USO 6 -verkoston kuntien johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille suunnattu toinen webinaari järjestettiin tiistaina 11.5. klo 9-12. Seminaarissa esitellyt ORSI-hankkeen Sosiaalisen kestävyyden ratkaisukortit on nyt julkaistu.

1. Nuorten politiikkakoulu
Toteutus
• rekrytoidaan pilottikoulut
• suunnitellaan yhdessä nuorten
kanssa heille sopivia tapoja vaikuttaa
• toteutetaan virtuaalivierailuja
kouluilla
• pidetään erilaisia työpajoja, joissa
nuoret pääsevät paneutumaan
päätöksentekoon sekä tuomaan
omia ideoitaan esiin
Tarkoitus
• saada nuoret innostumaan
vaikuttamisesta
• lisätä olennaisia tietoja ja taitoja,
joita tarvitaan vaikuttamiseen ja
yhteiskunnassa toimimiseen
• vahvistaa osallisuusvalmiuksia
• syventää päättäjien ja nuorten
välistä vuorovaikutusta
• edistää sukupolvien välistä
oppimista
• vahvistaa lasten ja nuorten kanssa
työskentelevien osallisuusvalmiuksia
Toteutuspaikka
Koulut, työpajat
Paikkakunta tai maakunta
Oulu
Nuorten politiikkakoulussa rohkaistaan nuoria
tuomaan yhteiskunnan epäkohtia esille ja
mahdollistetaan löytämään niihin ratkaisuja,
jotka päätyvät päätöksentekoon. Tarkoituksena
on saada nuoret kehittämään kriittistä
ajattelukykyään sekä lisätä ymmärrystä siitä,
että asioihin voi vaikuttaa.
Politiikkakoulussa tutustutaan demokraattiseen
päätöksentekoon ja siihen, miten päätöksiin voi
vaikuttaa. Ajatuksena on tuoda päättäjät lähelle
nuoria, jotta kynnys yhteistyöhön sekä
päätöksien tekemiseen madaltuisi.
Sosiaalinen kestävyys
SDG-tavoitteet
Lähde:
https://www.ouka.fi/oulu/nuoret/
nuorten-politiikkakoulu

2. Turku keskustelee -
kansalaispaneeli
Toteutus
• Tavoitteena selvittää tietoon ja
keskusteluun perustuva harkittu
kansalaismielipide.
• Verkossa toteutetut
pienryhmäkeskustelut
• Osallistujille lähetettiin keskustan
liikennejärjestelyistä kertova
tietopaketti
• Kansalaispaneeli tulee suunnitella
huolella, se vaatii resursseja ja aikaa.
• Kansalaispaneelin suhde valtuustoon
voisi olla lautakuntien kaltainen.
Tarkoitus
• Turun kaupunki halusi uutta
yleiskaavaa valmistellessaan selvittää
kuntalaisten kokemuksia, näkemyksiä
ja tavoitteita keskustan
liikennejärjestelyistä. 171 vapaaehtoista
osallistui verkkokeskusteluihin
• Kansalaispaneeli onnistui hyvin
rakentavan vuoropuhelun ja harkitun
kuntalaismielipiteen luomisessa.
• Yli 75 % koki oppineensa tarpeeksi
tehdäkseen harkitun valinnan, yli 90 %
koki oppineensa ymmärtämään omista
mielipiteistään poikkeavia näkemyksiä.
Toteutuspaikka
Kansalaispaneeli järjestettiin
verkkokeskusteluna. Paneeliin
valitut kuntalaiset keskustelivat
keskustan liikennejärjestelyistä
kotoa käsin, tietokoneen,
webbikameran ja mikrofonin
välityksellä.
Paikkakunta tai maakunta
Turku
Kansalaispaneelissa edustava joukko tavallisia
kansalaisia perehtyy johonkin kysymykseen ja
keskustelee siitä pienryhmissä moderaattorin
avustuksella. Kansalaispaneelin kutsutaan
joukko satunnaisesti valittuja kansalaisia.
Osallistujat kuulevat erilaisia näkökantoja,
saavat taustatietoa ja puntaroivat erilaisia
näkökantoja huolellisesti ja tasapuolisesti.
Kansalaispaneeli tarjoaa puntaroituja
moniäänisiä näkökulmia päätöksentekoon.
Sosiaalinen kestävyys
SDG-tavoitteet
Lähde:
https://www.abo.fi/fi/turkukesku
stelee/

3. Kouvolan
asukastoimikunnat
Toteutus
• Aluetoimikuntien toiminta-alueet
ovat Anjalankoski, Valkeala, Elimäki
(ml. Koria), Kouvolan keskusta-alue
ja Kuusankoski (ml. Jaala)
• Aluetoimikunnat ovat osa kaupungin
palvelumallia ja niiden toimintaa
ohjaa Aluetoimikunnan
toimintasääntö.
• Aluetoimikunnan jäseneksi haetaan
ja kaupunginvaltuusto nimittää
jäsenet valtuustokauden ajalle.
Tarkoitus
• Aluetoimikuntien tavoitteena on
lisätä kaupungin sisäistä vetovoimaa,
asukkaiden osallisuutta ja
vaikuttamismahdollisuuksia ja
avointa viestintää.
• Tarkoituksena on vahvistaa
kaupunginosien tasapuolisuutta ja
kaupungin tulevaisuususkoa sekä
tuoda esiin innostavaa ilmapiiriä ja
myönteisiä asioita.
• Asukastoimikunnat toteuttavat
uudenlaisia yhdessä tekemisen
tapoja ja vahvistavat eri toimijoiden
välistä yhteistyötä ja
verkostoitumista.
Toteutuspaikka
Kouvolan kaupunki
Kouvolassa on perustettu vuonna 2020
kuntaliitosten jälkeen aluetoimikuntia, jotka
tarjoavat asukkaille alustan kehittää aluetta, sen
toimintaa ja palveluita, demokratiaa ja
yrittäjyyttä.
Aluetoimikuntien jäseninä on eri-ikäisiä ja eri
puolilla aluetta asuvia kaupunkilaisia, joilla on
osaamista elämän eri alueilta ja intoa olla
mukana kehittämässä Kouvolaa.
Sosiaalinen kestävyys
SDG-tavoitteet
Lähde:
https://www.kouvola.fi/kouvolank
aupunki/osallistu-ja-
vaikuta/aluetoimikunnat/tietoa-
aluetoimikunnista/

4. Lapinlahden lähde
Toteutus
• Lapinlahden Lähde Oy on voittoa
tavoittelematon yhteiskunnallinen
yritys, jonka tehtävänä on
taloudellisesti kestävällä tavalla
mahdollistaa kansalaislähtöinen
mielenterveyttä edistävä toiminta
entisessä Lapinlahden sairaalassa.
• Lapinlahden Lähde Oy vuokraa tiloja
Helsingin kaupungilta, tosin
tulevaisuus on epävarma.
• Lähde Oy:n taustaorganisaatio on
MIELI Suomen Mielenterveys ry.
Tarkoitus
• Toiminnan keskeisiä arvoja ovat
avoimuus, yhteisöllisyys ja osallisuus.
• Lapinlahti on avoin kaikille kävijöille.
• Työpajoissa ja tapahtumissa voi
osallistua esim. yhteisöllisen taiteen
luomiseen.
• Toiminnassa pyritään ehkäisemään
syrjäytymistä ja vähentämään
yksinäisyyttä.
• Lisätään mielen hyvinvointia
järjestämässä rentouttavia, virkistäviä
ja rauhoittavia palveluita ja
tapahtumia. Tunnistetaan kulttuurin ja
luonnon positiivinen vaikutus.
Toteutuspaikka
Helsinki
Lapinlahden lähde on kaikille avoin mielen
hyvinvoinnin keidas, joka toimii Helsingin
kaupungin omistamassa vanhassa Lapinlahden
sairaalassa. Lähteellä toimii kahvila,
kierrätystarvikkeista valmistettuja esineitä
myyvä puoti, taidegalleria ja esimerkiksi julkinen
sauna. Lapinlahden lähteellä järjestetään paljon
ilmaisia, kaikille kaupunkilaisille suunnattuja
tapahtumia.
Sosiaalinen kestävyys
SDG-tavoitteet
Lähde:
https://lapinlahdenlahde.fi/

5. Lapsivaikutusten arviointi
Toteutus
• Lapsivaikutusten arviointia voi
käyttää eri vaiheissa
päätöksenteossa ja eri toimialoilla
(esim. palvelut, kaavoitus).
• Vaikutuksia tulee arvioida, kun
tehdään esimerkiksi
varhaiskasvatuksen, perusopetuksen
tai lastensuojelun
toimintaympäristössä lapsiin
kohdistuvia päätöksiä.
• Lapset ja nuoret on otettava mukaan
vaikutusten arviointiin.
Tarkoitus
• Ennakkoarviointien avulla päätösten
vaikutukset tulee mahdollisimman
hyvin tietoon.
• Voidaan varautua kielteisiin
vaikutuksiin. Päätöstä tehdessä on
mahdollisuus vertailla eri
ratkaisuvaihtoehtojen hyviä ja
huonoja puolia.
• Voidaan valita eri vaihtoehdoista
parhaiten lapsen etua asetettuja
tavoitteita toteuttava ratkaisu.
• Vaikutusten arviointi lisää myös
päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja
moniarvoisuutta.
Lapsivaikutusten arviointi on erilaisten
päätösten ja toimenpiteiden yhteydessä
tehtävää lapsiin kohdistuvien vaikutusten
ennakointia ja seurantaa: miten lapsen oikeudet
toteutuvat ja millaisia hyötyjä tai haittoja lapsiin
kohdistuvilla päätöksillä ja toiminnalla
aiheutetaan?
Lapsivaikutusten arviointi lisää lasten oikeuksien
toteutumista ja osallisuutta, sillä vaikutusten
arviointia ei voi tehdä ilman lapsia ja heidän
asiantuntemustaan.
Sosiaalinen kestävyys
SDG-tavoitteet
Lähde:
https://thl.fi/fi/web/lapset-
nuoret-ja-
perheet/johtamisen_tueksi/miten
_arvioida/lapsivaikutusten_arvioin
ti

6. Ilmastobudjetointi
Tarkoitus
• Kunnan johto ja päättäjät pystyvät
paremmin seuraamaan
ilmastotavoitteissa edistymistä.
• Korostaa kunnan ilmastotavoitteiden
tärkeyttä ja saa eri toiminnot
työskentelemään hiilipäästöjen
vähentämiseksi
• Auttaa valitsemaan ja jakamaan
määrärahoja eri
päästövähennystoimenpiteille
• Osoittaa, kuka
kaupunkiorganisaatiossa on
vastuussa toimenpiteistä ja
tuloksista
Toteutuspaikka
Esim. Tampere, Oslo, Växjö
Ilmastobudjetoinnissa kunnan johto asettaa
ilmastotavoitteet, määrittelee toimenpiteet ja
käyttää varoja kunnan CO2-päästöjen
vähentämiseksi. Ilmastobudjetti konkretisoi
ilmastotavoitteet vuosittaisiksi päästökatoiksi.
Ilmastobudjetoinnin perusidea lähellä
tuloksellisuusbudjetointia.
Kestävyyden johtaminen
SDG-tavoitteet
Lähde:
https://www.ecowelfare.fi/kunnat
/budjetointi/
Toteutus
• Suomalaisista kaupungeista Tampere
on ottanut ensimmäisenä käyttöön
ilmastobudjetin vuonna 2019 ja on
parhaillaan aktiivisesti kehittämässä
yhä kattavampaa
ilmastobudjetointia.

7. Ympäristösertifioitu
hankintajärjestelmä
Toteutus
• V. 2020 ISO 14001:2015-sertifikaatti
kaupungin hankinnoille
• Hankintojen valmisteluvaiheessa
tunnistetaan hankintaan soveltuvat
ympäristövaatimukset tai
vertailuperusteet. Hankintojen
elinkaarikustannuksia selvitetään.
• Kaupunki suhtautuu avoimesti
uusiin ratkaisuihin ja tekee
yhteistä kehittämistä yritysten
kanssa hankinnan ja
hankintasopimuksen koko
elinkaaren ajalla.
Tarkoitus
• Kemissä perinteisestä
teollisuuskaupungista on tullut
kiertotalouteen ja vihreisiin
arvoihin panostava biotalouden
keskittymä.
• V. 2017 Kemin kaupunginvaltuusto
hyväksyi Vihreä ja kestävä Kemi -
periaatteen osaksi
kaupunkistrategiaa.
• Kemin hankintavolyymi on n. 70
milj. e./v. Kestävät hankinnat on
tunnistettu keinoksi toteuttaa
kaupunkistrategiaa.
Toteutuspaikka
Kemi
Hankinnat on tunnistettu yhdeksi keskeiseksi
keinoksi toteuttaa kuntien kestävyystavoitteita.
Kuntien hankintojen arvoksi on arvioitu jopa 20
mrd e/v.. Kemin kaupunki vie kestävää kehitystä
eteenpäin standardien avulla. Vuonna 2019 Kemi
sai ISO 14001 -ympäristösertifikaatin
ensimmäisenä mannersuomalaisena kuntana.
Standardin etuja ovat järjestelmällinen
työskentely, raportointi ja poikkeamien
käsittely. Toimintamalliin kuuluu myös
poikkihallinnollinen yhteistyö, koordinointi,
jatkuva parantaminen ja säännölliset auditoinnit.
Kemi arvioi, että standardoinnilla on ollut
mahdollista yhdistää ympäristöllisesti kestävä
toiminta, resurssitehokkuus ja taloudellisuus.
Kestävyyden johtaminen
SDG-tavoitteet
Lähteet:
https://www.kuntaliitto.fi/sites/d
efault/files/media/file/Kest%C3%
A4v%C3%A4t%20julkiset%20hanki
nnat%20-
%20Case%20Kemin%20kaupunki.
pdf
https://www.hankintakeino.fi/fi/k
einokkaat-
hankintaesimerkit/kaupungin-
hankintaohjelman-laatiminen-ja-
sen-toiminnallistaminen-case

8. Empaattinen hallinto
Toteutus
• Erätauko-menetelmän käyttö
keskusteluissa
• Kokemusten kartoittaminen
• Vertaisverkostojen synnyttäminen
ja hyödyntäminen
• Kokeilujen tukeminen
Tarkoitus
• Empaattiset hallintokäytännöt ovat
vasta kehittämisvaiheessa oleva
idea.
• Käytännössä kyse voisi olla
esimerkiksi empaattisista
keskustelu- ja
arviointikäytännöistä, jotka
pyrkisivät systemaattisesti
kartoittamaan eri tahojen
kokemuksia ja ratkaisemaan
mahdollisia haasteita. Tällaisilla
käytännöillä ehkäistäisiin
sosiaalisen pääoman rapautumista.
• Toisaalta kyse voisi olla vahvan
yhteenkuuluvuuden tunteen
hyödyntämisestä muutostyössä
tukemalla esim. vertaisverkostoja
ja vahvan luottamuspääoman
paikkojen kokeiluja.
Toteutuspaikka:
Kuntatoimijoiden vertaisverkostot
(esim. hiilineutraaliutta
tavoittelevien kuntien HINKU-
verkosto, kestävien ja
innovatiivisten hankintojen
johtamista kehittävä KEINO-
akatemia); vahvan
luottamuspääoman kunnat
Muutoksiin ja muutosten tekemiseen liittyvät
tunteet saattavat jäädä varjoon kehittämistyön
kokonaisuudessa. Kuitenkin esimerkiksi
keskinäisellä luottamuksella, vertaistuella ja
yhteisellä innostuksella on havaittu olevan
positiivisia vaikutuksia kehittämistyön tuloksiin.
Empatiaa ruokkivilla toimintavoilla voisikin olla
mahdollista synnyttää hyviä kehiä, joissa
luodaan avoimuutta, luottamusta ja sitoutumista
toimintaan. Tarvitaan vahvaa sosiaalista
yhteenkuuluvuuden tunnetta, jotta
kestävyyteen tähtäävät muutokset voidaan
toteuttaa sekä rivakasti että reilusti.
Kestävyyden johtaminen
SDG-tavoitteet
Lähteet:
https://www.ecowelfare.fi/2021/0
3/05/empatia-helpottaa-kriisien-
ratkomista-kanava-2-2021/
https://soundcloud.com/orsistn/k
ristallipallo-osa-12-empatia
https://www.eratauko.fi/

9. Luontoaskel hyvinvointiin
toimintamalli
Toteutus
• Hankkeessa on mukana yhdeksän
päiväkotia Helsingistä, Oulusta,
Lappeenrannasta ja Jyväskylästä.
Tarkoitus
• Hankkeen tavoitteena on tukea
kiertotaloutta ja lisätä terveydelle
edullista mikrobistoa elimistössä.
Uudistetaan lasten syömistä ja
ruokakasvatusta kokonaisvaltaisesti
tarjoamalla lapsille monipuolisia
luontokontakteja ja positiivisia
luontoelämyksiä.
• Minimoidaan ruokahävikkiä ja
edistetään jätteiden paikallista
hyödyntämistä.
Vuonna 2020 päättyneessä THL:n, LUKE:n ja
SYKE:n hankkeen lopputuloksena on syntynyt
kokonaisvaltainen Luontoaskel hyvinvointiin -
toimintamalli päiväkoteihin.
Luontoaskel hyvinvointiin -hankkeessa
yhdistetään terveyttä edistävä ravitsemus,
liikunta, luontokontaktit ja kiertotalous
varhaiskasvatuksessa.
Ekologinen kestävyys
SDG-tavoitteet
Lähde:
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-
kehittaminen/tutkimukset-ja-
hankkeet/luontoaskel-
hyvinvointiin

10. CITICAP: henkilökohtaiset
hiilibudjetit liikenteeseen Toteutus
• Päästökauppaa varten tehdään
mobiilisovellus, joka tunnistaa
liikkumismuodon ja ilmoittaa
päästöt käyttäjälle.
• Vapaaehtoiset lahtelaiset ovat
testikäyttäneet sovellusta.
• Lahteen rakennettiin myös 2.5km
mittainen CitiCAP-pyörätie, joka
toimi testialustana kestävää
liikkumista edistäville palveluille.
Tarkoitus
• CitiCAPissa (Citizens’ cap-and-
trade co-created) suunnitellaan
ja toteutetaan asukkaan
päästökauppa (personal carbon
trade, PCT) ensimmäisenä
kaupunkina maailmassa.
• Päästökiintiöt liikenteeseen, joita
seurataan tarkoitukseen
kehitetyn sovelluksen avulla.
Toteutuspaikka:
Lahti
Citicap suunnittelee ja toteuttaa älykkäitä ja
ympäristöä säästäviä liikkumisratkaisuja
Lahdessa. Citicap perustuu henkilökohtaiseen
hiilibudjettiin ja päästökauppaan. CitiCAPissa
kerätään kattavasti tutkimustietoa ihmisten
liikkumisvalinnoista ja päästökaupan
potentiaalista poliittisena ohjauskeinona.
Tavoitteena on saada malli, jota voidaan
skaalata myös muualle.
Ekologinen kestävyys
SDG-tavoitteet
Lähde: https://www.lahti.fi/asuminen-
ja-ymparisto/liikenne-ja-kadut/citicap/

11. Yhteisötalouden
ekososiaaliset
innovaatiot Toteutus
• Ekososiaalisissa innovaatioissa
luodaan ekologisesti kestäviä
tuotanto- ja elämäntapoja
esimerkiksi materiaalien
kierrätyksen, pyöräilykulttuurin ja
ruokajärjestelmän muutoksen avulla.
• Esim. Hirvitalo (Tampere), Oma Maa
food cooperative (Tuusula), Kunst-
Stoffe (Berlin, Germany), Velo
(Leuven, Belgium), Vinterra (Mals,
Italy), Lapinlahden lähde (Helsinki)
Tarkoitus
• Rakentaa uudenlaista kestävää
taloutta
• Tukee kestävää hyvinvointia ja
tarjoaa mielekästä tekemistä myös
työelämän ulkopuolella oleville
• Vähentää päästöjä ja luonnonvarojen
kulutusta
• Kehittää uudenlaista tuotantoa ja
kulutusta
• Vahvistaa uutta kestävää
(kaupunki)kulttuuria
Ekososiaalisilla innovaatioilla tarkoitetaan
sellaisia voittoa tavoittelemattoman talouden
toimijoita ja toimintatapoja, jotka pyrkivät
yhdistämään sosiaalisen ja ekologisen
kestävyyden tavoitteita käytännön
toiminnassaan. Samalla niissä työllistetään
vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia
henkilöitä ja lisätään osallisuutta
tasavertaisella tavalla.
Taloudellinen kestävyys
SDG-tavoitteet
Lähde:
https://www.chydenius.fi/fi/sosia
alitieteet/tutkimus/ecosos-
2/ekososiaaliset-innovaatiot

12. Ecosocial innovations in the
field of social and solidarity
economy Implementation
Examples include for example food
cooperatives, reuse centres, and
alternative mobility projects.
e.g. Hirvitalo (Tampere, Finland)
Oma Maa food cooperative (Tuusula,
Finland), Kunst-Stoffe (Berlin,
Germany), Velo (Leuven, Belgium),
Vinterra (Mals, Italy), Lapinlahden lähde
(Helsinki, Finland)
Purpose
• Building alternative economies
• Promoting equal opportunities for
work and wellbeing
• Reducing emissions and the use of
natural resources
• Supporting sustainable (urban)
culture
Small-scale social and solidarity economy
(SSE) actors work for a transformation towards
sustainable societies. Many of them
successfully combine all dimensions of
sustainability in new ecosocial practices, thus
they can be called ecosocial innovations.
Economical sustainability
SDG-goals
Source:
https://knowledgehub.unsse.org/
knowledge-hub/ecosocial-
innovations-in-europe-how-
social-and-solidarity-economy-
actors-can-promote-the-
sustainable-development-goals/