Kirkon johtamisfoorumissa 19.1.2018 pidetyssä esitelmässä tarkastellaan työhyvinvoinnin johtamista.

1. Työhyvinvoinnin
johtaminen
Pauli Forma
Kirkon johtamisfoorumi
Paasitorni, Helsinki, 19.1.2018.

2. Esittely
18.1.2018 © Työterveyslaitos | Pauli Forma | www.ttl.fi 2
• Pauli Forma, VTT, dosentti
• Työterveyslaitoksen tietojohtaja
• Aikaisemmin toiminut Kevan työelämäpalvelujen johtajana ja
sosiaalipolitiikan professorina Turun yliopistossa
• Tutkimusalueita muun muassa mielipiteet sosiaaliturvasta ja
hyvinvointivaltiosta, työhyvinvointi, työkyky, työurien
pidentäminen, julkisen sektorin muutos.
• Työkokemusta asiantuntijaorganisaation johtamisesta,
muutosprosesseista, strategiatyöstä, toimintaympäristön
seurannasta, tiedolla johtamisen kehittämisestä.
• Tehnyt yhteistyötä tutkimusverkostoissa, työmarkkinaosapuolten
kanssa sekä työkykyjohtamiseen liittyvissä verkostoissa.
• pauli.forma@ttl.fi
• twitter: @paufor
• blogi: Rantaradan varrelta

3. Esityksen rakenne
1. Johtamisesta
2. Työhyvinvoinnin johtamisesta
3. Kirkon erityispiirteistä työhyvinvoinnissa
18.1.2018 © Työterveyslaitos | Pauli Forma | www.ttl.fi 3

4. Johtamisesta
18.1.2018 © Työterveyslaitos | Pauli Forma | www.ttl.fi 4

5. Mitä johtaminen on?
18.1.2018 © Työterveyslaitos | Pauli Forma | www.ttl.fi 5
Management is the art
of getting things done
through the people.
Mary Parker Follett (3. syyskuuta 1868 – 18. joulukuuta 1933)
oli yhdysvaltalainen sosiaalityöntekijä, liikkeenjohdon
konsultti ja edelläkävijä organisaation ja
organisaatiokäyttäytymisen tutkijana.

6. Mitä johtaminen on?
1. Toimintaa, jolla pyritään saavuttamaan tavoitteita
2. Toimintaa, jolla organisaatio pyrkii menestymään
3. Johtaminen on myös välittämistä organisaation ihmisistä
4. Johtamisella on aina suuri merkitys organisaatiossa
5. Johtamiseen liittyy vallan ohella suuri vastuu
18.1.2018 © Työterveyslaitos | Pauli Forma | www.ttl.fi 6
• Asioiden johtamista
• Ihmisten johtamista

7. Työelämä muuttuu monella tasolla
18.1.2018 © Työterveyslaitos | Pauli Forma | www.ttl.fi 7
Tuotanto/
Teknologia
Digitalisaatio
Robotisaatio
Tekoäly
Työnantajuus
Alustatalous
Työntekijyys
Freelancer
Yrittäjämäisyys
Between jobs
Osaaminen
Johtaminen
Valmentava ote
Itseohjautuvuus
Organi-
soituminen
Verkostot
“Team of
teams”

8. Maailma muuttuu monimutkaisemmaksi
• “Mitä monimutkaisemmaksi maailma muuttuu, sen yksinkertaisempaa
johtamista tarvitaan” (Hertta Vuorenmaa)
• Johtajan yhtenä tehtävänä on selkeyden luominen.
• Helena Åhman: “kukaan ei ole koskaan missään organisaatiossa arvostellut, että
meillä on liian selkeää”
18.1.2018 © Työterveyslaitos | Pauli Forma | www.ttl.fi 8

9. Työhyvinvoinnin
johtaminen
18.1.2018 © Työterveyslaitos | Pauli Forma | www.ttl.fi 9

10. Johtaminen ja työhyvinvointi ovat kiinteässä
yhteydessä
Työhyvinvointia tuotetaan hyvällä johtamisella.
• Management: työ sujuu
• Leadership: työpaikalla on hyvä vire, tehdään hyvää
yhteistyötä hyvässä ilmapiirissä.
Työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtaminen tuo paitsi
parempaa työhyvinvointia, myös tuloksia
• Koettu työhyvinvointi
• Tuloksellisuus, pienemmät kustannukset, pidemmät työurat
10
1.
2.
18.1.2018 © Työterveyslaitos | Pauli Forma | www.ttl.fi

11. 18.1.2018 © Työterveyslaitos | Pauli Forma | www.ttl.fi 11
Hyvinvointia työssä katsotaan nykypäivänä kokonaisvaltaisesti
Nukkuu
Matkustaa
työpaikalle, ellei jää
etätöihin, vie
lapsen/lapset
hoitoon
On töissä Matkustaa kotiin,
hakee lapsen/lapset
hoidosta
Harrastaa,
on perheen
kanssa
Nukkuu
Lähde: Pauli Forma, TTL
Työpaikka
Työntekijän jaksaminen ja hyvinvointi syntyy tästä kokonaisuudesta

12. 12
Työuran vaiheita johtamisen näkökulmasta
Eläkkeellä
Työkyky
• Varhainen tuki
• Paluun tuki
• Työterveysyhteistyö
• Ammatillinen kuntoutus
• Määräaikaiset ja osaeläkkeet
Merkkejä työkyvyn menetyksestä.
Työhyvinvointi
• Ilmapiiri
• Yhteistyö
• Johtaminen
• Työn imu
Ei työkykyongelmia.
Työuran loppu
• Hallittu
eläkkeellesiirtyminen
• Osaamisen siirtäminen
• Henkilöstösuunnittelu
Eläkkeelle siirtymisen
kriteerit täyttyvät.
Työssä
Työhyvinvoinnin ja
työkyvyn johtaminen
18.1.2018 © Työterveyslaitos | Pauli Forma | www.ttl.fi

13. Miksi työhyvinvoinnin ja työkyvyn ongelmat
maksavat?
18.1.2018 © Työterveyslaitos | Pauli Forma | www.ttl.fi 13
Työpanos
menetetään
Joudutaan
rekrytoimaan
sijaisia
Joudutaan
teettämään
ylitöitä
Työilmapiiri
heikkenee
Poissaoloja
joudutaan
hallinnoimaan
Tuottavuus ja
tuloksellisuus
alenee
Palvelujen laatu
heikkenee
Työterveyshuollon
kustannukset
kasvavat
Vakuutusmaksut
kasvavat
Organisaatiolle
syntyy suoria tai
epäsuoria
kustannuksia

14. Mitä on työhyvinvoinnin johtaminen?
Organisaatio on kiinnostunut henkilöstön työhyvinvoinnista ja
työkyvystä sekä haluaa vaikuttaa näihin.
Johdon asia, esimiesten asia,
työntekijöiden asia
Hankitaan
tietoa
Rakennetaan
toimintamalleja
Hyödynnetään kumppaneita
Seurataan ja
analysoidaan
Kehitetään
toimintaa
18.1.2018 © Työterveyslaitos | Pauli Forma | www.ttl.fi 14

15. Työhyvinvoinnin johtaminen perustuu tietoon
18.1.2018 © Työterveyslaitos | Pauli Forma | www.ttl.fi 15
K ÄY T E T T ÄV I S S Ä O L E V A T I E T O
Tilastotieto Työhyvinvointi-
kysely
Kehitys-
keskustelut
Huhut,
hiljainen tieto
Vuorovaikutus-
tilanteet
Työsuojelu-
toiminta,
TTH-yhteistyö
N Y K Y H E T K I
Nykyiset
toimintatavat ja
johtaminen
Kehitystoimien
käynnistäminen
Arviointi
Ennustaminen
T U L E V A I S U U S
Tavoitteena
työelämän olosuhteiden
parantaminen:
Työkyvyttömyys
Työturvallisuus
Työhyvinvointi

16. Tiedon keskeinen rooli oikeudenmukaisessa
johtamisessa
• Päätökset tehdään oikean tiedon perusteella
• Epäonnistuneet päätökset voidaan purkaa
• Asianosaiset ovat edustettuina päätöksiä tehdessä
• Päätökset ovat johdonmukaisia (säännöt ovat samat kaikille)
• Kaikilla on oikeus sanoa mielipiteensä itseään koskevissa
asioissa
• Päätösten vaikutuksia seurataan ja niistä tiedotetaan
• Päätösten perusteluista saa halutessa lisätietoja
18.1.2018 16
Lähde: Niehoff ja Moorman 1993.
© Työterveyslaitos | Pauli Forma | www.ttl.fi

17. 17
Työn murroksen vuoksi työkykyasioihin kohdistuu
paljon muutoksia
Terveydentila ja toimintakyky paranevat
keskimäärin, uudet hoitomuodot, toisaalta
uudet riskit, sosioekonomiset erot edelleen
relevantteja
Osaaminen vanhenee aikaisempaa
nopeammin, kyky oppia uutta korostuu
voimakkaasti, muutoskyvykkyys tärkeää
Fyysinen työ vähenee, työ muuttuu
vuorovaikutteisemmaksi, digitaalisuuden
hyödyntäminen kaikissa ammateissa, kone-
ihminen-työparit, ihmistyön uusi rooli,
uudet ammatit, työkykyriskien painopiste
muuttuu, syntyy myös kokonaan uusia
riskejä, yrittäjämäisyys korostuu
Syntyy uudenlaisia organisaatioita,
itseohjautuvuus lisääntyy,
valmentava johtaminen, arvot,
kulttuuri korostuvat johtamisessa
Arvot muuttuvat hitaasti, nuorten
suhtautuminen työhön hieman erilaista,
työn yhteiskunnallinen merkitys
muutoksessa.
Julkisen vallan vaikutusmahdollisuudet
muuttuvat, työnantajuus muuttuu, yhteisöjen ja
verkostojen merkitys mahdollisesti korostuu
Työn ja muun elämän raja
haurastuu aikaisempaa
enemmän
Juhani Ilmarinen
18.1.2018 © Työterveyslaitos | Pauli Forma | www.ttl.fi

18. 18
Vanha Uusi
Toiminnan fokus Poissaolojen ja työkyvyttömyyden
torjunta
”Terveysläsnäolo”, valmentaminen parempiin suorituksiin
Työkyvyn johtaminen Ongelmiin reagoivaa Olosuhteita edistävää, ennakoivaa
HR:n rooli Pääpaino perinteisessä HR-roolissa Tunnustettu ja olennainen osa organisaation strategista
johtamista
Johdon rooli Sallii, antaa tukensa Johtaa työhyvinvointia ja työkykyä, näyttää suuntaa
Työntekijän rooli Riskikäyttäytymisen välttäminen Palautuminen, oma tuloksellisuus, vuorovaikutustaidot,
uudistuminen, oma vastuu kasvaa
Esimiehen rooli Kontrolloida Valmentaa
Työterveyshuolto Sairauksien hoito Työkykyriskien ennakointi, ennaltaehkäisy, johdon
strateginen kumppani
Työhyvinvointia ja työkykyä
koskeva tieto
Eri lähteistä asiantuntijatyönä
koostettavat mittarit ja raportit
Eri lähteiden tieto yhdistyy kokonaisuudeksi, online-
seuranta, ennustaminen
Organisaation tieto vs. muu
tieto
Hyödynnetään vain organisaation
omaa tietoa
Organisaation tieto yhdistyy muihin työkykyjohtamisessa
tarvittaviin tietolähteisiin, myös yksilön tietoon (MyData)
Työhyvinvoinnin mittaaminen Työhyvinvointikyselyt vuosittain/joka
toinen vuosi
Jatkuva seuranta
Työhyvinvoinnin johtamisen muutossuuntia
18.1.2018 © Työterveyslaitos | Pauli Forma | www.ttl.fi

19. Kirkon alan
työhyvinvointiin liittyviä
erityispiirteitä
18.1.2018 © Työterveyslaitos | Pauli Forma | www.ttl.fi 19

20. Kirkon työhyvinvointitilannetta Kevan julkaiseman ”Julkisen
alan työhyvinvointi 2016”-tutkimuksen mukaan
Myönteistä:
• Kirkon alalla työssä myönteistä ovat hyvät
vaikutusmahdollisuudet sekä se, että
työympäristö mahdollistaa sujuvan ja
turvallisen työn.
• Muutoksen johtamisen suhteen tilanne on
kirkon alalla parantunut niin, että esimies
käsittelee muutoksia henkilöstön kanssa
aikaisempaa enemmän.
• Samoin työpaikan toimintatapoja kehitetään
aikaisempaa useammin.
• Kirkon työpaikoilla hyväksytään erilaisuutta
hieman paremmin kuin kunta-alalla ja myös
palautteen saaminen on paremmalla tolalla.
Hyvä kiinnittää huomiota:
• Työyhteisöjen toiminnan kehittäminen,
ammatillinen kehittyminen (erityisesti hallinto-
ja toimistotyössä)
• Työn fyysinen kuormitus, esimiestyö,
ammatillinen kehittyminen (haustausmaa ja
kirkon palvelutyö)
• Työn henkinen kuormittavuus ja henkinen
työkyky (seurakuntatyö)
18.1.2018 © Työterveyslaitos | Pauli Forma | www.ttl.fi 20

21. Lopuksi
1. Johtamisella ja johtajilla on keskeinen rooli organisaation
työhyvinvoinnin kannalta.
2. Työhyvinvoinnin johtaminen on työhyvinvointiasioiden
ottamista johtamisen kohteeksi.
3. Kirkon alalla on hyvää kehitystä ja hyviä esimerkkejä
työhyvinvoinnin kehittämisestä ja johtamisesta.
Esityksen kuvat: Pixabay.com, Työterveyslaitos ja Wikipedia.
18.1.2018 © Työterveyslaitos | Pauli Forma | www.ttl.fi 21