3. www.helsinki.fi/yliopisto
• Omaehtoista, vapaaehtoista
• Palkatonta
• Toimintaa itsestä (ja lähipiiristä) ulospäin, yhteiseksi hyväksi
• Yleensä organisoitunutta
• Järjestöt, yhdistykset
• Mutta myös yritykset, kunnat
• Ja vapaamuotoisesti organisoituva toiminta (’neljäs sektori’): talkoot,
some-toiminta, kaupunkitapahtumat jne.
• Sumea kategoria esim. suhteessa joukkorahoitettuihin projekteihin,
lähiyhteisöjen toimintaan, harrastuksiin
7.4.2017 3Teologinen tiedekunta / Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi
Vapaaehtoistoiminta
4. www.helsinki.fi/yliopisto
• Ihmisten luontaista, yhteisöllistä toimintaa
• Biologisten, synnynnäisten tarpeiden ja vaistojen toteuttamista
• Yhteys toisiin, kuulua johonkin, olla tärkeä
• Olla tarpeellinen jollekin, antaa jotakin toisille, vaikuttaa toisten
ja yhteiseen hyvään
• Aivotutkimus, biomarkkerit, ihmisen kehityksen tutkimus (esim.
vauvojen tutkimus, ihmisen ensimmäiset vuodet) osoittavat
vastavuoroisen välittämisen, sekä antamisen että saamisen
keskeisyyden ihmisyydessä
7.4.2017 4Teologinen tiedekunta / Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi
Vapaaehtoistoiminta
8. www.helsinki.fi/yliopisto
• Suomalaiset ovat vapaaehtoistoiminnassa oppineet mm. (RAY 2011):
• Kohtaamista ja vuorovaikutustaitoja, organisointia ja tapahtumien
järjestämistä, päätöksentekoa ja vaikuttamista, uusia asioita ja
käytännön taitoja
• Monia opittu enemmän kuin palkkatyössä tai opinnoissa.
• 1/3 oppinut ihmisten kohtaamista ja vuorovaikutustaitoja enemmän kuin
opiskeluissa tai palkkatyössä.
• Jopa asiantuntijuutta oppinut enemmän kuin töissä tai opinnoissa 1/6
vastanneista
• Kielitaito, kulttuuriset toimintatavat jne. jne.
• Vapaaehtoisuus, omaehtoisuus = Erityisen potentiaalinen
oppimisympäristö
• Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Osaamisen kehittäjä: oppiminen
vapaaehtoistoiminnassa
7.4.2017Teologinen tiedekunta / Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 8
9. www.helsinki.fi/yliopisto
• Työn sijaan, työn rinnalla, työhön johdattavana toimintana
• Mutta myös ja erityisesti: aivan omanlaisenaan osallisuuden kenttänä
• Muusta toiminnasta poikkeavat hyvinvointivaikutukset
• Perustuvat vapaaehtoistoiminnan uniikkiin rooliin toisten ihmisten ja yhteiseen
hyvään suuntaavana, omaehtoisena toimintana
• Mahdollistaa perustavanlaatuisia inhimillisiä tarpeita:
• Olla tarvittu, hyödyllinen, auttaa, antaa osaamistaan käyttöön (versus tarpeettomuus)
• Kuulua johonkin, olla vuorovaikutuksessa, yhteydessä (versus yksinäisyys, eristyneisyys)
• Toimijuus, itsetunto, toivo
• Onnellisuus, kokemus elämän merkityksellisyydestä
• Henkinen ja fyysinen hyvinvointi, terveys
Osaamisen hyödyntäjä: osallisuus
vapaaehtoistoiminnassa
7.4.2017Teologinen tiedekunta / Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 9
10. www.helsinki.fi/yliopisto
• Pääsy vapaaehtoistoimintaan: miten ohjataan, autetaan toimintaan?
• Oppilaitokset, vastaanottokeskukset, TE-toimistot jne. (resurssit)
• Palvelut, appsit jne.
• Minäpystyvyyden, itsetunnon tukeminen
• Vastaanottavuus yhteisöissä (prosessit, vuorovaikutus)
• Vapaaehtoistoimijat antavat aikaansa ilmaiseksi, palkinto on motivaation ja inhimillisen
tarpeen täyttyminen
• Tarvitaan ihmis-, vuorovaikutus- ja johtamisosaamista (egot, riidat, ennakkoluulot)
• Kannustamista, oppimisen tukemista, osaamisen tunnistamista
• Osaamisen hyödyntäminen muualla (työ, opinnot)
• Ei organisoidu itsestään millään tasolla = resurssit, tuki, tavoitteellisuus,
asiantuntijuus
7.4.2017 10Teologinen tiedekunta / Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi
Miten potentiaali lunastetaan?