Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti 2014

1. 0 NUORTEN PALVELU RY NUORI ELI HENGAILIJA, HÄIRIKKÖ, ASIAKAS KULISSINA KAUPPAKESKUS KAUPPAKESKUSTEN NUORET -HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen toiminta-aika 1.5.2013–31.5.2014

2. 1 Yhteystiedot: Pauliina Lampela Hankevastaava Kauppakeskusten nuoret -hanke pauliina.lampela@nuortenpalvelu.fi puh. 040 195 0502 Jaakko Nuotio Toiminnanjohtaja Nuorten Palvelu ry jaakko.nuotio@nuortenpalvelu.fi puh. 0400 916 569

3. 2 SISÄLLYS NUORTEN PERÄSSÄ KAUPPAKESKUKSIIN............................................................................................. 3 TAVOITTEENA YHTEINEN YMMÄRRYS.................................................................................................... 5 Kytkeytyminen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan 2012–2015 ............................. 5 Kartoitusta, koulutusta ja osallisuutta.................................................................................................. 6 TULOKSET JA TUOTOKSET OSA I: ........................................................................................................10 KOULUTUKSIA KAUPPAKESKUSTEN AIKUISILLE .................................................................................10 Arjen ongelmista käytännön ratkaisuihin..........................................................................................10 Ratkaisuista yhtenäisiin toimintamalleihin.........................................................................................12 TULOKSET JA TUOTOKSEN OSA II: ......................................................................................................13 NUORET OSAKSI KAUPPAKESKUKSEN SUUNNITTELUA...................................................................13 Taustaa...................................................................................................................................................13 Onnistuneita kokeiluja ja hyviä toimintamalleja.............................................................................14 Saavuttamattomiin jääneitä tavoitteita............................................................................................15 Mitä tästä opimme ...............................................................................................................................16 VAIKUTTAVUUTTA ETSIMÄSSÄ ..............................................................................................................18 Järjestyksenvalvojille toteutetun koulutuksen vaikutuksia..............................................................18 Löydettiinkö yhteistä ymmärrystä .....................................................................................................19 Suunnitteluprosessien vaikutusten selvittäminen...............................................................................20 Nuorten hyvinvointiin voi vaikuttaa monella tavalla......................................................................21 ENNAKKOLUULOT KIVENÄ YHTEISTYÖN KENGÄSSÄ .....................................................................24 SILLÄ AIKAA KIRJASTOISSA....................................................................................................................26 LÄHTEET ......................................................................................................................................................27 LIITTEET........................................................................................................................................................28 Liite 1. Kartoitusten kyselylomake.....................................................................................................28 Liite 2. Koulutusrunko............................................................................................................................29 Liite 3. Koonti koulutuspalautteista....................................................................................................30 Liite 4. Yhtenäisten toimintamallien pohja........................................................................................31

4. 3 NUORTEN PERÄSSÄ KAUPPAKESKUKSIIN Valtakunnallinen, sitoutumaton ja puolueeton nuorisokasvatusjärjestö Nuorten Palvelu ry on toi- minut nuorten hyvinvoinnin puolesta nuorten omilla reviireillä jo vuodesta 1969. Järjestöllä on pitkä katutyön ja jalkautumisen historia ja tätä ajatusta toteutetaan tänäkin päivänä työssä kaupallisissa tiloissa, sillä nuoret ovat ottaneet nämä omiksi tiloikseen ja Nuorten Palvelu ry on seu- rannut kaupallisiin tiloihin nuorten perässä. Nuorten vapaa-ajan tilojen muutosta on kuvattu Ku- vassa 1. Kuva 1. Nuoruuden viisi vuosikymmentä. (Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry) Kauppakeskusten nuoret -hanke on kokonaisuudessaan luontevaa jatkumoa Nuorten Palvelu ry:n moninaista työtä nuorten omaksi ottamissaan kaupallisissa ympäristöissä. Tarve hankkeelle syntyi vuonna 2010–2013 toimineen ABC kohtaa nuoria -hankkeen työn aikana, jossa tehtiin kehittä- misyhteistyötä valtakunnallisen ABC-liikennemyymäläketjun kanssa tavoitteena nuorten ja ABC- työntekijöiden vuorovaikutuksen paraneminen. ABC kohtaa nuoria -hankkeesta voi lukea tarkemmin erillisestä hankkeen loppuraportista (Leppävuori & Strengell 2013). Lisäksi Nuorten Palvelu ry:n Tunturikeskuksen nuorten silmin -hanke Ylläksellä ja Rukalla tekee töitä nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi hiihtokeskuksissa, joissa 13–17-vuotiaille ei välttämättä ole paljonkaan päihteetöntä ja vastuullista vapaa-ajan toimintaa.

5. 4 Suomalainen nuorisotyö on perinteisesti määritelty nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistämi- seksi, sosiaaliseksi vahvistamiseksi, itsenäistymisen tukemiseksi ja sukupolvien välisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi. Tyypillisesti kuntien järjestämä nuorisotyö organisoi tiloja ja tavoitteellisia aktiviteettejä niille nuorille, jotka hakeutuvat toiminnan piiriin. Kunnat ovat tärkeitä nuorisopoliit- tisia toimijoita, jotka vastaavat kasvu- ja elinolojen kehittämisestä. Perinteisen määritelmän voi katsoa rajoittavan kunnallisten palvelujen halua tehdä yhteistyötä kaupallisten toimijoiden kanssa. Nuorten Palvelu ry:n kiinnostus kaupallisiin kasvuympäristöihin on tarjonnut virikkeitä pe- rinteiselle nuorisotyölle pohtia omaa tilatyötä ja toimintatapoja. Nuoret viihtyvät kaupallisissa ympäristöissä aivan kuten ikäihmisetkin, joilla on aikaa oleilla julkisissa tiloissa ja jotka nauttivat väljistä yhteisistä olohuoneista. Nuorten Palvelu ry:n kehittämistyön piirissä on noussut esiin seuraavia kysymyksiä:  tunnistaako kunnallinen nuorisotyö nuorten arkisen kokoontumisen muutokset  kunnallinen nuorisotyö on monopolisoinut toiminnan tiloilleen, tunnistaako nuorisotyö muiden ammattikuntien nuorisotyölliset työtavat ja voiko nuorisotyö löytää uusia yhteistyö- muotoja  kunnallinen tilatoiminnalla on vahvat perinteet, työmuodot ym. onko nämä hyödynnettä- vissä uusissa nuorten suosimissa tiloissa,  yhteistyö kaupallisten toimijoiden kanssa on perinteisesti ollut nuorisotyölle vierasta, onko löydettävissä hyviä yhteistyötapoja

6. 5 TAVOITTEENA YHTEINEN YMMÄRRYS Kytkeytyminen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan 2012–2015 Kauppakeskusten nuoret -hanke on ollut osa valtioneuvoston Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittä- misohjelmaa 2012–2015 ja hanketta on rahoittanut Opetus- ja kulttuuriministeriö. Hanke on kyt- keytynyt seuraaviin Lanukeen toimenpiteisiin: 2.1 Nuorisopalvelut lähipalveluina -painopisteen mukaisesti tavoitteena oli parantaa vartiointitoimialan ja kauppakeskusten edustajien valmiuksia kehittää nuorten asiointikohtelua ja -ohjausta yhteistyössä nuorisoalan toimijoiden kanssa. 2.3 Lasten ja nuorten oma toiminta -painopisteen mukaisesti tavoitteena oli organi- soida nuorten osallisuutta kauppakeskuksen rakentamisvaiheessa ja palveluiden suunnittelussa ja yhteisten pelisääntöjen luomisessa. Hankkeen toimintasuunnitelman mukaan näitä painopisteitä toteutettiin seuraavilla tavoitteilla:  Määritellään yhdessä neljän kauppakeskuksen edustajan ja vartiointiyritysten ja kaupunkien edustajien kanssa projektiin sitoutuminen ja projektin jälkeisen ajan vastuukysy- mykset.  Aloitetaan neljän kauppakeskuksen ja kauppakeskuksessa toimivan vartiointiyrityksen kanssa asiointiohjausta kokeiluhanke, jossa toteutetaan seuraavia toimenpiteitä: o vartijoiden ja nuorten kanssa kuvataan kauppakeskuksen asiointiarkea ja tunnis- tetaan kehittämispisteet o rakennetaan koulutussisältö yhdessä yhteistyötahojen kanssa o koulutetaan vartijat ja osa kauppakeskuksessa työskentelevistä aikuisista nuori- sokysymysten perusosaajiksi yhdessä nuorisotyön ammattilaisten kanssa  Organisoidaan kahdessa kaupungissa kauppakeskuksen suunnitteluvaiheen yhteistyö kauppakeskuksen omistajien, suunnittelijoiden, rakentajien ja nuorten kanssa.  Raportoidaan hanke siten, että karttuva kokemus on hyödynnettävissä valtakunnallisesti ja järjestetään seminaari yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.

7. 6 Kartoitusta, koulutusta ja osallisuutta Nuorten Palvelu ry:n päämäärää mukaillen Kauppakeskusten nuoret -hankkeen päämäärä oli lisätä nuorten hyvinvointia nuorten reviireillä kaupallisissa ympäristöissä. Koko hankkeen toiminta-ajan (1.5.2012–31.5.2014) päätavoitteet voi jakaa kolmeen osaan. Näistä ensimmäinen oli tiedon lisääminen. Hankkeessa kartoitettiin nuorten ajanviettoa ja asiakaskohtelukokemuksia kauppakeskuksissa sekä kaupallisten toimijoiden ja nuorisotoimijoiden näkemyksiä ilmiöstä ja sen hetkisen yhteistyön tilaa. Kartoituksissa käytetyt kysymykset selviävät Liitteestä 1. Tätä tavoitetta toteutettiin erityisesti hankkeen ensimmäisessä vaiheessa (1.5.2012 – 31.3.2013), jolloin kartoitettiin yhteensä 19 kauppakeskusta 16 kaupungissa eri puolilla Suomea tavoittaen yh- teensä 782 nuorta ja monia nuorisotyöntekijöitä, vartijoita, järjestyksenvalvojia, kauppakeskusjohtoa ja kauppakeskusten liikkeiden henkilökuntaa. Kuva 2. Nuorten tyypit. (Lampela 2013) Kartoitukset olivat tärkeä kontribuutio työlle nuorten hyvinvoinnin parantamisessa kaupallisissa ympäristöissä, sillä se antoi paljon tietoa erityisesti kauppakeskuksissa aikaansa viettävistä nuorista. Tärkeimpiin kuuluva havainto oli nuorten neljä eri tyyppiä, jotka kauppakeskuksissa aikaansa viettävät (ks. Kuva 2). Nämä nuorten tyypit eroavat toisistaan paitsi kauppakeskuksissa

8. 7 vietettävän ajan, myös kauppakeskuksen sosiaalisen merkityksen kautta. Esimerkiksi heavy user nuoret viettävät aikaansa kauppakeskuksissa hyvin paljon ja sillä on nuorille erityisesti merkitystä kavereiden kanssa olon kautta. Tämä havainto ja muu nuorilta kartoituksissa saatu tieto oli taustalla Kauppakeskusten nuoret -hankkeen työn tavoitteiden määrittelyssä ajanjaksolla 1.5.2013– 31.5.2014. Hankkeen kartoitusvaiheesta on ilmestynyt kattava raportti maaliskuussa 2013 eikä tuon työn tuloksia ole tässä raportissa mielekästä kerrata tarkemmin (ks. Lampela 2013). Tässä raportissa keskitytäänkin jatkossa kuvaamaan seuraavaksi esiteltäviä kahta tavoitetta. Toinen hankkeen tavoitteista oli nuorten ja kauppakeskusten aikuisten välisen vuorovaikutuksen parantaminen. Hankkeessa kehitettiin ja toteutettiin vartijoille ja järjestyksenvalvojille suunnattua koulutusta, jonka tavoitteena oli tehdä nuoria ja nuoruutta ymmärrettävämmäksi ja parantaa vartijoiden, järjestyksenvalvojien ja nuorten välistä vuorovaikutusta. Tämä tavoite syntyi suoraan kartoituksissa havaituista tarpeista. Kartoituksissa vahvistui käsitys siitä, kuinka tärkeitä kauppakeskuksissa aikaansa viettävien nuorten ja kauppakeskusten vartijoiden tai järjestyksenvalvojien välinen suhde ja vuorovaikutus ovat nuorten kannalta. Nuorten näkökulmasta yksittäinenkin jär- jestyksenvalvoja voi pilata tai pelastaa ilmapiirin kauppakeskuksessa. Pieni osa nuorista viettää aikaansa kauppakeskuksissa usean tunnin ajan päivittäin, jolloin järjestyksenvalvoja voi olla hei- dän elämänsä merkityksellisin aikuinen, jota nuori näkee jopa enemmän kuin vanhempiaan. Kolmas tavoite oli nuorten osallisuuden lisääminen kauppakeskuksen suunnittelussa. Hankkeessa kehitettiin kauppakeskusten suunnittelu- ja rakennusvaiheen yhteistyötä nuorten sekä kaupallisten toimijoiden ja nuorisotoimijoiden välillä. Kauppakeskukset suunnitellaan ja rakennetaan yleisesti ottaen kaupallisesta näkökulmasta kuluttajia varten. Kuitenkin varsinkin nuoret tulevat niihin myös muista lähtökohdista ja tämä aiheuttaa helposti konflikteja nuorten ja muiden kauppakeskusten käyttäjien tai henkilökunnan välillä. Ottamalla nuorten näkökulman ja tilan käyttämistavat huomioon jo kauppakeskuksen suunnittelussa, voidaan ongelmia ennakoida ja ratkaista jo ennen kuin ne pääsevät syntymään. Nuorille puolestaan on mahdollista tarjota osallisuuden kokemuksia ottamalla heidät osaksi suunnitteluprosessia. Samalla nuorten vastuunottoa tilasta ja omasta käyt- täytymisestään on mahdollista lisätä. Hankkeen työn tavoiteltuna vaikutuksena voi ajatella olevan yhteisen ymmärryksen saavuttami- nen. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa (1.5.2012–31.3.2013) yhteinen tila (kauppakeskus) yhdisti nuoria, kauppakeskuksen edustajia ja nuorisotyötä vähintäänkin ajatuksen tasolla: Hank- keen kiinnostuksen kohteena olevat nuoret viettävät yhteisessä tilassa aikaansa, kauppakeskuksen edustajat hallinnoivat tai työskentelevät siellä ja nuorisotyöntekijät ovat enemmän tai vä- hemmän tietoisia tilan suosioista nuorten kesken tai tekevät nuorisotyötä tässä yhteisessä tilassa.

9. 8 Tämä ohjasi kartoitusta kaikkiin kolmeen toimijaan ja tuloksena oli parempi ymmärrys kaikista kolmesta yhteiseen tilaan eli kauppakeskukseen liittyen. Tätä hankkeen osaa kuvastaa Kuva 3. Kuva 3. Kauppakeskusten nuoret -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa (1.5.2012 – 31.3.2013) yhteinen tila – kauppakeskus – yhdisti eri tahoja, jotka hankkeessa olivat pääkohteina. Kuva 4. Kauppakeskusten nuoret -hankkeen toisessa vaiheessa (1.4.2013 – 31.5.2014) tavoiteltuna vaikutuksena oli eri toimijoiden – nuoret, vartijat ja nuorisotyö – välinen yhteinen ymmär- rys. Hankkeen toisessa vaiheessa (johon tässä raportissa keskitytään) työ on ohjautunut erityisesti kohti nuoria, vartijoita ja nuorisotyötä. Yhteinen ymmärrys (ks. Kuva 4) tarkoittaa tässä kaikkien kolmen toimijan jakamaa ymmärrystä nuorten hengailusta ja asiakaskohtelusta kauppakeskuksissa sekä nuoriin ja nuoruuteen liittyvästä tiedosta tai erityisesti tiedosta nuoruudesta kauppakeskuksissa. Yhteinen ymmärrys on myös hankkeen tämän vaiheen tavoiteltu vaikutus, jota kohti

10. 9 on kuljettu ensimmäisen vaiheen kartoituksista asti. Taustalla on ajatus, että nuoret, vartijat ja nuorisotyö jakavat yhteisen tilan ja hankkeen toisessa vaiheessa tavoitteena on, että he jakaisi- vat myös yhteisen ymmärryksen. Nuoret ovat yhtälöön kuuluneet erityisesti tiedon aktiivisina tuot- tajina, tulkkeina ja kertojina.

11. 10 TULOKSET JA TUOTOKSET OSA I: KOULUTUKSIA KAUPPAKESKUSTEN AIKUISILLE Arjen ongelmista käytännön ratkaisuihin Ajalla 1.4.2013 – 31.5.2014 hankkeen toisen tavoitteen, nuorten ja kauppakeskusten aikuisten välisen vuorovaikutuksen parantaminen, toteuttamisen keinoksi valikoitui nuorten kohtaamisen koulutukset kauppakeskuksissa toimiville järjestyksenvalvojille ja muulle henkilökunnalle sekä nuorten kohtaamisen koulutukset turvallisuusalan opiskelijoille. Vuonna 2013 toteutettiin yhteistyössä Ci- tycon Finland Oy:n kanssa viisi koulutusta Cityconin kauppakeskuksissa toimiville järjestyksenval- vojille. Kaikkiin viiteen koulutuksiin osallistui myös kyseessä olevan kauppakeskuksen liikkeiden edustajia. Tältä osin tulos ylitti hankkeen tavoitteen, jonka mukaan koulutukset oli tarkoitus jär- jestää neljässä kauppakeskuksessa. Koulutukset toteutettiin Myyrmannissa Vantaalla, Espoonto- rilla Espoossa, Triossa Lahdessa, Koskikeskuksessa Tampereella ja Forumissa Jyväskylässä. City- con Finland Oy:n vartiointitoiminnan tarjoajana toimii koko Suomessa Securitas Oy, jonka kanssa tehtiin myös yhteistyötä koulutusten toteutuksessa. Paikallisesti oltiin yhteydessä jokaisen kaupungin nuorisotyön ammattilaisiin ja tehtiin vaihtelevasti yhteistyötä heidän kanssaan. Mm. kahdesta kaupungista koulutuksen osana esittäytyi kunnan nuorisotyön edustaja ja yhdessä kaupungissa kunnan nuorisotyön edustajia osallistui koulutukseen osana vuokralaisia. Lisäksi koko hankkeen aikana toteutettiin kaksi koulutusta Savon ammatti- ja aikuisopiston turvallisuusalan opiskelijoille. Yhteensä koulutuksiin osallistui 29 järjestyksenvalvojaa, 28 liikkeiden edustajaa, 6 kauppakes- kusjohdon tai -omistajan edustajaa ja 22 turvallisuusalan opiskelijaa. Koulutuksilla ei oletettu voivan ratkaista kauppakeskusten ja nuorten yhteiselämän ongelmia ja yhteensovittamista kuin taikaiskusta, mutta ne toimivat avauksena sen ”pelisilmän” opettamiseen, jota vuorovaikutus nuorten kanssa kysyy. Toimintakulttuurin muutos on hidas prosessi ja toteutetut koulutukset toimivat joko muutoksen alulle panijana tai vahvistajana riippuen siitä, oliko hankkeessa tehty kyseisen kauppakeskuksen kanssa toimenpiteitä jo hankkeen kartoitusvaiheessa. Vartijoiden tai järjestyksenvalvojien ammattikoulutuksessa painotetaan, että ongelmat täytyy ratkaista ensisijaisesti puhumalla, mutta painopiste koulutuksessa on silti voimankäytön opette- lussa. Toiminta erilaisten asiakasryhmien ja ihmisten kanssa on joko vartijalle synnynnäistä tai se opitaan kokemuksen kautta, jos opitaan. Ennen jokaista koulutusta hankkeessa tehtiin kartoitus kyseisen kauppakeskuksen arkeen kartoittamalla paitsi nuorten kokemuksia ja näkemyksiä, myös kauppakeskusjohtoa ja järjestyksenvalvojia haastattelemalla. Näin koulutuksessa pystyttiin keskustelemaan juuri kyseisen kauppakeskuksen arjesta yleisemmän näkökulman lisäksi. Nuoria hankkeen toisessa vaiheessa tavoitettiin kartoituksissa yhteensä 161, joista 74 oli tyttöjä ja 87

12. 11 poikia. 91,6 % nuorista oli 13–17-vuotiaita. Kaiken kaikkiaan koko hankkeen aikana on toisin sanoen tavoitettu jo 943 nuorta. Koulutuksia edeltävissä kartoituksissa saatiin tietoa nuorten ja järjestyksenvalvojien arjen tyypil- lisistä asiointitilanteista ja tyypillisistä kehittämis- ja ongelmakohdista. Koulutuksissa näitä tyypil- lisiä tilanteita käytiin läpi ryhmätöiden ja keskustelun avulla. Tarkoituksena oli, että koulutettavat miettisivät ratkaisuja tilanteisiin. Kysymyksenasettelun ja työtä edeltävän nuoruuden maailman avaamisen avulla koulutettavia ohjattiin miettimään ratkaisuja myös nuorten ja nuoret huomio- valta kannalta. Kaikissa viidessä koulutetussa kauppakeskuksessa samat tyypilliset ongelmakoh- dat toistuivat ainakin jossain määrin. Näitä olivat:  Meluaminen ja riehuminen (5 kauppakeskuksessa)  Uhmaava käytös (5 kauppakeskuksessa)  Sotkeminen ja ilkivalta (4 kauppakeskuksessa)  Tupakointi (ovilla) (4 kauppakeskuksessa)  Pöydissä istuminen ostamatta (2 kauppakeskuksessa)  Puhelinten ym. lataaminen kauppakeskuksen virtapistokkeista (2 kauppakeskusta)  Epäily välitystoiminnasta (2 kauppakeskusta)  Isot nuorisoporukat (2 kauppakeskusta)  Penkkien valtaaminen (1 kauppakeskus)  Epäily rahankiristämisestä (1 kauppakeskus) Selkeimpiä hankkeen työn tuotoksia ovat järjestyksenvalvojille ja vuokralaisten edustajille suun- nattujen koulutusten koulutusmateriaalit ja -kokonaisuudet (koulutusrunko kuvattuna Liitteessä 2) sekä kauppakeskuskohtaisesti rakennetut yhtenäiset toimintamallit (kuvattuna Liitteessä 4). Kou- lutusmateriaalien ja -kokonaisuuksien kehittäminen olikin yksi hankkeen osatavoitteista ja hankkeessa päästiin testaamaan näitä viidessä erilaisessa kauppakeskuksessa sekä yhdessä turval- lisuusalaa opettavassa oppilaitoksessa. Ennen Kauppakeskusten nuoret -hanketta ei ole ainakaan tiedossa, että vastaavaa koulutusta vartijoille tai järjestyksenvalvojille nuorten kohtaami- seen olisi toteutettu. Tässä tehdyt pilotit ovat siis ensimmäinen avaus tähän suuntaan ja toimivat ponnahduslautana jatkotyölle.

13. 12 Ratkaisuista yhtenäisiin toimintamalleihin Yhteensä kahteen koulutettuun kauppakeskukseen rakennettiin koko kauppakeskusta koskevat yhtenäiset toimintamallit, joiden pohja on kokonaisuudessaan nähtävissä Liitteessä 4. Lisäksi kolmanteen kauppakeskukseen nämä ovat tekeillä. Kahteen kauppakeskukseen rakennettiin myös pelkkiä järjestyksenvalvojia koskevat yhtenäiset toimintamallit. Koko kauppakeskusta koskevissa toimintamalleissa tarpeelliseksi koettiin erityisesti selkeyttää eri toimijoiden rooleja muun muassa siinä, mihin he voivat ja saavat puuttua: ”Muiden toimijoiden tarkoituksena olisi huomauttaa seuraavista tilanteista, tarvittaessa järjestyksenvalvojien avustuksella: Jatkuva ruma kielenkäyttö, kiroilu.” Toimintamalleihin kirjattiin myös joitain linjauksia siitä, mikä on kauppakeskuksessa sallittua ja mikä ei. Tämä koettiin tärkeäksi paitsi nuorten kannalta myös kauppakeskuksen henkilö- kunnan puolesta. ”Lattialla istuminen on ok, kunhan ei tukita muiden asiakkaiden kulkua tai liian moni ei istu lattialla.” Lisäksi toimintamalleissa annetaan muutama esimerkki tilanteesta ja siitä, miten siihen voi puuttua askel askeleelta. ”Jokainen puuttuu itse yllä määriteltyihin asioihin oman rohkeutensa mukaan. Jos tilanne menee uhkaavaksi, omat keinot eivät riitä tilanteen hoitamiseen tai jos tilanne pelottaa, apuun voi soittaa järjestyksenvalvojat.” Toimintamalleissa otettiin kantaa erityisesti toimintaan nuorten kanssa, mutta sillä tavalla, että nuoria ei leimata erityisen ongelmalliseksi ryhmäksi vaan päinvastoin korostetaan tasa-arvoisen kohtelun tärkeyttä ja sitä, että samat säännöt pätevät kaikkiin ikään, sukupuoleen ja etniseen taustaan katsomatta. Aikuisten vuorovaikutukseen kiinnitetään toimintamalleissa huomiota eri tavoin, mm.: ”Asenne on tärkeää: reilu puuttuminen ja mahdollisimman neutraali reagoiminen vähentää nuoren vastareaktiota asiasta huomauttamisen jälkeen.” ”On erittäin tärkeää, että puuttuminen tapahtuu asiallisesti, perustellen ja positiivisen palautteen voimaa unohtamatta.” Tavoitteena koko kauppakeskusta koskevissa toimintamalleissa oli saada koko kauppakeskuksen henkilökunta järjestyksenvalvojista liikkeiden henkilökuntaan ja huoltomiehiin tekemään töitä saman asian puolesta. Kartoituksissa nuoret ovat nimittäin kokeneet erityisen negatiivisena sen, jos heitä kohdellaan eri tavalla kuin aikuisia. Lisäksi tiedetään, että nuorten on vaikeampi hyväksyä ja noudattaa aikuisten nuorille antamia sääntöjä, jos säännöt ovat erilaisia eri tilanteissa ja eri aikuisten sanomina. Näitä ongelmia pyrittiin yhtenäisillä toimintamalleilla ehkäisemään ja saa- maan ikään kuin koko kauppakeskus samaan veneeseen ja toimimaan samojen sääntöjen mukaan johdonmukaisesti. Toimintamalleihin onkin kirjattu: ”Huomauttaminen ei välttämättä heti toimi, mutta tullessaan samanlaisena kaikilta kauppakeskuksen toimijoilta, huomautukset toimivat tehokkaammin ja alkavat näkymään pidemmällä aikavälillä. ”

14. 13 TULOKSET JA TUOTOKSEN OSA II: NUORET OSAKSI KAUPPAKESKUKSEN SUUNNITTELUA Taustaa Nuorten osallistumista kauppakeskuksen suunnittelu- tai rakennusvaiheeseen ei Suomessa ole tätä raporttia kirjoitettaessa tiedossa tällä mittakaavalla olevan muualla kuin Kauppakeskusten nuoret -hankkeessa ja Hämeenlinnassa vuonna 2014 valmistuvan kauppakeskuksen osalta kaupungin nuorisotoimen toimesta tehtynä. Hankkeessa on pyritty paikkaamaan tätä aukkoa kehittä- mällä nuorten osallistumista kauppakeskuksen suunnitteluvaiheessa kahdessa eri kaupungissa: Kuopiossa torin alle keväällä 2013 valmistuneet kauppakäytävän ja Oulun ydinkeskustaan jou- lun alla vuonna 2015 valmistuvan kauppakeskuksen ympärillä. Kuopiossa työhön liitettiin koko keskustan kehittämistyö kauppakäytävän ohella. Tätä raporttia kirjoitettaessa työ Kuopiossa on enimmäkseen valmista, jossa kauppakäytävä on ollut avoinna jo lähes vuoden. Oulussa puolestaan työ on vasta päässyt käyntiin ja jatkuu tästä eteenpäin. Hankkeen kartoitustyön tuloksena syntynyt nelikenttä kauppakeskuksissa aikaansa viettävistä nuorista suuntasi mielenkiinnon erityisesti siihen, miten tulevat heavy user nuoret olisi mahdollista paikantaa ja saada osallistumaan suunnitteluprosessiin. Hyötyjiksi määriteltiin niin nuoret kuin kaupalliset toimijat. Nuoret saavat työn kautta osallisuuden kokemuksia, pääsevät vaikuttamaan heille tärkeisiin asioihin ja oppivat vastuullisuutta. Kaupalliset toimijat puolestaan hyötyvät mm. siten, että nuoret ottavat työn ohessa paikan enemmän omakseen, jolloin siitä pidetään myös parempaa huolta. Samalla kauppakeskuksen toiminta ja sääntöjen taustat tulevat henkilökoh- taisemmin tutuksi. Heavy user nuoret eivät tyypillisesti ole aktiivisia nuoria, jotka kokisivat perin- teiset nuorten ulottuvilla olevat vaikuttamiskanavat (esim. Nuorisovaltuusto, Aloitekanava, oppi- laskunnat) omikseen. Tämä tarjosi hankkeen työlle haasteen: miten tavoittaa heavy user nuoret jo ennen kuin kauppakeskusta on olemassa ja miten heidät saa motivoitua osallistumaan tällai- seen työhön? Tätä kysymystä on hankkeen aikana aloitettu avaamaan ja ratkaisemaan. Työ on vielä osin kesken ja Nuorten Palvelu ry:n jatkotyössä tullaan tätä edelleen työstämään. Erityisesti Oulussa prosessi on vasta aluillaan ja työtä tehdään parhaillaankin aktiivisesti. Seuraavaksi on kuvattu tähän mennessä tehtyjä löydöksiä ja prosesseja, jotka ovat onnistuneet, epäonnistuneet tai laskeutuneet johonkin siltä väliltä.

15. 14 Onnistuneita kokeiluja ja hyviä toimintamalleja Onnistuneita kokeiluja ja hyväksi todettuja toimintamalleja olivat kartoitus, QR-koodilla toteutettu kysely ja valokuvien hyödyntäminen. Kartoitukset toteutettiin molemmissa työssä mukana olleissa kaupungeissa (Kuopio, Oulu). Kuopion keskustassa tavoitettiin yhteensä 58 nuorta ja Ou- lun keskustassa yhteensä 30 nuorta. Kartoitus on hyvä väline saada tuntumaa siitä, missä ja miten nuoret keskustassa sillä hetkellä viettävät aikaansa, millaisia kokemuksia heillä on asiakaskohteluun ja järjestyshäiriöihin liittyen sekä millaisia toiveita heillä on tulevaa kauppakeskusta varten. Kartoituksissa myös todennäköisesti tavoitetaan sen hetkisten nuorten suosimien ajanvietto- paikkojen heavy usereita. Sekä Kuopion että Oulun kartoituksissa saatiin monia toiveita ja ideoita tulevia kauppakeskuksia ajatellen. Mielenkiintoisesti kaupunkeja yhdistävä tekijä oli se, että molemmissa nuorten eniten toivomaksi asiaksi nousi oleskelupaikka. Oleskelupaikan fyysinen ym- päristö ja sitä käyttävien ihmisten ideaali kuitenkin vaihteli nuorten välillä molemmilla paikkakunnilla. Hankkeessa kokeiltiin QR-koodin käyttöä nuorille suunnatussa kyselyssä jo tammi-helmikuussa 2013 kauppakeskus Itiksessä Helsingissä. Taustalla oli ajatus, että hyvin moni nuori omistaa äly- puhelimen, jota he käyttävät hyvin paljon: kartoituksissa ei ole ollut harvinaista, että nuori tou- huaa älypuhelimellaan samalla kun juttelee kartoittajille. Laittamalla QR-koodilla varustettuja julisteita niihin paikkoihin, joissa nuorten tiedetään aikaansa viettävän, saadaan hyvällä toden- näköisyydellä nuori skannaamaan se jo pelkästä mielenkiinnosta. Pienet palkinnot kyselyyn vas- taamisesta eivät ainakaan haittaa asiaa. Tätä tekniikkaa käytettiin onnistuneen ensikokeilun jäl- keen myös Kuopion keskustan ja kauppakäytävän kehittämisessä. Kyselyn kautta saatiin paljon ideoita keskustan kehittämiseksi. QR-koodin käytön huonoja puolia on se, ettei vastauksista voi tehdä yleistyksiä käsittämään koko kaupungin nuoria vaan se tavoittaa vain murto-osan nuorista. Esimerkiksi koulujen kautta tehtävillä kyselyillä yleistettävyys olisi paljon parempaa. Toisaalta hankkeessa tavoitteena ei edes ollut saada koko kaupungin nuorilta yleistettävää tietoa nuorten ideoista vaan kohdentaa tiedustelua niihin nuoriin, jotka viettävät aikaansa keskustassa ja ovat potentiaalisia tulevia heavy user nuoria. Tällöin tällainen menetelmä toimii vietynä sinne, missä heavy user nuoret viet- tävät kyselyhetkellä aikaansa. Kyselyissä kysyttiinkin taustatietona mm. vastaajan ikää ja sitä, kuinka usein hän viettää aikaansa keskustassa tai kauppakeskuksessa. QR-koodi kyselyt koh- dentuivat hyvin nuoriin, sillä yli 81 % kaikista vastanneista oli 13–23-vuotiaita. Yhteensä 68 % vastaajista puolestaan vastasi viettävänsä aikaansa keskustassa tai kauppakeskuksessa vähin- tään kerran viikossa ja noin 22 % joka päivä. Nämä prosentit heijastelevat samoja tuloksia kuin näissä kaupungeissa tehtyjen kartoitustenkin vastaavat luvut.

16. 15 Kuopiossa tehtiin yhteistyötä Tukeva-säätiön Starttipajan kanssa, jonka kautta pari nuorta kävi kuvaamassa iPadillä keskustaa ajanviettopaikkana heidän silmin. Tämä keskittyi keskustan ulko- ja torialueelle, sillä kauppakäytävä ei ollut vielä tuossa vaiheessa valmiina. Nuoret myös kirjoit- tivat kuvatekstit itse lopulliseen raporttiin valitsemiinsa kuviin. Kiinnostava tulos oli, että jokaisessa kuvassa otetaan jollain tavalla kantaa istumapaikkojen ja penkkien vähyyteen mm. kommentoi- malla paikkoja, joihin niitä vielä mahtuisi tai olisi hyvä laittaa. Kuvien ottamisen hetkellä Kuopion keskusta oli ison remontin alla ja vasta kesällä 2014 nähdään remontin lopullisia tuloksia. Kuo- piossa tehtyjen eri toimenpiteiden tuloksia on viety useille eri päättäville tahoille ja käyty kes- kustelua asiasta monelta kantilta. Torin ympärille ja kävelykaduille on tämän hetken tietojen mukaan tulossa huomattavasti enemmän istumapaikkoja ja jopa oleskelupaikaksi tarkoitettu soppi. Nuorten kuvaamisen jälkeen näitä penkkejä ehdittiin jo sijoitella useampiin paikkoihin torin ympärillä ennen talven tuloa ja työn keskeytymistä. Keskustan kehittämiseen liittyen hankkeen puitteissa järjestettiin yhteistyössä Kuopion nuorisotoimen kanssa ylimääräinen nuorisovaltuuston kokous, jossa kaupungin kaavoitusjohtaja oli esittele- mässä Kuopion kehittämisen suunnitelmia ja havainnekuvia nuorille ja nuoret saivat näitä kom- mentoida sekä antaa myöhemmin asiaan liittyvän lausunnon. Tässä hankkeen rooli oli toimia lähinnä viestin välittäjänä ja ”tuomalla kaupalliset toimijat mukaan keskusteluun” kuten asia eräässä palaverissa ilmaistiin. Syystä tai toisesta tähän tarvittiin jotakuta ulkopuolista välittäjää. Saavuttamattomiin jääneitä tavoitteita Kuopion kartoituksen aikana kerroimme nuorille tulevasta kauppakäytävästä ja kysyimme, kiin- nostaisiko heitä tulla mukaan sen suunnitteluun. Kutsuimme nuoria parin päivän päästä heidän suosimaansa kahvilaan ilmaisille kahveille ja tuolloin oli tarkoitus aloittaa eräänlainen ryhmä- työskentely asian eteen. Asiaa mainostettiin myös sosiaalisessa mediassa, vaikkakin maltillisesti. Ajatus oli, että ryhmä kokoontuisi tietyin väliajoin, mutta nuorten kokoonpano voisi vaihdella. Tämä suunnitelma ei kuitenkaan toteutunut, sillä nuoria ei saapunut kahvittelemaan. Ehkä kyse oli siitä, että vieraiden aikuisten kutsuun tulla kahveille suhtauduttiin epäilevästi tai siitä, että nuoret tulevan kauppakeskuksiin usein nimenomaan olemaan tekemättä mitään suunniteltua ja tällainen suunnitelmallinen, viralliselta ja strukturoidulta kuulostava tapahtuma ei innostanut. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa Kuopion torin alle hankkeen alkuvaiheessa jo rakenteilla olleen kauppakäytävän (myöhemmin nimeksi valittiin Apaja) kanssa aloitettiin vuoden 2012 syksyllä. Tuolloin Kuopion keskustassa Nuorten Palvelu ry:n tietojen ja tekemien kartoitusten mukaan nuorten suosituimpia hengailupaikkoja olivat torin ympärillä sijaitsevat tavaratalo Sokos (erityisesti

17. 16 Sokoksen kongi), McDonald’s ja tavaratalo Anttila. Lisäksi Kuopion ydinkeskustassa sijaitseva tori on perinteisesti ollut ihmisiä kokoava paikka. Kauppakäytävä Apaja oli suunnitelmien mukaan tulossa yhdistämään Kuopion torin ympäristön kauppakeskuksia ja tavarataloja. Näiden tiedossa olleiden faktojen perusteella oli loogista olettaa, että torin alle rakenteilla oleva kaup- pakäytävä tulisi olemaan ihmisten ja myös nuorten suosima ajanviettopaikka. Tätä raporttia kirjoitettaessa näyttää kuitenkin siltä, että Apaja ei ole onnistunut olemaan sellainen kokoontumispaikka kuin Kuopion tori varsinkin ennen toriremonttia oli. Myöskään nuoret eivät ole ottaneet kauppakäytävää omakseen. Tähän on vaikuttanut moni asia kuten keskustan rakenteen muuttuminen mm. uuden hienon Finnkinon elokuvateatterin ja kävelykatujen valmistu- essa samalla kun Sokos sulki ennen suositun Sokoksen kongin – nuorten liikehdintä ja oleilu on vaihtanut paikkaansa ja kulkuaan. Tämä kertoo äärimmäisen hyvin esimerkillään sen, mitä hankkeen aikana on tavoiteltu: Aikuisten suunnitellessa nuorten puolesta, voimme keksiä omasta mie- lestämme vaikka miten hienoja ideoita, mutta ne eivät välttämättä ole nuorten mieleen. Parhaa- seen lopputulokseen päästään kun otetaan nuoret osaksi prosessia ja annetaan nuorten itse tehdä heille tarkoitetuista paikoista mieleisiään – tietenkin aikuisten asettamien raamien sisällä. Mitä tästä opimme Hankkeessa tehdyt kartoitukset ja lukuisat keskustelut järjestön sisällä sekä eri yhteistyötahojen ja sidosryhmien kanssa ovat osoittaneet, että kauppakeskuksen suunnitteluprosessissa ja raken- tamisessa kynnyskysymyksiä, joihin nuorten huomioimisessa kannattaa (ainakin) kiinnittää huomiota ovat: istumapaikat, tupakkapaikka ja pistorasiat. Kaupungeissa, jossa kauppakeskus on vasta tulossa, nuorten selkeästi eniten toivoma asia keskustaan oli hankkeen puitteissa tehdyissä kartoituksissa oleskelupaikka. Tämä voi nuorelle tarkoittaa penkkiä, penkkiryhmää, oleskeluun tarkoitettua tilaa, nuorisotilaa tai kaikkea siltä väliltä. Hankkeen kokemuksen mukaan nuoret kerääntyvät joka tapauksessa johonkin ”estradipaikkaan tai tarkkailupaikkaan”, olivatpa aikuiset tätä suunnitelleet tai eivät. Nuorille kelpaa paremman puutteessa kauppakeskuksen kulmaus, jonka ikkunalaudalle voi kerääntyä istumaan, kuten eräässä kartoittamassamme kauppakeskuksessa oli käynyt. Jos kauppakeskukseen osataan jo ennen sen rakentamista suunnitella se paikka, jonka nuoret oleskeluunsa valitsevat, voidaan jo siinä vaiheessa ottaa huomioon sellaisia asioita kuin melu- haittojen ehkäisy, kulkuväylien aukipitäminen ja sotkemisen ja ilkivallan ehkäisy. Tässä suunnittelussa piilee kuitenkin se vaara, että me aikuiset kyllä keksimme omasta mielestämme hienoja ideoita nuoria varten, mutta nuoret eivät välttämättä koe näitä omikseen. Tällaisia esimerkkejä on muista nuorille suunnitelluista tiloista ja paikoista olemassa. Parhaaseen tulokseen päästään

18. 17 – jälleen kerran – ottamalla nuoret tekemään ja suunnittelemaan tätä yhdessä konkreettisista asioista päättävien aikuisten kanssa. Toinen kauppakeskuksissa joka puolella Suomea kynnyskysymykseksi noussut asia on tupakointi ja erityisesti tietenkin se, missä tupakointia toteutetaan. Tyypillisesti suosituimmaksi tupakointi- paikaksi muodostuu kauppakeskuksen ulko-ovien edusta. Siinä ollaan tupakoijan mielestä ulkona (sallitulla alueella), siinä on usein jonkinlainen katos (suojaa vesi- ja lumisateessa) ja erityisesti pakkasilla ei huvita kovin kauas lämpimistä sisätiloista liikkua. Kauppakeskusten näkökulmasta tämä kuitenkin aiheuttaa useita ongelmia: savu kulkeutuu ovista sisään, ihmiset tukkivat kulku- väyliä, erityisesti isot nuorisoporukat pelottavat muita asiakkaita ja maassa on tumppeja ja rä- käklimppejä. Alaikäisten tupakointi on kiellettyä, mutta kauppakeskusten järjestyksenvalvojille ainoa väline tupakointiin puuttumisessa on pyytää tupakoijaa siirtymään ovilta kauemmas. Kauppakeskuksissa paljon aikaansa viettävät nuoret puolestaan hyvin usein kuuluvat tähän paljon tupakalla kulkevaan porukkaan. Eräässä kartoituksessa nuori vastasi kysymykseen ”Mitä te täällä kauppakeskuksessa teette?” suurin piirtein seuraavanlaisesti ”No me istutaan, käydään tupakalla, istutaan, käydään tupakalla, käydään välissä kaupassa, istutaan, käydään tupakalla ja niin edelleen.” Tiedostamalla tämän realiteetin jo kauppakeskuksen suunnittelussa, ongelmaa voidaan ennaltaehkäistä ja tupakointia voidaan ainakin pyrkiä ohjaamaan sellaiselle paikalle, jossa se aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa. Tähän ei vielä tässä vaiheessa ole olemassa yhtä yhtenäistä mallia, miten se pitäisi hoitaa. Toisaalta nuoria ei tietojen mukaan olekaan mis- sään otettu mukaan asiaa pohtimaan ja ratkaisemaan. Esimerkkinä voidaan mainita erään kauppakeskuksen etuoven läheisyyteen rakennettu katos tupakointia varten. Asia on tällä ratkaisulla hieman helpottunut, mutta erityisesti nuoret tupakoivat edelleen hyvin paljon ovilla. Hankkeen kartoituksissa kysyttiin asiasta nuorilta ja heidän mielestään katos on aivan liian pieni: nuoret liikkuvat isoissakin ryhmissä ja kaikki eivät katokseen mahdu – taivasalla seisominen ei ole vesi- tai räntäsateessa kovin mukavaa. Erityisesti järjestyksenvalvojille ja vuokralaisille suunnatun koulutuksen valmistelussa ja sen aikana nousi voimakkaasti esille virtapistokkeisiin liittyvät ongelmat. Älypuhelimet ja tabletit ovat nuo- rilla kovassa käytössä, mutta niiden akkujen kesto on hyvin rajallista. Siispä nuoret ovat hyödyn- täneet kauppakeskuksissa olevia pistorasioita näiden lataamiseen. Tämä ei kuitenkaan ole vält- tämättä hyvä ratkaisu jo esimerkiksi siksi, että kauppakeskusten virtapistokkeet eivät ole tekni- sesti tarkoitettu tällaisten välineiden lataamiseen ja se aiheuttaa teknisiä ongelmia. Tarjolla ei kuitenkaan usein ole parempaakaan vaihtoehtoa, mutta sellaisen järjestäminen on mahdollista esimerkiksi tarjoamalla paikka, jossa asiakkaiden omien laitteiden lataaminen on helposti mahdollista ja sallittua.

19. 18 VAIKUTTAVUUTTA ETSIMÄSSÄ Järjestyksenvalvojille toteutetun koulutuksen vaikutuksia Hankkeen vaikuttavuutta selvitettiin koulutuksiin osallistuneille järjestyksenvalvojille lähetetyillä kyselylomakkeilla noin 2-3 kuukautta koulutuksen jälkeen. Ajankohdan takia tässä vaiheessa oli mahdollista selvittää vain lyhyen aikavälin vaikutuksia. Toteutetun kyselyn tarkoituksena olikin toimia eräänlaisena väliarviointina ja tavoitteena on tehdä kattavampi seuranta ja arviointi myöhemmässä vaiheessa osana Nuorten Palvelu ry:n tulevaa kehittämistyötä. Jatkossa on myös syytä selvittää toimenpiteiden vaikutukset nuorten arkeen ja hyvinvointiin kauppakeskuksissa. Järjestyksenvalvojille suunnattu vaikutuskysely toteutettiin yhteensä kymmenen kysymyksen mit- taisella kyselylomakkeella, jossa oli kahdeksan monivalintakysymystä ja kaksi avointa kysy- mystä. Kolmen kauppakeskuksen järjestyksenvalvojat vastasivat Internet-kyselyyn ja kaksi paperikyselyyn. Kyselyn vastausprosentti oli 58,6 %. Paperikyselyyn saatiin parempi vastausprosentti kuin Internet-kyselyyn. Kysymysten kautta selvitettiin järjestyksenvalvojien kokemia tyypil- lisiä haasteellisia tilanteita nuorten kanssa, järjestyksenvalvojien ja nuorten välistä ilmapiiriä ja sen muutoksia, järjestyksenvalvojien näkemystä parhaaseen tapaan toimia nuorten kanssa ja hankkeessa toteutetun koulutuksen vaikutuksia järjestyksenvalvojien arvioimana. Enemmistö kyselyyn vastanneista järjestyksenvalvojista on ollut töissä vartiointi tai järjestyksen- valvonta tehtävissä 1-5 vuotta. 88 % vastanneista kertoi kohdanneensa haasteellisia tilanteita nuorten kanssa jossain vaiheessa uraansa. Tyypillisiksi haasteellisiksi tai vaikeiksi tilanteiksi nuorten kanssa kuvattiin mm. sitä, että nuoret eivät kehotuksista ja neuvoista huolimatta tee pyyde- tysti ja pahimmillaan alkavat huomautettaessa soittamaan suutaan tai haistattelemaan, joskus nuoret myös juoksevat karkuun. Myös sotkeminen, rajojen kokeilu, esittämisen halu ja ”joukossa tyhmyys tiivistyy”-ilmiö mainittiin tyypillisinä haastavina tai vaikeina tilanteina nuorten kanssa. Moni vastaaja kuitenkin tässäkin kertoi, että nämä ovat ongelmia vain pienen osan nuorista tai tietyn nuorisoporukan kanssa. Kaikkien koulutuksiin osallistuneiden vastaukset siitä, onko ilmapiiri nuorten kanssa kauppakeskuksessa hyvä, huono vai neutraali, vaihteli suuresti kaikkien vaihtoehtojen saadessa tasaisesti vastauksia. Mielenkiintoista on se, että myös kauppakeskuksittain vastauksen vaihtelivat toisistaan paljon: samassa kauppakeskuksessa kaikki vaihtoehdot saattoivat saada yhtä paljon kan- natusta. Vain yhdessä kauppakeskuksessa järjestyksenvalvojat olivat keskenään melko samaa mieltä järjestyksenvalvojien ja nuorten välisen ilmapiirin laadusta. Nämä vastaukset voivat ker- toa monesta asiasta: ehkä eri järjestyksenvalvojille jakaantuu enemmän ongelmia nuorten kanssa

20. 19 tai ehkä eri järjestyksenvalvojat vain kokevat ilmapiirin eri tavalla. Asiaa täytyisi tutkia tarkemmin selkeämmän syyn selvittämiseksi. Enemmistö vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, että ilmapiiri nuorten kanssa oli pysynyt yhtä hyvänä koulutuksen jälkeen ja vain jokunen vastasi tilanteen pysyneen yhtä vaikeana kuin ennenkin tai muuttuneet paremmaksi/huonommaksi. Tästä oltiin edellisestä kysymyksestä poiketen useammin samaa mieltä saman kauppakeskuksen sisällä. Enemmistö kyselyyn vastanneista järjestyksenvalvojista kertoi, että koulutus lisäsi hänen tietojaan ja ymmärrystään nuorista. Selvä enemmistö vastanneista oli sitä mieltä, että nuorten kanssa kannattaa pyrkiä tulemaan tutuiksi ja keskustelemaan heidän kanssaan kauppakeskuksessa olemisen perussäännöistä. Omaa tapaa puuttua haasteellisiin tilanteisiin nuorten kanssa kuvattiin useim- miten puolestaan vastausvaihtoehdolla ”Annan nuorille mahdollisuuden korjata tilanteen ja tar- joan heille vaihtoehtoja sen ratkaisemiseksi.” Löydettiinkö yhteistä ymmärrystä Hankkeen tavoiteltuna vaikutuksena voidaan pitää yhteisen ymmärryksen saavuttamista nuorten, järjestyksenvalvojien ja nuorisotyön välillä (ks. Kuva 4). Hankkeen työssä yhteisen ymmärryksen rakentaminen aloitettiin jo kartoitusvaiheessa ja ymmärryksen perustana ovat vahvasti olleet nuoret. Tätä raporttia kirjoitettaessa hankkeen aikana on kartoitettu 22 kauppakeskusta eri puolilla Suomea ja nuoria on niissä kohdattu yhteensä 943. Tämä kartoitustyö on tuonut paljon tietoa siitä, mitä mieltä nuoret ovat kauppakeskuksen ja nuorisotilojen palvelurakenteesta. Tietoa on saatu siitä, millaisena nuoret kokevat kauppakeskusten asiakaskohtelun ja millainen heidän käyttäjäkokemuksensa kauppakeskuksesta on. Toisaalta nuorten kanssa on kartoituksissa keskus- teltu paljon myös heidän näkemyksistään nuorisotiloista. Kauppakeskuksissa aikaansa viettävistä nuorista osa käy myös nuorisotiloilla ja osa ei. Kartoituksissa saatu tieto nuorisotiloista edustaa nimenomaan kauppakeskuksissa aikaansa viettävien nuorten, usein ”ulkopuolisten” nuorten nä- kemystä nuorisotiloista ja niiden palvelurakenteesta – säännöistä, sijainnista ja työntekijöistä. Tuloksia tästä aiheesta on käsitelty tarkemmin toisaalla (ks. Lampela 2013.) Hankkeen työn keskiössä on ollut kauppakeskusten ja niissä työskentelevien toimintatapojen ja -mallien kehittäminen nuorilta saadun tiedon perusteella. Tämän kehittämisen tavoitteena on taata nuorille tasa-arvoinen ja nuoria huomioivampi kohtelu kauppakeskuksissa sekä johdonmu- kaisemmat, tasa-arvoisemmat ja yhtenäisemmät säännöt. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi rakennettiin kauppakeskuksissa toteutettujen koulutusten lopuksi yhtenäisiä toimintamalleja koko kauppakeskuksen henkilökunnalle. Näiden vaikutusta nuorten kannalta ei vielä hankkeen lopussa tiedetä, sillä toimintamallit oli juuri otettu käyttöön kahdessa kauppakeskuksessa ja kolmanteen

21. 20 ne olivat vasta työn alla. Osana järjestyksenvalvojille toteutettu vaikutuskyselyä yhtenäisten toimintamallien vaikutuksia tiedusteltiin, mutta vastauksista ei voida vielä samasta syystä tehdä kunnollisia johtopäätöksiä. Yhtenäisten toimintamallien tarkoitus on pidemmällä aikavälillä muuttaa koko kauppakeskuksen toimintakulttuuria eikä tällainen tapahdu hetkessä. Ensimmäisenä yhtenäiset toimintamallit käyt- töönsä ottaneen kauppakeskuksen johto kuitenkin kertoi jo helmikuussa 2014, että muun muassa seuraavia vaikutuksia yhtenäisillä toimintamalleilla on heillä ollut havaittavissa: järjestyksenval- vojien tekemien poistojen määrä on vähentynyt, koko kauppakeskus on rauhoittunut, nuoriin liit- tyvät säännöt ovat selkeytyneet ja yhtenäistyneet sekä vuokralaisilta tulleiden valitusten määrä on vähentynyt, koska kaikille on teroitettu eri toimijoiden toimivaltuudet ja vastuut. Poistojen määrän arveltiin vähentyneet nimenomaan siitä syystä, että järjestyksenvalvojia on ohjeistettu erilaiseen vuorovaikutukseen nuorten kanssa ja mm. perusteluiden ja vaihtoehtojen antaminen vähentää nuorten vastarintaa eli tilanne saadaan ratkaistua rauhallisemmin. Kyseisessä kauppakeskuksessa on toimintamalleihin myös kirjattu mm. että lattioilla istuminen on sallittua, jos se ei aiheuta esteitä asiakkaiden kulkemiselle. Suunnitteluprosessien vaikutusten selvittäminen Kuopiossa ja Oulussa tehtiin työtä nuorten osallistumisen lisäämiseksi kauppakeskusten suunnitteluun. Hankkeen aikana opittiin, että prosessit tässä työssä ovat hyvin pitkiä – kauppakeskuksen suunnittelu alkaa kaavoittamalla kauppakeskuksen alue ja vasta useamman vuoden ja vaiheen jälkeen kauppakeskus on valmis. Prosessin alkuvaiheessa päättäjinä ovat eri ihmiset kuin prosessin keski- tai loppuvaiheessa. Tähän kiinni pääseminen ei siis ole kovin yksinkertainen asia. Ja missä vaiheessa nuorten osallistuminen olisi ylipäätään järkevää? Parasta olisi, että nuoret otet- taisiin huomioon jo aivan alkumetreistä asti, mutta käytännössä tämän toteuttaminen on vielä valtakunnallisestikin katsottuna lapsen kengissä. Kauppakeskusten nuoret -hankkeen aikana Kuo- piossa päästiin osaksi suunnitteluprosessia vasta siinä vaiheessa kun kauppakeskusta jo rakennettiin ja suunnittelu oli jo pääosin tehty (johtuen pääosin hankkeen alkamisajankohdasta) – suu- riin linjoihin esimerkiksi käytävien malleista ei enää pystytty vaikuttamaan. Lopulta vaikutuksia ei pystytty Kuopiossa selkeästi toteamaan aikaisemmin kuvatun nuorten oleskelun ja kulkemisen siirtymisen takia. Keskustan kehittämisen osalta vaikutuksia pystytään puolestaan näkemään vasta kesästä 2014 lähtien, jolloin keskustan muutos alkaa olla valmis. Oulussa puolestaan suunnitteluprosessi alkoi sinällään otollisessa vaiheessa – kaavoitus ja esimerkiksi käytävien, hissien ja vessojen paikat oli kyllä jo päätetty, mutta esimerkiksi sisustuksesta

22. 21 vastaava yritys palkattiin vasta sen jälkeen kun oululaisten nuorten toiveita ja ideoita oli jo kartoitettu. Nuorten Palvelu ry:n uusi kehittämisprojekti, Nuorten reviireillä -projekti, jatkaa Kaup- pakeskusten nuoret -hankkeen Oulussa aloittamaa työtä ja tämän raportin viimeistelyvaiheessa nuoria, kauppakeskuksen johtoa ja suunnittelusta vastaavaa on jo saatettu samaan tilaan aloit- tamaan yhteistä taivalta. Työ jatkuu edelleen, mutta silti vaikutukset ovat nähtävissä vasta ai- kaisintaan vuonna 2016. Parhaimmillaan työ antaa nuorille ja kauppakeskuksen eri toimijoille eväitä yhteiseen ymmär- rykseen jo ennen kauppakeskuksen valmistumista. Tällöin tulos tulee mahdollisesti olemaan pit- källäkin aikavälillä hyvä ja suuret ongelmat ja kommunikaatiokatkokset tullaan välttämään – työ on hyvä esimerkki ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Kauppakeskusten nuoret -hankkeessa nuorten osallistuminen suunnitteluprosessiin on samalla laventanut käsitystä osallisuudesta ja vai- kuttamisesta. Työn suuntautuessa kohti erityisesti heavy user nuoria, on sen toteuttamiseksi kehi- tetty uudenlaisia toimintamalleja, sillä nämä nuoret eivät useinkaan koe omakseen tai ole kiin- nostuneita olemassa olevista vaikuttamiskanavista. Kuitenkin juuri heavy user nuoret hyötyvät suuresti osallisuuden ja vaikuttamisen kokemuksista, sillä he eivät niitä välttämättä muilla alueilla elämässään saa. Työskentely heavy user nuorten kanssa on erilaista kuin työskentely vaikkapa shoppailija nuorten kanssa, joiden joukossa on useammin jo valmiiksi aktiivisia ja osallistuvia nuoria. Samoin heavy user nuorten tilankäyttö kauppakeskuksessa on hyvin erilaista kuin shoppaili- joilla, piipahtelijoilla tai odottelijoilla (vrt. Kuva 2). Heavy user nuorten kanssa työskentely tarjoaa ehkä haasteita, mutta se antaa myös mahdollisuuksia saada hyviä tuloksia paitsi kauppa- keskuksille, nuorisotyölle myös erityisesti (heavy user) nuorille. Nuorten hyvinvointiin voi vaikuttaa monella tavalla Kauppakeskusten nuoret -hankkeen päättymisen kunniaksi järjestettiin lopputilaisuus 26.2.2014 kauppakeskus Isossa Omenassa Espoossa. Puhujina tilaisuudessa oli monipuolisesti eri tahoja hankkeen toiminnan ajalta:  Citycon Oyj:n kiinteistökehitys- ja vastuullisuusjohtaja Marko Juhokas (alkusanat)  Kauppakeskusten nuoret -hankkeen hankevastaava Pauliina Lampela  Espoon kaupungin johtava nuorisonohjaaja Tiina Pasanen  Järjestyksenvalvojien ”minipaneeli”  Opetus- ja kulttuuriministeriöstä Kulttuuriasiainneuvos Immo Parviainen  Citycon Finland Oy:n kaupallinen johtaja (mm. Espoontori) Sanna Yliniemi  Suunnitteluyritys Aivan Oy:n muotoilija Antti Mäkelä  Nuorten Palvelu ry:n toiminnanjohtaja Jaakko Nuotio

23. 22 Lopputilaisuuden puheenvuorot kokosivat hienosti koko hankkeen työtä ja tässä tiivistetysti tilaisuuden antia. Kauppakeskusliiketoiminnan kannalta työ nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi ja kauppakeskuksen henkilökunnan sekä nuorten välisen vuorovaikutuksen parantamiseksi on paitsi tärkeä osa yhteiskuntavastuuta, myös hyödyntää liiketoimintaa. Citycon on valinnut nuoret yh- teiskuntavastuun kohteeksi, koska nuoret ovat osa heidän liiketoimintaansa ja parhaaseen tulokseen päästään kun työ koskee koko liiketoimintaa eikä ole vain erillisenä osanaan. Kauppakes- kusliiketoiminta voi osaltaan parantaa nuorten hyvinvointia keskittymällä juuri tähän osaan koko liiketoimintansa läpi. Nuorisotyön näkökulmasta puolestaan yhteistyöllä on monia mahdollisuuksia: työmenetelmien ja tiedon jakaminen on hyödyllistä. Kauppakeskuksissa paljon aikaansa viet- tävät nuoret ovat usein nuoria, jotka tarvitsisivat aikuisten tukea ja heidän hyvinvointiaan voidaan lisätä monin eri tavoin, mutta nuorisotyöllä ei vielä välttämättä ole tarpeeksi työmenetel- miä näiden nuorten tavoittamiseen. Yhteistyöllä tämä on mahdollista ja Kauppakeskusten nuoret -hankkeen kaltainen toiminta pystyy noita työmenetelmiä kehittämään ja levittämään. Suunnit- telijan silmin nuorten ideat puolestaan ovat trendien ennakoijia ja nuorilta on mahdollista kuulla monenlaisia realistisia käyttäjäkokemuksia, joiden hyödyntäminen on järkevää. Tilaisuudessa järjestyksenvalvojien ”minipaneelissa” vetäjä esitti järjestyksenvalvojille kysymyk- siä ja lisäksi yleisö kyseli heiltä aktiivisesti. Esille tuli muun muassa se, että järjestyksenvalvojat näkevät monia sellaisia asioita nuorten elämästä, joita muut tahot eivät välttämättä näe. Nuori saattaa esimerkiksi lähteä kotoaan kouluun, mutta tuleekin reppu selässä päiväksi kauppakeskukseen. Järjestyksenvalvojat näkevät lisäksi nuorisojoukon hierarkian ja toiminnan eri tavalla katsoessaan nuorten omaehtoista toimintaa ilman aikuista. Näkyväksi tulee myös nuorten poru- koiden dynamiikat ja esimerkiksi se, miten joku nuori menestyy porukassaan. Järjestyksenvalvojat kertoivat olevansa erittäin avoimia erilaisille yhteistyömahdollisuuksille ja he kokivat voivansa osaltaan vaikuttaa nuorten hyvinvointiin esimerkiksi kannustamalla nuoria omien kiinnostuksen kohteidensa tavoitteluun. Ylipäätään päivän aikana kuultiin kuinka turvallisuus on nuorille tär- keää, vaikka he eivät ehkä itse sitä ajattelekaan. Kauppakeskus voi jollekin nuorelle olla turval- lisempi paikka kuin koti. Tärkeää on myös se, että järjestyksenvalvojat kokevat olonsa turval- liseksi – turvallisuuden tunne vaikuttaa siihen, miten muiden kanssa ollaan vuorovaikutustilan- teessa. Turvallisuus on keskeinen yhteisöllisyyden osa ja monipuolinen työ takaa sen ylläpysymi- sen nuorten keskuudessa. Nuorten Palvelu ry:n toiminnanjohtaja Jaakko Nuotio päätti tilaisuuden vetämällä yhteen koko päivän ja koko hankkeen antia. ”Asiakaskohtelu on osa kasvatusta ja käyttökokemus on osa osallisuutta.” tiivistää hyvin koko Kauppakeskusten nuoret -hankkeen työn ja idean. Nuorten hyvinvointiin kuuluu useita eri palikoita ja nämä on kuvattuna Kuvassa 5 oransseissa kehää kiertävissä

24. 23 ympyröissä. Näiden ohessa puolestaan on kuvattu kyseisen hyvinvoinnin palikan tarjoajat. Täten esimerkiksi yksi nuorten hyvinvoinnin tärkeä palikka on turvallisuus ja huolenpito, jota kaupalli- sessa ympäristössä tarjoaa ydintehtävänään järjestyksenvalvojat ja vartijat. Nuorisotyö puolestaan tarjoaa hyvinvoinnille tärkeää ohjausta ja aktivoivaa tekemistä. Kuvan kautta hahmotetaan eri toimijoiden osallisuus nuorten hyvinvoinnissa erityisesti kauppakeskuksissa (tai muussa puoli- julkisessa tai julkisessa tilassa). Kuva 5. Nuorten hyvinvoinnin palikat ja niiden tarjoajat. (Mukaellen Nuotio 2014.) Kuvan keskiössä alleviivataan sitä, miten kaikkien eri toimijoiden yhteistyö on nuorten hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Asiointikohtelu on se vuorovaikutuksellinen asia, jota nuoret kokevat esimerkiksi myyjän tai järjestyksenvalvojan kanssa asioidessaan. Käyttäjäkokemus puolestaan on nuorten kokemus tilan tai palvelun käytöstä. Molemmissa, asiakaskohtelussa ja käyttäjäkokemuk- sessa, on tärkeää ottaa myös nuorten näkemykset huomioon. Asiakaskohteluun on Kauppakes- kusten nuoret -hankkeessa päästy vaikuttamaan kartoituksilla ja koulutuksilla. Edellisessä on selvitetty nuorten näkemyksiä asiakaskohtelusta ja jälkimmäisessä pyritty parantamaan tätä vuorovaikutusta. Käyttäjäkokemusta hankkeessa on puolestaan pyritty parantamaan ottamalla nuoret mukaan palveluiden ja erityisesti kauppakeskuksen suunnitteluun. Muun muassa pistorasioiden ja istumapaikkojen sijoittelun tärkeys on tullut tätä kautta esille.

25. 24 ENNAKKOLUULOT KIVENÄ YHTEISTYÖN KENGÄSSÄ Hankkeen aikana yksi isoimmista työn kokonaisuuksista on ollut eri ammattikuntien ja toimijoiden kanssa yhteistyön tekeminen. Hankevastaavan työtä voikin omalla tavallaan kuvata välittäjäai- neena olemiseksi tai tulkiksi eri ammattikuntien ja toimijoiden (ml. nuoret) välillä. Eri syistä useilla paikkakunnilla on koettu tarpeelliseksi jonkun ulkopuolisen ja puolueettoman aloitteen tekemistä yhteisen keskustelun aloittamiseksi ja eri toimijoiden yhteen saattamiseksi. Valtakunnallisena hankkeena työtä on tehty eri puolilla Suomea, mutta jokaisessa kunnassa on monia nuorisoalan ammattilaisia ja silti ulkopuolisen välittäjän apu on usein ollut tarpeen yhteistyön aloittamiseksi. Työn aikana ovat näkyväksi tulleet erilaiset ennakkoluulot ja -asenteet eri ammattikuntien ja toimijoiden välillä. Hankevastaavan pohtiessa asiaa Nuorten Palvelu ry:n sisällä tultiin keskuste- luissa siihen tulokseen, että esimerkiksi järjestyksenvalvojan ja nuorisotyöntekijän välisen yhteis- työn yhtenä esteenä saattavat olla juuri ennakkoluulot. Hyvin usein hankkeen aikana on myös huomattu nuorisotyöntekijöiden kavahtavan yhteistyötä kauppakeskuksissa, koska he pelkäävät ”palokunnan roolia” eli sitä, että heidän oletetaan tulevan paikalle sammuttamaan paloa kun ”heidän nuoret” aiheuttavat häiriöitä. Hankkeen työssä on pyritty pääsemään yli tästä ajatte- lusta ja rakentamaan yhteistyön muotoja, joissa päästäisiin pintaa syvemmälle. Jotta tämä on- nistuisi, täytyy kuitenkin ensin ymmärtää näitä ennakkoluuloja tarkemmin. Tästä syystä hankkeen loppuvaiheessa otettiin tämä aihe tarkemman tarkastelun alle ja tarkoituksena oli saada tar- kempaa tietoa olemassa olevista ennakkoluuloista. Tunnistamalla ennakkoluulot ja niiden vaikutukset yhteistyön estäjänä, on ennakkoluuloja mahdollista purkaa. Näistä asioista puhuttaessa on kuitenkin hyvä huomauttaa, että joissain paikoin valtakunnallisesti yhteistyötä järjestyksenval- vojien ja nuorisotyöntekijöiden välillä on jo olemassa hyvin tiiviisti ja kun tässä puhutaan olemassa olevista ennakkoluuloista, tiedostetaan samalla, että tilanne ei ole tällainen kaikkialla. Vaihtelua Suomen sisällä on kuitenkin hyvin paljon ja useilla paikkakunnilla yhteistyötä esimerkiksi juuri järjestyksenvalvojien ja nuorisotyöntekijöiden välillä ei ole ollenkaan. Aivan hankkeen loppuvaiheessa olemassa olevia ennakkoluuloja selvitettiin pienellä haastatte- lukierroksella, jossa haastateltiin järjestyksenvalvojia ja nuorisoalan ammattilaisia siitä, millaisena he näkevät tyypillisen vartijan tai nuorisotyöntekijän. ”Vartija haluaa säilyttää auktoriteetin pitämällä eräänlaisen kilven yllä ja kurinpidolla.” oli erään nuorisotyöntekijän mielikuva vartijoista. Toinen nuorisoalan ammattilainen oli sitä mieltä, että nuoret joutuvat helposti vartijoiden silmäti- kuiksi eikä nuorten tarvitse välttämättä kuin vähän pitää ääntä ja heidät koetaan heti häiriöksi. Samanaikaisesti eräs järjestyksenvalvoja kommentoi tyypillisen nuorisotyöntekijän katsovan joissain tilanteissa asiaa ehkä liikaakin nuorten silmin ja ylläpitävän tai pahentavan nuorten ja var-

26. 25 tijoiden tai järjestyksenvalvojien välistä vastakkainasettelua ehkä tarkoittamattaan. Tämä haas- tattelukierros oli hyvin pieni otanta toteutettuna kahdella eri paikkakunnalla eikä näitä tuloksia voi yleistää koskemaan kaikkia järjestyksenvalvojia tai nuorisoalan ammattilaisia. Haastattelun haluttiinkin olevan ensimmäinen avaus näiden ennakkoluulojen kuvaamiseksi. Järjestyksenvalvojien ja nuorisoalan ammattilaisten lisäksi hankkeen lopussa toteutettiin yhden kauppakeskuksen kartoitus, jonka aikana selvitettiin nuorten näkemyksiä asiaan. Nuorilta kysyttiin, millainen heidän mielestään on hyvä nuorisotyöntekijä, vartija tai kauppakeskus. Nuoret ku- vailivat hyvää vartijaa asialliseksi, rennoksi ja sellaiseksi joka tekee työnsä huutamatta turhaan. ”Vartijan pitää hymyillä eikä näyttää siltä kuin inhoaisi työtään.” oli erään tytön vastaus kysymykseen. Hyvän vartijan kuvailtin olevan iloinen, sopivan tiukka, asiallinen, tasapuolinen kaikille, avulias ja esimerkillään mallia näyttävä. ”Jos se sanoo jollekin, et noin ei saa tehdä, niin se ei ite sit tee sitä samaa.” kuvaili eräs tyttö. Tasapuolisen kohtelun tarve puolestaan tuli esiin toisen tytön kuvaillessa hyvää vartijaa seuraavalla tavalla: ”Ei oo koko ajan ilkee kaikille nuorille sen takii, et jotkut hölmöilee ja jotkut ei.” Hyvä vartija ei nuorten mielestä nipota turhista asioista ”Et jos vaikka kaveri naurattaa ja sä naurat kovaäänisesti ni ei heti tarvi heittää ulos, voi tulla vaikka ensin varot- taa.” ja vartijan pitäisi ymmärtää milloin nuoret eivät tarkoita toiminnallaan pahaa: ”Jos läpällä tönäisee kaveria ja kaveri tietää, et se on läpällä. Mun mielestä jos vartija näkis sen, se ei sais olla siitä, että ’Hei noin ei saa käyttäytyä, kavereita ei saa lyödä.’ Mun mielestä sen pitäis tietää, tai kattoo paremmin, et ymmärtääks se toinen.” Hyväksi nuorisotyöntekijäksi nuoret puolestaan kuvasivat ihmistä, joka on rento, asiallinen ja ei puhu liian virallisesti eikä nipota. ”Sillä pitää olla huumorintajua.” ”Osaa kattoo vähän sormien läpi” Hyvä nuorisotyöntekijä puhuu nuorelle ja on kiinnostunut nuoresta eikä puhu liian virallisesti. Lisäksi hyvä nuorisotyöntekijä osaa mennä leikkiin mukaan kun joku pyytää ja on kaikkien kaveri eikä anna kenenkään jäädä yksin. ”Sen pitää ymmärtää, et jos joku haluu pelata jotain ja sillä ei oo kaveria, et se olis sen kaa, et kukaan ei olis yksin.” Hyvä kauppakeskus on nuorten mielestä väljä ja siellä on paljon istumapaikkoja ja penkkejä, jotka ovat pehmeitä. Hyvässä kauppakeskuksessa on nuoria ja paljon kahviloita ja mukavia myyjiä. ”Nuoria ja mahdollisimman täynnä jotain kahviloita ja mukavii työntekijöitä, koska ei oo kiva sit jos on sellainen ostoskeskus, jossa ei oo mitään, jossa esimerkiks nuoret tykkäis käydä.” Hyvässä kauppakeskuksessa myyjät ovat avuliaita myös nuorille. ”Mä tykkään siitä, et jos mä oon esimerkiks ettimässä jotain ja sit kysytään, et tarviitsä apua. Se on mun mielestä tosi hyvä ele, koska mä en esimerkiks ite ikinä uskalla koskaan pyytää apua.”

27. 26 SILLÄ AIKAA KIRJASTOISSA Hankkeen varsinainen työ päättyi 28.2.2014, jonka jälkeinen aika (1.3.–31.5.2014) hankkeen työn tuloksia levitettiin uusiin ympäristöihin, kuten kirjastoihin. Kaupallisten tilojen ohella myös kirjastot ovat muodostuneet monin paikoin nuorten suosimiksi ajanviettopaikoiksi vaikka niiden, samoin kuin kauppakeskustenkin, ensisijainen käyttötarkoitus on jotain aivan muuta. Kirjastojen työntekijöiden ydintehtävä ei ole nuorten ohjaaminen ja myös tässä on monia yhtymäkohtia kauppakeskusten työntekijöiden ja järjestyksenvalvojien ydintehtävän ja nuorten kauppakeskuksissa olon lisääntymisen kanssa. Ajalla 1.3.–31.5.2014 hankkeessa aloitettiin selvitys nuorten vapaa-ajan vietosta kirjastoissa ja niitä toimintamalleja, joita kirjastoissa asian tiimoilta tällä hetkellä on olemassa. Alustavana tie- dusteluna on mm. selvitetty Suomen 22 suurimman kaupungin kirjastojen Internet-sivujen kautta kirjastojen linjaa nuoriin ja toimintamalleja nuoriin liittyen, aloitettu yhteydenpito mm. Yleisten Kirjastojen Neuvoston kanssa sekä kerätty alustavaa tiedustelutietoa kentältä eri kirjastojen toiminnasta nuoriin liittyen. Tämän hetkisten havaintojen mukaan eri kaupunkien kirjastoiden linja ja toiminta nuorten vapaa-ajan vieton suhteen eroaa toisistaan. Esimerkiksi Espoon kauppakeskus Isossa Omenassa ja kauppakeskus Entressessä on nuorille oma tilansa, jossa nuoret saavat oleilla. Monin paikoin kirjasto kuitenkin ainakin toistaiseksi ylläpitää perinteistä tiedon jakamisen tehtä- väänsä myös nuoriin liittyen. Nuorten Palvelu ry:n työ mm. kirjastomaailmassa jatkuu edelleen vuonna 2014 alkavan uuden Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Nuorten palveluasioin- tiopas ja tukimateriaali -hankkeen tiimoilta.

28. 27 LÄHTEET Lampela, Pauliina 2013. Kauppakeskus nuorten vapaa-ajan tilana. Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti. http://www.slideshare.net/NuortenPalvelu/loppuraportti-maaliskuu- 2013?from_search=1 (Viitattu 4.3.2014) Leppävuori, Mikko & Strengell, Henriikka 2013. Kohtauksista kohtaamisiin. ABC kohtaa nuoria - hankkeen loppuraportti. http://www.slideshare.net/NuortenPalvelu/kohtauksista-kohtaamisiin- abc-kohtaa-nuoria-hankkeen-loppuraportti (Viitattu 4.2.2014)

29. 28 LIITTEET Liite 1. Kartoitusten kyselylomake. Kartoituskysely nuorille vapaa-ajan vietosta ja hengailusta ______________________ tyttöjä: lukumäärä __________ iät ______________ poikia: lukumäärä ___________ iät ______________ Kysymykset esitettiin klo _______ Haastateltavan tapaamispaikka __________________ Asuinpaikkakunta tai asuinalueet______________________________________________ 1. Missä vietät vapaa-aikaasi? Kuinka paljon yleensä vietät vapaa-aikaasi näissä paikoissa? Mitä yleensä teet/teette kauppakeskuksissa? 2. Toiveita ____________ suuntaan? Tietävätkö vanhemmat /mitä mieltä vanhemmat ovat? 3. Miten henkilökunta (kassat, vartijat, siivoojat ym.) kohtelevat sinua? Miten muut asiakkaat suhtautuvat? Kerro esimerkki/tarina palvelukokemuksistasi? 4. Oletko kohdannut kauppakeskuksissa järjestyshäiriöitä? Oletko aiheuttanut itse häiriöitä? Jos olet kohdannut järjestyshäiriöitä, millaisia? Miten niihin tulisi sinun mielestäsi puuttua? 5. Vapaa sana / muut havainnot.

30. 29 Liite 2. Koulutusrunko Nuoret kauppakeskuksissa -koulutus järjestyksenvalvojille, kauppakeskusjohdolle ja liikkeiden henkilökunnalle. Kesto:  Järjestyksenvalvojat ja kauppakeskusjohto 4h (klo 8-12)  Liikkeiden henkilökunta 2h (klo 8-10) Koulutusrunko: 1) Tervetuloa ja päivän eteneminen 2) Tietopaketti - nuorista ja nuoruudesta ikäkautena - nuorista kauppakeskuksissa - nuorten ja henkilökunnan vuorovaikutuksesta 3) Learning Cafe - tyypillisten haasteellisten tilanteiden läpikäyntiä ryhmissä 4) Purku, koonti ja lopetus (liikkeiden henkilökunnan osalta) Liikkeiden henkilökunta lopettaa, järjestyksenvalvojat jatkavat 5) Syventävä tietopaketti - nuoret ja turvallisuus - kaupalliset tilat vs. nuorisotilat - mitä nuoret tarvitsevat? 6) Ennakointi esimerkkitarinan kautta - oikean elämän esimerkkitilanteen kautta mietitään vuorovaikutusta nuorten ja järjes- tyksenvalvojien välillä - ”Mitä konfliktitilanteen välttämiseksi olisi voinut tehdä toisin?” 7) Yhtenäiset toimintamallit yksikköön - rakennetaan yhtenäiset toimintamallit yhdessä järjestyksenvalvojien kanssa - kirjataan toimintamallit ylös - käytännön vinkit ja sitoutuminen 8) Koonti, palaute ja lopetus

31. 30 Liite 3. Koonti koulutuspalautteista Jokaisen kauppakeskuksissa toteutetun koulutuksen lopuksi pyysimme osallistujia arvioimaan koulutusta lomakkeeseen, jossa oli esitetty viisi väitettä ja vastaajat arvioivat näiden todenmukai- suutta. 1 = täysin eri mieltä, 2 = jonkin verran eri mieltä, 3 = no joo, en osaa sanoa, 4 = jonkin verran samaa mieltä, 5 = täysin samaa mieltä. Näiden lisäksi vastaajilla oli mahdollista kirjoittaa va- paata palautetta koulutuksesta lomakkeeseen. Seuraavasta lomakkeesta selviää palautteiden keskiarvot. KYSYMYS PALAUTTEEN KESKIARVO 1. Koulutuksessa otettiin esille oikeita kysymyksiä 4,32 2. Sain sanoa mielipiteeni koulutuksen aikana 4,71 3. Koulutuksesta on todennäköisesti hyötyä työhöni 3,82 4. Kouluttajat olivat asiansa osaavia 4,67 5. Tällainen koulutusmuoto oli asian käsittelyyn hyvä 4,32 KESKIARVO 4,35

32. 31 Liite 4. Yhtenäisten toimintamallien pohja Yhdessä tekemisen meininkiä (kauppakeskuksen nimi)  Aloite toimintamallin kehittämiselle on peräisin Nuorten Palvelu ry:n koulutuksesta ja City- con seisoo vahvasti sen takana  Tarkoituksena ei ole vähentää järjestyksenvalvojien vastuita siirtämällä niitä muille toimijoille vaan tehdä selväksi ne tilanteet, joihin järjestyksenvalvojat voivat lain puitteissa puuttua  Halutaan korostaa sitä, että muiden toimijoiden antamat huomautukset saattavat joissa- kin tilanteissa olla tehokkain tapa sekä sitä, että itse voi huomauttaa asioista vaikka järjestyksenvalvojilla siihen ei oikeutta olisikaan  Jokainen kohtaaminen on erilainen, eikä ole yhtä oikeaa tapaa toimia haasteellisissa tilanteissa. Eteneminen tilanteen mukaan on tarpeellista. Tässä on kuitenkin annettu muutamia periaatteita ja esimerkkejä, joiden mukaan (lisää kauppakeskuksen nimi) toi- mitaan.  Asenne on tärkeää: reilu puuttuminen ja mahdollisimman neutraali reagoiminen vähen- tää nuoren vastareaktiota asiasta huomauttamisen jälkeen.  Varmistetaan se, että kaikilla (kauppakeskuksen nimi) toimijoilla (järjestyksenvalvojat, vuokralaiset, huoltomiehet, kauppakeskustoimisto jne.) on sama toimintatapa, jotta voidaan taata viihtyisä, turvallinen ja siisti kaikille kauppakeskuksen asiakkaille  Halutaan myös varmistaa se, että tilanteisiin puututaan aina, kun tilanne on vielä päällä ja siihen voidaan puuttua sen sijaan, että myöhemmin valitetaan ongelmasta, johon ei voida enää puuttua tässä vaiheessa  Pelisäännöt on oltava kaikilla selvillä ja on varmistettava, että kaikki tietävät, minkälaisiin tilanteisiin järjestyksenvalvojat voivat lain puitteissa puuttua ja minkälaisiin tilanteisiin muiden toimijoiden on tarkoitus puuttua Toiminta (kauppakeskuksen nimi) Järjestyksenvalvojat:  Puuttuvat seuraaviin tilanteisiin huomauttamalla, poistamalla tai kiinni ottamalla:  Näpistys  Meluaminen  Alkoholin käyttö  Päihtyneisyys  Uhkaava käyttäytyminen  Väkivaltaisuus  Portaikossa istuminen  Sotkeminen ja roskaaminen Muut toimijat:  Muiden toimijoiden tarkoituksena olisi huomauttaa seuraavista tilanteista, tarvittaessa jär- jestyksenvalvojien avustuksella  Jatkuva ruma kielenkäyttö, kiroilu  Meluaminen  Roskaaminen, sotkeminen

33. 32 Yhteisten toimintamallien tarkoitus  Järjestyksenvalvojat jatkavat edelleen samalla tavalla työtään, mutta tarkoitus on, että kaikille on selvänä ne tilanteet, joihin he voivat ja joihin heidän täytyy puuttua  Kiinnitetään jatkossa enemmän huomioita perustelujen ja vaihtoehtojen antamiseen  (Kauppakeskuksen nimi) toimijat voivat puuttua heitä häiritseviin tilanteisiin, esimerkiksi jat- kuvaan kiroiluun penkillä suoraan heidän liikkeensä vieressä, huomauttamalla joko asian- osaisia yksin tästä häiritsevästä käytöksestä tai pyytämällä järjestyksenvalvojia mukaan tilanteeseen, kun he antavat huomautuksen asiasta  Muistetaan omalla esimerkillä mallin näyttäminen – myös henkilökunta noudattaa sovittuja sääntöjä Esimerkkitilanteita ja niiden hoitaminen:  Kasa nuoria on jo usean tunnin istunut lelukaupan ulkopuolella olevalla penkillä ja jutellut keskenään kovaäänisesti käyttäen lähes jatkuvasti kirosanoja  Järjestyksenvalvojat eivät voi puuttua tilanteeseen, sillä sopimaton kielenkäyttö ei ole riittävä peruste  Lelukaupan työntekijä käy juttelemassa nuoria kanssa ja huomauttaa asiallisesti, että oletteko tulleet ajatelleeksi, että olen ollut tässä koko päivän töissä ja kuunnellut teidän kiroiluanne, joka pidemmän päälle ei ole kovin miellyttävää ja häiritsee hänen työnte- koaan  Vaihtoehtoisesti työntekijä voi soittaa myös järjestyksenvartijoille, jotka tulevat tausta- tueksi työntekijälle, kun hän huomauttaa asiasta samalla tavalla  Huomauttaminen ei välttämättä heti toimi, mutta tullessaan samanlaisena kaikilta kauppakeskuksen toimijoilta, huomautukset toimivat tehokkaammin ja alkavat näkymään pi- demmällä aikavälillä  Asiakas on syönyt ostamansa pikaruoan penkillä ja syötyään nousee ja aikoo lähteä sii- voamatta jälkiä. Huoltomies huomaa tämän.  Sen sijaan, että huoltomies siivoaisi itse jäljet, hän voi ystävällisesti huomauttaa asia- kasta siitä, että omat roskat voisi heittää vieressä olevaan roskakoriin  Jos roskaajasta ei olla varmoja, roskat pitäisi aina itse huomatessaan ne heittää roskakoriin  Varmistetaan kaikille siisti ja viihtyisä kauppakeskus, jossa on mukava asioida ja olla töissä

Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti 2014

Du liest eine Vorschau.

Hier ansehen

Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti 2014

Weitere Verwandte Inhalte

Andere mochten auch (18)

Ähnlich wie Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti 2014 (20)

Weitere von Nuorten Palvelu ry (20)

Aktuellste (20)