4. • Vaikuttavuuden arviointia tutkinut Peter Dahler-Larsen:
Vaikuttavuuden lähtökohta on se, mikä vaikuttaa
mihinkin, miten, milloin ja millä edellytyksillä.
• Valtionhallinnon arviointia tarkastellut Markku
Harrinvirta: Julkishallinnon vaikuttavuudeksi voidaan
ymmärtää se, miten hallinnon toiminta on vastannut sille
asetettuja tavoitteita ja miten toiminta on vastannut
siihen kohdistuvia yhteiskunnallisia tarpeita.
Esimerkiksi ympäristönsuojelutoimiston lakisääteiset
velvollisuudet, joihin vaikuttaa ympäristöpolitiikka.
Käsitteen määrittely
5. Täsmennän projektien yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuuden kategorian avulla:
• Instrumentaalinen = projektin tuloksena jollekin ihmisryhmälle apuväline
yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuissa.
• Kognitiivinen = projekti vaikuttanut ymmärrykseen projektin tavoitteissa olleista
asioista.
• Käsitteellinen = projekti havainnollistanut käsitteitä, jotka eivät välttämättä ole
olleet entuudestaan tuttuja.
• Poliittinen = projektilla ollut seurauksia yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
• Sosiaalinen = projekti edesauttanut sosiaalisten suhteiden muodostumista.
• Luonnonsuojelu = projekti on konkreettisesti ilmennyt luonnonsuojelussa.
6. Instrumentaalinen Kognitiivinen Käsitteellinen
Onko projektin
tuloksena jokin
ratkaisu
yhteiskunnallisiin
ongelmiin?
Onko projekti
lisännyt
ymmärrystä
projektissa
tavoitelluista
asioista?
Onko projekti auttanut
havainnollistamaan
käsitteitä?
Poliittinen Sosiaalinen Luonnonsuojelu
Onko projekti
vaikuttanut
yhteiskunnalliseen
päätöksentekoon?
Onko projekti
edistänyt
verkostojen
muodostumista?
Onko projekti
vaikuttanut
luonnonsuojeluun?
8. Tavoitelähtöinen arviointitapa = arvioidaan
virallisia tavoitteita, toimenpiteitä ja niiden
tuloksia.
Realistinen arviointitapa = arvioidaan
toimintaympäristöä ja erilaisia vaikuttavuutta
edistäviä keinoja, mekanismeja sekä niiden
suhdetta vaikuttavuuden ilmenemiseen.
Metodologia
11. • KAPULA eli kanisterien, pullojen ja lavansuojakalvojen
hyödyntämisprojekti toteutettiin Turun alueella
ympäristönsuojelutoimiston, paikallisten kuntien ja yritysten
yhteistyönä.
• Ympäristönsuojelutoimisto toimi projektissa asiantuntijatahona
muovijätteen lajittelussa, kasvihuonekaasupäästöjen hallinnassa
sekä jätehuoltosuunnitelmien teossa.
• Muovijätteen kerryttäminen jakautui kahteen osaan: teollisuuden
ja kaupan lavasuojakalvojen hyötykäyttöön sekä Turun
ympäristökunnissa toteutettavaan muovipullojen ja -kanisterien
keräämiseen 32 keruusäiliön avulla.
KAPULA 1995–1997
12. Tavoitteena 500 tonnin muovikertymän kierrättäminen,
kokonaiskertymä 55 tonnia:
• Muovin odotettua pienempi kertymä ei antanut edellytyksiä
automaattisen lajittelulaitoksen perustamiseksi.
• Keruusäiliöitä sijoitettiin puolet suunniteltua vähemmän (55–60 ->
32).
• Kiristekalvojen (PELLD) uusioprosessointia ja -käyttöä vaikeuttivat
kalvon ohuus sekä kalvoissa käytetyt liima-aineet.
• Käsinlajittelu hidasta ja kallista.
KAPULAN:n haasteet
13. Instrumentaalinen Kognitiivinen Sosiaalinen Luonnonsuojelu
Onko projektin tuloksena
ratkaisu yhteiskunnallisiin
ongelmiin?
Ympäristönsuojelutoimiston
ensimmäinen yritys-
yhteistyöprojekti.
Onko projekti
lisännyt
ymmärrystä
projektissa
tavoitelluista
asioista?
Ymmärrys
kasvanut
teknologian ja
sektorirajat
ylittävän
yhteistyön
haasteista.
Onko projekti
edistänyt
verkostojen
muodostumista?
Yritysten ja
kuntien välille
muodostettu
yhteyksiä.
Onko projekti
vaikuttanut
luonnonsuojeluun?
Muovijätekertymän
kierrättäminen.
KAPULA:n yhteiskunnallinen vaikuttavuus
14. • City Simulator oli kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittama
ilmanlaadun tutkimusprojekti, jossa pääasiantuntijana oli
Suomen ilmatieteen laitos.
• Ympäristönsuojelutoimisto osallistui projektiin
ympäristöhallinnon, ympäristöteknologian soveltamisen sekä
kaupunkisuunnittelun asiantuntijana.
• Luotiin suunnitelma työkalusta, jolla voitaisiin olla paremmin
selvillä Turun liikennesuoritteista ja niiden
ympäristövaikutuksista sekä vähentää reaaliaikaisen
seurannan tarvetta.
City Simulator 1997–1998
15. • Kaupunkistrategiassa 1994 kaupungin tavoitteeksi
vahvistettiin autoliikenteen määrää vähentävien
suunnitelmien teko.
• Suomen uusi ilmansuojelulaki vuodelta 1996 loi painetta
puuttua ilmanlaadun ongelmiin.
• Valtuutettujen aloitteet 1997 keskustaliikenteen
rajoittamisesta lisäsivät vaadetta kaupungin suuntaan
toimenpiteiden lisäämiseksi ilmanlaadun heikkenemisen
ehkäisemiseksi.
City Simulatorin mahdollisuudet
16. City Simulatorin yhteiskunnallinen
vaikuttavuus
Instrumentaalinen Kognitiivinen Sosiaalinen
Onko projektin
tuloksena jokin
ratkaisu
yhteiskunnallisiin
ongelmiin?
Suunnitelma
uudesta ilmanlaadun
seurantatyökalusta.
Onko projekti lisännyt ymmärrystä
projektissa tavoitelluista asioista?
Tietomäärä lisääntynyt uuden
ilmanlaadun työkalun
vaatimuksista.
Onko projekti
edistänyt
verkostojen
muodostumista?
Yhteistyö
kiinalaisten
kanssa.
17. • GKHT:n tavoitteena oli vahvistaa alueen ympäristönsuojelun
osaamista ja lisätä sen markkinointia sekä kansallisesti että
kansainvälisesti. Tavoitteena on myös, että keskus innostaa
uudenlaiseen yhteistyöhön eri sektoreiden sisällä ja niiden
välillä ja lisää alueemme ympäristökilpailukykyä ja synnyttää
uusia työpaikkoja.
• Projekti eteni yhteystietoja sisältävän ympäristötietokannan
jäsenmäärän kasvattamisella: 1997 niitä oli 47 ja vuoden 1999
lopussa 56. Mukana muun muassa vesinäytteen ottolaitteita ja
kokonaisia jätevedenpuhdistamoita valmistavia yrityksiä.
Green Know-How Turku 1997–2000
18. • Vuonna 1997 järjestettiin kolme seminaaria ja kaksi
tiedotustilaisuutta. Aiheina olivat ympäristöongelmat ja
yhteistyö ympäristöasioissa, ympäristöhaasteet
nykypäivän yrityksille sekä EU ja muu projektirahoitus.
• Ulkoinen rekrytointi eteni yhteistyössä Turun yliopiston
rekrytointipalveluiden kanssa, minkä avulla 15 henkilöä
sai ympäristöalan työpaikan.
• Vuonna 1999 ministeriöt tilasivat GKHT:n organisaatiolta
kaksi asiantuntijaraporttia: Suomen jätehuolto ja sen
toimivuus sekä Ympäristöklusterin liiketoiminnan
kehittämisen edellytykset.
19. • Viralliset tavoitteet vaihtelivat, eivätkä
etenkään työllistämistavoitteet toteutuneet.
• Resurssien puute sekä kirjallinen
raportointivelvollisuus, jota oli sekä paikallisesti
että ESR:n suuntaan.
• Hidasteena vaikeudet solmia kumppanuuksia
yksityisen ja julkisen sektorin välillä.
GKHT:n haasteita
20. GKHT:n yhteiskunnallinen
vaikuttavuus
Instrumentaalinen Kognitiivinen Poliittinen Sosiaalinen
Onko projektin tuloksena
jokin ratkaisu
yhteiskunnallisiin
ongelmiin?
Ympäristötietokanta
väline
ympäristötoimijoiden
yhteistyössä.
Onko projekti lisännyt
ymmärrystä
projektissa
tavoitelluista
asioista?
Ymmärrys kasvanut
kansainvälisyyden
ja eri sektorien
välisestä
yhteistyöstä.
Onko projekti
vaikuttanut
yhteiskunnalliseen
päätöksentekoon?
Ministeriöiden
tilausraportit
vaikuttaneet
välillisesti.
Onko projekti
edistänyt verkostojen
muodostumista?
Projektin puitteissa
vahvistettu
yhteistyötä
kotimaassa ja
kansainvälisesti.
21. • Information and Communication Technology Use with Local Agenda 21
eli ICTULA aloitettiin 1998 EU-rahoitteisesti viiden eurooppalaisen
kaupungin yhteistyönä informaatioyhteiskunnan, kestävän kehityksen
sekä kaupunkisuunnittelun haasteisiin vastaamiseksi.
• Ympäristölautakunnan mukaan vuoden 2020 väestötavoitteita pitäisi
laskea sekä osayleiskaavan sisältää paremmin tietoa rakentamisen
ympäristövaikutuksista.
• Suunnitelmien visualisoimiseksi luotiin kolmiulotteinen graafinen
mallinnus siitä, miltä Pohjoisranta, Sorttamäki, Maanpää ja Särkilahti
näyttäisivät vuonna 1998 sekä 2020, jos vuoden 1998
rakennussuunnitelmat edistyisivät.
ICTULA 1998–1999
22. • 3D-mallinnus havainnollisti Hirvensalon tulevaisuuden
suunnitelmia, ja tarjosi ratkaisua kaavoituksen kiistaan
• Projektin toteutukseen kuului tutkimusosuus, jota varten
haastateltiin Kastun ja Kupittaan lukioiden oppilaita
Hirvensalosta ja informaatioyhteiskunnasta.
• Tutkimuksessa tarkasteltiin ryhmien tapaa tulkita
Hirvensalon kehittämisraportin kirjallista muotoa ja
Internetissä olevaa ilmavalokuviin pohjautuvaa 3D-
mallia.
ICTULA:n mahdollisuudet
23. ICTULA:n yhteiskunnallinen
vaikuttavuus
Instrumentaalinen Kognitiivinen Käsitteellinen Poliittinen
Onko projektin
tuloksena ratkaisu
yhteiskunnallisiin
ongelmiin?
3D-mallinnuksen
työkalu.
Onko projekti lisännyt
ymmärrystä projektissa
tavoitelluista asioista?
Ymmärrys kasvanut
sähköisen ja paperisen
tiedon ymmärtämisen
eroista.
Onko projekti auttanut
havainnollistamaan
käsitteitä?
Informaatioteknologi
an merkitystä
havainnollistettu
kaavasuunnittelussa.
Onko projekti
vaikuttanut
yhteiskunnalliseen
päätöksentekoon?
Tuonut
kaavoituksen
poliittiseen kiistaan
selvennystä.
24. • Electric Vehicle Delivery POST -projektissa testattiin päästöttömiä
sähköautoja Suomen, Saksan, Ruotsin, Ranskan ja Belgian
postitoimitsijoiden kanssa. Mukana osatoteuttajina oli myös yrityksiä ja
ympäristönsuojelutoimisto.
• Projektihakemuksessa rahoituksen saamista perusteltiin
eurooppalaisella ulottuvuudella, sillä tarkoitus oli testata erilaisten
sähköautojen akkuteknologioiden toimivuutta ja taloudellisuutta
kuuden maan olosuhteissa. Postitoimitsijat olivat mukana, koska jos
sähköautot toimisivat postin tiheässä toimintaympäristössä, ne
toimisivat kaikkialla.
EVD-POST 1998–2000
25. • Vaikka EVD:n tavoitteet esiintyivät EU:n
ympäristöpolitiikassa uusiutuvien energiamuotojen
edistämisessä ja kaupungin ympäristönsuojeluohjelman
tavoitteissa, poliittiset prosessit hidastivat sähköautojen
laajempaa käyttöönottoa.
• Sähköisille ajoneuvoille ei myönnetty etuoikeutta ajaa
julkisen liikenteen kaistoilla. Kiinteistö- ja
rakennustoimen lautakunta päätti kuitenkin
latauspisteiden rakentamisesta.
EVD:n haasteita
26. EVD:n yhteiskunnallinen
vaikuttavuus
Instrumentaalinen Kognitiivinen Sosiaalinen Luonnonsuojelu
Onko projektin
tuloksena ratkaisu
yhteiskunnallisiin
ongelmiin?
Sähköauton
käyttö
uudenlainen
liikkumisväline.
Onko projekti
lisännyt
ymmärrystä
projektissa
tavoitelluista
asioista?
Ymmärrys
kasvanut
sähköautojen
käytöstä ja
tekniikasta.
Onko projekti
edistänyt verkostojen
muodostumista?
Projektin puitteissa
vahvistettu
yhteistyötä
kotimaassa ja
kansainvälisesti.
Onko projekti
vaikuttanut
luonnonsuojeluun?
Hiilidioksidipäästöt
vähentyneet, vaikka
projektiaineistosta ei
ilmene määrää tai
arvioita siitä.
28. • Tavoitteiden asettaminen ja niiden ylisuuruus
toteutettavissa oleviin asioihin nähden
• Jatkuvuus
• Sitoutuminen
• Julkishallinnon ja yksityisen sektorin yhteistyö
• Sisäiset tekijät: aikataulutus, kommunikaatio,
työnjako
Haasteet
29. • Mahdollista edistää lakisääteisiä
viranomaisvelvollisuuksia projektien avulla
• Projektien toteutus, mihin yksiköllä yksinään ei
välttämättä olisi riittävästi resursseja
• Tutkia ideoiden toteutuskelpoisuutta
Hyödyt
