Vuorovaikutus,
kohtaaminen ja ohjaaminen
Pilvikki Sadou, 7.4.2016
CC-BY-SA

Päivän ohjelma
09.30 – 10.00 Tervetuloa ryhmään
10.00 – 11.00 Työvalmentaja vuorovaikutuksen ja kohtaamisen
kentällä
11.00 – 12.00 Vuorovaikutustreenit
12.00 – 13.00 Lounas
13.00 – 14.00 Luotsina ohjattavan polulla – Ohjauksen teoreettiset
lähtökohdat
14.00 – 15.30 Case-työskentely – Oman elämän ohjaustarinat

Työvalmentaja
vuorovaikutuksen ja
kohtaamisen kentällä

Alkulämmittely
Kirjoita itsenäisesti ajatuksiasi paperille siitä…
 Mitä on vuorovaikutus?
 Mitä on kohtaaminen?
 Mitä on dialogi?
Keskustelkaa 2-3 hengen ryhmässä näkemyksistänne ja muodostakaa
keskustelun pohjalta metaforalause, joka kuvaa yhtä käsitteistä.
Ryhmä 1. Vuorovaikutus
Ryhmä 2. Kohtaaminen
Ryhmä 3. Dialogi
Esimerkki: Ohjaus on kuin kartan piirtämistä tutun ja tuntemattoman välille.

Vuorovaikutuksen määritelmiä
 Intentionaalista ajatusten, ideoiden ja
tiedon ilmaisemista sanoman muodossa.
 Viestin välittämisen, vastaanottamisen,
tulkinnan ja reagoimisen kenttä.
 Sosiaalinen prosessi, jossa erilaiset per-
soonallisuudet kohtaavat.
 Vuorovaikutusta ei voi irrottaa persoo-
nallisuuden rakennusaineista.
 Persoonallisuus = tuntemisen, toimimi-
sen ja käyttäytymisen tapa
Sisältö- ja suhde-
ulottuvuus
Roolit ja
identiteetit
Viestintätilanne
Yhteiskunta ja kulttuuri
Mukailtu: Helsingin yliopisto, 2010.

Vuorovaikutustaidot
Yksilön vuorovaikutustaidot vaikuttavat siihen, miten yksilö toimii ryhmän jäsenenä.
Vuorovaikutustaitoja ovat:
 Kuuntelemisen ja havainnoinnin taidot
 Argumentointitaidot
 Taito osoittaa tukea
 Taito ottaa ja pitää puheenvuoroja
 Taito jatkaa toisen puheenvuorosta
 Taito ylläpitää keskustelua

Vuorovaikutuksen ulottuvuudet
Duaalisuus - Subjektiivisuus
Fyysinen viestintä
Sanallinen viestintä
Läsnäoloviestintä
Tunneviestintä
Voimien viestintä
Mukailtu: Dunderfelt, 2012.

Sanallinen viestintä
 Sanallisella viestinnällä tarkoitetaan kaikkea sitä, mitä sanallisella ja
kielellisellä ilmaisulla voidaan saada aikaan.
 Äänensävyt ja -painot,
 Puheen nopeus tai hitaus
 Sanavalinnat
 Murteet ja eri kielet.

Sanaton eli nonverbaalinen viestintä
Sanaton
viestintä
Kehon
ilmaisu
Läsnäolo
viestintä
Tunne-
viestintä
Voimien
viestintä

Fyysinen viestintä eli kehonilmaisu
 Fyysinen viestintä eli kehonilmaisu pitää sisällään selvästi kehon toi-
minnasta syntyvän vuorovaikutuksen. Sanattoman viestinnän osa alue.
 Eleet, ilmeet ja katseet
 Tapa liikkua
 Tapa ottaa tilaa ryhmässä
 Vaatetus
 Hajut ja tuoksut

Läsnäoloviestintä
 Toimii sanallisen ja fyysisen viestinnän sisällä. Sanat ja puhe ovat eri
asia kuin merkitys niiden takana.
 Taito olla psyykkisesti läsnä toisen ja toiselle puhuessa ja kyky muokata
omaa puhetta muille ymmärrettävään muotoon.
 Intuitiivista viestintää, jossa kuunnellaan muiden puhumisen ja esiin-
tymisen taakse ja vuorovaikutetaan merkitysten kautta.
 Ajatukset
 Ideat
 Ihanteet
 Uskomukset
 Teoriat
 Maailmankatsomukset
Merkitykset - Aaltopituus

 Sanatonta ja kokemuksellista viestintää, jonka olemus kiteytyy puheeseen
sisältyvän tunnelatauksen ja sen vaikutuksen ympärille.
 Positiivinen tai negatiivinen lataus: Yksilöt projisoivat omat tapansa muihin
yksilöihin kohdistuviksi tiedostamattomiksi vaatimuksiksi.
 Se, millä latauksella viesti lähetetään tai vastaanotetaan riippuu siitä, millainen
etäisyys yksilöille ominaisten tapojen välillä vallitsee.
 Heijastaa ulospäin persoonallisuuden ja temperamentin rakenteita.
 Tapa ajatella
 Tapa toimia
 Tapa vuorovaikuttaa
 Arvot
 Asenteet
Tunneviestintä
Lataus
Lataus Lataus

 Sanatonta auktoriteetti- ja valtaviestintää, joka perustuu yksilön energiaan
ja voi olla positiivisesti tai negatiivisesti latautunutta.
 Positiivinen voimien viestintä: me-henki, hyväksyminen tai yhteen-
kuuluvuus.
 Negatiivinen voimien viestintä: dominointi, aggressiivisuus tai
kiusaaminen.
 Voidaan määritellä tilan haltuun ottamiseksi ja muiden toiminnan ohjaa-
miseksi, joiden kautta auktoriteetti ja voima välittyvät.
 Tahto
 Tarpeet
 Motivaatio
Voimien viestintä
Olemus

Dialogi – Yhdessä ajattelemisen taito
Dialogin tunnusmerkkejä…
 Kunnioittava ja tasa-arvoinen kohtaaminen, vastavuoroisuus
 Avoin ja aktiivinen kuunteleminen, ymmärtämään pyrkiminen
 Erimielisyyden salliminen ja jopa sen ruokkiminen
 Edellytyksenä hyvä itsetunto, itsetuntemus ja tunnetaidot
Dialogi toteutuu, kun…
 Omasta mielipiteestä ei pidetä kiinni, eikä sitä puolusteta lukkiutuvasti
 Keskustelussa esiintyy myös oman ajatuksen epäilemistä
 Kenenkään mielipidettä ei vähätellä, ohiteta tai torjuta
 Keskustelussa esiintyy kiinnostusta eri näkökulmiin ja niiden taustoihin
 Kaikki keskustelijat ovat intensiivisesti läsnä tilanteessa
 Keskustelussa ilmenee todellista ja aitoa oivallusta
 Ihmiset pystyvät ottamaan tavallisuudesta poikkeavia rooleja
LOGOS
= LÄPI
DIA = KAUTTA

Vuorovaikutus treenit
 Harjoitus 1. Dialoginen asenne
 Harjoitus 2. Dialoginen toimintaote
 Harjoitus 3. Dialoginen hetki
 Harjoitus 4. Dialoginen kokonaiskuva

Dialoginen asenne
 Symmetrinen osallistuminen
 Aktiivinen osallistuminen ja kannustaminen
 Minäkeskeisyydestä luopuminen
 Itsen ja toisen kunnioittaminen ja arvostaminen
 Vastavuoroinen toiminta ja luottamus
 Dialogiin sitoutuminen
 Avoin, vilpitön ilmaiseminen

Harjoitus 1: Symmetrisesti
Tavoite: Oppia osallistumaan symmetrisesti keskusteluun ja tiedonluomi-
seen. Se tarkoittaa osallistumista tasapuolisesti omaa ajattelua kertoen ja
muiden ajattelua kuunnellen. Otetaan ja annetaan tilaa yhtä paljon.
Teema: Mitkä asiat johtavat onnistumiseen asiakkaan työvalmennuksessa?
 Harjoituksen 1: Symmetrisesti ohjeistus
 Miltä harjoitus tuntui?

Dialoginen toimintaote
 Sanatarkka vastaan ottaminen
 Vuoron ottaminen ja antaminen
 Pysähtyminen ja keskittyminen
 Viipyminen toisten puheessa
 Omien lähtöolettamusten ja ennakkokäsitysten tiedostaminen
 Omien lähtöolettamusten ja ennakkokäsitysten syrjään vetämi-
sen ja esiin tuomisen säätely

Harjoitus 2: Keskusteluliput
Tavoite: Oppia säätelemään osallistumista keskusteluissa ja yhteisessä
tiedonluomisessa. Jokainen puhuu ja kuuntelee toisen puhetta. Osallistuja
sisäistää vuoroin puhumisen ja kuuntelemisen rytmin.
Teema: Asiakkaan työvalmennusprosessissa toimimisessa haastavaa on…
 Harjoituksen 2: Keskusteluliput ohjeistus
 Miltä harjoitus tuntui?

Dialoginen hetki
 Ajattelun avaaminen
 Kompakti ilmaiseminen
 Avoimesti kysyminen
 Suljetusti kysyminen
 Kysymyksiin vastaaminen
 Sanatarkka jatkaminen edeltävästä puheesta
 Avainlausumien tunnistaminen ja avaaminen

Harjoitus 3: Muotoile ja puhdista
Tavoite: Oppia ilmaisemaan senhetkistä ajattelua lyhyesti ja ytimekkäästi
siitä huolimatta että itsellä olisi vielä paljon kerrottavaa. Tavoitteena on oppia
puhdistamaan ja ”siivoamaan” omaa puhetta selkeämmäksi.
Teema: Asiakkaan ja valmentajan välisessä vuorovaikutuksessa tärkeää on…
 Harjoituksen 3: Muotoile ja puhdista ohjeistus
 Miltä harjoitus tuntui?

Dialoginen kokonaiskuva
 Synteesin muodostaminen
 Ajattelun tai toiminnan aukkojen
paljastaminen
 Uuden keskustelupolun avaaminen
 Uusien kysymysten tuottaminen

Harjoitus 4: Tiedustele uraauurtavasti
Tavoite: Oppia uutta ymmärrystä luotaessa tiedustelemaan ajattelua ja
tiedonluomista uusille urille vievin kysymyksin. Oppia avaamaan synteesin
pohjalta uusia polkuja yhteisessä tiedonluomisessa.
Teema: Asiakkaan työvalmennusprosessissa toimimisessa haastavaa on…
 Harjotuksen 4: Tiedustele uraauurtavasti ohjeistus
 Miltä harjoitus tuntui?

Luotsina ohjattavan polulla
– Ohjauksen teoreettiset
lähtökohdat

Viisi asiaa, jotka tiedän…
 Kirjoita paperille viisi asiaa, jotka tiedät ohjauksesta tai jotka koet
merkitykselliseksi käytännön ohjaustyössä tai ohjaustilanteessa.
 Valitse kirjoittamistasi asioista yksi ja kirjaa se valkotaululle.
 Valmistaudu perustelemaan, miksi valitsit juuri tämän asian.
 Miksi asia on merkityksellinen?
 Miten se on esiintynyt työssäsi?
 Mitä tahtoisit tietää siitä lisää?

Ohjaus on…
Huomiota
Kunnioitusta
Aikaa

Ohjauksen lähtökohdat
 Ohjausosaaminen on valmentajalle sekä työväline että vuorovaikutustapa
 Tehtävä: Ohjauksen tavoitteena on edistää keskustelun keinoin ohjattavan kykyä
parantaa elämäänsä hänen tahtomallaan tavalla.
 Suhde tietoon: Ohjauksessa korostetaan asioiden tulkinnan varaisuutta, erilaisia
näkökulmia ja useita toimintamahdollisuuksia.
 Ohjattavan rooli: Ohjattava osallistuu aktiivisesti esittämiensä pulmien ratkaise-
miseen. Ohjattavan tavoitteet ja tulkinnat ovat toiminnan lähtökohta.
 Ohjaajan rooli: Ohjaaja pyrkii vuorovaikutuksessa vahvistamaan ohjattavan
toimintakykyä ja välttää valmiiden ratkaisumallien tarjoamista.
 Ohjauskeskustelu: Keskustelussa luodaan tila ohjattavan kokemuksille. Keskus-
teluun vaikuttaa ohjattavan aloitteellisuus ja ohjaajan lähestymistapa.

OHJAAJAN
ROOLIT
OPASTAJA
Antaa selkeät ohjeet
Kannustaa, innostaa rohkaisee
Antaa korjaavaa palautetta
Testaa ymmärryksen
Auttaa selviämään pettymyksistä
TUKIJA
Tukee näkemään laajempia
yhteyksiä
Haastaa perusteluun ja
keskusteluun
Arvioi säännöllisesti toimintaa
On avoin oppimaan myös itse
VALMENTAJA
Tarjoaa haasteita ja antaa
vastuuta
Auttaa asettamaan tavoitteita
Antaa palautetta tavoitteen
suunnassa
Rohkaisee itsearviointiin

Ohjaustyylit
 Ohjaustilanteessa esiintyy ohjaustyylien erilaisia yhdistelmiä vuorotellen
tilanteen tavoitteen sekä ohjattavan valmiuksien mukaan.
 Ohjaajan ammattitaitoon liittyy kyky käyttää erilaisia lähestymistapoja
mahdollisimman monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
 Määräävä tyyli
 Hyväksyvä tyyli
 Konfrontoiva tyyli
 Katalysoiva tyyli
YKSIKÄÄN TYYLI
EI YKSIN JOHDA
PARHAASEEN
TULOKSEEN

Määräävä tyyli
 Määräävää tyyliä käytetään ohjaustilanteissa eniten. Tyyliä käytettäessä
ratkaisut ovat selkeitä ja nopeita.
 Ohjaaja on asiantuntija-asemassa ja antaa ohjattavalle suoria määräyksiä,
neuvoja ja ohjeita tehtävien tekemisestä
 Ohjaaja määrittelee ongelman ja tarjoaa valmiin ratkaisun
 Ohjattava ei siis osallistu ongelmanratkaisuprosessiin
EI
KYSYMYKSIÄ

Hyväksyvä tyyli
 Hyväksyvän tyylin lähtökohtana on, että ilmiöitä katsotaan ohjattavan
näkökulmasta. Ohjaaja ei määrää, ehdota tai esitä omia mielipiteitään.
 Ohjattava jäsentää itse tilannettaan ja ohjaajan tehtäväksi jää aktiivinen
kuuntelu, ymmärryksen osoittaminen ja rohkaisevat puheenvuorot.
 Ohjaajan tehtävänä on luoda psykologisesti turvallinen ilmapiiri, jossa
ohjattava voi vapaasti edetä ongelmanratkaisussaan.
 Oletuksena on, että kun ohjattava saa riittävästi aikaa asioidensa
prosessointiin, hän löytää itse ratkaisun.
?
MILTÄ

Konfrontoiva tyyli
 Konfrontoinnilla tarkoitetaan vierekkäin asettamista eli ristiriidan
osoittamista.
 Ohjaajan tehtävä on osoittaa ohjattavan sanomisen, ajattelun, kertomusten
ja tekemisten välillä tai sisällä olevia ristiriitoja.
 Konfrontoinnin tarkoituksena on auttaa ohjattavaa tiedostamaan risti-
riitoja. Konfrontaatioiden tulisi olla selkeitä ja objektiivisia.
 Ammattitaitoisen ohjaajan velvollisuus on osoittaa ristiriita silloin,
kun se selvästi on este kehitysprosessin etenemiselle.
?
MIKSI

Katalysoiva tyyli
 Katalysointi tarkoittaa tehtävän suorittamisen tukemista ja reaktion jou-
duttamista ottamatta itse siihen osaa.
 Ohjaaja tukee ajatus- ja oppimisprosessia jakamalla tietoa sekä aktivoi-
malla ja selkeyttämällä sen käyttöä.
 Ohjaaja tukee ja kannustaa ohjattavaa itsenäisessä ongelmanmäärittelyssä
ja -ratkaisussa.
 Katalyyttisen tyylin käyttö sopii tilanteisiin, joissa ohjattava tarvitsee
lisää tietoa tai sen jäsentämistä. ?
KUKA, MIKÄ,
MISSÄ, MILLOIN,
MITEN

Tyylien käyttö
 Määrävä tyyli sopii tilanteisiin, joissa ohjattava ei pääse tehtävän ratkaisussa tai
työskentelyssä eteenpäin ja jolloin tilannetta on joudutettava.
 Hyväksyvä tyyli sopii ohjaajan vastaanottavaan ja kuuntelevaan rooliin ohjattavan
elämänhallinnallisten tai ammatilliseen kasvuun liittyvien pohdintojen tukijana.
 Konfrontoivaa tyyliä on hedelmällistä käyttää yksittäisissä kommenteissa ilmen-
neiden ristiriitojen tai jumiutumisten purkamiseen ja näkyväksi tekemiseen.
 Katalysoiva tyyli sopii tilanteisiin, joissa ohjattava joutuu pohtimaan asioita eri
puolilta, tutkimaan ja tekemään johtopäätöksiä annetun tehtävän äärellä.

Ohjaavia kysymyksiä
Ongelman jäsentäminen
 Kerro tilanteesta omin sanoin.
 Mikä mielestäsi aiheutti tilanteen?
 Kuvaile tämänhetkistä tilannetta.
 Kuinka haluaisit asioiden olevan?
 Mitä olet ajatellut tehdä?
 Mitä muita vaihtoehtoja olisi?
 Mitä vaikeuksia tilanne aiheuttaa?
 Mitä olet aiemmin kokeillut?
 Miten luulet tilanteen kehittyvän?
Päätöksenteon tukeminen
 Mitkä ovat vaihtoehdot?
 Mitkä ovat vaihtoehtojen hyvät/huonot puolet?
 Mitkä ovat seuraukset?
 Mikä olisi sinun ihanneratkaisusi?
 Minkä vaihtoehdon valitset?
 Mitkä ovat tämän ratkaisun seuraamukset?
Päätösten toteuttamisen
 Miten toteutat päätökset?
 Miten sinun on nyt edettävä?
 Mistä aloitat?
 Missä aikataulussa etenet?
 Miten tarkkailet edistymistä?
 Mitä vastoinkäymisiä voit kohdata?
Hohto-projekti, 2016.

Ohjausorientaatiot
 Tuotos- tai prosessivetoinen ohjaus: Tavoitteena joko ohjausprosessin ennakoitu
tuotos tai ohjattavan kokemusten esiintuominen.
 Kannatteleva orientaatio: Kuunteleminen ja läsnäolo. Tilanteessa osoitetaan, että
ohjattavaa kuunnellaan ja hänen kokemuksensa ja tunteensa hyväksytään.
 Tutkiva orientaatio: Kysyminen, tulkinta ja analyysi. Tilannetta, kokemusta tai
aihepiiriä tarkastellaan tutkivalla otteella ja kartoitetaan asian eri ulottuvuuksia.
 Ongelmanratkaisuorientaatio: Neuvominen ja palaute. Tilanteessa kartoitetaan
ongelma ja etsitään ratkaisua. Tavoitteena oppia ohjauksen kohteena olevia taitoja.
 Opettamisorientaatio: Tuotos, suoritus tai tulos. Tilanteessa ohjausprosessi
jäsennetään suunnitelmallisesti eteneväksi oppimisprosessiksi.

Case-työskentely –
Oman elämän ohjaustarinat
 Laadi 1-2 kuvausta konkreettisista ohjaustilanteista:
Ohjausroolien ja ohjaustyylien kytkennät
 Miten ohjasit asiakastasi ja millainen oli roolisi ohjaajana?
 Millaisia ohjaustyylejä ja avoimia kysymyksiä käytit? Miksi?
 Miksi käyttämäsi ohjaustyyli toimi tai miksi se ei toiminut?
Dialogisen vuorovaikutuksen kytkennät
 Millainen oli ohjattavasi dialoginen asenne?
 Millainen oli oma dialoginen toimintaotteesi?
 Miten dialogista hetkeä olisi voinut tukea ?

Case-työskentely –
Oman elämän ohjaustarinat
 Muodostetaan 2-3 hengen ryhmät.
 Ryhmä käy läpi kuvatut ohjaustilanteet ja valitsee yhden esiteltäväksi.
 Läpikäynnissä voi hyödyntää ja harjoitella uraauurtavia kysymyksiä.
 Oivallukset kirjataan/kuvataan fläppipaperille. Toteutustapa on vapaa.
 Kuvaus esitellään koko ryhmälle. Esittelijä on eri kuin “casen omistaja”.

Mikä oli päivän paras oivallus?
Millä fiiliksillä lähden kotiin ja
saavun huomiseen päivään?

Lähteet
 Aarnio, H. 2012. Dialogiset menetelmät.
http://www3.hamk.fi/dialogi/diale/menetelmat/method_d3.htm
 Cockman - Evans-Reynolds, 1992. Client-Centred Consulting. A Practical Guide for Internal
Advisers and Trainers. London: McGraw - Hill.
 Dunderfelt, T. 2012. Konttorikemiaa. Helsinki: Karisto
 Helsingin yliopisto. 2010. Vuorovaikutus – puhumista ja kuuntelemista.
http://www.kielijelppi.fi/puheviestinta/vuorovaikutus-puhumista-ja-kuuntelemista
 Hohto-projekti. 2016. Opiskelijan ohjauksen erilaisia tyylejä.
http://www.hyvan.helsinki.fi/hohtotpo/ohjaaminen_sisalto/ohjaustyylit.htm
 Jyväskylän yliopisto. 2016. Vuorovaikutustaidot. https://www.jyu.fi/viesti/verkko-
tuotanto/ryhmaviesti/osallistujat/yksilo/vuorovaikutustaidot.html
 Koulutuskeskus Sedu. 2016. Työssä oppijan ohjaaminen työpaikalla. www.sedu.fi/momu-
toko/pdf/tpoopas3.pdf
 Onnismaa, J. 2007. Ohjaus- ja neuvontatyö. Aikaa, kunnioitusta ja huomiota. Helsinki: Gaudeamus.
 Valtikka. 2016. Dialoginen vuorovaikutus. http://www.valtikka.fi/ohjaajille/osallistava-
kasvatus/dialoginen-vuorovaikutus/
 Vehviläinen, S. 2014. Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Helsinki: Gaudeamus.