunta
- Talous- ja elinkeinopoliittinen valiokunta
- Työelämän kehittämis- ja työsuojeluvaliokunta
- Oikeudellinen valiokunta
- Sosiaalivaliokunta
- Jäsenyysvaliokunta
- Kansainvälisten asioiden valiokunta
- Henkilöstö- ja talousvaliokunta
- Nuorisovaliokunta
Lisäksi jäsenliittojen ja keskusjärjestön eri alojen asiantuntijat muo os avat
d t
asiantuntijatyöryhmiä.
* Työvaliokunnan kokoonpano ja valiokuntajako ennen SAK:n 18.edustajakokousta kesäkuussa 2011.
17
18. Toimialaneuvottelukunnat
Toimialaneuvottelukuntien tehtävänä on vahvistaa jäsenliittojen keskinäistä
yhteistyötä sopimus-, yhteiskunta- ja elinkeinopolitiikkaan liittyvissä asiois-
sa. Ne voivat tehdä tutkimus- ja kehittämishankkeita toi in a ää ärahan
m t m r
puitteissa ja järjestää tapahtumia ja tapaamisia. Neuvottelukunnat hoitavat
myös toimi la ohtaista yhteistyötä muihin palkansaajakeskusjärjestöihin.
a k
Johtoryhmä
Järjestöä johtaa johtoryhmä, jonka kokoonpanon ja sisäiset tehtävä- ja vas-
tuualueet hallitus määrittelee.
18
19. Jäsenmaksut talouden perusta
Ammattiyhdistysliike rahoittaa toimintansa jäsenmaksuilla, jotka ovat kes-
kimäärin 1,1 prosenttia jäsenen kokonaispalkasta (ilman työttö yyskassan
m
osuutta). Korkein työttömyyskassamaksun sisältämä liiton jäsenmaksupro-
sentti on 1,7 ja alhaisin 1,28 prosenttia.
SAK saa kolme neljännestä toimintansa vaatimista varoista jäseniittoensa
l j
maksamasta jäsenmaksusta, joka on 7,2 prosenttia liiton omasta kokonais-
jäsenmaksutulosta, josta on vähennetty työttömyys assalle menevä osuus.
k
Minimijäsenmaksu on 7,2 jäseneltä vuodessa. Loput varoista kertyvät sijoitus-
toiminnasta, erilaisista palvelujen maksuista ja julkaisutoiminnasta.
Tuottojen jakauma 2010
3,50%
1,13 %
12,19 % 0,18 %
83 %
Toimintatuotot 0,174 milj.€ (1,13 %)
Lehtituotot 0,540 milj. € (3,5 %)
Saadut avustukset 0,028 milj. € (0,18 %)
Jäsenmaksutuotot 12,800 milj. € (83 %)
Sijoitustuotot 1,879 milj. € (12,19 %)
19
21. Alueellinen toiminta
Kattava alueorganisaatio on SAK:n vahvuuden yksi perustekijä, jonka ansi-
osta SAK:lla on mahdollisuus toimia koko maassa.
Alueellisella yhteistoiminnalla on herätetty palkansaajien yhteiskunnallista
aktiivisuutta erilaisissa tilanteissa. SAK:lainen aluetoiminta on osoittanut is-
kukykynsä esimerkiksi lamavuosina, kun ajauduttiin yhteislakkotilanteisiin.
Aluetoiminnalla on ollut tärkeä rooli myös sopimusneuvottelujen tukena ja
niiden tuloksista tiedotettaessa.
SAK:laisen aluetoiminnan päätehtävänä on edistää jäsenliittojen ja aktiivien
alueellista yhteistyötä sekä tarjota palveluja, koulutusta ja tiedotusta. Alue-
toiminnassa korostuu liittojen jäsenhankinnan tukeminen, koska työelämässä
ja järjestötoiminnassa on käynnissä suuri sukupolvenvaihdos. Erityisinä koh-
deryhminä jäsenhankinnassa ovat nuoret ja maahanmuuttajat. Alueellisella
yhteistyöllä varmistetaan myös SAK:laisen ay-liikkeen vaikuttamismahdolli-
suudet alue- ja maakuntatason kehittämistyössä ja päätöksenteossa.
SAK:lla on viisi toiminta-aluetta (Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Lounais-Suomi,
Länsi-Suomi ja Pohjois-Suomi), ja niiden alueella 8 toimipistettä (syksystä
2011 alkaen). Lisäksi SAK:lla on edustaja Ahve anmaalla. Aluetoiminnasta
n
vastaa SAK:n aluejohtaja.
Aluekokoukset linjaavat toimintaa
SAK:n aluekokouksessa jäsenliittojen ja paikallisjärjestöjen edustajat mää-
rittelevät vuosittain toiminnan painopisteet. Kokoukset pidetään syys–mar-
raskuussa. Aluekokouksissa valitaan myös SAK:n aluetoimikunnat kaksivuo-
tiskaudeksi.
Aluetoimikunta toimii SAK:n, sen paikallisjärjestöjen ja ammattiliittojen maa-
kunnallisena yhteistyöelimenä ja edunvalvojana. Aluetoimikuntien tehtäviin
kuuluvat lausunnot maakunnan kehittämisestä sekä yhteistyö piirihallintovi-
ranomaisten ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Lisäksi aluetoimikunnat
tekevät esitykset SAK:n edustajista maakunnallisiin ja alueellisiin elimiin.
21
22. Aluetoimikuntien toiminnalla voidaan myös tukea SAK:n paikallisjärjestöjä
ja edistää niiden yhteistyötä. SAK:lla on 13 aluetoimikuntaa Lapissa, Ou-
lussa, Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa,
Etelä-Savossa, Kymessä, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa,
Pirkanmaalla ja Hämeessä.
Paikallisjärjestöt koostuvat eri alojen ammattiosastoista
SAK:n paikallisjärjestöjä on koko maassa 106. Ne ovat itsenäisiä yhdistyksiä,
jotka kokoavat SAK:n jäsenliittojen ammattiosastot yhteistoimintaan omalla
toiminta-alueellaan. Viime vuosina toiminta-alue on laajentunut seudulliseen
suuntaan.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja edunvalvonta paikallisjärjestöissä kohdis-
tuu kunnallisiin ja aluehallinnollisiin viranomaisiin sekä poliittisiin päättäjiin.
Lisäksi paikallisjärjestöt tukevat ammattiosastojen edunvalvontaa työpaikoil-
la. Paikallisjärjestöt ovat luonteva foorumi ay-liikkeen yhteisille tapahtumille,
seminaareille ja juhlille. Rahoituksensa paikallisjärjestöt saavat ammattiosas-
tojen maksamista jäsenmaksuista, ja lisäksi SAK:lta on mahdollisuus saada
kannustavaa toimintatukea.
Ammattiyhdistysliikkeen tärkein yksikkö on kuitenkin yksittäinen työpaikka.
Työpaikoilla asioita hoitavat luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Pai-
kallisesti asioita käsitellään työhuonekunnissa ja ammattiosastoissa, joista ne
lähetetään tarvittaessa esitettäviksi jäsenliitoille ja SAK:n paikallisjärjestöille.
22
23. SAK:n hallituksen jäsenet
Varsinaiset jäsenet Liitto Henkilökohtainen Liitto Yleisvarajäsenet Liitto
Lauri Lyly SAK Kirsti Anttila Metalli Jouko Launonen JHL
Matti Huutola SAK Kaija Kallinen SAK Henri Lindholm SEL
Riku Aalto Metalli Jyrki Virtanen Metalli Juhani Haapasaari IAU
Jouko Ahonen Paperi Petri Vanhala Paperi Ahti Vänttinen Suomen Muusikkojen Liitto
Martti Alakoski Sähkö Keijo Rimmistö Sähköliitto Risto Elonen Veturimiesten liitto
Teija Asara-Laaksonen JHL Urpo Hyttinen JHL Jyrki Alapartanen Puu
Matti Harjuniemi Rakennus Kyösti Suokas Rakennus Sauli Kovanen Paperi
Heikki Helkavuori TEAM Irene Hämäläinen TEAM Jussi Koivunen AKT
Kaarlo Julkunen PAM Sirpa Leppäkangas PAM Laine Markku Metalli
Jarkko Eloranta JHL Ritva-Hanna Saari JHL Korhonen Reijo TEAM
Rauno Kurki Rakennus Kari Lapatto Rakennus Lilja Tuomo TEAM
Veli-Matti Kuntonen SEL Pekka Närhinen SEL Salmi Reijo Sähkö
Vesa Mauriala Rautatieläisten Liitto Jari Kiviharju Rautatieläisten L Juha Ojala PAM
Matti Mäkelä Metalli Ville-Petteri Risberg Metalli Roos Mika PAU
Timo Räty AKT Juhani Salmela AKT Sorvali Arto AKT
Ann Selin PAM Hanna Kuntsi PAM Jari Nilosaari Puu- ja erit.
Timo Vallittu TEAM Heikki Salonen TEAM Leena Rautavuori PAM
Sakari Lepola Puu- ja erit.alojen liitto Pekka Juusola Puu Rautatieläisten Liitto
Hannu Siltala TEAM Nina Laine-Tuominen TEAM Mirja Suhonen TEAM
Esa Vilkuna PAU Heidi Nieminen PAU Seppo Kinnunen PAU
Anssi Vuorio PAM Sirkka-Liisa Pihlaste PAM Tarja Turtiainen RVL
Simo Zitting SMU Kenneth Bondas SMU
Tilanne ennen SAK:n 18.edustajakokousta kesäkuussa 2011.
23
24. 24
SAK:n jäsenliittojen jäsenet 2009 ja 2010
2010 2009
LIITTO MIEHIÄ NAISIA Naisia % YHTEENSÄ YHTEENSÄ
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry 5 798 44 522 12 50 320 50 218
Ilmailualan Unioni IAU ry 869 2 738 24 3 607 3 585
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
(sis. Tulli, Merivartio, VVL, Aliupseeriliitto) 160 355 65 069 71 225 424 222 528
Kaupanalan esimiesliitto KEY ry 4 943 2 557 66 7 500 6 900
Metallityöväen Liitto ry 29 763 128 648 19 158 411 160 935
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 177 253 47 972 79 225 225 221 274
Paperiliitto ry 10 218 31 392 25 41 610 43 094
Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry 15 192 15 200 50 30 392 29 943
Puu- ja erityisalojen liitto 9 643 30 733 24 40 376 42 043
Rakennusliitto ry 6 034 80 787 7 86 821 88 031
Rautatieläisten Liitto ry 1 490 12 271 11 13 761 14 091
Rautatievirkamiesliitto ry 767 621 55 1 388 1 440
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry 21 371 15 133 59 36 504 36 925
Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry 1 771 230 89 2 001 2 156
Suomen Merimies-Unioni SMU ry 4 325 5 993 42 10 318 10 046
Suomen Muusikkojen Liitto ry 1 063 2 341 31 3 404 3 336
Suomen Sos.Dem. Sanomalehtimiesliitto SSSL ry 105 237 31 342 333
Sähköalojen ammattiliitto ry 1 274 30 526 4 31 800 31 954
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry 30 563 32 343 49 62 906 66 876
Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry 2 692 1 503 64 4 195 4 047
Veturimiesten liitto ry 17 3 052 1 3 069 3 021
Yleinen Lehtimiesliitto ry 66 115 36 181 176
YHTEENSÄ 485 572 553 983 47 1 039 555 1 042 952
25. SAK:n sopimuspolitiikka
SAK:n sopimuspolitiikka perustuu jäsenten liitoilleen esittämiin tarpeisiin.
Näiden tarpeiden pohjalta toteutuvat niin tulopoliittiset kokonaisratkaisut
kuin liittokohtaiset sopimuksetkin.
Sopimuspoliittisia päätavoitteita ovat työllisyyden parantaminen, vakaan ta-
louskasvun turvaaminen, kotitalouksien ostovoiman kasvattaminen, matala
inflaatio sekä tuloerojen kaventaminen pieni- ja keskituloisten eduksi. Laadul-
lisia tavoitteita ovat mm. luottamushenkilöiden aseman ja toimintaoikeuksien
parantaminen sekä työelämän kehittäminen, joka tarkoittaa mm. osallistu-
misjärjestelmien, työn organisoinnin ja sisällön kehittämistä sekä oppimisen
ja tasa-arvon edistämistä.
SAK on asettanut tavoitteeksi täystyöllisyyden, mikä tarkoittaa työllisyys-
asteen nostamista 75 prosenttiin työikäisestä väestöstä. Täystyöllisyyden
saavuttamisen edellytyksiä ovat talouden kasvu ja työelämän jatkuva ke-
hittäminen.
Kolmikantayhteistyö
Työelämän lakeja sekä työhön liittyvää sosiaaliturvaa kuten työttömyys- ja
eläketurvaa kehitetään kolmikantayhteistyössä, jossa työntekijä- ja työnan-
tajapuolet sekä valtiovalta pyrkivät yhteisymmärrykseen.
Kolmikantayhteistyö on tullut merkittäväksi osaksi SAK:n sopimuspolitiik-
kaa myös Euroopan unionin työelämää koskevien direktiivien ja sopimusten
valmistelussa. Yhä useampi työelämän laki- tai sopimusmuutos saa alkunsa
eurooppalaisessa sopimisprosessissa, josta työ jatkuu kotimaisena kehit-
tämistyönä. Vastaavaa menettelyä on jo pitkään toteutettu Kansainvälisen
työjärjestö ILO:n sopimusten valmistelussa ja toimeenpanossa.
25
26. Sopimusten rakenne
SAK:n sopimuspoliittisia tavoitteita toteutetaan sopimusten muodosta ja
rakenteesta riippumatta. SAK ja sen jäsenliitot koordinoivat tiiviisti liittokoh-
taisia sopimusneuvotteluja mikäli tulopoliittisia tai sen kaltaisia sopimuksia ei
saada tehtyä. Sosiaalipolitiikkaa ja työlainsäädäntöä kehitetään kulloiseenkin
tilanteeseen soveltuvalla tavalla.
SAK:n jäseninä olevien ammattiliittojen tahto ratkaisee, miten ja millä ehdoin
työehtosopimukset uusitaan. Työehdoista sopiminen on ammattiliittojen asia.
SAK toimii aktiivisesti liitoille tärkeiden tavoitteiden valmistelijana. SAK ja
sen liitot tekevät yhteistyötä yhdessä päätettyjen tavoitteiden saavuttami-
seksi ja toistensa tukemiseksi.
26
27. SAK toimii kansainvälisesti
Talouden kansainvälistyminen on tehnyt ay-liikkeen kansainvälisestä yhteis-
työstä entistä tärkeämpää. SAK:n keskeisiä kansainvälisiä tavoitteita ovat
eurooppalaisen edunvalvonnan vahvistaminen ja globalisaation hallinnan
edistäminen. SAK, STTK ja Akava kuuluvat samoihin kansainvälisiin ay-
järjestöihin.
Marraskuussa 2006 perustettu Ammattiyhdistysliikkeen maailmanär j
jestö ITUC toimii työntekijöiden oikeuksien ja vapaan ammatillisen jär
jestäytymisen puolesta kaikkialla maailmassa. Työntekijöiden pe usoikeudet
r
on määritelty Kansainvälisessä työjärjestössä ILO:ssa, jossa myös SAK on
edustettuna. Kansainvälinen ay-liike edistää tavoitteitaan myös vaikuttamalla
muihin YK:n elimiin sekä Maailman kauppajärjestöön (WTO), Kansainväli-
seen valuuttarahastoon (IMF) ja Maailmanpankkiin. Samoja tavoitteita ajavat
kansalaisjärjestöt ovat ay-liikkeelle tärkeitä yhteistyökumppaneita.
Euroopan tasolla edunvalvontaa ja ay-yhteistyötä hoidetaan ennen muu a t
Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n kautta. SAK:n asi ntuntijat vas-
a
taavat oman alansa asioiden seurannasta myös Eu oopan tasolla ja osallistu-
r
vat ay-liikkeen eurooppalaiseen yhteis yöhön. Brysselissä SAK:lla, STTK:lla ja
t
Akavalla on yhteinen palkansaajajärjestöjen EU-edustusto FinUnions. Kaikilla
kolmella keskusjärjestöllä on työnantajien tavoin edustajansa myös EU:n ta-
lous- ja sosiaalikomiteassa.
Pohjoismaiset palkansaajakeskusjärjestöt tekevät tiivistä yhteis yö ä niin
t t
alueellisissa kysymyksissä kuin eurooppalaisessa ja maailmanaauisessakin
l j
vaikuttamisessa. Yhteistyötä koordinoi Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö
PAY. Koko Itämeren alueen kattavaa yhteistyötä SAK tekee Itämeren ay-
verkostossa BASTUNissa.
Myös SAK:n jäsenliitot ovat aktiivisia kansainvälisiä toimijoita ja kuuluvat
omien alojensa kansainvälisiin järjestöihin.
27
28. SAK ja sen jäsenliitot ovat myös merkittäviä kehitysyhteistyön tekijöitä. SAK
tukee vuosittain huomattavalla panoksella ammatilista järjestäytymistä ja
l
työelämän perusoikeuksien toteutumista kehitysmaissa. Kehitysyhteistyötä
toteuttaa Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK.
SAK osana kansainvälistä ay-liikettä
www.sak.fi -> julkaisut -> esitteet
Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC
www.ituc-csi.org
Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY
www.etuc.org
Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAY
www.nfs.net/suomi/
Itämeren ay-verkosto BASTUN
www.bastun.nu
OECD:n neuvoa-antava ay-komitea TUAC
www.tuac.org
Palkansaajajärjestöjen EU-edustusto FinUnions
www.finunions.org
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK
www.sask.fi
28
29. SAK:n koulutus- ja kehittämistyö
SAK:n ja sen jäsenliittojen koulutukseen osallistuu vuosittain kymeniä tuhan-
sia jäsentä. Koulutuksen ydinaluetta ovat luottamushenkilöille kohdistettu
työelämän suhteiden ja järjestöelämän koulutus. Ay-koulutuksen lisäksi jä-
senillä on mahdollisuus osallistua yhteiskunnallisten aineiden, avoimen kor-
keakoulun, harrasteaineiden, vieraiden kielten ja kansainvälisten kysymysten
opintoihin. Kursseja on satoja. Koulutustoimintaan liittyvä oppimateriaalituo-
tanto on monipuolista.
SAK:n koulutussäätiö ylläpitää kansanopistona toimivaa Kiljavan opistoa Nur-
mijärvellä. Kolmella jäsenliitolla on omat opistonsa: Metallityöväen Liitolla
Murikka-opisto, Rakennusliitolla Siikaranta-opisto ja JHL:lla Raseborg-opisto.
Valtaosa opistokoulutuksesta on suunnattu luottamusmiehille, työsuojeluval-
tuutetuille tai muille järjestöaktiiveille.
SAK:n liitot ja niiden alueelliset ja paikalliset yhdistykset järjestävät pää-
asiassa lyhytkursseja. Jäsenet opiskelevat myös opintokerhoina ammatti-
osastojensa ja liittojensa tukemina. Myös SAK:n paikallisjärjestöt järjestävät
alueellista ja paikallista koulutusta. Lisäksi jäsenet ja luottamushenkilöt voivat
opiskella verkossa. Työelämän verkko-opiston kurssit ja aineistot löytyvät
osoitteesta www.tyoelamanverkko-opisto.fi.
SAK:n kehittämiskeskuksen toiminta-alueita ovat jäsenliittojen henkilöstö-
koulutus, kehittämisprojektit ja hallinnon koulutus. Henkilöstökoulutuksesta
vastaa Kiljavan opisto yhteistyössä SAK:n kanssa. Kiljavan opiston yhteydessä
toimii myös Humanistisen ammattikorkeakoulun yksikkö, joka tarjoaa tutkin-
toon johtavaa kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusta sekä avoimen
ammattikorkeakoulun opintoja.
Ay-koulutusta järjestetään myös yhteistyössä eurooppalaisten keskusjärjes-
töjen ja EAY:n tutkimus- ja koulutusinstituutin, ETUI-REHS kanssa.
Kursseista saa lisätietoja liittojen ja opistojen esitteistä. Paikalliskoulu uksesta
t
saa hyvän kuvan selaamalla Työväen Sivistysliitto TSL:n ja Kansan Sivistys-
työn Liitto KSL:n koulutusesitteitä. Lisätietoja koulutusmahdollisuuksista saa
SAK:n kotisivuilta www.sak.fi
29
30. TATSI on työttömien ay-jäsenten
tukiyhdistys
TATSI tuottaa tukipalveluja jäsenjärjestöjensä työttömille jäsenille. Työttö-
myys, massairtisanomiset ja pätkätyöttömyys ovat asioita, jotka kosketta-
vat suurta osaa suomalaisista. TATSI edesauttaa toiminnallaan SAK:laisten
ammattiliittojen työttömien jäsenten työllistymistä. Puheenjohtajana toimii
kansanedustaja Tero Rönni ja toiminnanjohtajana Jouni Gustafsson.
TATSIlla on 14 jäsenjärjestöä:
Auto- ja Kuljetusalan työntekijäliitto, Ilmailualan Unioni, Julkisten ja hyvin-
vointialojen ammattiliitto, Metallityöväen liitto, Palvelualojen ammattiliitto,
Puu- ja erityisalojen liitto, Rakennusliitto, Ammattiin Opiskelevat - SAKKI,
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Sähköalojen ammattiliitto, Suo-
men Lentoemäntä- ja stuerttiyhdistys, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto
ja Työläisnuorten Tuki ry.
TATSI JÄRJESTÄÄ
- työttömien työllistymistä ja kouluttautumista edistävää neuvonta-,
ohjaus- ja tiedotustoimintaa
- aktivointikoulutusta, joka tähtää työttömien jäsenten elämän-
hallintataitojen ja terveyden edistämiseen sekä työelämään ja
koulutukseen hakeutumiseen (mm. työttömien kuntokurssit).
Lisäksi TATSI osallistuu edellä mainittuja palveluja tukevaan ja työllistymis-
kontakteja luovaan verkosto- ja projektiyhteistyöhön edistäen sitä sekä
kansallisella että paikallisella tasolla.
www.tatsi.org
30
31. SUOMEN AMMATTILIITTOJEN
KESKUSJÄRJESTÖ SAK ry
Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rf
The Central Organisation of Finnish Trade Unions (SAK)
Hakaniemenranta 1 A, 3. kerros, 00530 Helsinki
Postiosoite PL 157, 00531 Helsinki
Faksi 020 774 0225
Puhelin 020 774 000, ohivalinta 020 77 …
etunimi.sukunimi@sak.fi ja sak@sak.fi
www.sak.fi
Toimistoaika klo 9.00–16.00 (1.5.–31.8. klo 8.30–15.30)
Ala-aulan palvelupiste klo 8.20–16.00
Osastoista käytetyt lyhenteet:
Yleisjohto, EVO = Edunvalvonta, TYK = Työllisyys ja kestävä kasvu,
LIPA = Liitto- ja jäsenpalvelut, KETO = Kehittäminen, SIPA = Sisäiset palvelut
Yleisjohto
Puheenjohtaja Lauri Lyly 40100
Puheenjohtajan sihteeri Kirsi Sainio 40101
Yhteyspäällikkö Harri Järvinen 40106
Kansainvälisten
asioiden johtaja Marjaana Valkonen 40182
EU-asiantuntija, FinUnions Reijo Paananen 40199
Kansainvälisten
asioiden asiantuntija Katja Lehto-Komulainen 40165
Kansainvälisten asioiden avustaja Eveliina Latvatalo 40180
Hallintovastaava Marianne Uuskoski 40135
Eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen 40154
Johtoryhmä
Puheenjohtaja Yleisjohto Lauri Lyly 40100
Johtoryhmänsihteeri Yleisjohto Marianne Uuskoski 40135
Työ- ja elinkeinojohtaja,
hallituksen varapj. TYK Matti Huutola 40102
Edunvalvontajohtaja EVO Nikolas Elomaa 40160
Järjestöjohtaja LIPA Matti Tukiainen 40104
Kehittämisjohtaja KETO Eija Hietanen 40107
Kansainvälisten
asioiden johtaja Yleisjohto Marjaana Valkonen 40182
Talousjohtaja SIPA Arto Kuusiola 40129
31
32. Asia Osasto Asiantuntija Ohivalinta
020 77+alanro
A
ALIHANKINTA EVO Anu-Tuija Lehto 40167
EVO Timo Koskinen 40163
ALUEPOLITIIKKA LIPA Teuvo Pernu 40370
TYK Auli Korhonen 40134
TYK Janne Metsämäki 40151
TYK Pia Björkbacka 40204
AMMATILLINEN KOULUTUS TYK Saana Siekkinen 40153
TYK Erkki Laukkanen 40164
TYK Kirsi Rasinaho 40103
AMMATTITAUDIT KETO Kari Haring 40166
EVO Timo Koskinen 40163
EVO Katja Veirto 40152
AMMATTIYHDISTYSOIKEUDET EVO lakimiehet
Yleisjohto Katja Lehto-Komulainen 40165
EVO Jari Hellsten 40179
ASUNTOPOLITIIKKA TYK Janne Metsämäki 40151
E
EDUSTAJAKOKOUS Yleisjohto Marianne Uuskoski 40135
EDUSTUSREKISTERI Yleisjohto Eveliina Latvatalo 40180
EETTISET OHJEISTOT TYK Pekka Ristelä 40183
EVO Anu-Tuija Lehto 40167
TYK Auli Korhonen 40134
ELINKEINOPOLITIIKKA TYK Janne Metsämäki 40151
TYK Pia Björkbacka 40204
TYK Olli Koski 40150
TYK Pekka Ristelä 40183
ELÄKEASIAT Yleisjohto Kaija Kallinen 40154
EVO Sinikka Näätsaari 40149
EMU TYK Olli Koski 40150
TYK Janne Metsämäki 40151
ENERGIAPOLITIIKKA TYK Janne Metsämäki 40151
TYK Pia Björkbacka 40204
EPÄTYYPILLISET TYÖSUHTEET EVO Anu-Tuija Lehto 40167
KETO Anu Suoranta 40174
EVO Anne-Mari Mäkinen 40162
ERIMIELISYYSMUISTIOT EVO Timo Koskinen 40163
ETÄTYÖ EVO Anu-Tuija Lehto 40167
EUROOPAN UNIONI Yleisjohto Marjaana Valkonen 40182
Yleisjohto Katja Lehto-Komulainen 40165
Yleisjohto Reijo Paananen 40199
TYK Janne Metsämäki 40151
32
33. Asia Osasto Asiantuntija Ohivalinta
020 77+alanro
- aluehallinto TYK Auli Korhonen 40134
LIPA Teuvo Pernu 40370
- Bilbaon virasto KETO Raili Perimäki 40178
- Dublinin säätiö KETO Juha Antila 40169
- elinkeinopolitiikka TYK Janne Metsämäki 40151
TYK Pia Björkbacka 40204
- kauppapolitiikka TYK Olli Koski 40150
TYK Pekka Ristelä 40183
- koulutusasiat TYK Saana Siekkinen 40153
TYK Erkki Laukkanen 40164
TYK Kirsi Rasinaho 40103
- laajentuminen TYK Pekka Ristelä 40183
Yleisjohto Katja Lehto-Komulainen 40165
TYK Janne Metsämäki 40151
EVO Anu-Tuija Lehto 40167
KETO Eve Kyntäjä 40139
- liikkuvuus TYK Pia Björkbacka 40204
TYK Janne Metsämäki 40151
KETO Eve Kyntäjä 40139
EVO Pirjo Väänänen 40203
- maatalous TYK Olli Koski 40150
- perusoikeudet EVO Anu-Tuija Lehto 40167
EVO Anne-Mari Mäkinen 40162
Yleisjohto Katja Lehto-Komulainen 40165
EVO Jari Hellsten 40179
- projektit / rahoitus TYK Auli Korhonen 40134
- rakennerahastot TYK Auli Korhonen 40134
- seuraamusjärjestelmä EVO Anu-Tuija Lehto 40167
- sisämarkkinat TYK Janne Metsämäki 40151
TYK Olli Koski 40150
TYK Pia Björkbacka 40204
EVO Timo Koskinen 40163
EVO Anu-Tuija Lehto 40167
- sosiaalidialogi EVO Nikolas Elomaa 40160
TYK Janne Metsämäki 40151
TYK Olli Koski 40150
- sosiaalirahasto TYK Auli Korhonen 40134
TYK Erkki Laukkanen 40164
- sosiaaliturva EVO Sinikka Näätsaari 40149
EVO Katja Veirto 40152
EVO Pirjo Väänänen 40203
Yleisjohto Kaija Kallinen 40154
33
34. Asia Osasto Asiantuntija Ohivalinta
020 77+alanro
- talous- ja sosiaalikomitea Yleisjohto Reijo Paananen 40199
Yleisjohto Reijo Paananen 40199
- tasa-arvo KETO Tapio Bergholm 40172
EVO Anu-Tuija Lehto 40167
- tavoiteohjelmat TYK Auli Korhonen 40134
- tulevaisuus Yleisjohto Reijo Paananen 40199
- tutkimusasiat KETO Linnea Alho 40118
KETO Eve Kyntäjä 40139
TYK Janne Metsämäki 40151
- työllisyyspolitiikka TYK Saana Siekkinen 40153
TYK Olli Koski 40150
TYK Janne Metsämäki 40151
- työoikeus EVO lakimiehet
- työsuojelu KETO Raili Perimäki 40178
KETO Kari Haring 40166
EVO Anne-Mari Mäkinen 40162
- työturvallisuuden ja työterveyden
neuvoa-antava komitea KETO Raili Perimäki 40178
- verotus TYK Helena Pentti 40114
TYK Olli Koski 40150
EUROOPAN YHTEISÖJEN
TUOMIOISTUIN
EVO lakimiehet
EVO Jari Hellsten 40179
F
FINANSSIPOLITIIKKA TYK Olli Koski 40150
FINLEX-TIETOPANKKI EVO Timo Koskinen 40163
G
GLOBALISAATIO Yleisjohto Marjaana Valkonen 40182
TYK Olli Koski 40150
TYK Pekka Ristelä 40183
- perusoikeudet EVO Anu-Tuija Lehto 40167
Yleisjohto Katja Lehto-Komulainen 40165
EVO Jari Hellsten 40179
H
HALLINTOASIAT Yleisjohto Marianne Uuskoski 40135
HALLINTOEDUSTUS EVO Nikolas Elomaa 40160
HARMAA TALOUS TYK Erkki Laukkanen 40164
TYK Janne Metsämäki 40151
TYK Pia Björkbacka 40204
HENKILÖSTÖRAHASTOT EVO Nikolas Elomaa 40160
34
35. Asia Osasto Asiantuntija Ohivalinta
020 77+alanro
HENKILÖTIETOLAKI EVO Timo Koskinen 40163
HINTAPOLITIIKKA TYK Helena Pentti 40114
HISTORIA KETO Tapio Bergholm 40172
HOITOVAPAA EVO Katja Veirto 40152
EVO Anu-Tuija Lehto 40167
HOVIOIKEUS
- oikeustapauspankki EVO Timo Koskinen 40163
I
IHMISOIKEUDET TYK Pekka Ristelä 40183
EVO Anu-Tuija Lehto 40167
EVO Jari Hellsten 40179
ILMASTONMUUTOS TYK Janne Metsämäki 40151
TYK Pia Björkbacka 40204
ILMOITUKSET LIPA Sanni Halla-aho 40113
ILO Yleisjohto Marjaana Valkonen 40182
Yleisjohto Katja Lehto-Komulainen 40165
EVO Anu-Tuija Lehto 40167
EVO Jari Hellsten 40179
INNOVAATIOPOLITIIKKA TYK Janne Metsämäki 40151
TYK Pia Björkbacka 40204
IRTISANOMISSEURANTA TYK Janne Metsämäki 40151
KETO Tytti Jäppinen 40156
EVO Timo Koskinen 40163
IRTISANOMISSUOJA EVO lakimiehet
ITSENSÄ TYÖLLISTÄJÄT KETO Anu Suoranta 40174
J
JOUSTOTURVA TYK Janne Metsämäki 40151
EVO Anne-Mari Mäkinen 40162
TYK Saana Siekkinen 40153
JULKAISUTOIMINTA LIPA Sanni Halla-aho 40113
JÄRJESTÄYTYMISNEUVONTA LIPA Riitta-
Liisa Ojuva 40342
LIPA Salme Hautakorpi 40301
LIPA Sini Kurho 40205
LIPA Aluetoimipisteet
JÄRJESTÄYTYMISVAPAUS EVO Timo Koskinen 40163
EVO Anu-Tuija Lehto 40167
JÄRJESTÖPOLITIIKKA LIPA Eija Harjula 40184
35
36. Asia Osasto Asiantuntija Ohivalinta
020 77+alanro
KETO Markku Liljeström 40188
JÄSENHANKINTA LIPA Anitta Spring 40206
LIPA Tatu Tuomela 40202
JÄSENPALVELU LIPA Sauli Hievanen 40209
LIPA Marjo Mäki-Paavola 40201
LIPA Aluetoimipisteet
- ruotsinkielinen LIPA Anita Spring 40206
LIPA Sini Kurho 40205
- venäjänkielinen KETO Merja Lehmussaari 40157
K
KANSAINVÄLINEN
EDUNVALVONTA Yleisjohto Marjaana Valkonen 40182
Yleisjohto Reijo Paananen 40199
Yleisjohto Katja Lehto-Komulainen 40165
KANSAINVÄLINEN TALOUS TYK Olli Koski 40150
TYK Pekka Ristelä 40183
KAUPPAPOLITIIKKA TYK Olli Koski 40150
TYK Pekka Ristelä 40183
KEHITYSYHTEISTYÖ TYK Pekka Ristelä 40183
KESKUSJÄRJESTÖSOPIMUKSET EVO lakimiehet
KIINTEISTÖASIAT SIPA Arto Kuusiola 40129
KKO:N ENNAKKOPÄÄTÖKSET EVO Timo Koskinen 40163
EVO Anne-Mari Mäkinen 40162
EVO Anu-Tuija Lehto 40167
KONKURSSI EVO Anu-Tuija Lehto 40167
KONSERNIYHTEISTYÖ EVO Nikolas Elomaa 40160
KORRUPTION JA LAHJONNAN
VASTAINEN TOIMINTA
TRANSPARENCY SUOMI TYK Erkki Laukkanen 40164
KOULUTUSPOLITIIKKA KETO Markku Liljeström 40188
TYK Saana Siekkinen 40153
TYK Erkki Laukkanen 40164
TYK Kirsi Rasinaho 40103
KOULUTUS
- ay-koulutus KETO Markku Liljeström 40188
KETO Merja Lehmussaari 40157
- ETUI - ay-koulutus KETO Markku Liljeström 40188
KETO Eve Kyntäjä 40139
- henkilöstökoulutus KETO Leena Isokääntä 40138
- paikallinen koulutus KETO Merja Lehmussaari 40157
LIPA Aluejohtajat
36
37. Asia Osasto Asiantuntija Ohivalinta
020 77+alanro
- ruotsinkielinen koulutus LIPA Anita Spring 40206
KULTTUURIASIAT KETO Merja Lehmussaari 40157
KULUTTAJASUOJA EVO Timo Koskinen 40163
- kuluttajapolitiikka TYK Pekka Ristelä 40183
TYK Pia Björkbacka 40204
KUULEMISET (eduskunta ym.) Yleisjohto Eveliina Latvatalo 40180
L
LAKKO-OIKEUS EVO lakimiehet
EVO Jari Hellsten 40179
LAPSITYÖVOIMA Yleisjohto Marjaana Valkonen 40182
Yleisjohto Katja Lehto-Komulainen 40165
EVO Anu-Tuija Lehto 40167
LAUSUNNOT Yleisjohto Eveliina Latvatalo 40180
LOGISTIIKKA TYK Pia Björkbacka 40204
TYK Janne Metsämäki 40151
LUOTTAMUSMIESSOPIMUS EVO lakimiehet
LÄHIALUEYHTEISTYÖ Yleisjohto Katja Lehto-Komulainen 40165
- Bastun/BSLN KETO Eve Kyntäjä 40139
M
MAAHANMUUTTAJA-ASIAT TYK Helena Hämäläinen 40119
KETO Eve Kyntäjä 40139
TYK Pia Björkbacka 40204
MAASEUTUPOLITIIKKA TYK Auli Korhonen 40134
MAATALOUSPOLITIIKKA TYK Janne Metsämäki 40151
TYK Auli Korhonen 40134
TYK Olli Koski 40150
MARKKINATUOMIOISTUIN EVO Anu-Tuija Lehto 40167
MESSUT JA NÄYTTELYT LIPA Sanni Halla-aho 40113
MONIKULTTUURISUUS- TYK Helena Hämäläinen 40119
TOIMINTA KETO Eve Kyntäjä 40139
MUUTOSTURVA EVO Nikolas Elomaa 40160
EVO lakimiehet
EVO Pirjo Väänänen 40203
TYK Saana Siekkinen 40153
N
NUORISOTOIMINTA LIPA Tatu Tuomela 40202
O
OMISTAJAPOLITIIKKA TYK Janne Metsämäki 40151
TYK Pia Björkbacka 40204
37
38. Asia Osasto Asiantuntija Ohivalinta
020 77+alanro
OPPILAITOSYHTEISTYÖ KETO Merja Lehmussaari 40157
LIPA Tatu Tuomela 40202
LIPA aluetoimipisteet
OPPISOPIMUSKOULUTUS TYK Saana Siekkinen 40153
TYK Kirsi Rasinaho 40103
OSAKEYHTIÖLAKI EVO Timo Koskinen 40163
OSALLISTUMISJÄRJESTELMÄT EVO/lakimiehet
- EU-oikeus EVO lakimiehet
OSATYÖKYKYISET Yleisjohto Kaija Kallinen 40154
KETO Kari Haring 40166
EVO Sinikka Näätsaari 40149
EVO Pirjo Väänänen 40203
KETO Raili Perimäki 40178
P
PAIKALLINEN SOPIMINEN EVO Nikolas Elomaa 40160
EVO lakimiehet
PAIKALLISJÄRJESTÖTOIMINTA LIPA Eija Harjula 40184
LIPA Sauli Hievanen 40209
LIPA Aluetoimipisteet
PAKOLAISPOLITIIKKA TYK Helena Hämäläinen 40119
KETO Eve Kyntäjä 40139
PALKANSAAJALEHDET Yleisjohto Harri Järvinen 40106
LIPA Sauli Hievanen 40209
PALKKAPOLITIIKKA EVO Ilkka Kaukoranta 40189
-palkankorotukset TYK Helena Pentti 40114
TYK Olli Koski 40150
PALKKATURVA EVO Lakimiehet
PALKKAJÄRJESTELMÄT EVO Nikolas Elomaa 40160
EVO Ilkka Kaukoranta 40189
EVO Anu-Tuija Lehto 40167
KETO Juha Antila 40169
KETO Linnea Alho 40118
PALVELUSOPIMUKSET SIPA Irma Tornberg 40130
PERHEVAPAAT EVO Katja Veirto 40152
PERUSOIKEUDET EVO lakimiehet
EVO Jari Hellsten 40179
PK-YRITYSPOLITIIKKA TYK Janne Metsämäki 40151
TYK Pia Björkbacka 40204
POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ Yleisjohto Katja Lehto-Komulainen 40165
TYK Olli Koski 40150
38
39. Asia Osasto Asiantuntija Ohivalinta
020 77+alanro
LIPA Eija Harjula 40184
LIPA Anita Spring 40206
- tasa-arvo KETO Tapio Bergholm 40172
KETO Linnea Alho 40118
EVO Anu-Tuija Lehto 40167
- työlainsäädäntö EVO lakimiehet
- työsuojelu KETO Raili Perimäki 40178
R
RAHOITUSMARKKINAT TYK Olli Koski 40150
TYK Janne Metsämäki 40151
TYK Erkki Laukkanen 40164
RYHMÄHENKIVAKUUTUS EVO Pirjo Väänänen 40203
EVO Sinikka Näätsaari 40149
S
SAIRAUSVAKUUTUS EVO Sinikka Näätsaari 40149
KETO Kari Haring 40166
SOPIMUSPOLITIIKKA EVO Nikolas Elomaa 40160
EVO lakimiehet
SOSIAALITURVAN RAHOITUS
JA SOSIAALIKUSTANNUKSET Yleisjohto Kaija Kallinen 40154
EVO Katja Veirto 40152
EVO Sinikka Näätsaari 40149
STANDARDISOINTI KETO Raili Perimäki 40178
SYRJINTÄ EVO Anu-Tuija Lehto 40167
KETO Tapio Bergholm 40172
KETO Linnea Alho 40118
TYK Helena Hämäläinen 40119
T
TALOUSPOLITIIKKA TYK Olli Koski 40150
TYK Helena Pentti 40114
TAPATURMAVAKUUTUS EVO Katja Veirto 40152
EVO Timo Koskinen 40163
TASA-ARVO KETO Tapio Bergholm 40172
- edistäminen työelämässä KETO Tapio Bergholm 40172
KETO Linnea Alho 40118
- kansainvälinen Yleisjohto Katja Lehto-Komulainen 40165
EVO Jari Hellsten 40179
- lainsäädäntö EVO Anu-Tuija Lehto 40167
KETO Tapio Bergholm 40172
39
40. Asia Osasto Asiantuntija Ohivalinta
020 77+alanro
- samapalkkaisuus KETO Tapio Bergholm 40172
EVO Anu-Tuija Lehto 40167
- sosiaaliturva EVO Sinikka Näätsaari 40149
- tasa-arvoklinikka.fi KETO Linnea Alho 40118
- tasa-arvolautakunta EVO Anu-Tuija Lehto 40167
- työ- ja perhe-elämän
yhteensovittaminen EVO Katja Veirto 40152
EVO Anu-Tuija Lehto 40167
TEOLLISUUSPOLITIIKKA TYK Janne Metsämäki 40151
TYK Pia Björkbacka 40204
TERVEYDENHUOLTO KETO Kari Haring 40166
TIEDE- JA
TEKNOLOGIAPOLITIIKKA TYK Janne Metsämäki 40151
TYK Pia Björkbacka 40204
TIETOPALVELU KETO Christina Karlsson 40181
TIETOSUOJA EVO Timo Koskinen 40163
TIETOHALLINTO SIPA Vesa Savolainen 40147
TILAAJAVASTUU EVO Lakimiehet
TUOTTAVUUS KETO Juha Antila 40169
TUTKIMUSTOIMINTA KETO Juha Antila 40169
- jäsenkyselyt KETO Linnea Alho 40118
KETO Tytti Jäppinen 40156
- luottamusmieskysely KETO Tytti Jäppinen 40156
- työsuojeluvaltuutettukysely KETO Tytti Jäppinen 40156
- työmarkkinailmasto LIPA Matti Tukiainen 40104
- tilastot KETO Tytti Jäppinen 40156
- tilastoyhteistyö TYK Helena Pentti 40114
- tulonjakotutkimukset TYK Helena Pentti 40114
TYÖAIKAJÄRJESTELMÄT KETO Juha Antila 40169
EVO Anne-Mari Mäkinen 40162
TYÖEHTOSOPIMUSLAKI EVO lakimiehet
TYÖELÄMÄN
KEHITTÄMINEN KETO Juha Antila 40169
KETO Linnea Alho 40118
EVO lakimiehet
- psykologia KETO Raili Perimäki 40178
- jaksaminen KETO Kari Haring 40166
TYÖKYVYTTÖMYYS EVO Timo Koskinen 40163
KETO Kari Haring 40166
EVO Anne-Mari Mäkinen 40162
TYÖLLISYYS TYK Saana Siekkinen 40153
TYK Olli Koski 40150
TYK Erkki Laukkanen 40164
40
41. Asia Osasto Asiantuntija Ohivalinta
020 77+alanro
TYÖNEUVOSTO EVO Timo Koskinen 40163
TYÖRIITALAKI EVO lakimiehet
TYÖSOPIMUSLAKI EVO lakimiehet
TYÖSUOJELU KETO Raili Perimäki 40178
KETO Kari Haring 40166
- viranomaistoiminta KETO Raili Perimäki 40178
EVO Timo Koskinen 40163
KETO Juha Antila 40169
- lainsäädäntö EVO Anne-Mari Mäkinen 40162
TYÖTAPATURMAT EVO Timo Koskinen 40163
KETO Raili Perimäki 40178
- korvaukset ja vastuut EVO Katja Veirto 40152
TYÖTERVEYSHUOLTO KETO Kari Haring 40166
KETO Raili Perimäki 40178
TYÖTTÖMYYSKASSAT EVO Pirjo Väänänen 40203
TYÖTTÖMYYSTURVA EVO Pirjo Väänänen 40203
TYÖTUOMIOISTUIN EVO Anu-Tuija Lehto 40167
EVO Timo Koskinen 40163
EVO Anne-Mari Mäkinen 40162
TYÖURAT Yleisjohto Kallinen Kaija 40154
TYK Saana Siekkinen 40153
TYÖVOIMAPOLITIIKKA TYK Saana Siekkinen 40153
Yleisjohto Kaija Kallinen 40154
TYK Janne Metsämäki 40151
TYK Erkki Laukkanen 40164
U
ULKOMAANKAUPPA TYK Olli Koski 40150
TYK Janne Metsämäki 40151
TYK Pekka Ristelä 40183
TYK Pia Björkbacka 40204
ULKOMAANTYÖ EVO Anu-Tuija Lehto 40167
EVO Timo Koskinen 40163
ULKOMAINEN TYÖVOIMA TYK Pia Björkbacka 40204
TYK Saana Siekkinen 40153
KETO Eve Kyntäjä 40139
EVO Anu-Tuija Lehto 40167
ULOSMITTAUS EVO Anu-Tuija Lehto 40167
41
42. Asia Osasto Asiantuntija Ohivalinta
020 77+alanro
V
VAHINGONKORVAUSOIKEUS EVO lakimiehet
VAKUUTUSOIKEUS EVO Anu-Tuija Lehto 40167
VALIOKUNNAT
- koordinaatio Yleisjohto Marianne Uuskoski 40135
VALTION TALOUSARVIO TYK Olli Koski 40150
- verot TYK Helena Pentti 40114
VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS EVO Timo Koskinen 40163
EVO Anu-Tuija Lehto 40167
VALTUUSTOASIAT Yleisjohto Marianne Uuskoski 40135
Yleisjohto Kirsi Sainio 40101
VELKASANEERAUS EVO Anu-Tuija Lehto 40167
VERKKOVIESTINTÄ LIPA Pauli Vento 40112
VEROTUS TYK Helena Pentti 40114
TYK Olli Koski 40150
VIESTINTÄ LIPA Riitta Juntunen 40110
VIRKAMIESOIKEUS JA
VIRKARIKOS EVO lakimiehet
VUOKRATYÖ EVO lakimiehet
VUOSILOMALAINSÄÄDÄNTÖ EVO lakimiehet
Y
YHDISTYSLAKI EVO Timo Koskinen 40163
LIPA Eija Harjula 40184
YHTEISTOIMINTA
YRITYKSISSÄ EVO Nikolas Elomaa 40160
EVO lakimiehet
YLEISSOPIMUS EVO lakimiehet
YMPÄRISTÖASIAT TYK Pia Björkbacka 40204
- lainsäädäntö TYK Janne Metsämäki 40151
YRITYSSANEERAUS EVO Timo Koskinen 40163
EVO Anu-Tuija Lehto 40167
YRITYSTURVALLISUUS EVO Timo Koskinen 40163
EVO Anu-Tuija Lehto 40167
YRITYSTEN
YHTEISKUNTAVASTUU TYK Pekka Ristelä 40183
TYK Pia Björkbacka 40204
TYK Janne Metsämäki 40151
42
46. SAK:n jäsenliitot
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
John Stenbergin ranta 6, PL 313, 00531 Helsinki
Puhelin 09 613 110
Faksi 09 739 287
etunimi.sukunimi@akt.fi
www.akt.fi
Liitto kokoaa kaikki auto-, ahtaus-, huolinta-, kuljetus-, öljy-, liikenneopetus-,
matkatoimisto- ja muilla näihin liittyvillä aloilla työskentelevät työntekijät,
ammatinharjoittajat ja ammattiin opiskelevat.
Ilmailualan Unioni IAU ry
John Stenbergin ranta 6, PL 337, 00531 Helsinki
Puhelin 09 478 571
Faksi 09 4785 7250
etunimi.sukunimi@iau.fi
www.iau.fi
Liitto kokoaa lentoliikenteen ja ilmailualan eri tehtävissä työskentelevät pal-
kansaajat yhteiseen järjestöön toimimaan työ- ja palkkaehtojen sekä yleisten
taloudellisten, sosiaalisten ja oikeudellisten etujen parantamiseksi.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
Sörnäisten rantatie 23, PL 101, 00531 Helsinki
Puhelin 010 770 31
Faksi 010 7703 477
etunimi.sukunimi@jhl.fi
www.jhl.fi
Liitto kokoaa jäsenikseen valtion, kunnan, kuntayhtymän, seurakunnan, nii-
den liikelaitoksen tai yhtiön, yleishyödyllisen yhteisön, julkiselle sektorille
palveluja tuottavan yrityksen tai yhteisön palveluksessa sekä vastaavilla
toimialoilla työskentelevät ja aloille valmistavissa oppilaitoksissa opiskele-
vat. JHL:n yhteisöjäseniä ovat Aliupseeriliitto, Merivartioliitto, Tulliliitto ja
Vankilavirkailijoiden liitto.
46
47. Metallityöväen Liitto ry
Hakaniemenranta 1, PL 107, 00531 Helsinki
Puhelin 020 774 001
Faksi 020 774 1050
metalli.posti@metalliliitto.fi, etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi
www.metalliliitto.fi
Liiton järjestäytymisaloja ovat teknologia- ja metalliteollisuus, elektroniik-
ka- ja sähköteollisuus, tietoliikenne, auto- ja konealat, jalometalli, pelti- ja
teollisuuseristys, malmikaivos, mekaaninen metsäteollisuus, energia-ala sekä
puolustusministeriön korjaamot.
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
Paasivuorenkatu 4-6 A, PL 54, 00531 Helsinki
Puhelin 020 774 002
Faksi 020 774 2039
pam@pam.fi, etunimi.sukunimi@pam.fi
www.pam.fi
Palvelualojen ammattiliitto on yksityisillä palvelualoilla työskentelevien
etujärjestö. Jäsenemme työskentelevät mm. majoitus- ja ravitsemisalalla,
kaupoissa, kampaamoissa, apteekeissa, varastoissa, huoltamoilla, teknisillä
ja erikoisaloilla sekä kiinteistönhoito- ja siivousaloilla.
Paperiliitto ry
Paasivuorenkatu 4-6 A, PL 326, 00531 Helsinki
Puhelin 09 708 91
Faksi 09 701 2279
etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi
www.paperiliitto.fi
Liitto kokoaa yhteen paperi- ja puumassateollisuuden sekä paperinjalostuk-
sessa työskentelevät työntekijät. Liiton jäseniä ovat mm. koneenhoitajat pa-
peri- ja kartonkitehtaissa, selluloosan valmistajat ja keittäjät, puunkäsittelyn
hoitajat, liimanvalmistajat, kemikaalien käsittelijät, trukinkuljettajat, labora-
toriotyöntekijät ja muut tuotannon eri vaiheissa työskentelevät ammatti-
ryhmät. Paperiliittoon kuuluvat myös paperiteollisuuden ylläpito-osastoilla
työskentelevät työntekijät.
47
48. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry
John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki
Puhelin 09 613 116
Faksi 09 6131 1750
pau@pau.fi, etunimi.sukunimi@pau.fi
www.pau.fi
Liiton jäsenet työskentelevät posti- ja viestinvälitysalalla sekä kuljetuksen,
logistiikan, ja rahankäsittelyn ja näihin liittyvillä aloilla.
Puu- ja erityisalojen liitto
Haapaniemenkatu 7-9 B, PL 318, 00531 Helsinki
Puhelin 09 615 161
Faksi 09 753 2506
puuliitto@puuliitto.fi, etunimi.sukunimi@puuliitto.fi
www.puuliitto.fi
Liiton järjestämisalaan kuuluvat seuraavat sopimusalat: mekaaninen metsä-
teollisuus, puusepänteollisuus, metsä-, metsätaimitarha- sekä metsäkonetyö,
puutarha- ja viherala, turveteollisuus, turkisalat, maatalous ja veneenraken-
nusteollisuus.
Rakennusliitto ry
Siltasaarenkatu 4, PL 307, 00531 Helsinki
Puhelin 020 774 003
Faksi 020 774 3062 (EVO/oikeusosasto)
etunimi.sukunimi@rakennusliitto.fi
www.rakennusliitto.fi
Liitto kokoaa yhteen asfalttialan, lattianpäällystysalan, maa- ja vesirakennus-
alan, maalausalan, rakennustuoteteollisuuden, talonrakennusalan, talotek-
niikka-alan sekä vedeneristysalan työntekijät.
48
49. Rautatieläisten Liitto ry
Hakaniemenranta 1, PL 205, 00531 Helsinki
Puhelin 09 774 941
Faksi 09 701 5941
etunimi.sukunimi@rautl.fi
www.rautl.fi
Liitto kokoaa rautateillä ja siihen liittyvillä aloilla työskentelevät työntekijät.
Rautatieläisten Liitto yhdentyy Julkisten ja hyvinvointialojen liittoon vuoden
2011 loppuun mennessä.
Rautatievirkamiesliitto ry
Kaisaniemenkatu 10, 00100 Helsinki
Puhelin 09 5422 1500
Faksi 09 5422 1510
rautatievirkamiesliitto@rvlry.fi, etunimi.sukunimi@rvlry.fi
www.rautatievirkamiesliitto.fi
Rautatievirkamiesliittoon kuuluvat rautateillä liikenteenohjauksessa ja asia-
kaspalvelussa, hallinnossa, markkinoinnissa ja myynnissä sekä toimistoteh-
tävissä toimivat työntekijät.
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry
Siltasaarenkatu 6, PL 213, 00531 Helsinki
Puhelin 020 774 004
Faksi 020 774 0604
etunimi.sukunimi@selry.fi
www.selry.fi
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry on elintarvike- ja nautintoainete-
ollisuudessa työskentelevien ammattiliitto. Liitto neuvottelee ja solmii työ-
ehtosopimukset leipomo-, lihanjalostus-, maidonjalostus- ja teollisuus sekä
virvoitusjuoma- ja panimoalalle.
49
50. Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys – SLSY ry.
John Stenbergin ranta 6, 3. krs, 00530 Helsinki
Puhelin 09 6131 1341
toimisto@slsy.info
www.slsy.info
Yhdistys toimii Suomessa toimivien lentoyhtiöiden lentoemäntien ja stuert-
tien ammatillisena edunvalvontajärjestönä.
Suomen Merimies-Unioni SMU ry
John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki
Puhelin 09 615 2020
Faksi 09 6152 0227
etunimi.sukunimi@smu.fi
www.smu.fi
Suomen Merimies-Unioni SMU ry edustaa työntekijöitä, jotka työskentelevät
pääasiallisesti meri- ja sisävesiliikenteessä. Liiton jäseniä ovat mm. kansimie-
het, konemiehet, matkustaja aluksien keittiö-, ravintola- ja myymälätyönteki-
jät, väylämiehet, satamavalvojat, ja terminaalien työntekijät.
Suomen Muusikkojen Liitto ry
Pieni Roobertinkatu 16, 00120 Helsinki
Puhelin 09 6803 4070
Faksi 09 6803 4087
sml@muusikkojenliitto.fi, etunimi.sukunimi@muusikkojenliitto.fi
www.muusikkojenliitto.fi
Muusikkojen liitto kokoaa Suomessa asuvat soitto-, laulu- ym. näihin verrat-
tavat taiteilijat ja esiintyjät. Muusikkojen liittoon kuuluvat orkesteri-, teatteri-,
studio-, ravintola- ja keikkamuusikot, sekä balettitanssijat.
50