Pohjoismainen Validoinnin Laatumalli
•
1 gefällt mir•125 views
Translation of NVL report
Empfohlen
Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Ähnlich wie Pohjoismainen Validoinnin Laatumalli
Ähnlich wie Pohjoismainen Validoinnin Laatumalli (20)
Mehr von Nordiskt Nätverk för Vuxnas Lärande
Mehr von Nordiskt Nätverk för Vuxnas Lärande (20)
Pohjoismainen Validoinnin Laatumalli
- 1. Nordiskt nätverk för vuxnas lärande Nationalt Videnscenter for Realkompetence POHJOISMAINEN VALIDOINNIN LAATUMALLI – kehittämishanke vuosina 2012–2013
- 2. Nordiskt nätverk för vuxnas lärande Tämä esite on hankkeen ”Quality Model for Validation in the Nordic Countries – a development project 2012–13” (Pohjois- mainen validoinnin laatumalli – kehittämishanke vuosina 2012–2013) loppuraportti. Yhteistyöhankkeeseen on osallistunut edustajia viidestä Pohjoismaasta – Islannista, Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta. Hankkeen on rahoittanut Nordplus (hanketunnus: AD-2012_1a-29038). Hanke liittyy aiempaan Nordplus-hankkeeseen ”Quality in Validation in the Nordic Countries – a mapping project” (Validoinnin laatu Pohjoismaissa – kartoitushanke) (Nordplus-tunnus: AD-2011_1a-25129) ja on sen jatkoa. Molempien hankkeiden dokumentaatio on saatavissa verkos- ta Tanskan kansallisen aiemmin hankitun osaamisen validoinnin tiedotuskeskuksen Nationalt Videnscenter for Realkompetence (www.nvr.nu) kautta osoitteesta www.viauc.dk/projekter/NVR/ aktiviteter/Sider/NordplusprojektII.aspx ja Nordiskt Nätverk för Vuxnas Lärande (NVL) -verkoston sivustolta www.nordvux.net osoitteesta www.nordvux.net/obje- ct/31989/valideringkanstyrkesbetydeligt.htm. Hankkeen ohjausryhmä: Nordiskt Expertnätverk för Validering, NVL – Nordiskt Nätverk för Vuxnas Lärande. www.nordvux.net/page/573/validering.htm Teksti: Håkon Grunnet ja Anne Marie Dahler (hankkeen vetäjät) Taitto: Lene Schaarup Paino: Lasertryk ISBN: 87 92641-02-1 2 POHJOISMAINEN VALIDOINNIN LAATUMALLI – kehittämishanke vuosina 2012–2013
- 3. SISÄLLYS Esipuhe......................................................................................................................................... 4 Hankkeen eteneminen ................................................................................................................ 7 Esitteen rakenne ........................................................................................................................ 8 Mitä teimme ensimmäisenä vuonna – 2011/2012......................................................................... 9 Mitä teimme toisena vuonna – 2012/2013................................................................................... 10 Pohjoismainen malli validointia koskevaan laatutyöhön – laadunvarmistusmalli.................... 11 Validointia koskeva laatutyö......................................................................................................... 12 Vuokaaviot.................................................................................................................................. 18 8 Laatutekijät............................................................................................................................... 19 Hankkeen yhteistyökumppanit.................................................................................................... 41 Kirjallisuutta ja linkkejä................................................................................................................ 42 Merkintöjä..................................................................................................................................... 43 3
- 4. ESIPUHE Viimeksi kuluneiden 10–15 vuoden aikana Pohjoismaissa on tehty aloitteita ja hyväksytty lakeja, joilla on pyritty varmistamaan, että jokaisella on mahdollisuus saada oma epävirallinen osaamisensa ja arkiosaamisensa validoitua ja hyväksyttyä. Pohjoismaiden välillä on suuria eroja validointityön järjestämisessä ja juurruttamisessa sekä siinä, miten kunkin yksilön aiemmin hankkiman osaamisen arviointi toteutetaan. Pohjoismaiden yhteisen edun mukaista on kuitenkin varmistaa validointityön laadukkuus. Validoinnin laadun- varmistus on ajankohtainen teema kaikkialla – niin kansallisella, pohjoismaisella kuin myös EU:n tasolla. Laadunvarmistus on esimerkiksi avainasemassa silloin, kun ratkotaan niitä aiemmin hankitun osaamisen validointiin liittyviä pohjoismaisia haasteita, jotka NVL:n validoinnin asiantuntijaverkosto on kuvannut mietin- nössään ”Challenges in the work of recognition/validation of prior learning in the Nordic countries” (Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen/validoinnin haasteet Pohjoismaissa).1 Tämän hankkeen perusolettamuksena on, että validointiin liittyvän työskentelyn läpinäkyvyyttä ja laadunvarmistusta on parannettava niiden ennakkoehtojen täyttymisen varmistamiseksi, joita aiemmin hankitun osaamisen tosiasiallinen tunnustaminen edellyttää, jotta sillä olisi vaikutusta ja merkitystä yksilöiden osaamisen validointi- mahdollisuuksien tukemisessa. Tästä syystä tämän kaksivuotisen hankkeen yhteistyökumppanit Islannista, Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta työskente- livät validoinnin laatuun ja laadunvarmistukseen liittyvien eri näkö- kohtien parissa. Hankkeen ensimmäisenä vuonna (2011–2012) keskityttiin selvittämään ja dokumentoimaan sitä, miten ja missä määrin Pohjoismaissa tehdään systemaattista työtä validoinnin laadun parissa. Laatua koskevien kuvausten ja dokumentaation yhdenmukaisuu- den varmistamiseksi kehitimme viitekehyksen validoinnin laatutyö- hön liittyvien tietojen keruuta, luokittelua ja dokumentointia varten. www.nordvux.net/page/1142/validering.htm1 4
- 5. Tätä viitekehystä kuvataan dokumentointihankkeen ”Kvalitet I Norden – et kortlægningsprojekt”2 (Laatu Pohjoismaissa – kar- toitushanke) loppuraportissa, jossa kerrotaan myös asianomais- ten viiden yhteistyökumppanin omissa maissaan suorittamasta laatutyön dokumentoinnista, jonka tulokset on koottu viiteen maaraporttiin. Varsinaista työprosessia kuvataan jäljempänä kohdassa ”Mitä teimme – 2011–2012” (sivu 9). Hankkeen toisena vuonna (2012–2013) tavoitteena oli kehittää konsepti tai malli validointia koskevaan laatutyöskentelyyn. Olim- me alusta alkaen tietoisia siitä, että vaikka Pohjoismaat ovat monin tavoin samankaltaisia (hyvinvointivaltio, järjestöjen asema työmarkkinoilla, sosiaaliset ja koulutustavoitteet, perinteet jne.), maiden välillä on myös huomattavia eroja. Eroja on luonnollisesti myös aiemmin hankitun osaamisen vali- doinnissa, validoinnissa yleensä ja työelämän ja koulutuslaitosten välisessä vuorovaikutuksessa. Onko ylipäänsä järkevää puhua yhdestä validoinnin laadunvarmistuksen konseptista ja mallista, kun otetaan huomioon se, millaisia eroja maiden, koulutusjärjes- telmien ja -tasojen ja kyseisten viiden maan validointikäytäntöjen välillä on? Me uskomme, että vastaus on ”kyllä”: Tämä on mahdollista – ja kokonaisvaltaisen yhteismallin kehittäminen validointia koskevaan laatutyöskentelyyn on ollut hedelmällistä. Hankkeen ensimmäisen vuoden aikana kävi selväksi, että validoin- tijärjestelmien, validoinnin lähestymistapojen ja institutionaalisten lähtökohtien välillä oli useita eroavaisuuksia. Toisaalta kävi myös selväksi, että oli olemassa myös samankaltaisuuksia – ei niinkään yksityiskohdissa mutta yleisellä tasolla. Yksittäisten maiden vali- dointijärjestelmissä on tunnistettavissa lukuisia yleisiä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä validointiin liittyvään laadunvarmistukseen. www.viauc.dk/projekter/NVR/aktiviteter/Sider/Nordpluspro- jekt-landerapporter.aspx 2 5
- 6. Tällaisia tekijöitä paljastui hankkeen ensimmäisenä vuonna toteu- tetun selvitys- ja dokumentointityön pohjalta, ja tämä vahvisti ole- tusta, että yhteisen mallin laatiminen validoinnin laatua koskevaan työskentelyyn on todellakin mielekästä. Termien osalta päätimme, että käytämme termiä ”validointi” – puhumme aiemmin hankitun osaamisen validoinnista ja epäviral- lisen ja arkioppimisen validoinnista. Pohjoismaissa on käytössä eri termejä. Termin ”validointi” valinnalle tässä yhteydessä on useita syitä: Ensiksikin kussakin maassa aiemmin hankitun osaamisen tun- nustamisesta/validoinnista käytettävän määritelmän kuvaaminen on erittäin laaja tehtävä, ja tehtävästä tulee entistä laajempi, kun tarkasteluun otetaan mukaan kuvaus kunkin maan lainsäädän- nöstä, käytännöistä, menettelyistä ja instituutioista. Tätä olemme pyrkineet välttämään. Toiseksi oletamme, että tämän esitteen kohderyhmä on tietoinen näistä eroavaisuuksista ja ymmärtää heti termin validointi ilman seikkaperäisiä kuvauksia ja selvennyksiä. Valitsimme hankkeemme lähtökohdaksi kanadalaisen tutkijan Joy Van Kleefin esittämän validoinnin laadun käsitteen3 . Hän hahmot- taa laaja-alaisesti sitä, miten validoinnin laatu on ymmärrettävä ja miten sitä on kuvattava ja käsiteltävä. Tämän lähtökohdan myötä lähestymme validointia ennen muuta laadun näkökulmasta. Näin ollen keskitymme laatuun ja laadunvarmistukseen emmekä niin- kään käsittele validoinnin käsitteen eri määritelmiä ja sisältöjä. 3 Ks. esim. Joy Van Kleefin artikkeli NVR-seminaaria varten, 22.4.2010: Quality in Prior Learning Assessment and Recogni- tion – a Background Paper (Laatu aiemmin hankitun osaamisen arvioinnissa ja tunnustamisessa – taustaa) (www.viauc.dk/ projekter/NVR/Documents/Kvalitetskodeks/joy%20van% 20kleef%20 quality%20paper.pdf). 6
- 7. Tarkastelemme lyhyesti laadun ja laadunvarmistuksen käsitteitä laadunvarmistusmallin esittelyn ja käyttöohjeiden yhteydessä (ks. s. 13 alkaen). Hankkeen eteneminen Kuten edellä on todettu, kaksivuotisen hankkeen etenemistä kuvataan jäljempänä. Tässä yhteydessä esittelemme lyhyesti vuosina 2012–2013 tekemäämme työtä. Kerättyämme ensimmäisenä vuonna tietoja Pohjoismaissa vali- doinnin laadunvarmistuksen parissa tehdystä työstä ja luokitel- tuamme ja dokumentoituamme näitä tietoja vaikutti siltä, että olisi järkeenkäypää jatkaa hanketta kehittämishankkeen muodossa. Näin ollen päätimme selvittää, olisiko mahdollista kehittää vali- doinnin laatutyöhön konsepteja tai malleja, joita voitaisiin kokeilla käytännössä, ja näin löytää tapoja työskennellä validoinnin laa- dunvarmistuksen parissa. Tämä kehittämistyö jaettiin kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa käsiteltiin validoinnin laadun kehittämistä. Tämä työ pohjautui hankkeen ensimmäisenä vuonna saatuihin kokemuksiin, aihetta käsittelevään teoriaan, vastaavista töistä saatuihin tietoihin ja kokemuksiin sekä yksittäisissä maissa toteutettuihin hankkeisiin. Niin ikään käytimme inspiraation lähteenä Epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen validointia koskevia eurooppalaisia4 suuntaviivoja (2009) (ks. jäljempänä). Tältä pohjalta laadittiin ehdotus validoinnin laadun yhteispoh- joismaisesta konseptista tai yhteispohjoismaisesta mallista – yleismallista. Pyrkimyksenä ei ollut kehittää kansallisia malleja, vaan tarkoitus oli, että yksittäisistä maista saaduilla kansallisilla kokemuksilla ja taustatiedoilla edesautetaan yhteisen konseptin syntyä toimialalla työskentelevien inspiroimiseksi ja validoinnin laadun kehittämiseksi. 4 www.cedefop.europa.eu/en/Files/4054_EN.PDF 7
- 8. Toisessa vaiheessa testattiin tätä laadunvarmistusmallia. Hank- keeseen osallistuneet eri maiden edustajat testasivat mallia omis- sa maissaan validoinnin parissa käytännössä työskentelevien henkilöiden kanssa. Tämä tapahtui työpajoissa ja tapaamisissa, joissa laatumallia ensin esiteltiin ja tämän jälkeen siitä keskus- teltiin ja sitä kommentoitiin. Keskustelun pohjalta malliin tehtiin muutoksia ja tarkennuksia. Näistä testeistä kerätyt kokemukset ja tulokset käsiteltiin, ja monis- sa tapauksissa ne toivat parannuksia laatumalliin. Esitteen rakenne Tämän johdantoluvun jälkeen seuraa graafinen esitys kaksivuoti- sen hankkeen etenemisestä. Siihen sisältyy viittauksia hankkeen ensimmäisenä vuonna koottuihin dokumentaatioaineistoihin, joissa on tarkempia tietoja hankkeesta. Tämän jälkeen seuraa pääluku, jossa esitellään laadunvarmistus- mallia ja annetaan ohjeita sen käyttöön. Esitteen lopussa on lyhyet esittelyt hankkeeseen osallistuneista tahoista ja kirjallisuusluettelo. Toivomme, että käsillä oleva esite on antoisa, antaa inspiraatiota ja on hyödyksi käytännössä. Mukavia lukuhetkiä! Anne Marie Dahler ja Håkon Grunnet Hankkeen vetäjät, NVR – Tanska 8
- 9. • Hankkeeseen osallistui edustajia Islannista, Norjasta, Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta • Ohjausryhmä: Expertnätverk for Validering (validoinnin asiantuntijaverkosto), NVL • Yhteistyökumppanien tapaamiset: Helsinki – Reykjavik – Kööpenhamina MITÄ TEIMME ENSIMMÄISENÄ VUONNA – 2011/2012 Syksy/talvi 2010–2011. Yhteydenotot yhteistyökumppaneihin Islannissa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa validoinnin asiantuntijaverkoston (Nordiskt Nätverk för Vuxnas Lärande) kautta Maaliskuu 2011: Aloite hankkeeseen Tanskan NVR:ltä (Nationalt Videnscenter for Realkompetence). Haetaan Nordplus-rahoitusta dokumentointihankkeeseen ”Quality in validation in the Nordic countries – a mapping project” (Validoinnin laatu Pohjoismaissa – kartoitushanke) Työkalun kehittäminen luokittelua varten Analyysityökalu laatutyön luokitteluun asianomaisissa viidessä Pohjoismaassa Kesä/syksy 2011: Hankkeelle myönnettiin rahoitus Ensin: laadun ja validoinnin laadun määrittäminen. Käytännön kokemusten kerääminen: esimerkkejä validointia koskevasta laatutyöstä yksittäisissä maissa Maaraportit viidestä Pohjoismaasta esiteltiin ja käsiteltiin päätösseminaarissa Kööpenhaminassa huhtikuussa 2012. Loppuraportointi Nordplusille elokuussa 2012. Dokumentaatio on saatavilla osoitteesta www.nvr.nu ja www.nordvux.net. Uusi kehittämishanke: ”A model for quality in Validation in the Nordic Countries – a development project” (Pohjoismainen validoinnin laatumalli – kehittämishanke), hanke käynnistyi elokuussa 2012 9
- 10. • Hankkeeseen osallistui edustajia Islannista, Norjasta, Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta • Ohjausryhmä: Expertnätverk for Validering (validoinnin asiantuntijaverkosto), NVL • Yhteistyökumppanien tapaamiset Reykjavikissa – Oslossa – Tukholmassa MITÄ TEIMME TOISENA VUONNA – 2012/2013 Elo-syyskuu 2012: Kooste hankkeen ensimmäisestä vuodesta. Toinen selvitys laadun käsitteestä validoinnissa ja validointia koskevista malleista/konsepteista. Kansainväliset, EU:n ja kansalliset työkalut/mallit, käytännöt ja politiikat Hanketapaamiset, joissa käsiteltiin validoinnin laatuun liittyvien teemojen ja validointityön hyvän laadun indikaattoreiden valintaa ja vahvistamista Validointityöhön kehitetyn laadunvarmistusmallin testaus. Testaus asianomaisissa viidessä Pohjoismaassa. Eri toimialat ja tasot yksittäisissä maissa Laadunvarmistusmallin esittely ja käsittely seminaarissa Tukholmassa toukokuun lopussa vuonna 2013. Nordplus-hankkeen hankeraportointi. Dokumentaatio on saatavilla osoitteesta www.nvr.nu ja www.nordvux.net Hanketapaamiset, joissa käsiteltiin mallin laatimista työskentelyyn validoinnin laatua koskevien teemojen ja indikaattoreiden parissa 10
- 11. POHJOISMAINEN MALLI validointia koskevaan laatutyöhön – laadunvarmistusmalli Keskiössä yksilö Seuranta Tiedotus Arviointi Edellytykset Kartoitus Dokumentointi Ohjaus Koordinointi 11
- 12. Miten laadunvarmistusmallia voidaan käyttää? Laatumalli on ensisijaisesti laadittu koulutuslaitosten käyttöön. Mai- nitut kahdeksan laatutekijää, joista laatumalli koostuu, liittyvät edel- lytyksiin, joita voidaan käsitellä koulutuslaitoksessa. Luonnollisesti lainsäädäntö, rahoitus ja kansalliset täytäntöönpanovaatimukset ovat keskeisiä validoinnin laadun kannalta. Laatumallin avulla saate- taan havaita tällaisten edellytysten olevan epäsuotuisia, mutta nämä seikat on tästä huolimatta hyväksyttävä kehyksen lähtökohdiksi. Validoinnin laatumallin rakenne ilmentää niitä lukuisia valintoja, joita hankeryhmä joutui tekemään. Laatumalli on suunniteltu käytettäväksi laadunvarmistuksessa ensisijaisesti koulutuslaitoksissa. Malli on työkalu, joka on tar- koitettu niille työntekijöille ja ammattilaisille, jotka työskentelevät validoinnin parissa käytännössä, sekä sellaisille johtohenkilöille, jotka ovat kokonaisvastuussa validoinnista ja vastuussa validoin- nista vastaavan henkilöstön toiminnasta koulutuslaitoksessa. Laatumalli on pohjoismaisen yhteistyön tulos, ja sitä on testattu eri yhteyksissä Hankeryhmä kehitti mallin yhteistyössä. Näin ollen kyse ei ole ”tanskalaisesta”, ”suomalaisesta”, ”islantilaisesta”, ”ruotsalaisesta” tai ”norjalaisesta” laadusta vaan nimenomaan yhteispohjoismai- sesta mallista. Malli voi toimia kaikissa viidessä maassa, ja sitä on testattu seuraavasti: Kukin yhteistyökumppani kyseisistä viidestä maasta testasi mal- lia omassa maassaan asiaankuuluvien henkilöiden kanssa. Laa- tumallia esiteltiin työpajoissa ja tapaamisissa validoinnin parissa työskenteleville ja muille asiaankuuluville henkilöille ja sen sovel- lettavuudesta, parannuksista ja lisäyksistä keskusteltiin. Testaus suoritettiin eri koulutustasoilla ja eri painopistein viidessä hank- keeseen osallistuneessa maassa: VALIDOINTIA KOSKEVA LAATUTYÖ Laatumallin soveltamisala, käyttö, painopiste ja kohderyhmät 12
- 13. • Norjassa on keskitytty tarkastelemaan pitkää korkea-asteen koulutusta. Huomio kohdistui erityisesti erivapauksiin. • Islannissa on keskitytty toisen asteen koulutukseen ja aikuis- koulutukseen eli kansallisen tutkintojen viitekehyksen (National Qualifications Framework, NQF) tasoon 3 ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (European Qualifications Framework, EQF) tasoon 4. • Ruotsissa on keskitytty ammatilliseen koulutukseen ja teollisuuteen/teollisuusjärjestöihin liittyviin koulutusohjelmiin. • Suomessa on keskitytty ammatilliseen koulutukseen, aikuis- koulutuksen tasoon 4 kansallisessa tutkintojen viitekehykses- sä (NQF) ja eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä (EQF). • Tanskassa on keskitytty kolmanteen sektoriin ja ammattiliittoihin (3F). Laatua – miten? Kuten kartoitushankkeista kävi ilmi, validoinnin laadunvarmis- tukseen vaikuttaa suuri joukko eri tekijöitä, joihin kuuluvat muun muassa lainsäädäntö, politiikka, rahoitus, laitosten välinen yhteis- työ ja sidosryhmien välinen yhteistyö. Lisäksi on tärkeää, että työntekijöillä, jotka ammatissaan työsken- televät validoinnin parissa, on tarvittava kompetenssi ja pätevyys työn ammattimaiseen suorittamiseen ja luotettavien ja perusteltu- jen menetelmien hyödyntämiseen. Niin ikään on ensiarvoisen tär- keää, että työ suoritetaan eettisesti oikealla tavalla vastuullisesti ja huolellisesti sekä selkeiden ja läpinäkyvien menettelyiden mukaan. Mielestämme vähintään seuraavat kolme laadunvarmistukseen liittyvää tekijää on otettava huomioon: 13
- 14. Organisaation laadun varmistaminen - Laitoksen työtä aiemmin hankitun osaamisen validoinnin parissa lähestytään kokonaisvaltaisesti - Laaditaan arvioita, annetaan palautetta ja tehdään parannusaloitteita kaikilla tasoilla Arvioinnin laadun varmistaminen - Käytetään selkeitä kriteereitä - Menetelmävalinnat perustellaan - Laaditaan arviointi- ja dokumentointikäytäntö Menettelyn laadun varmistaminen - Vastuut ja työtehtävät jaetaan selkeästi (kuka tekee mitä, milloin ja kenelle?) - Asioita esitellään ja niistä tiedotetaan (verkkosivustot, esitteet, sähköpostit/kirjeet jne.) - Tiedot arkistoidaan ja asiakirjoja käsitellään ammattimaisesti Kun näitä näkökohtia verrataan eurooppalaisissa suuntaviivois- sa (2009)5 annettuihin ohjeisiin, saadaan mittava valikoima vali- doinnin laadunvarmistuksessa huomioitavia tekijöitä. Olemme valinneet huolella kahdeksan tekijää tai huomionkohdetta, jotta laatutyöhön luomamme lähestymistapa olisi helposti käsiteltä- vissä. Nämä kahdeksan laatutekijää liittyvät kukin erikseen lukuisiin laatuindikaattoreihin, jotka on otettava huomioon. Uskomme, että tällä tavalla validoinnin laadunvarmistus saadaan parhaalle mahdolliselle tasolle. 5 CEDEFOP. (2009). European Guidelines for validating non-formal and informal learning. (Epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen validointia koskevat eurooppalaiset suunta- viivat) www.cedefop.europa.eu/EN/about-cedefop/projects/ validation-of-non-formal-and-informal- learning/european- guidelines.aspx (erityisesti s. 23 alkaen) 14
- 15. Mitä kohderyhmillä tarkoitetaan – kuka voi käyttää laadunvarmistusmallia? Laatumalli on työkalu, joka on tarkoitettu koulutusta/neuvon- taa antavien laitosten ja muiden validoinnin parissa toimivien laitosten johtohenkilöille ja työntekijöille. Mallia voidaan soveltaa esimerkiksi validointia käyttävissä yrityksissä. Tämä merkitsee sitä, että malli on tarkoitettu laadunvarmistukseen niin organi- saatiotasolla, menettelytasolla kuin ohjaus- ja arviointitasoilla. Mukauttaminen paikallisiin olosuhteisiin Laatumalli on yleinen ja kokonaisvaltainen malli validointia koske- vaan laatutyöhön ja laadunvarmistukseen. Malli voidaan mukaut- taa paikallisiin olosuhteisiin. Varsinainen arviointi ja virallinen tunnustaminen eivät esimerkiksi ole osa validointityötä kaikissa koulutuslaitoksissa ja kaikissa yhteyksissä. Ne eivät kuulu vali- dointiin muun muassa kolmannella sektorilla, jossa painopiste on tiedotuksessa, ohjauksessa ja kartoituksessa. Työskentely laatumallin mukauttamisen parissa on myös laatutyöskentelyä. Laatumalli on tarkoitettu dynaamiseksi työkaluksi, jota mallin käyttäjät voivat muuttaa, ja siksi malli, vuokaaviot, laatutekijät ja laatuindikaattorit ovat ladattavissa NVR:n eli Tanskan kansalli- sen aiemmin hankitun osaamisen validoinnin tiedotuskeskuksen (Nationalt Videnscenter for realkompetence) verkkosivustolta osoitteesta www.nvr.nu. Miten laatumallin kanssa työskennellään? Laatumallissa on kahdeksan laatutekijää, joista jokainen kytkeytyy useisiin laatuindikaattoreihin. Laadunvarmistukseen liittyvä työpro- sessi rakentuu perusteellisesta ja systemaattisesta työstä kunkin laatutekijän parissa ennalta määrätyssä tahdissa. Laatutekijöitä ja niihin liittyviä laatuindikaattoreita on jatkuvasti tutkittava tarkoin, jotta niitä on mahdollista parantaa. Tarkasteluun liitettäviä indi- kaattoreita on mahdollista – ja suositeltavaa – lisätä tai vähentää sen mukaan, miten validointityö laitoksessa edistyy ja miten se on juurtunut osaksi laitoksen muuta toimintaa. Tämä tarkoittaa sitä, että ne työntekijät, jotka työskentelevät käytännössä validoinnin parissa, toteuttavat laadunvarmistuksen. 15
- 16. Tällä tavoin laadunvarmistuksesta tulee osa kaikkien validointiin liittyvien olosuhteiden ammattimaista, toistuvaa ja systeemistä tarkastusta. Laadunvarmistuksen ymmärtämisessä on kaksi olennaista seik- kaa: Ensinnäkään laadunvarmistusta ei tule pitää muistilistana, jonka kohdat käydään läpi, rastitaan yli ja sitten pistetään syrjään. Laadunvarmistuksen tulee olla dialoginen, kiertävä ja toistuva prosessi, jossa validoinnin edellytyksiä, rutiineja ja menetelmiä arvioidaan ja uudelleenarvioidaan jatkuvasti: Teemmekö oikeita asioita? Teemmekö oikeat asiat riittävän hyvin? Toisekseen valitut laatutekijät eivät voi riippua yksinomaan kou- lutuslaitosten validoinnin parissa työskentelevästä henkilöstöstä. Kyse on asioista, jotka on nähtävä laajemmassa yhteydessä, nimittäin osana koko organisaation toimintatapaa. Laatutekijöihin vaikuttaa myös se, miten organisaatio toimii yhdessä ympäristön muiden toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että organisatoriset näkökohdat on otet- tava prosessissa huomioon, ja näin ollen johdon on osallistut- tava laadunvarmistusprosessiin. Yksittäinen validoinnin parissa työskentelevä henkilöstön jäsen ei pysty suoriutumaan koko tehtävästä yksin. Käytännössä prosessi alkaa yhden laatutekijän valinnalla (ks. jäl- jempänä). Tämän jälkeen käytetään ”vuokaaviota” (ks. jäljempänä) prosessin hallintaan ja osallistujien ohjaamiseen indikaattorista toiseen. Vuokaaviota voidaan myös käyttää laadunvarmistustyön dokumentaationa. Tällöin kaavioon on mahdollista lisätä paran- nusaloitteita koskevia päätöksiä ja kysymyksiä siitä, miten ja kenen toimesta parannuksia toteutetaan vuodesta toiseen. Teksti etenee seuraavasti: • Annetaan esimerkki laadunvarmistusprosessissa käytettävästä vuokaaviosta (sivu 18) 16
- 17. • Esitetään asianomaiset kahdeksan laatutekijää siten kuin ne ilmenevät laadunvarmistusmallin graafisesta esityksestä (sivu 20) • Käydään läpi kyseiset kahdeksan laatutekijää (s. 20 alkaen) - Ensin kuvataan lyhyesti jokaista laatutekijää - Tämän jälkeen kuvataan kuhunkin tekijään liittyviä laatuindikaattoreita - Lopuksi kuvataan lyhyesti kokemuksia, joita saatiin, kun laadunvarmistusmallia testattiin yksittäisissä maissa. Nämä kokemukset voivat myös toimia esimerkkeinä siitä, miten laadunvarmistusmallin kanssa voidaan työskennellä. 17
- 18. Laatuindikaattori Miten voimme kehittää validoinnin laatua tämän indikaattorin osalta? 18
- 19. Keskiössä yksilö Kartoitus Tiedotus Arviointi Edellytykset Seuranta Dokumentointi Ohjaus Koordinointi 8 LAATUTEKIJÄT 1. TIEDOTUS 2. EDELLYTYKSET 3. DOKUMENTOINTI 4. KOORDINOINTI 5. OHJAUS 6. KARTOITUS 7. ARVIOINTI 8. SEURANTA 19
- 20. 20
- 21. Ohjaus Koordinointi 1. TIEDOTUS Keskiössä yksilö Kartoitus Tiedotus Arviointi Edellytykset Seuranta Dokumentointi Validointia koskeva tiedotus on validoinnin laadun kehittämisessä keskeinen tekijä. Tämä koskee sekä tiedotusta, jota annetaan vali- doinnin kohderyhmään mahdollisesti kuuluville yksilöille, että tiedo- tusta, jota saadaan muilta sidosryhmiltä ja yhteistyökumppaneilta. Tiedotuksen on vastattava kysymyksiin kuka, mitä, miksi, miten, missä ja milloin. Erittäin tärkeätä on se, että tiedotus tapahtuu helposti ymmärrettävällä ja selkeällä kielellä ja tiedotusta on saata- vissa aina tarvittaessa. 21
- 22. TIEDOTUS – laatuindikaattorit • Tiedotus on helposti ymmärrettävää ja mukautettu kohderyhmälle • Validointia koskevaa tiedotusta on saatavilla Internetistä ja myös muissa muodoissa – tiedotus on mukautettu kohderyhmälle • Kohderyhmään otetaan yhteyttä validointia koskevan tiedotuksen antamiseksi • Tiedotus on dialogista, mikä tarkoittaa sitä, että on mahdollista esittää kysymyksiä • On selvää, keitä validointi koskee ja mihin validointi voi kunkin yksilön kohdalla johtaa • Selitetään, mitä validointi tarkoittaa • Tiedotukseen sisältyy aina tiedot siitä, millaisia ajankäyttöön, työpanokseen ja menettelytapoihin liittyviä odotuksia hakijaan kohdistuu • Hakijalle kerrotaan selvästi validoinnin kustannuksista • On selvää, keneltä hakija tai yhteistyökumppani saa halutessaan lisätietoja • Henkilöillä, jotka vastaavat tiedotussivuston, tiedotusmateri- aalien jne. laadinnasta, on hyvä käsitys validoinnista ja heillä on tiedotusmateriaalien laadinnassa tarvittavaa osaamista. • Saatavilla on validointia koskevaa tiedotusta, joka on mukautettu muun muassa sidosryhmien ja yhteistyö- kumppanien tarpeisiin. 22
- 23. • Kokonaisvaltaisesta ”markkinointisuunnitelmasta” voi olla hyötyä • Ihmisille on usein vaikeaa selittää, mitä validointi on. On hyvä käyttää yksinkertaisia selityksiä ja malleja. • Hakijaa motivoi se, jos tiedotuksesta käy selvästi ilmi, mitä hyötyä hänelle voi olla validoinnista, esimerkiksi uran ja palkan kannalta. • Tiedotuksessa tulee painottaa työelämästä saatuja taitoja ja kompetensseja eikä ainoastaan koulutustavoitteita ja koulutussuunnitelmia • Ihmiset eivät useinkaan pyydä tietoa siksi, että he eivät tiedä, mitä kysyä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että he eivät tarvitsisi tietoa. • On hyvä tarkistaa kieliasu ja kielen ymmärrettävyys hakijoilta ja yhteistyökumppaneilta TIEDOTUS – kokemukset 23
- 24. Ohjaus Koordinointi 2. EDELLYTYKSET Keskiössä yksilö Kartoitus Tiedotus Arviointi Edellytykset Seuranta Dokumentointi Validoinnin laatu riippuu myös niiden viitekehysten ja edellytysten laadusta, jotka yksittäisessä laitoksessa määrittävät validoinnin toteutumista. Edellytyksillä tarkoitetaan esimerkiksi validointityös- kentelyn sääntelykehystä, toimialaa koskevia kansallisia ja paikalli- sia politiikkoja, validointitoiminnan mahdollista rahoitusta ja rahoi- tustapoja, sitä, miten yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa on järjestetty, ja sitä, perustuuko validointi tunnettuihin normeihin tai kompetenssikriteereihin. Yksittäisten laitosten validointikäytännön viitekehystä määrittäviä edellytyksiä ei välttämättä ole mahdollista muuttaa, mutta sitä voidaan kuitenkin pohtia, miten nämä edellytyk- set vaikuttavat validointien laatuun. 24
- 25. • Validoinnin toteuttamiselle on olemassa oikeudellinen (tai muu vastaava) perusta • Validoinnissa käytetään käsitteitä ja termejä, jotka ovat yleisesti hyväksyttyjä ja noudattavat suuntaviivoja ja normeja • Validointitoiminnalle on saatavissa rahoitusta – kokemukset • On suositeltavaa, että kriteerit ja normit tehdään ymmärrettäviksi työpaikan näkökulmasta • Arvioinnit perustuvat normeihin/kriteereihin • Normit/kriteerit kytkeytyvät kansalliseen tutkintojen viitekehykseen • On selvää, mitä prosessin ulkopuoliset sidosryhmät ovat ja mitä tehtäviä niillä on • Rahoituksen osalta selvitys ja arviointi on erotettava toisistaan EDELLYTYKSET – laatuindikaattorit 25
- 26. Ohjaus Koordinointi 3. DOKUMENTOINTI Keskiössä yksilö Kartoitus Tiedotus Arviointi Edellytykset Seuranta Dokumentointi Validoinnin laatu perustuu osaltaan myös siihen, miten validointipro- sessi dokumentoidaan validoinnin osittain tai kokonaan suorittavan laitoksen sisällä. Esimerkiksi keskustelujen, sopimusten ja aikataulu- jen dokumentoinnin avulla voidaan vahvistaa sisäisiä työskentelyta- poja ja prosessin koordinointia, minkä lisäksi dokumentoinnilla turva- taan hakijan prosessin asianmukaista etenemistä. – hallinnolliset menettelyt 26
- 27. • Käytössä on hallinnollisia järjestelmiä ja menettelyjä • Jokainen validointiprosessin vaihe dokumentoidaan • Dokumentointi on yksiselitteistä ja selkeää – kokemukset • Yhteistyö validoinnin parissa työskentelevän henkilöstön ja hallintohenkilöstön välillä on tärkeää: Kuka tekee mitä? Menettelyjen, suuntaviivojen ja työprosessien tulee olla selkeitä. • Sisäiset arvioinnit, joihin koulutuslaitoksen asianmukaiset osapuolet (mukaan lukien johtaja) osallistuvat, ovat tärkeitä parannusten aikaansaamiseksi • Aiemmin hankitun osaamisen validoinnista myönnettävillä sertifikaateilla on oltava sama asema kuin virallisilla sertifikaateilla tai todistuksilla • Hallinnollisia menettelyjä / dokumentointia arvioidaan • Ulkopuolisilla arvioinneilla – käyttäjien/kansalaisten kriittisellä katseella – varmistetaan joustavuus ja parannukset DOKUMENTOINTI – hallinnolliset menettelyt – laatuindikaattorit 27
- 28. Ohjaus Koordinointi 4. KOORDINOINTI Keskiössä yksilö Kartoitus Tiedotus Arviointi Edellytykset Seuranta Dokumentointi Koordinoinnin ja yhteistyön avulla varmistetaan, että validoinnin parissa työskentelevä henkilöstö kehittyy ja soveltaa menetelmiä, suorittaa arviointeja ja tekee päätöksiä ammattimaisessa ympäris- tössä. Näin voidaan varmistaa, että henkilöstön kompetenssit ovat hyvällä tasolla, ja tällä tavoin tuetaan yksilön oikeuksien toteutumista ja kunnioittamista. Koordinoinnin avulla varmistetaan myös se, että yksilöitä kohdellaan tasavertaisesti, oikeudenmukaisesti ja sääntöjen ja määräysten mukaisesti. 28
- 29. • Laitoksella on validoinnin koordinaattori • Yksilöiden validointi alkaa yhdessä ja samassa asiointipisteessä • Koordinointia tuetaan, ja siihen on olemassa selkeät johdon ohjeet • Koordinointi on läpinäkyvää – kokemukset • Ryhmässä tehtävä yhteistyö vahvistaa koordinointia • Verkostot vahvistavat koordinointia • Yhteistyö muiden laitosten/organisaatioiden kanssa vahvistaa koordinointia • Validointihenkilöstöllä on aikaa ja resursseja ryhmätyöskentelyyn • Validoinnin ammattilaisilla on aikaa ja resursseja ryhmätyöskentelyyn • Koordinointi on johdonmukaista, ja tehtävänjako on selkeä • Johdon tuki ja johdon mukanaolo vahvistavat koordinointia KOORDINOINTI – laatuindikaattorit 29
- 30. Ohjaus Koordinointi Keskiössä yksilö Kartoitus Tiedotus Arviointi Edellytykset Seuranta Dokumentointi Ohjaus on yksilön kannalta ensiarvoisen tärkeää. On olennaista, että tunnustamista ja validointia hakevan yksilön ohjaus perustuu positiiviseen ja kuuntelevaan lähestymistapaan. Lasi on aina puoliksi täysi. Yksilöä on tuettava ja ohjattava validoinnin kaikkien prosessien läpi, ja ohjauksen tulee kuulua kiinteästi kaikkeen validointitoimintaan. 5. OHJAUS 30
- 31. • Ohjauksella helpotetaan yksilön kompetenssien visualisoimista • Neuvojilla on koulutus validoinnin suorittamiseen. • Ohjaus on kiinteä osa validointiprosessin kaikkia vaiheita • Ohjauksen ammattilaiset kehittävät kompetenssejaan/ taitojaan – kokemukset • On tärkeää keskustella siitä, miten ohjaus tulee osaksi validointiprosessin kaikkia vaiheita • On olennaista keskustella siitä, miten ohjaus ja validointi integroidaan • Ohjaus on kuuntelevaa, ammattitaitoista ja puolueetonta • Ohjauksella tuetaan yksilön oikeuksia; yksilölle voidaan esimerkiksi kertoa valitusjärjestelmästä • Ohjaus perustuu tunnustettuihin ohjausmenetelmiin • Ohjaus on realistista, esimerkiksi suhteessa käsiteltävään kysymykseen, mikäli validoinnista on yksilölle hyötyä • Ohjauksessa annetaan tietoa validoinnin mahdollisista tuloksista • On tärkeää, että ohjausmenetelmistä keskustellaan ohjaus- ja validointiryhmissä OHJAUS – laatuindikaattorit 31
- 32. Ohjaus Koordinointi Keskiössä yksilö Kartoitus Tiedotus Arviointi Edellytykset Seuranta Dokumentointi Yksilön kompetenssien kartoitus – dokumentointi – on eräänlainen kehitysprosessi. Prosessissa käytettävillä menetelmillä ja niihin liit- tyvällä ohjauksella pyritään muodostamaan tarkka ja kattava kuva yksilön kompetensseista. Yksilö on itse vastuussa prosessista, ja sen tulosten on oltava päteviä – yksilön kompetenssit tehdään näkyviksi 6. KARTOITUS 32
- 33. • Yksilö on vastuussa prosessista • On ehdottoman selvää, miten dokumentaatio määritellään • Dokumentointinormit ovat selkeät • Dokumentointiprosessi on kohdennettu • Prosessissa käytetään monia eri menetelmiä • Dokumentointiprosessi on dialoginen – kokemukset • Dokumentointi edellyttää tukea ja tarkkaa ohjausta • Eri dokumentointimenetelmät tuottavat erilaisia käsityksiä tiedoista ja kyvyistä • Dokumentointimenetelmissä kuvastuvat hakijan kompetenssit • Dokumentointi voidaan toteuttaa ryhmissä • Dokumentaation merkityksellisyyttä arvioidaan avoimesti (ennakkoluulottomasti) • Dokumentointiprosessissa on saatavilla ohjausta ja tukea • Monien (erilaisten) dokumentointimenetelmien käyttö voi vaatia paljon resursseja • Yksilön kannalta voi olla vaikeaa olla vastuussa prosessista, joka on hänelle tuntematon KARTOITUS – laatuindikaattorit 33
- 34. 34
- 35. Ohjaus Koordinointi 7. ARVIOINTI Keskiössä yksilö Kartoitus Tiedotus Arviointi Edellytykset Seuranta Dokumentointi Arviointi koskee yksilön epävirallisen ja arkioppimisen kautta hankkimaa osaamista. Päätöksellä on oikeudellinen asema ja se vaikuttaa yksilön jatkokoulutukseen ja työuraan. Arvioinnin loppu- tulokseen vaikuttavat muut validointiprosessin laatutekijät. Arvioinnin laatu riippuu validointihenkilöstön laadusta, luotettavuudesta, puolueettomuudesta ja kompetenssista. 35
- 36. ARVIOINTI – laatuindikaattorit • Käytettävissä on useita eri menetelmiä • Triangulaatio – käytetään eri menetelmien yhdistelmää • Menetelmävalinnat vaihtelevat yksilön ja hänen osaamisensa mukaan • Arviointikriteerit ovat selkeät ja helposti ymmärrettävät • Arvioinnit ovat päteviä • Arvioinnit ovat oikeudenmukaisia • Arvioijia voi olla kaksi • Arviointi on läpinäkyvää ja avointa • Arviointiprosessi on nähtävä yksilön oppimistapahtumana • Arvioijien / validoinnin ammattilaisten tulee jatkuvasti kouluttautua ja kehittää kompetenssejaan • Validointi- ja arviointiprosessin fyysiset puitteet 36
- 37. • Arvioinnit perustuvat useimmiten useisiin eri menetelmiin • Arviointikriteerit on selitettävä, ja termejä on mukautettava hakijan/yksilön mukaan • Mitä korkeampi koulutus hakijalla on, sitä enemmän arviointi perustuu kirjalliseen dokumentaatioon • Arviointi on usein ”yksinäinen” prosessi – tämä johtuu siitä, että resursseja ei ole riittävästi ryhmätyöskentelyyn ja verkostoitumiseen • Validointihenkilöstöllä ei aina ole riittävästi tietoa validoinnista • Validoinnin ammattilaisten koulutusta ja kompetensseja on kehitettävä ARVIOINTI – kokemukset 37
- 38. Ohjaus Koordinointi Keskiössä yksilö Kartoitus Tiedotus Arviointi Edellytykset Seuranta Dokumentointi Seuranta kohdistuu yksittäiseen hakijaan (yksilöön) ja koko validoin- tiprosessin kehittymiseen ja parantumiseen. Yksilöllä on halutessaan oikeus valittaa ja oikeus ohjausta sisältävään seurantaan validoinnin jälkeen. Osana laadunvarmistusta laitos ja validoinnin ammattilaiset ovat velvollisia arvioimaan prosessia jatkuvasti ja tekemään siihen parannuksia. 8. SEURANTA 38
- 39. • Tulokset (hyväksyntä, lyhennys tai vapautus) luovutetaan hakijalle • Käytössä on valitusjärjestelmä • Valitusjärjestelmä toimii • Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen/validoinnin seurauksena hakijat pääsevät koulutukseen, saavat työtä tai saavuttavat muita ulkoa annettuja tavoitteita • Seurantasuunnitelma on olemassa • Validointitoiminnan arvioinnit toteutetaan tunnustettujen suuntaviivojen kuten eurooppalaisten suuntaviivojen mukaisesti - Ulkopuolinen arviointi - Sisäinen arviointi • Validointitoimien parissa tehdään yhteistyötä (esim. on olemassa verkostoja) SEURANTA – laatuindikaattorit 39
- 40. • On tärkeää, että yksilöitä seurataan ja heille annetaan ohjausta ja muun muassa koulutussuosituksia. • Seurantasuunnitelma, mukaan lukien tukimahdollisuudet (taloudelliset) • On tarpeen käyttää useita eri viestintäalustoja ja mukautua hakijoiden viestintätapoihin (sähköposti, tekstiviestit, Internet, Facebook) • Arvioinnit ovat osa laitosten yleisarviointeja eikä niitä ole nimenomaisesti tarkoitettu validointitoiminnan arviointiin • Validointitoimien systemaattista arviointia ja laadun- varmistusta ei aseteta etusijalle resursseja jaettaessa • Ulkopuolinen yhteistyö (verkostot) ja sisäiset ryhmät ovat hyvin palkitsevia ja parantavat laatua. Tällainen toiminta ei aina ole toteutettavissa resurssien riittämättömyyden takia. SEURANTA – kokemukset 40
- 41. • Islanti: Validoinnin asiantuntija Haukur Hardason, Frædslumidstöd, Reykjavik. (Koulutuspalvelukeskus) Sähköposti: haukur@frae.is – Verkkosivusto: www.frae.is • Norja: Vanhempi neuvonantaja Camilla Alfsen, Vox, Oslo – Nationalt Fagorgan for Kompetansepolitikk Sähköposti: Camilla.Alfsen@vox.no – Verkkosivusto: www.vox.no • Ruotsi: Pär Sellberg, Myndigheten for yrkeshögskolan, Västerås. (Ruotsin kansallinen korkea-asteen ammatillisen koulutuksen virasto) Sähköposti: Par.Sellberg@yhmyndigheten.se – Verkkosivusto: www.myh.se • Suomi: Eurooppalaisen koulutuspolitiikan asiantuntija Anni Karttunen, Savon Koulutuskuntayhtymä, Kuopio Sähköposti: anni.karttunen@sakky.fi – Verkkosivusto: www.sakky.fi • Tanska: Lehtori Anne Marie Dahler ja neuvonantaja Håkon Grunnet, Nationalt Videnscenter for Realkompetence, Aarhus (Tanskan kansallinen aiemmin hankitun osaamisen validoinnin tiedotuskeskus) Sähköposti: Anmd@ucl.dk – hagr@viauc.dk – Verkkosivusto: www.nvr.nu HANKKEEN YHTEISTYÖKUMPPANIT 41
- 42. Kirjallisuus Grunnet, Håkon: Kvalitet i annerkendelse af realkompetencer, teoksessa: ”Anerkendelse af realkompetencer – en grundbog”. toim. K. Aagaard ja A. M. Dahler (ViaSystime, Aarhus, Køben- havn 2010). Van Kleef, J.: Kvalitet i vurdering og anerkendelse af realkom- petencer, teoksessa: ”Anerkendelse af realkompetencer – en antologi”. toim. K. Aagaard ja A. M. Dahler (ViaSystime, Aarhus, København 2011). Teoksessa on laaja kirjallisuusluettelo. Van Kleef, J.: PLAR: Finding Quality in the Dynamics of Social Practice. PLAIO, Prior Learning Assessment Inside out, vuosi- kerta 1, numero 2, 2012. Tämän hankkeen puitteissa ei ole mahdollista esittää edes likimain edustavaa luetteloa laatua ja validointia käsittelevästä oheiskirjallisuudesta. Sen sijaan me kannustamme lukijaa laatumallin aktiivisena käyttäjänä laatimaan itselleen luettelon validointityössä käytettävästä kirjallisuudesta. Linkit CEDEFOP. (2009). European Guidelines for validating non-for- mal and informal learning. (Epävirallisen oppimisen ja arkioppi- misen validointia koskevat eurooppalaiset suuntaviivat) www.cedefop.europa.eu/EN/ about-cedefop/projects/validation- of-non-formal-and-informal- learning/european-guidelines.aspx Joulukuun 20. päivänä 2012 annettu NEUVOSTON SUOSITUS epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista (2012/C 398/01) http://eur-lex.europa.eu/LexuriServ/LexuriServ.do?uri=oJ:C:201 2:398:0001:0005:FI:PDF Kleef, Joy Van (2010). Quality in Prior Learning, Assessment and Recognition. A Background Paper. www.viauc.dk/projek- ter/NVR /Documents/Kvalitetskodeks/joy%20van%20kleef%20 quality%20paper.pdf MYH – Myndigheten för yrkeshögskolen (2012). Kriterier och riktlinjer för validering av reell kompetens (yH 2012/428) (Ks. www.valideringsinfo.se) KIRJALLISUUTTA JA LINKKEJÄ 42
- 43. MERKINTÖJÄ 43
- 44. Nordiskt nätverk för vuxnas lärande 6614·ILH·06.15 Nationalt Videnscenter for Realkompetence