Diese Präsentation wurde erfolgreich gemeldet.
Die SlideShare-Präsentation wird heruntergeladen. ×

Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012

Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Wird geladen in …3
×

Hier ansehen

1 von 33 Anzeige

Weitere Verwandte Inhalte

Diashows für Sie (18)

Anzeige

Ähnlich wie Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012 (19)

Weitere von Nina Eskola-Salin (20)

Anzeige

Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012

  1. 1. Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Nina Eskola TopLaaja hankkeiden valtakunnallinen koordinaattori TtM, projektipäällikkö Pirkanmaan ammattiopisto Åkerlundinkatu 8, 33100 Tampere Puh. 050 5761553 nina.eskola@pirko.fi http://toplaaja.purot.net/ http://toplaaja.wikispaces.com/
  2. 2. Kokeilua kohta neljä vuotta Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Lupa kokeilla ja todeta, mikä toimii ja mikä taas ei! Nina Eskola, Laajennetun työssäoppimisen kokeilut http://toplaaja.purot.net
  3. 3. 2008 rahoitusta saaneet kokeiluhankkeet 1) Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia 2) Hyria koulutus 3) Kainuun maakunta –kuntayhtymä, Kainuun ammattiopisto 4) Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU 5) Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 6) Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä (PIRKO) 7) Länsirannikon Koulutus Oy WinNova 8) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin ammattiopisto 9) Inveon - Östra Nylands yrkesinstitut 10) Koulutuskeskus Sedu 11) YA! - Yrkesakademin i Österbotten 12) TTS 13) Turun Ammattiopistosäätiö 14) Turun kaupunki 2009 rahoitusta saaneet uudet kokeiluhankkeet 15) Sastamalan koulutuskuntayhtymä 16) Helsingin Kaupunki 17) Koulutuskeskus Tavastia 18) Vantaan kaupunki - Vantaan ammattiopisto Varia 19) Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä 20) Salon seudun koulutuskuntayhtymä 21) Koulutuskeskus Salpaus 2010 rahoitusta saaneet uudet kokeiluhankkeet 22) Savon ammatti- ja aikuisopisto 23) Oulun seudun ammattiopisto 24) Jyväskylän ammattiopisto 25) Invalidisäätiön Keskuspuiston ammattiopisto Nina Eskola http://toplaaja.wikispaces.com/
  4. 4. Valtakunnallinen koordinointi: Opetus- ja Opetushallitus kulttuuriministeriö Valtakunnallinen koordinointi Tiimileaderit 25 koulutuksen järjestäjää hankkeineen
  5. 5. Tuloksena malleja työssäoppimisen laajentamisesta Koko ryhmille Yksittäisille opiskelijoille Koko ryhmällä yhtä paljon työssäoppimista Opiskelijan tarpeista ja lähtökohdista Koko ryhmällä työssäoppimista 1–52 viikkoa suunniteltu yksilöllinen työvaltainen polku: enemmän kuin tutkinnon perusteissa  Nopeutetut polut määritelty minimimäärä on  Hitaampaan tahtiin etenevät Työssäoppiminen sijoittuu yleisimmin koko  Erityisesti tuetut polut opiskeluajalle:  Aiemmin keskeyttäneet opiskelijat eli palaajat  Yleensä orientoivia jaksoja 1. lukuvuonna  Yritysyhteistyöhön perustuvat polut  Pitkät työssäoppimisjaksot painottuvat 2. ja 3. lukuvuodelle  Kahden tutkinnon suorittajat Useissa kokeiluissa valinnaiset tutkinnonosat  Oppisopimuksella tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevat toteutetaan koko ryhmällä työssäoppien  Muut yksilölliset opintopolut, eli Keskeisimmät ryhmäkohtaiset mallit ovat: normaaliin tahtiin, mutta yksilöllisen  Pidemmät ja laajemmat perinteiset työssäoppimissuunnitelman mukaan työssäoppimisjaksot etenevät  Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja oppilaitoksessa tapahtuvan oppimisen säännöllinen vuorottelu
  6. 6. Sekä paljon muuta
  7. 7. Mitä sitten kun työssäoppimisen määrää laajennetaan? Määrä/ Aika Ohjaus/ Ympäristöt Sisällöt Tuki Nina Eskola, Laajennetun työssäoppimisen kokeilut http://toplaaja.purot.net/
  8. 8. … pitää laajeta myös ohjaus, tuki, ympäristöt ja sisällöt Määrä/ Ohjaus/ Sisällöt Ympäristöt Aika Tuki Nina Eskola, Laajennetun työssäoppimisen kokeilut http://toplaaja.wikispaces.com/
  9. 9. Laajennetun työssäoppimisen etuja  Aidot asiakkaat, välineet ja prosessit  Teorian ja käytännöntaitojen oppimisen integroituminen  Opiskelijat kokevat oppivansa hyvin työpaikoilla  Tekemällä oppiminen sopii toisille parhaiten  Lisää opiskelijan valinnan mahdollisuutta  Yksilöllisemmät HOPSit, joustavammat opintopolut  Ehkäisee osaltaan opintojen keskeyttämistä  Mahdollisuus aiemmin keskeytyneiden opintojen loppuun suorittamiseen  Mahdollisuus nopeampaan valmistumiseen  Opiskelija aikaisemmassa vaiheessa työmarkkinoiden käyttöön (etenkin oppisopimukseen perustuvissa malleissa)  Edesauttaa opiskelijoiden parempaa työllistymistä Nina Eskola, Laajennetun työssäoppimisen kokeilut http://toplaaja.purot.net
  10. 10. Huomioita työssäoppimisen laajentamisesta eri toimijoiden näkökulmasta
  11. 11. Valtiohallinnon ja valtakunnallisen ohjauksen näkökulma  Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ei kaikilta osin tue (laskentapäiviin perustuva rahoitus, nuorten oppisopimuskoulutus)  Tuloksellisuusrahoituksen mittarit ja niiden selkeys suhteessa joustaviin opintopolkuihin; esim. nopeasti valmistuvat, oppisopimukseen siirtyvät  Tutkinnon perusteet tuovat mahdollisuuksia, mutta asettavat osin haasteita  Ammatillisen koulutuksen käsitteistö kaipaa selkeyttämistä  Työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittäminen edelleen fokuksena
  12. 12. Koulutuksen järjestäjän näkökulma  Pedagoginen johtaminen  Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja yhteistyön laaja-alainen kehittäminen ja ennakointi  Työpaikalla tapahtuvan ohjaamisen resursointi  Epäselvyydet positiivisten keskeyttämisten vaikutuksesta tuloksellisuusmittariin esim. oppisopimuskoulutukseen siirtyminen  Ohjausprosessien sekä eri toimijoiden roolien kuvaaminen ja dokumentointi  Rakenteet ja niiden joustavuus  Oppimisympäristöjen laaja-alainen kehittämien  Opettajien kannustaminen ja osaamisen kehittämisen mahdollistaminen  Yksilöllisten opintopolkujen edelleen kehittäminen
  13. 13. Opettajan työn näkökulma  Uusi opettajuus  Osaamisperusteisuus opettamisperusteisuuden sijaan  Työelämäosaaminen ja työelämän tukeminen  Opettajakoulutus ja opettajien täydennyskoulutus  Palkkaus ja työehtokysymykset  Työnjako ja työjärjestelyt
  14. 14. Keskeisiä osa-alueita, jotka opettajien osaamisen kehittämisessä tulisi ottaa huomioon: Arviointiosaaminen Ohjausosaaminen Työelämäosaaminen Verkko- ja mobiiliohjaukseen liittyvä osaaminen Verkosto-osaaminen Opetusmenetelmäkoulutus
  15. 15. Työelämän näkökulma  Laaja-alainen näkemys työelämäyhteistyöhön → työnantaja, työntekijä, työpaikkaohjaaja  Työssäoppimispaikkojen laatu  Työpaikkaohjaajien koulutuksen kehittäminen  Tutkinnon perusteiden tunteminen, ohjaamisosaaminen sekä arviointiosaaminen  Oppilaitosyhteistyö ja aika siihen  Nuoren opiskelijan monimuotoinen ohjaaminen  Työpaikkaohjaajan tukeminen ja kannustaminen, jaksamisesta huolehtiminen
  16. 16. Opiskelijan näkökulma  Työelämävalmiudet  Motivaatio ja sitoutuminen  Työssäoppimisen ”yksinäisyys” ja intensiivisyys  Ammattitaitovaatimusten saavuttamisen varmistaminen, oppimisprosessin ja osaamisen dokumentointi  Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma → Yksilöllisen ohjauksen suunnittelu
  17. 17. Palautekysely kokeilussa mukana olleille N = 674 369 opiskelijaa, 194 työpaikkaohjaajaa, 111 opettajaa
  18. 18. Työpaikalla ja keskusteluissa opitaan N =369 opiskelijaa Nina Eskola, Laajennetun työssäoppimisen kokeilut http://toplaaja.purot.net
  19. 19. Ollaanko valmiita työssäoppimisen laajentamiseen entisestään?  Tutkintoalojen välillä on eroja Nina Eskola, Laajennetun työssäoppimisen kokeilut http://toplaaja.purot.net
  20. 20. Työssäoppimista tutkintoalallani on
  21. 21. Laajennetun työssäoppimisen suunnittelun opettajakeskeisyys Mahdollisuus osallistua suunnitteluun Sote Työpaikkaohjaajista ja opiskelijoista vain vähän yli 20% Marata Työpaikkaohjaajista lähes 60% ja opiskelijoista lähes 70% Tekniikka Työpaikkaohjaajista ja opiskelijoista yli 50%
  22. 22. Suunnitteluun varatun ajan riittävyys  Työpaikkaohjaajista tyytymättömiä eniten sotella  Opettajista tyytymättömiä eniten liiketalouden ja hallinnon alalla  Opettajista tyytyväisimpiä olivat marata-alan opettajat.
  23. 23. Mahdollisuus riittävästi käydä vuoropuhelua työelämän ja oppilaitoksen välillä  Tyytymättömimpiä soten työpaikkaohjaajat  Tyytyväisimpiä maratan
  24. 24. Saiko opiskelija omasta mielestään riittävästi ohjausta työssäoppimisen aikana?  Ei eroa tutkintoaloittain  1. ja 2. vuoden opiskelijat hieman tyytyväisempiä työpaikkaohjaajalta saatuun ohjaukseen kuin 3. ja 4. vuoden  Opettajalta saadun ohjauksen riittävyyteen 4. vuoden opiskelijat olivat jonkin verran tyytymättömämpiä kuin muut  Soten opiskelijat suhtautuivat kriittisimmin opettajalta saadun palautteen riittävyyteen
  25. 25. Huomioitiinko opiskelijan omat lähtökohdat ja tavoitteet ohjauksessa?  Opiskelijoista 1. vuoden opiskelijat tyytyväisimpiä ja 4.vuoden opiskelijat tyytymättömimpiä  Ei merkittäviä tutkintoaloijen välisiä eroja.
  26. 26. Tukiko ohjaaminen työssäoppimisen tavoitteiden saavuttamista?  Opettajista soten ja maratan mielipide hieman positiivisempi kuin tekniikan ja liiketalouden. Työpaikkaohjaajien näkemys päinvastainen.  Opiskelijoiden vastuksissa ei juurikaan tutkintoalojen välistä eroa.  1.vuoden opiskelijat olivat tyytyväisimpiä ja 3. ja 4. vuoden opiskelijat tyytymättömimpiä
  27. 27. Saiko opiskelija tehdä työpaikalla työssäoppimisen tavoitteiden mukaisia tehtäviä, jotka edistivät ammatissa tarvittavia taitoja?  Soten ja liiketalouden opiskelijat hieman tyytyväisempiä kuin tekniikan ja maratan.  Opettajista tyytyväisimpiä soten opettajat  Työpaikkaohjaajista tyytyväisimpiä olivat maratan ja liiketalouden ohjaajat, joskaan erot eivät olleet kovin suuria.  Opiskelijoista kriittisimpiä olivat 4. vuoden opiskelijat
  28. 28. Palautteen anto opiskelijalle  Mitä pidempään työpaikkaohjaajalla oli kokemusta työpaikkaohjaajuudesta, sitä positiivisempi oli hänen arvionsa palautteen antamisen riittävyydestä.  Opettajista positiivisimmin palautteen riittävyyden arvioivat ne, joilla kokemusta oli alle 3 vuotta ja ne joilla yli 20 vuotta
  29. 29. Saiko opiskelija omasta mielestään riittävästi palautetta työssäoppimisen aikana?  Soten ja liiketalouden opiskelijat olivat tyytymättömimpiä työpaikkaohjaajalta saatuun palautteeseen, tekniikan opiskelijat tyytyväisimpiä.  Miehet olivat naisia tyytyväisempiä saadun palautteen riittävyyteen.  Opettajalta saadun palautteen riittävyyteen tyytymättömimpiä olivat soten opiskelijat  Opettajalta saatuun palautteeseen tyytyväisimpiä olivat 1. ja 3. vuoden opiskelijat. Työpaikkaohjaajalta saatuun 1. ja 4. vuoden opiskelijat
  30. 30. Onko työpaikkaohjaaja saanut riittävästi tukea opettajalta työssäoppimisjakson aikana?  Tuen riittävyyteen olivat tyytyväisimpiä ne ohjaajat, joilla oli pitkä työkokemus  Maratan työpaikkaohjaajat olivat tyytyväisimpiä, soten tyytymättömimpiä
  31. 31. Saiko työpaikkaohjaaja riittävästi palautetta ohjaustyöstään?  Soten ja maratan opettajat arvioivat muita useammin antamansa palautteen riittäväksi.  Kokeneemmat opettajat arvioivat useammin palautteensa riittäväksi kuin vähemmän työkokemusta omaavat opettajat.  Soten ja tekniikan työpaikkaohjaajat arvioivat useimmin saamansa palautteen riittämättömäksi.  Työpaikkaohjaajista selvästi tyytymättömimpiä palautteen riittävyyteen olivat ne, joilla kokemusta alansa työstä oli alle 3 vuotta
  32. 32. Onko eri osapuolilla ollut mahdollisuus antaa kehittämisehdotuksia laajennettuun työssäoppimiseen liittyen?  Liiketalouden ja maratan opettajat tyytyväisimpiä mahdollisuuteen antaa kehittämisehdotuksia, tekniikan opettajat tyytymättömimpiä.  Naiset tyytyväisempiä kuin miehet
  33. 33. Kiitos ajastanne! Nina Eskola TopLaaja hankkeiden valtakunnallinen koordinaattori TtM, projektipäällikkö Pirkanmaan ammattiopisto Åkerlundinkatu 8, 33100 Tampere Puh. 050 5761553 nina.eskola@pirko.fi http://toplaaja.purot.net/ http://toplaaja.wikispaces.com/

×