OpenForData-hankkeen esittely ja avoimet aineistot, Hannu Ala-Honkola Suomen metsäkeskus
Metsäoperaatiot ja metsätöiden tuottavuuden parantaminen digitalisaatiolla, Ville Kankaanhuhta Luonnonvarakeskus
Luonnontuotteet: metsästä markkinoille - mistä toiminnanohjaus ja raaka-aineen markkinapaikka, Hannu Ala-Honkola Suomen metsäkeskus
Avoin data ja ilmastoviisaat ratkaisut, Ville Kankaanhuhta Luke
1. Liiketoimintaa avoimista metsätiedoista ICT-yrityksille
Aika: 27.8.2020 k:14:00
Paikka: BusinessOulu Hallituskatu 36 B, 90100 Oulu
14:00 OpenForData-hankkeen esittely ja avoimet aineistot, Hannu Ala-Honkola Suomen metsäkeskus
14:30 Metsäoperaatiot ja metsätöiden tuottavuuden parantaminen digitalisaatiolla,
Ville Kankaanhuhta Luonnonvarakeskus
14:50 Luonnontuotteet: metsästä markkinoille - mistä toiminnanohjaus ja raaka-aineen
markkinapaikka, Hannu Ala-Honkola Smk
15:10 Avoin data ja ilmastoviisaat ratkaisut, Ville Kankaanhuhta Luke
15:30 Keskustelua
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Hannu Ala-Honkola Ville Kankaanhuhta
+358 505 928 915 +358 295 324 850
hannu.ala-honkola@metsakeskus.fi ville.kankaanhuhta@luke.fi
2. Oulu 27.8.2020
Projektipäällikkö Hannu Ala-Honkola
Avoimen metsä- ja luontotiedon
läpimurto - tietomassasta tuotteiksi ja
tehokkaan toiminnan työvälineeksi
(OpenForData)
3. • Hankkeen kesto 01.03.2020 - 30.04.2022
• Hanketoteuttajina SMK ja Luke
• Suomen metsäkeskus
Projektipäällikkö Hannu Ala-Honkola PK hannu.ala-honkola@metsakeskus.fi
P: 0505928915
Projektineuvoja Raili Hokajärvi PP raili.hokajarvi@metsakeskus.fi
P: 0504754144
Yritysneuvoja Risto Mulari PP risto.mulari@metsakeskus.fi P: 0408483456
Yritysneuvoja Leila Laukkanen PK leila.laukkanen@metsakeskus.fi
P: 0500245513
• Luonnonvarakeskus
Projektipäällikkö Ville Kankaanhuhta ville.kankaanhuhta@luke.fi P:0295324850
Tutkija Marja-Leena Päätalo marja-leena.paatalo@luke.fi P: 0295323724
Hankkeen esittely
4. • Projekti kohottaa metsäpalvelujen tuottavuutta
digitalisaatiota ja LEAN-ajattelua hyödyntäen.
• Metsäpalveluja tarjoavien pk-yritysten kanssa
toteutetaan kehittämisistuntoja.
• Istunnoissa kartoitetaan yritysten ja niiden
yhteistyöverkostojen tuottama palvelutarjooma, niistä
johdetut palveluprosessit sekä niiden tuottavuutta
mahdollisesti heikentävät osa-alueet kustannus-
rakenteen, laadun, toimitusketjujen luotettavuuden,
ajankäytön sekä joustavuuden näkökulmasta.
TP1: Digitalisaatiota edistävät LEAN
kehittämisistunnot metsäbiotalouden pk-
yritysten kanssa (Luke & SMK)
5. • Edistetään avointa metsätietoa hyödyntävien ratkaisujen
käyttöönottoa pk-yrityksissä.
• Toteutuksessa hyödynnetään pk-yritysten sparrausta,
verkossa ja tapaamisissa toteutettavaa valmennusta
aiheeseen liittyen.
• Hankealueella autetaan metsäalan, luonnontuotealan,
luontomatkailun ja muita yrityksiä ottamaan haltuun hyöty,
joka on saatavissa avoimesta metsä- ja luontotiedosta.
• Tämän opastuksen yhteydessä kerätään palvelukuvauksia
yritysten tarpeista siten, että kaivattuja tietotuotteita ja
työkaluja syntyy tieto- ja viestintäteknologiaan
erikoistuneiden (ICT) yritysten ja kehittäjäyhteisöjen ja
yritysten tuottamina.
TP2 Metsätietoekosysteemin yhteiskäyttöä
edistävä sparraus yrityksissä (SMK & Luke)
6. • Projektissa toteutetaan metsäbiotalouden
toimintaympäristöstä ja liiketoimintapotentiaalista
kertovan alueellisen tietotuotteen konseptointi, ja sen
tuotannon prosessin pilotointi yritysten liiketoiminnan
suunnittelun ja päätöksenteon tueksi.
• Lisäksi tämä palvelukonsepti tarjoaa aluetason tietoa
päätöksentekijöille ilmasto- ja resurssiviisaaseen
metsien hyödyntämiseen ja monikäytön kysymyksiin
liittyen.
TP3: Liiketoiminta-, metsien kasvu- ja hiilen-
sidontapotentiaalia kuvaavat tietotuotteet
kohdemaakuntiin (Luke)
7. • Projektissa kehitetään ilmastoviisaan
metsänkäsittelyn ja hiilikaupan mahdollistavan
tietotuotteen konsepti yksityismetsiin.
• Tietotuote ja sen tuotantoprosessi määritellään,
kehitetään ja pilotoidaan laajamittaisen yrityksiä
palvelevan tuotannon käynnistämiseksi.
• Kehitystyön tuotoksena syntyvät palveluntarjoajille
hiilitaseesta kertovat kuviotason karttatasot
lisäarvopalvelujen tuotantoon metsänomistajille,
luokitus eriasteisille hiilen nieluille ja varastoille sekä
ilmastoviisaan metsänhoidon toimenpide-ehdotukset
TP4: Hiilikaupan mahdollistavat sähköiset
tuotteet yksityismetsissä (Luke)
9. • Hiilitasetta kuvaavat numeeriset karttatasot
• Yritystapaamisista syntyy 6 – 15 tietotuotteiden
palvelukuvausta kehittäjille
• Yksityismetsiin soveltuva yleistajuinen hiilitaseluokitus
• Tulokset näkyvät maakunnissa biotalouden alan
yritysten parantuneena kykynä hyödyntää
liiketoiminnassaan avointa metsätietoa.
• Toimintaympäristön ymmärrys kasvaa ja osaaminen
ilmastoviisaasta metsähoidosta paranee.
Toimenpiteet
10. • Metsäbiotalouden tuottamat positiiviset taloudelliset,
sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset
kohdemaakunnissa, jotka johtavat kasvavaan
hyvinvointiin ja uusiutuvan metsäluonnonvaran
kokonaiskestävään hyödyntämiseen.
• Metsäpalveluliiketoiminnan ja sen tuottavuuden,
tilauskannan, työllistävyyden ja liikevaihdon kasvu.
• Uudet ekosysteemi- ja lisäarvopalvelut
metsänomistajille sekä monipuolista liiketoimintaa ja
kasvua palveluntarjoajille
Tavoitellut vaikutukset
pitkällä aikavälillä
12. • Metsävaratietoa kerätään Suomen yksityismetsistä 2,5
miljoonaa hehtaaria vuodessa kaukokartoituksen ja
maastotyön yhdistelmänä.
• Kuviotason metsävaratietoa yksityismetsistä keväällä
2020 oli 13,5 miljoonaa hehtaaria, ja se kattoi 95%
yksityismetsien pinta-alasta.
• Tieto pidetään ajan tasalla Metsäkeskuksen tietoon
tulevilla ilmoituksilla metsänhoitotöistä ja hakkuista sekä
kasvun laskennalla.
• Metsään.fi
Metsätiedon keruu ja ylläpito
13. Metsän inventointi: päävaiheet
VAIHE 1a
VAIHE 1b
VAIHE 1c
VAIHE 2 VAIHE 3
Laser-
keilaus
Ilmakuvaus
Maasto-
koealat
Tietojen yhdistäminen,
mallinnus,
Puustotulkinta,
Toimenpide-ehdotukset
Tiedon
pitäminen
ajantasalla
VAIHE 4
Tiedon julkaisu
www.metsaan.fi
15. Avoin metsätieto
• Tietoa muun muassa metsien kasvupaikoista ja puustosta,
erityisen tärkeistä elinympäristöistä sekä metsien käytöstä.
• Ei sisällä tietoa metsän omistajista
• Saatavilla kolmessa eri muodossa:
• Vuoden 2019 aikana metsätietoa ladattiin
9,5 miljoonaa tiedostoa ja tietoa siirtyi 14 000 Gb.
16. • Metsävarakuviot, noin 13,5 miljoonaa hehtaaria, 9,8
miljoonaa kpl
› Puustoon, toimenpide-ehdotuksiin, toteutuneisiin
toimenpiteisiin, maaperään ja elinympäristöihin
liittyvät tiedot
• Hila-aineistot, noin 16 miljoonaa hehtaaria, 630
miljoonaa kpl
› Puustoon ja maaperään liittyvät tiedot
• Metsänkäyttöilmoitusaineistot, noin 8 miljoonaa
hehtaaria, 4,7 miljoonaa kpl
› Esim. hakkuutapa, saapumisaika, perustamisketju
Tietosisällöt
17. • Kemera-aineistot (valtion tukemat metsänhoitotyöt)
› Esim. työlaji, ajankohta, pinta-ala
› Hyväksytyt hakemukset ja toteutusilmoitukset,
lisäksi saapuneet toteutusilmoitukset
• Kaukokartoituskoealat, noin 80 000 kpl
› Puusto-, maapohja- ja paikannustiedot
• Latvusmallit lähes koko Suomesta
Tietosisällöt
31. • Luonnontuotteita jalostavia yrityksiä, jotka toimittivat
tilinpäätöksen kaupparekisteriin, oli vuonna 2017 534 kpl
• Alan liikevaihto oli 530 miljoonaa
• Yrityksistä 483 oli mikroyritystä (alle 10 hlö), 46 pientä
yritystä (10-50 hlö) ja 5 keskisuurta yritystä (50-250 hlö)
• Yritysten keskikoko on pieni, mutta tuotteilla on kasvavaa
kysyntää ja kasvupotentiaali nähdään suurena.
• Luonnontuotteiden jalostus tuottaa vientituloja ja korkeaa
lisäarvoa.
• Luonnontuotteet kasvavat yleensä ilman panostuksia ->
ekologista ravinnontuottoa
Luonnontuotealan taustaa
34. • Raaka-aineet jaetaan
› Jokamiehen oikeudella kerättäviin: marjat, sienet
› Maanomistajan luvan vaativiin: mahla, kuusenkerkkä, pakuri
• Kaupallinen marjojen ja sienten poiminta hyödyntää
jokamiehenoikeutta, maanomistaja ei saa korvausta
• Raaka-aineiden kohdalla hyvien kohteiden löytyminen este
laajentaa ja investoida.
• Ongelma keruun lyhyt ajanjakso, esim. mahlalla n. 3
viikkoa ja kuusen kerkällä n. 2 viikkoa. -> ketjutus, jolloin
poimijat siirtyvät keruutuotteesta toiseen
Luonnontuotealan taustaa
35. • Koivun mahlasta maksetaan
metsänomistajalle n. 0,1 €/litra. Koivusta
voidaan Luken tutkimuksen
mukaan valuttaa keskimäärin 50 litraa/v.
n. 10 v. ajan.
• Yhdestä puusta saa siis tuloja 10
vuodessa n. 50€. Jos hehtaarilla on n.
400 puuta, hehtaarituotto on n. 2000
€/v ja * 10 v = 20 000€.
• Pullotettu mahlalitra maksaa kaupassa n.
10 €/litra, joten jalostusarvo on huima
Case: Mahla
36. • Mistä mahlayrittäjä löytää kohteita, kun hän haluaa
laajentaa?
• Miten hallinnoida sopimuksien tekoa ja ylläpitoa
metsänomistajien kanssa?
• Miten hankkia riittävästi työvoimaa lyhyeen kauteen?
• Miten hallinnoida logistiikkaa, valutuskohteet
sijaitsevat laajalla alueella ja mahla pilaantuu
nopeasti?
• Tällä hetkellä ei ole olemassa tarkoitukseen sopivaa
ohjelmaa.
Case: Mahla
37. • Marjoista valmistetuilla tuotteilla on kasvavat markkinat ja
uusia tuotteita lanseerataan markkinoille
• Kannattavuutta rajoittaa hankintaketjun pullonkaulat
› Keräys vaatii ison organisoinnin työvoimavaltaisuuden vuoksi
› Kerääjät toimivat paperikartan varassa
• Mistä tieto hyvistä marjankeruukohteista, toisaalta
ajantasainen palaute, missä marjaa on huonosti
• Ajantasainen tieto kerätyistä alueista
• Työturvallisuusnäkökulmat missä kerääjät liikkuvat
• Luomusertifioidut alueet ja niiden hallinnointi sekä
jäljitettävyys?
Case: Marjayritys
38. • Smk:n avoin tieto kasvupaikasta ja puustosta
• Smk:n avoin tieto tehdyistä toimenpiteistä, esim. tuoreet
hakkuut, jotka vaikuttavat marja- ja sienisatoon
• Ilmatieteen laitoksen säätieto sadon paikalliseen
ennustamiseen, onnistuuko ennustaminen? Esim
Mustikkaan.fi
• Maanmittauslaitoksen maksuttomat pohjakartat
• Tietoa voisi varmasti käyttää luonnontuotealan kasvun
kiihdyttämisessä, jos olisi siihen sopiva sovellus
• Joukkoistaminen marjasadon paikalliseen seurantaan,
esim Marjahavainnot.fi
• Kannattavuus sovelluskehittäjän näkökulmasta?
Avoimet tietolähteet