Recommended
More Related Content
Similar to Amk kentän kuulumiset 07052014, LAMK ja Yliopistokeskus joryjen yhteiskokous
Similar to Amk kentän kuulumiset 07052014, LAMK ja Yliopistokeskus joryjen yhteiskokous (20)
More from Outi Kallioinen
More from Outi Kallioinen (7)
Amk kentän kuulumiset 07052014, LAMK ja Yliopistokeskus joryjen yhteiskokous
- 1. Outi Kallioinen, rehtori 7.5.2014 AMK-kentän kuulumiset Keskiössä opiskelijat ja laadukas oppiminen
- 2. Hallitusohjelma ja korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi ja tehokkaampi Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen perustana Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä, hyvinvointia ja vaikuttavuutta Kansainvälistyminen laadun turvaajana Korkeakouluyhteisön kehittäminen YO/AMK tehtävä, painoalat ja profiilit Keskeiset kehittämiskohteet RAHOITUS Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen estäminen Julkisen talouden vakauttaminen Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi HALLITUS- OHJELMA OKM-YO/AMK sopimukset
- 3. Johtaja Hannu Siren, OKM
- 4. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen ja rakenteellisen kehittämisen vaiheet Rahoitusleikkaukset noin 18 % alkaen 2013 AMK-koulutuksen supistaminen ja tehostaminen: 2013 alk. aloituspaikkavähennykset yhteensä 2 030 aloituspaikkaa, LAMK -22 AMK-lainsäädännön uudistaminen Uudet toimiluvat vuodesta 2014 alkaen - toimilupia haettiin ja myönnettiin 24 ammattikorkeakoululle - koulutusohjelmarakenteesta luovuttiin, tilalle amk-kohtaiset koulutusvastuut Rahoitusmalli tuloksellisuuspohjaiseksi vuoden 2014 alusta - lisännyt kilpailua -> lopullinen menestyminen määräytyy sen mukaan, miten muut ammattikorkeakoulut ovat menestyneet - vastuu perusrahoituksesta siirtyy kokonaan valtiolle 2015 alkaen Opiskelijahakujärjestelmän uudistus, käyttöön 2016 - korkeakoulujen yhteinen valtakunnallinen yhteishaku - paikkoja varattava ensimmäistä tutkintoaan suorittaville, tavoitteena sujuvoittaa opintoihin pääsyä Ylläpitojärjestelmän uudistus - tavoitteena, että kaikki ammattikorkeakoulut jatkossa osakeyhtiöitä ja siten itsenäisiä oikeushenkilöitä - osakeyhtiöitettävät ammattikorkeakoulut hakevat uudestaan toimilupaa 15.9.2014 mennessä AMK-uudistuksen avainsanoina laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus
- 5. Korkeakoulupolitiikan kansallisia keskusteluaiheita • Duaalimallin tulevaisuus • Rahoitusmallin tulevaisuus • AMK:jen tuki aluekehitykselle • kaupunki- vai aluekeskeisyys? • alueiden osaajatarpeet suhteessa amk:jen profilaatioon ja strategiseen yhteistyöhön vs. kattavaan koulutukseen • Kansainvälisen toiminnan tarkoitus/tavoite • OKM:n ohjauksen kehittäminen • Tavoiteasetantaa vai rakenteellista kehittämistä • Ammattikorkeakoulusektorin kunnianhimon aste kansallisesti ja kansainvälisesti
- 6. Korkeakoulusektorin merkittävä kehitysvaihe Suomessa • Suomen korkeakouluverkko moniaineksinen • Tutkimustoiminnan suuret volyymit keskittyneet muutamalle yliopistopaikkakunnalle • Onko aika koota korkeakoulujen ohjaus yhden korkeakoululain yhteyteen? • Duaalimallin tiukasta tulkinnasta on siirryttävä joustavampiin ratkaisuihin • Tarvitaan myös alueellisesti erilaisia ratkaisuja, myös omistuspohja voi vaihdella • Kaikkialla maassa mahdollisuus saada korkeakouluopetusta (suorittaa eri alojen tutkintoja) ja tehdä merkityksellistä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa Rehtori Tapio Varmola, SeAMK
- 7. Rovaniemi Kemi Oulu Kajaani Seinäjoki Vaasa Kokkola Jyväskylä Mikkeli Joensuu Kuopio Pori Tampere LahtiHämeenlinna Lappeenranta Kotka Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Turku Porvoo Kouvola Rauma Savonlinna Ylivieska Yli 5000 opiskelijaa 3000 – 5000 opiskelijaa Alle 2000 opiskelijaa - Yli 1000 opiskelijan kaupungit mainittu nimeltä Rovaniemi Kemi Kajaani Seinäjoki Vaasa Kokkola Jyväskylä Mikkeli Joensuu Kuopio Pori LahtiHämeenlinna Lappeenranta Kotka Helsinki UUSIMAA 43,4 % Turku Porvoo Kouvola Rauma Savonlinna Ylivieska Hyvinkää Tampere Oulu Yli 10 % Yli 1 % (1,0 – 3,3 %) Alle 1 % TKI-menot paikka- kunnittain Korkeakoulu- opiskelijat paikka- kunnittain
- 8. Ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminnan volyymi vuosina 2000 – 2012 (Lähde: Tilastokeskus) 8.5.2014
- 9. Ammattikorkeakoulujen tutkimushenkilöstön määrä 2004 – 2011 (Lähde: Tilastokeskus) 8.5.2014
- 10. 9 ELY-keskuksen Suomi (ARENE 2014) (havainnollinen kuvio) Lappi; Lapin yo, Lapin AMK Pohjois-Pohjan- maa; Oulun yo, OAMK, KAMK Etelä-Pohjan-maa; UVA, VAMK, SeAMK, Centria, Novia Kaakkois-Suomi: LUT, Saimia, KyAMK, MAMK Keski-Suomi; JYU, JAMK Pohjois-Savo: UEF, Savonia, Karelia Varsinais-Suomi; UTU, Åbo Akademi, Turku AMK, SAMK Pirkanmaa; UTA, TTY, TAMK, HAMK, LAMK Uusimaa: Helsingin yo, Aalto, Hanken, Taideyliopisto, Metropolia, Laurea, Haaga-Helia, Diak, Arcada, Humak
- 11. Miten tähän on tultu? • Yhteiskunnassa menossa voimakas murros • Korkeakoululaitoksen on pystyttävä vastaamaan muuttuviin tarpeisiin • Ammatillisesti painottunut, työelämää ja elinkeinoelämää uudistava korkeakoulutus on tärkeä ja kasvava osa • Suomen on oltava entistä tiukemmin mukana kansainvälisessä kehityksessä • Kestävyysvaje asettaa paineita nykyiselle korkeakoululaitokselle • (TAKKI-seminaari, eduskunta 5.3.2014 /ARENE) 8.5.2014
- 12. Korkeakoululaitosta kehitettävä kokonaisuutena • Yliopistolainsäädäntö uudistettiin edellisellä hallituskaudella • Ammattikorkeakoululainsäädäntö uudistetaan vielä tällä hallituskaudella siten, että 2015 alussa AMK:t aloittavat uudistetussa muodossa. • Nyt on erittäin tärkeää, että AMK-lain uudistuksen toinen vaihe etenee suunnitellusti. • (TAKKI-seminaari, eduskunta 5.3.2014 /ARENE) 8.5.2014
- 13. Suomalaisen korkeakoulujärjestelmän jatkokehitys • Duaalimallissa rakenteista sisältöihin • Korkeakoululaitosta ei tulisi jakaa kahteen eri sektoriin tuotettavien tutkintojen mukaan, vaan yhteiskunnan voimavaroja säästävät yhteistyörakenteet tulee sallia • Lainsäädännössä on paljon rajoitteita ja ehtoja, jotka estävät alueiden ja Suomen näkökulmasta tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen yhteistyön korkeakoulusektoreiden kesken • Tällaista integraatiota estävät lainsäädännölliset esteet tulee poistaa. • Työ- ja elinkeinoelämä tarvitsee jatkossa vielä nykyistä enemmän erilaista osaamista ja eri tavoin profiloituja korkeakoulututkintoja – ammatillinen korkeakoulutus välttämätöntä • (TAKKI-seminaari, eduskunta 5.3.2014 /ARENE)8.5.2014
- 14. Profiloituneet korkeakoulut • Kaikilla korkeakouluilla profiilista riippumatta tulee jatkossakin olla koulutustehtävän lisäksi yhteiskuntaa uudistavaa tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoimintaa, jotta koko Suomen tasapuolinen kehitys voidaan turvata. • Korkeakoulujen profiilit ja organisointiratkaisut voivat olla hyvinkin erilaisia eri puolilla Suomea. • (TAKKI-seminaari, eduskunta 5.3.2014 /ARENE) 8.5.2014
- 15. Yksi yhteinen korkeakoululainsäädäntö Suomeen • Korkeakoulujärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena edellyttää siirtymistä yhden korkeakoululainsäädännön piiriin. (esim. v. 2020 mennessä) • Nykyiset sektorirajat rikkovien korkeakoulujen syntyminen tulee mahdollistaa tarvittavilla lainsäädäntömuutoksilla • (TAKKI-seminaari, eduskunta 5.3.2014 /ARENE) 8.5.2014
- 16. Korkeakoululaitoksen tulevaisuuden perusviestit • Alueiden kehittymistä palvelevaa ammatillista korkeakoulutusta ja sen valtakunnallista asemaa tulee edelleen kehittää sen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tarpeen takia • Duaalimalli ei saa rajoittaa ajattelua ja alueellisesti erilaisten ratkaisujen toteuttamista • Erilaisuus ja erilainen osaaminen sekä erilaiset mahdollisuudet osallistua korkeakoulutukseen pitää säilyttää • (ARENEn hallitus helmikuu 2014)
- 17. Lahden ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa 2014 Lahden ammattikorkeakoulu 2020 – kansainvälinen ympäristöä, teollista muotoilua ja alueen hyvinvointia uudistava oppimisen yhteisö
- 18. • Lahden ammattikorkeakoulu osakeyhtiöitetään 1.1.2015 uuden amk-lain mukaisesti (Lahden kaupunki pääomistajana, n. 56,43 %, muut suorat kuntaomistajat Heinola, Hollola, Orimattila, Nastola, pienomistajat PHKK:n kautta) • Opiskelijoita on yli 5 000. • Lisäksi avoin amk ja täydennyskoulutus yli tuhat opiskelijaa. • 21 amk-koulutusohjelmaa ja 9 yamk-koulutusohjelmaa • Viisi englanninkielistä koulutusohjelmaa • Vuonna 2013 tuotimme yhteensä 980 tutkintoa. • TKI-toiminnan volyymi vuonna 2013 noin 6.6 M€, josta ulkoisen rahoituksen osuus 62 %
- 19. Liiketalous ja luonnontieteet 1278 Matkailu 336 Kulttuuriala 906 Tekniikka ja liikenne 1190 Sosiaali- ja terveysala 1104 Opiskelijamäärät aloittain 2013 Opiskelijamäärä 4 814 (tutkintoon johtava koulutus, läsnä olevat) Lahden ammattikorkeakoulu lukuina Vuodesta 2013 alkaen ei ole enää uusien opiskelijoiden sisäänottoa matkailuun, kuvataiteeseen ja musiikkiin / OKM-päätös 2012
- 20. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (M€) TKI-toiminnan laajuus (menot) Toiminnan laajuus, milj. euroa 6,9 6,5 6,6 Julkaisujen määrä, 143 242 268 josta taiteellisen toiminnan julkaisuja 85 90 87
- 21. Toiminta-ajatus • Lahden ammattikorkeakoulu on Päijät-Hämeen vaikuttava, kansainvälisesti arvostettu ja verkostoitunut korkeakoulu, josta valmistuu menestyviä asiantuntijoita työelämään. • Ammattikorkeakoulu vahvistaa alueen osaamista, kilpailukykyä ja hyvinvointia ennakoivalla ja tuloksellisella koulutus-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla. • Ammattikorkeakoulu on rohkea, joustava ja innostava kumppani, joka toimii opiskelija- ja oppimiskeskeisesti ja huolehtii henkilöstönsä hyvinvoinnista. • Lahden ammattikorkeakoulu toimii Päijät-Hämeen alueen itsenäisenä ammattikorkeakouluna osana strategista FUAS-liittoumaa, johon kuuluvat Hämeen ja Lahden ammattikorkeakoulut sekä Laurea- ammattikorkeakoulu 8. toukokuuta 2014 21
- 22. LAMK strateginen näkemys • Lahden ammattikorkeakoulun strateginen näkemys, toiminta-ajatus ja visio vuoden 2020 toiminnasta perustuu toimintaympäristön muutosten analysointiin ja ennakointiin, alueen strategisiin painopisteisiin, ammattikorkeakoulun vahvuuksiin sekä profilointiin ja painoalojen strategiseen valintaan. • Toiminta-ajatukseen liittyy myös kiinteiden ja aktiivisten kumppanuuksien luominen toimintaympäristön (alueellinen, kansallinen, kansainvälinen) kanssa aluekehityksen vauhdittamisessa ja osaamisen siirrossa. • Strateginen näkemys toteutuu erityisesti työelämäläheisen, integroivan pedagogiikan kehittämisessä. Sen mukaisesti painoalarajat ylittävä monialainen, kansainvälinen koulutus- ja TKI-toiminta on vuonna 2020 leimallista uudella kampusalueella Niemessä, jossa ammattikorkeakoulu, alueen yliopistotoimijat ja yritykset ovat tiiviissä ja toiminnallisessa vuorovaikutuksessa ja käyttävät yhdessä tiloja ja palveluita, mikä edistää kaupunkiseudun korkeakoulutoiminnan laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. 8. toukokuuta 2014 22
- 23. Keskeiset menestystekijät • Päijät-Hämeen ainoana korkeakouluna LAMKilla keskeinen rooli koulutustehtävän sekä TKI-tehtävän toteuttajana ja alueen kansainvälistäjänä. • Koulutusvastuut perustuvat alueen strategisiin painopisteisiin • Vahva alueellinen asiantuntijuus ja toimintakulttuurin tuntemus • Kestävä taloudellinen tilanne • Lahden kaupungin alueelle keskitetty kampusrakenne mahdollistaa tasalaatuiset palvelut, edesauttaa yhteistyötä ja helpottaa opiskelijoiden liikkumista • Niemen innovaatiokeskittymä • Toimiva ja omaleimainen alueellinen yliopistoyhteistyö • FUAS-liittouma
- 24. Strateginen profiloituminen korkeakoulukentässä Lahden ammattikorkeakoulun strateginen profiloituminen ja painoalat määrittyvät ja vahvistuvat tulevaisuudessa merkittävällä tavalla osana Lahden kaupunkiseutua, alueen strategioita ja kasvusopimusta, joissa ammattikorkeakoululle on luotu selkeä ja strateginen rooli alueen suurimpana korkeakoulu- ja TKI-toimijana. Olennaiset kehittämislinjaukset ovat yhteiset ja samansuuntaiset – kaupunkiseudusta kehitetään elinvoimainen, ympäristöön, muotoiluun ja käytäntölähtöiseen innovaatiotoimintaan keskittynyt, kansainvälisen tason osaamiskeskittymä, joka tarjoaa vetovoimaisen sijainti- ja kehittämisympäristön yrityksille. 24
- 25. 8. toukokuuta 2014 25 Käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta Integroiva pedagogiikka Opiskelijayrittäjyys Muotoilu Ympäristö Hyvinvointi- palvelujen kehittäminen Painoalamme ovat muotoilu, ympäristö ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen
- 26. Opiskelijayrittäjyyden profiili • Opiskelijayrittäjyyttä edistetään LAMKissa vahvistamalla opiskelijoiden yrittäjämäisen ajattelun ja toimintatavan kehittymistä kaikissa koulutusvastuissa. • Yritys- ja tuoteideoiden jalostaminen markkinoille, tiivis yhteistyö työelämän kanssa sekä organisaatiorajat ylittävä yhteistoiminta vahvistavat yrittäjyyttä. • Oppiminen on yrittäjämäistä, monikulttuurista ja monialaista. • Innovaatiotoiminnan ja rohkeiden pedagogisten ratkaisujen tavoitteina ovat yrittäjämäinen työote ja uuden yritystoiminnan käynnistäminen. • Opiskelija oppii tuotteistamaan omaa osaamistaan. • Yrittäjyys on arvostettu työllistymisen muoto. • LAMKista valmistuva kykenee yhdessä muiden toimijoiden kanssa kehittämään kaupallistettavaa ja yhteiskunnallisesti hyödyttävää osaamista. 8. toukokuuta 2014 26
- 27. Ytimessä Niemen kampus • Kaikki LAMK:n alat muuttavat Niemeen. Vuonna 2014 Niemessä sijaitsevat ympäristöteknologian opetus ja Liiketalouden ala. Tavoitteena on, että koko LAMK toimii Niemessä vuoteen 2018 mennessä. Alueelle kehitetään uudenlainen käytäntölähtöinen innovaatio- ja oppimisympäristö. • LAMKin tulevaisuus Niemen kampuksella mahdollistaa uudet/uudistetut, modernit tilat ja monipuolisen opetusteknologian. • Yhtenäinen kampus vahvistaa LAMKia monialaisena yhteisönä. • Tavoitteena on luoda LAMK:lle parempi brändi ja tehdä Lahdesta vetovoimainen opiskelijakaupunki asiaankuuluvalla kulttuurilla. • Yhteistyö LAMKin eri alojen, Helsingin yliopiston, Aalto- yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa tiivistyy. Kampuksella toimivat yritykset vahvistavat opiskelijoiden tehokasta vuorovaikutusta työelämän kanssa. • Kampus on palveluympäristö Monialaisuus, monikäyttöisyys, monitoimijuus
- 28. Tehokkuutta ja vastuullisuutta tilankäyttöä tiivistämällä • Tavoitellaan monitoimijaista yhteiskäyttökampusta • Ammattikorkeakoulun tilojen vähentäminen n. 40 % nykyisestä • n. 24 000 m2 (42 000m2), edellytyksenä yhteiskäyttöisyys • Vastuullisuus käyttöastetta nostamalla • Kampus puhtaan teknologian demonstraatioalustana
- 29. Neo- design OyHYPE Dusty iam design Pixel Design Tilin- tarkastus Sainio Ky AB-Tili- palvelu Fusion Tavast Miljöö Opiskelijoidemme ja alumniemme yrityksiä Cocoon Design PC-APU Mainos- toimisto Ilme Media- palvelu W3D pH kolme Ad Priori Oy Neovica Oy Goldpro Imager Oy Auri- faber Misu- design Bene- dicte Oy Design Element Kurre- koti Tmi Jari Tikka Miljöö- design Oy Ipanema Bros Oy Länkelin plast- team Koti ja kuusi Kettu Produc- tions K- Market Mallas Muotoilu -toimisto Kaisa K Pien- ryhmä- koti Omppu CeCoKontakti verkko Suomi Motion 11
- 30. Koulutuksen yhteistyö FUASissa Työryhmissä ja painoalaryhmissä • ratkotaan FUASin yhteisiin opintoihin liittyviä käytännön ongelmia (pragmaryhmä) • rakennetaan verkostomaiseen toimintaan perustuvaa pedagogista mallia • tuotetaan FUAS-painoalapohjaisia opintoja • edistetään virtuaalikampusta hyödyntäen ammattikorkeakoulujen opintotarjonnan saamista esteittä tarjolle kaikille opiskelijoille
- 31. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta FUASissa • Tuetaan FUAS-painoalapohjaisten TKI-hankkeiden valmistelua • Lisätään koulutuksen ja TKI-toiminnan painoalaryhmien yhteistoimintaa Vuonna 2013 käynnissä oli kahdeksan hanketta, esim.: • CONNECT - Co-creation of network modes for market entry in developing countries – Finnish renewable energy SMEs • LIVE - Liiketoimintaa verkostoitumalla • OPTIFEL – Optimised food products for elderly populations • Tankki - Öljysäiliöiden ympäristöriskit hallintaan
- 32. FUAS-mittaristo, QPR esimerkki: Ulkopuolinen t&k-rahoitus/kok.rahoitus (%)- FUAS
- 33. Yhteiset palvelut 1/3 • FUAS-viestinnässä on kiinnitetty erityistä huomiota verkkoviestintään jäsenkorkeakoulujen introissa. FUASilla on käytössään www.facebook.com/fuas.fi www.twitter.com/fuas_fi LinkedIn-sivu • FUAS Virtuaalikampuksen konseptointia viety eteenpäin. Tavoitteena opiskelijalähtöisyys ja fyysisten tilojen, sähköisten palveluiden ja sosiaalisten yhteisöjen muodostama yhtenäinen oppimisympäristö.
- 34. • Global Activities KKAn koordinoima tarjous EU-Twinning-ohjelmaan Armenian korkeakoulujärjestelmän kehittämiseksi on hyväksytty joulukuussa 2013 - FUASista hankkeessa mukana 5 short-term experts. FUASin ja JAMKin yhteinen tarjous Maailmanpankin rahoittamaan suorahankintaan Kazakstanin terveydenhoitojärjestelmän kehittämiseksi on käynnistynyt Kazakstanissa Arabiemiraatteihin on lähdössä tarjouksia LAMKin ja Metropolian yhteistyönä terveydenhoidon alalla ja HAMKista opettajankoulutuksesta. • Kokonaisarkkitehtuurityössä koulutuksen suunnittelun ja hallinnan kokonaisarkkitehtuurin kuvaaminen on valmistunut. Työn tuloksena on saatu opintohallintaan liittyvistä palveluista, prosesseista, rooleista ja tiedoista kattava tavoitetilan kuvaus, jonka perusteella koko opintohallintoa ja sen ratkaisuja voidaan lähteä kehittämään. Seuraava kokonaisarkkitehtuurin kohdealue on virtuaalikampus. Yhteiset palvelut 2/3
- 35. Yhteiset palvelut 3/3 • Laadunhallinnan tavoitteet ja sisältö sekä niiden suhde jäsenkorkeakoulujen laatujärjestelmiin on hahmottunut tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi: • FUAS-mittaristo, QPR on otettu käyttöön jäsenkorkeakouluissa • FUAS-laadunhallinnan käsikirja on parhaillaan työstettävänä • FUAS-littouman korkeakoulujen auditointi v. 2016 on kansainvälinen • Auditointipreliminääri KU Leuven Associationin toimesta v. 2015
- 36. Tulevaisuuden korkeakoulut Miten profiloidumme? Miten erotumme? Mikä on kilpailuetumme? Mitkä ovat ydin- vahvuutemme ja osaamisemme kärjet? Mitä tulevaisuudesta on luettava? Mihin suuntaan Suomi kehittyy? Miten yhteisönä ja organisaationa pystymme vastaamaan haasteisiin?