Diese Präsentation wurde erfolgreich gemeldet.
Die SlideShare-Präsentation wird heruntergeladen. ×

Vastaako ammatillisen koulutuksen reformi toimintaympäristön vaatimuksiin?

Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Wird geladen in …3
×

Hier ansehen

1 von 28 Anzeige

Vastaako ammatillisen koulutuksen reformi toimintaympäristön vaatimuksiin?

Herunterladen, um offline zu lesen

Vastaako hallitusohjelman mukainen ammatillisen koulutuksen reformi toimintaympäristön vaatimuksiin? Suomi on maailman nopeimmin ikääntyvä maa, jonka kuuluisa koulutusjärjestelmä rapautuu nopeasti. Suomen talous on alavireinen tai jopa taantumassa vuoden 2008 jälkeen. Maan eri osat kehittyvä hyvin eri tahtiin.
Useat koulutuksen järjestäjät ovat aloittaneet oman toimintansa uudistamisen jo vuosia sitten.

Vastaako hallitusohjelman mukainen ammatillisen koulutuksen reformi toimintaympäristön vaatimuksiin? Suomi on maailman nopeimmin ikääntyvä maa, jonka kuuluisa koulutusjärjestelmä rapautuu nopeasti. Suomen talous on alavireinen tai jopa taantumassa vuoden 2008 jälkeen. Maan eri osat kehittyvä hyvin eri tahtiin.
Useat koulutuksen järjestäjät ovat aloittaneet oman toimintansa uudistamisen jo vuosia sitten.

Anzeige
Anzeige

Weitere Verwandte Inhalte

Diashows für Sie (20)

Ähnlich wie Vastaako ammatillisen koulutuksen reformi toimintaympäristön vaatimuksiin? (20)

Anzeige

Aktuellste (20)

Anzeige

Vastaako ammatillisen koulutuksen reformi toimintaympäristön vaatimuksiin?

  1. 1. Vastaako ammatillisen koulutuksen reformi toimintaympäristön vaatimuksiin? Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Toimitusjohtaja Petri Lempinen @LempinenPetri, @amketoimisto #amke #ammatillinenkoulutus
  2. 2. Ammatillisen koulutuksen reformi Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelma: • Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä. • Puretaan nuorten ja aikuisten koulutuksen raja-aidat. • Kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi OKM:n alle. • Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen. • Lisätään oppimista työpaikoilla. • OKM:n rahoitus –248 miljoonaa euroa, josta 190 miljoonaa leikataan vuonna 2017. David Musgrave: Animal. 1998. Tate Britain museo.
  3. 3. Toistaiseksi vielä avoinna • Onko reformi tulevaisuuden tarpeisiin vastaamista vai koulutuksen järjestämisen sopeuttamista rajusti pienentyvään rahoitukseen? • Ammatillisen koulutuksen vuoden 2018 rahoitus on 25 % pienempi kuin vuoden 2013 rahoitus. • Julkisen vallan kyky ja halu rahoittaa koulutusta on romahtanut, mutta toimintaympäristössä tapahtuu muutakin.
  4. 4. #Toimintaympäristö 1 Maailma muuttui jo, joten koulutusta on uudistettava.
  5. 5. Epävarmuus jatkuu Ammatillisen koulutuksen toimintaympäristö: • Perusopetuksen heikkenevät tulokset. • Maahanmuuttajat koulutettavana. • Ikääntyvä kansa. • Muuttoliike kasvukeskuksiin. • Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys kasvaa. • Työvoimasta samaan aikaan pulaa. • Ammatit ja koko työelämä muuttuvat.
  6. 6. Perusopetus heikkenee PISA ja PIAAC • Perusopetuksen oppimistulokset ovat heikentyneet vuodesta 2000. • 15 %:lla peruskoulun päättävistä ei ole riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin. • 10 % peruskoulun päättävistä ei osaa lukea kunnolla. • Heikko lukutaito on erityisesti poikien ongelma. • 600 000 aikuisella vaikeuksia lukemisessa ja laskemisessa. • Ammatillisia erityisopiskelijoita 21 000, kolminkertaistunut vuodesta 2000.
  7. 7. Maahanmuuttajat koulutettavana • 67 % väestönkasvusta tuli maahanmuutosta vuosina 2010–2015. • Pysyvästi asuvien ulkomaan kansalaisten määrä 9-kertaistui 25 vuodessa. • Vieraskielisiä opiskelijoita vuonna 2015 • 32 000 perusopetuksessa, • 19 000 ammatillisessa peruskoulutuksessa, • 4 800 lukiossa. • Suomeen tuli vuonna 2015 yhteensä 32 400 turvapaikanhakijaa. Heistä alaikäisiä 8 500, ja näistä yksin maahan tuli 2 800. • Kotouttaminen ja kouluttaminen työmarkkinoille on ammatillisen koulutuksen tehtävä.
  8. 8. #Johtopäätös Ammatilliseen koulutukseen tulee aiempaa enemmän opiskelijoita, joilla on heikot perustaidot tai huono suomen/ruotsin kielen taito.
  9. 9. Ikääntyvä kansa • Syntyneiden määrä on vähentynyt vuoden 2010 jälkeen. • Vuonna 2015 syntyi 55 040 lasta, –2000 edellisestä vuodesta. • Näin vähän lapsia syntyi viimeksi 1860-luvun nälkävuosina. • Työikäisten määrä on vähentynyt vuoden 2009 jälkeen. • Työikäisten määrä on vähentynyt 69 000 vuosina 2010–2014.
  10. 10. Muuttoliike kasvukeskuksiin • Väestö kasvaa 4 maakunnassa ja vähenee 14 maakunnassa. • Muuttovoittoa 2010-luvulla ovat saaneet • 14/70 seutukuntaa ja • 79/317 kuntaa. (Lähde Timo Aro.) • Suurimmat voittajat Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä. • Kunnasta toisen muuttajista 74 % on alle 35-vuotiaita.
  11. 11. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys kasvaa 72 % työllisyysaste on epärealistinen. • 368 100 työtöntä työnhakijaa tammikuun lopussa, 8 500 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. • Alle 25-vuotiaita työttömiä 48 300, +400. • Pitkäaikaistyöttömiä oli 120 700, +19 200. • Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 135 200, +3 500. • Lomautettuna 41 800, –2 300. Luova tuho ei riitä: Työpaikkoja häviää toisinaan kerralla suurissa ryppäissä, mutta uusia syntyy yleensä yksitellen.
  12. 12. Työvoimasta samaan aikaan pulaa • TE-toimistoissa oli tammikuussa avoinna 80 100 työpaikkaa, joka on 2 800 enemmän kuin vuotta aiemmin. • Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin tammikuussa 52 100, –1 000. • Yli puolet työntekijöistä kertoo, että omalla työpaikalla oli vuoden aikana otettu käyttöön uusia työmenetelmiä tai tietojärjestelmiä tai uudistettu työnjakoa (Työolobarometri). • Voimakkaasti kasvuhakuisista pk-yrityksistä 73 % odottaa suhdanteiden kohentuvan (PK-yritysbarometri 16.2.2016).
  13. 13. #Johtopäätös Koulutuksen tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa.
  14. 14. Ammatit ja koko työelämä muuttuvat • Digitalisaatio on yhtä suuri muutos kuin siirtyminen suullisesta perimätiedosta kirjoittamiseen oli. • Muutos on eriaikaista, mutta koskettaa kaikkea ja kaikkia, myös korkeakoulutettuja asiantuntijoita. • Työn uudelleen organisoinnin lähtökohtana eivät välttämättä ole nykyiset ammatit tai työtehtävät. • Osa työstä automatisoidaan koneille. • Tiedon hyödyntäminen pilkkoo työtehtäviä. • Asiantuntijuuden ja työpanoksen jakelu ei ole enää paikkaan tai ihmisten kohtaamiseen sidonnaista.
  15. 15. Ammattirakenteet muuttuvat Enemmän aloja ja ammatteja yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä: • Ihmisen kohtaaminen työssä. • Samanlaisena toistuva palvelu tai tuote. • Tiedon eli kokemuksen hyödyntämisen määrä. • Yksittäinen ja ainutkertainen palvelu tai tuote. Tutkintoja ei enää pidä luokitella raaka-aineiden mukaan. Tutkintoihin laaja-alaisuutta ja erikoistumista valinnaisuuksilla.
  16. 16. #Johtopäätös Nykyiset tutkinnot, koulutusala- ja ammattirakenneluokittelut vanhenevat.
  17. 17. Kysymys Auttaako reformi koulutuksen järjestäjiä vastaamaan haasteisiin? • Ammatilliseen koulutukseen tulee aiempaa enemmän opiskelijoita, joilla on heikot perustaidot tai huono suomen/ruotsin kielen taito. • Koulutuksen tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa. • Nykyiset tutkinnot, koulutusala- ja ammattirakenneluokittelut vanhenevat.
  18. 18. #Toimintaympäristö 2 Koulutuksen järjestäjät ovat jo vuosia valmistautuneet tulevaan.
  19. 19. Opiskelijasta päähenkilö Keskeyttäminen yhä liian hyväksyttyä: • Opiskelijoiden tarpeet ovat yksilöllisiä. • Oppiminen opetusta tärkeämpää. • Ryhmistä luovutaan ja tilat avataan opiskelijoiden ohjattuun oppimiseen. • Opetusta keskitetään ensimmäiseen vuoteen, jotta opiskelijalla on täysi työviikko. • Digitalisaatio vielä puheen tasolla.
  20. 20. Opiskelija on opiskelija työpaikallakin Koulutus siirtyy työpaikoille: • Ammatillisen koulutuksen aloittaa vuosittain 48 000 nuorta. • Alaikäisten työskentely on rajoitettua. • Työ tekijäänsä neuvoo, mutta opiskelija kaipaa ohjausta. Löytyykö kaikille työpaikkoja nykyistä pidempiin käytännön jaksoihin?
  21. 21. Puolet tiloista pois • Poliitikot vaativat vuonna 2015 säästämään seinistä. • Usea koulutuksen järjestäjä aloitti tilaohjelmansa jo 2009–2010. • 40 AMKEn jäsenten toimipistettä lakkautuslistalla 2015–16. • Esimerkki: Savon koulutuskuntayhtymän tavoitteena puolittaa toimitilat ja siirtää puolet oppimisesta työpaikoille. • Esimerkki: ESEDU vähentää 10 vuodessa 70 % neliöistä, mutta toimii yhä kolmella paikkakunnalla. • Johtopäätös: PKKYn ”pitää oppia pyörittämään pienillä paikkakunnilla laadukkaasti ja taloudellisesti kannattavasti noin 200 opiskelijan kampuksia, joilla opiskelee yhtä aikaa nuoria ja aikuisia”.
  22. 22. Opettajuus uudistuu • Ammatillisesta opettajasta tulee ryhmässä työskentelevä moniosaaja ja valmentaja. • Hänen työnsä on tunnistaa osaamista, ohjata ja opettaa yksilöitä ja työyhteisöjä. • Opettajan rinnalla työskentelee yhä useammin alan ammattihenkilö tai työpaikkaohjaaja. • 190 miljoonan euron leikkaus vuonna 2017 vastaa 3900 opettajatyövuotta.
  23. 23. #Toimintaympäristö 3 Lopuksi on muistettava digitaalisuus.
  24. 24. Asiakaslähtöisyys ja osaamisperusteisuus • Ammatillisen koulutuksen vahvuus on taitamisen oppiminen. • Osaaminen on olennaista, vaikka koulutusjärjestelmä yhä tuijottaa kelpoisuuksiin. • On vanhanaikaista ajatella, että oppiminen perustuu hallinnon ohjeisiin.
  25. 25. Digitaalisuus purkaa monopolit Internet on jo nyt maailman suurin oppimisalusta • Wikipedia, KhanAcademy, Google, TEDEdLessons, YouTube, MOOC… • AirBNB, Booking.Com, TripAdvisor mullistaneet matkailun. • Ratti.fi aikoo mullistaa ajo-opetuksen Suomessa. On vain ajankysymys, koska tulee ammatillinen.fi tarjoamaan väylän ammattitaidon hankkimiseen ilman koulutusjärjestelmää ja hallintoa?
  26. 26. #Yhteenveto Vähemmällä tehdään parempaa monin eri tavoin.
  27. 27. Huominen on vähemmän Reformi tarkoittaa toiminnan tehostamista: • Vähemmän toimitiloja. • Vähemmän toimipisteitä. • Vähemmän henkilökuntaa. • Vähemmän organisaatioita. • Vähemmän rahoitusta.
  28. 28. Vahdittavaa ja vaikutettavaa • Koulutuksen saavutettavuus turvaaminen maan eri osissa. • Nuorten ja aikuisten koulutusmahdollisuuksien turvaaminen. • Osaamisesta kiinnipitäminen – laatu on ammattitaitoa. • Turhan sääntelyn purkaminen, jotta koulutus vastaa yhteiskunnan tarpeisiin nopeasti.

×