1. Starttivalmennuksen ABC
Nuori 2013
8.-10.1.2013
Jyväskylä
Jari Kivirinta & Janne Rinne
8.1.2013
2. Startti parempaan elämään –
juurruttamishanke 2012-2015
• Hankkeen rahoittaja: RAY
• Hankkeen koordinoija: Valtakunnallinen
työpajayhdistys ry
• Kumppanuushanke: Nuorten asunnottomuuden
ennaltaehkäisyhanke (2012–2015), joka pyrkii
nuorten asunnottomuuden vähentämiseen.
Valtakunnallista hanketta hallinnoi
ympäristöministeriö, koordinoi
Nuorisoasuntoliitto ja sen rahoittaa RAY.
14.1.2013
4. Tavoitteet
• Syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarasssa olevien nuorten
sosiaalinen voimaannuttaminen, hyvinvoinnin
lisääminen ja tukeminen yhteiskunnan täysivaltaisiksi
jäseniksi
• Levittää matalankynnyksen starttivalmennusmalli sekä
työpajatoiminnan ja asumispalveluiden
yhteistoimintamalli valtakunnallisesti
• Edelleen kehittää ja juurruttaa valtakunnalliset
toimintamallit paikallisiksi ja alueellisiksi käytännöiksi
14.1.2013
5. Päätehtävät
• Matalan kynnyksen työpajapalveluiden käynnistämistä tuetaan
valtakunnallisesti
• Työpajatoiminnan ja asumispalveluiden yhteistoimintamallin
käyttöönottoa tuetaan valtakunnallisesti
• Kehitetään työpajavalmentajien ammatillisia valmiuksia
starttivalmennukseen
• Työpajojen monialaisen verkostotyön vahvistaminen
• Pyrkimys löytää ratkaisu starttivalmennuksen rahoitukseen
paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti
• Kehittää toimintamallia vastaamaan muuttuvaan aikaan ja
lainsäädäntöön, huomioiden myös alueiden ja toimijoiden
erityistarpeet
14.1.2013
6. Työpajatoiminnan historiaa
pähkinänkuoressa
• 1983 Ensimmäiset työpajat perustetaan
• 1990 –luvun alku toiminta laajenee
– Massatyöttömyys / Lama
– Tukityöllistämisen, oppisopimuskoulutuksen sekä
työpajaohjauksen yhdistäminen
– Toiminnassa koulutettuja nuoria ja ohjaamisesta
vastasi tietyn ammattialan osaajat
8.1.2013
7. Työpajatoiminnan historiaa
pähkinänkuoressa
• 1995 Olemassaolon oikeus
– Nuorten hätäaputyöllistäminen
– Keskeinen työvoimapolitiikan nuoriin suuntaama toimi ja
EU –yhteistyön tuomat mahdollisuudet
• 1995-2000 Sisältöjen kehittyminen
– Sosiaali- ja kasvatusala korostuu valmentajissa
– Asiakasryhmä laajenee
– Pajakoulut, valmennuksellisuus
– Pajojen arjessa paljon muutakin sisältöä kuin työtehtävien
suorittaminen
8.1.2013
8. Työpajatoiminnan historiaa
pähkinänkuoressa
• 2000 –luku Toiminnan ammatillistuminen
– Sosiaalinen työllistäminen, sekä työ- ja
yksilövalmennus yhdistettynä tilaaja-tuottaja-
toimintatapaan
– 2000-luvun alussa ensimmäisiä versioita
starttivalmennuksesta
– Toiminta kuitenkin hyvin erilaista alueista riippuen
– Ei vielä yhteneväistä linjaa toiminnan sisällöissä ja
kehittämisessä
8.1.2013
9. Työpajatoiminnan historiaa
pähkinänkuoressa
• 2010 Toiminnan uusimmat suunnat
– Opinnollistaminen (oppilaitosyhteistyö)
– Arviointi-, laatu- ja tiedonkeräämisjärjestelmät
– Työvalmennuksen edelleenkehittäminen kohti
ammattityötä (välityömarkkinat)
– Matalimman kynnyksen valmennuspalveluiden
tarve lisääntyy (starttivalmennus)
8.1.2013
11. Taustaa
• Kaikkien palveluiden ulkopuolelle jää vuosittain arviolta
noin 50 000 nuorta
• Nuorten haasteena on usein: ulkopuolisuuden
kokeminen, taitamattomuus sosiaalisissa
kontakteissa, puutteelliset elämänhallintatiedot/-
taidot, perheen sisäiset
ongelmat, päihdeongelmat, talousongelmat, mahdollin
en
rikostausta, mielenterveysongelmat, asunnottomuus, h
yvien mallien puute (periytyvä elämänhallinta ja
työttömyys), itsetunnon ja itsetuntemuksen
vajavaisuus ja koulutuksen puute
14.1.2013
12. Kohderyhmä
• 16 -29 nuoret, jotka tarvitsevat tukea
päästäkseen työllistymiseen, koulutukseen ja
oman elämän itsenäiseen hallintaan johtavalle
väylälle
• Huomioitavaa on myös, että
starttivalmennuksellisia tarpeita löytyy myös
työpajakentän muista ikäryhmistä, yli 29
vuotiaista aina 65 vuotiaisiin saakka
14.1.2013
13. Mikä starttivalmennus ja miksi?
• Matalimman kynnyksen työpajapalvelu
• Nuorten todellisen tilanteen tunnistava ja
siihen reagoiva oikea-aikainen
toimintamuoto, joka on kestoltaan riittävä ja
tavoitteiltaan realistinen
14.1.2013
15. Keskeisiä määritteitä
starttivalmennukselle
• Pienryhmätoimintaa
– Toiminta ei ole suunnattu kaikille työttömille
– Kohderyhmä valikoituu tarpeesta palveluun
– Pelkästään työttömyys ei ole riittävä peruste
osallistumiselle
• Yksilö- ja/tai ryhmävalmennusta, ryhmäkoko
pieni
14.1.2013
16. Keskeisiä määritteitä
starttivalmennukselle
• Valmentajanäkökulmasta työparitoimintaa
– Minimiresurssina kaksi työntekijää
• Voi tapahtua yksiköissä tai seinättömästi
valmentautujan arkiympäristössä
– Etsivä nuorisotyö läheisenä yhteistyökumppanina
• Verkostotyö eri toimijoiden ja sidosryhmien välillä
paikallisesti viritetty huipputasolle ja prosessi
siinä mallinnettu tarkasti
14.1.2013
18. Starttivalmennuksen prosessi
Starttivalmennuksen alkuvaihe: Yhteydenotto, sovitaan
tapaaminen
Starttivalmennukseen tutustuminen ja alkukartoitus
Sopimus starttivalmennuksesta ja
valmennussuunnitelma, tavoitteiden asettaminen
Tavoitteiden mukainen starttivalmennus
kehittymisprosessia arvioiden ja seuraten
Starttivalmennus päättyy. Jälkituki tarvittaessa.
Loppuarviointi, raportointi ja seuranta. Jatkopolkujen tuki.
14.1.2013
19. Startti parempaan elämään -hanke
Nuorten toimintakeskus vamos
Starttivalmennuksen vaiheet
Etsivä
nuorisotyö, Vamos Kiinnittyminen 1-3kk
•Nuoren oma päätös toimintaa osallistumisesta.
•Yhteinen tapaaminen nuoren ja työntekijöiden kesken.
•Nuoren omat ensimmäiset tavoitteet ryhmään osallistumisesta.
•Ryhmään mukaan tuleminen. Muu
Terveystilanne
•Yksilöohjausta ja tapaamisia tarpeen mukaan toimenpide
•Asunnon hakeminen
Sosiaaliset
Nuoren Koulutus ja Osallisuus 1-3kk
valmiudet elämän- työnhaku
tilanteen toiveet
•Nuori osallistuu ryhmäntoimintaan omien voimavarojensa mukaan
kartoitus •Ryhmässä opetellaan toisten ihmisten kanssa yhdessä toimimista.
•Yhdessä tekemisen kautta saadaan yhteisöllisyyden kokemus.
Elämisen taidot ja •Toiminnan avulla löydetään omia mielenkiinnon kohteita. Vamos
asumisen tuki •Uskallus ilmaista itseään ryhmässä kasvaa.
valmentava-
•Asumisen kurssit Nastalta
•Asumisen k koulutus
Voimaantuminen 1-3kk
•Oman arjen hallinta alkaa sujua.
•Nuoren itsetuntemus on kehittynyt ja itsetunto kasvanut.
•Nuori uskaltaa toimia ryhmässä.
•Käynnit ryhmässä ovat säännöllisiä ja niitä on 3-4 kertaa viikossa.
•Nuorella on suunnitelma siitä, mitä hän haluaa jatkossa tehdä.
•Voidaan tehdä yhdessä asioita jotka johtavat nuoren siirtymiseen Startti-työpaja
eteenpäin seuraaviin toimenpiteisiin.
•Asumisen tukea voidaan vähentää
Vamos etsivä nuorisotyö ja asumisentuki
20. Keskeisiä määritteitä
starttivalmennukselle
• Työvalmennuksen rooli erittäin pieni, eikä sisällä
tuotannollisia tavoitteita
– Työtehtävät kokeiluluonteisia ja osana muuttuvaa
viikko-ohjelmaa
• Ei sisällä suoranaista työvoimapoliittista tavoitetta
– Tarkoitus sitouttaa henkilöitä yhteiskuntaan ja
myöhemmin tavoiteltuun palveluun
14.1.2013
21. Tärkeitä teemoja :
• säännöllisen päivärytmin löytäminen ja terveydestä huolehtiminen
(nukkuminen, ruokailu, liikunta)
• omien voimavarojen, vaikutusmahdollisuuksien ja muutostarpeen tunnistaminen
• voimaannuttaminen
• luottamuksen synnyttäminen
• epäonnistumisen ja vastoinkäymisten sietokyvyn vahvistaminen
• sosiaalisten taitojen ja ongelmanratkaisutaitojen opetteleminen
• osallisuuden lisääminen
• tukiverkoston rakentaminen
• sitouttaminen jatkopolkujen rakentamiseen
• jatkopolkujen määrätietoinen rakentaminen
• tuettu siirtyminen jatkopolulle ja taustatuki valmennusjakson jälkeen
14.1.2013
22. Keskeisiä määritteitä
starttivalmennukselle
• Valmennussopimukset erityisesti suunniteltu
starttivalmennukseen, ei ensisijaisesti
työvoimahallinnon sopimuksia
• Starttivalmennuksessa ei pidä sortua
”pakkosijoittamisen” kulttuuriin
– Sijoittumisen tulee perustua pääsääntöisesti
valmentautujien halujen ja kykyjen perusteella tai
valmentajien dokumentoitujen havaintojen pohjalta esim.
erilaisiin terveydenhuollon- tai päihdepalveluihin
14.1.2013
23. Keskeisiä määritteitä
starttivalmennukselle
• Starttivalmennuksesta vastaavan henkilöstön
ammattitaito ja erityisosaaminen tulee olla
riittävän korkeatasoista
– Henkilöstön tulee kyetä toimimaan erilaisten
diagnostisista sairauksista tai häiriöistä kärsivien
henkilöiden parissa
– Huom! Valmentajat eivät tee diagnooseja, vaan
toimivat niistä tiedettäessä niiden vaatimalla tavalla
14.1.2013
24. Starttivalmennuksen ja työpajalla
tapahtuvan valmennuksen
yhtäläisyyksiä ja eroja
• Valmennuksellisissa menetelmissä samoja sisältöjä
• Merkittävin ero niiden painopisteissä
• Toiminnallisissa sisällöissä voi olla paljon samoja elementtejä
• Toiminnallisuudessakin erot ovat painopisteissä
• Toiminnan ei tulisi ”leimaantua” sisällön mukaan
(puupaja, metallipaja, mediapaja jne..)
• Henkilöt vaativat usein niin yksilöllistä ohjausta juuri
elämänhallinnan ympärillä, että heidän on mahdotonta kokoontua
yhden teeman ympärille (esim. puutyöt tms.)
• HUOM! Toimintaa ei pidä sekoittaa oppilaitosten
ammattistarttijaksoihin!
14.1.2013
