3. Mitä?
Kansalaistoiminta on erilaisten ihmisten välistä
tasa-arvoista tekemistä. Se on vuorovaikutusta,
joka saa toisen kokemaan itsensä arvokkaaksi.
Kansalaistoiminta tarjoaa jokaiselle
mahdollisuuden osallistua ja toimia itselleen ja
yhteisölle tärkeiden ongelmien ratkaisijana tai
unelmien toteuttajana.
Me Helsingin Diakonissalaitoksella teemme töitä
sen eteen, että mahdollisimman moni löytää
merkityksellistä tekemistä ja muita ihmisiä
mahdollisimman nopeasti ja mielellään heti.
Kansalaistoiminnan ammattilaiset toimivat yhä
monimuotoistuvammassa yhteiskunnassa ihmisten
ja intressien kohtauttajina eli mätsääjinä.
4. Miksi?
Mikään määrä yhteiskunnan palveluita tai digitaalisia
alustoja ei yksinään poista yksinäisyyttä tai korvaa
toisten ihmisten ja yhteisöjen tarjoamaa turvaa ja
riemua. Yhteiskunta tarvitsee kipeästi uudenlaista,
omaehtoista kansalaistoimintaa. Sen avulla voidaan
vähentää eristäytyneisyyden ja ulkopuolisuuden kokemuksia
kaikissa ihmisryhmissä ja yhteiskuntaluokissa, ja jopa
ratkaista sosiaalisia ongelmia.
Uskomme kokeilukulttuuriin, sillä keskeneräisyys on suuri
mahdollisuus ja tapa oppia uutta. Synnytämme kokeilujen
pohjalta uusia ihmisten tarpeisiin ja toiveisiin perustuvia
ja jokaisen osallisuutta ja toimijuutta tukevia tekemisen
malleja. Kysymme paljon kysymyksiä. Vältämme turhia
hierarkioita ja valtautamme kanssalaisia käyttämään
kykyjään.
Tutkailemme ympäröivän maailman muutosta ja
uudistumme sen mukana. Tulkitsemme tulevaisuuden
megatrendejä ja muokkaamme toimintatapaamme. Teemme
kaikkea tätä yhteiskehittämisessä kanssalaisten kanssa.
Sellaista on myös tulevaisuuden kansalaistoiminnan
johtaminen.
5. Miten?
Etsimme yhteisiä merkityksiä. Pidämme hauskaa,
otamme mukaan, jeesimme toisiamme, saatamme
luukulle ja yhteen. Vähennämme yksinäisyyttä ja
eriarvoisuutta. Tuotamme toimijuutta, freesaamme
naapuruutta. Edistämme sosiaalista koheesiota.
Estämme konflikteja eskaloitumasta, kaadamme
aitoja, rakennamme siltoja. Opettelemme dialogia,
rakennamme yhteiskuntarauhaa. Löydämme yhteisiä
intressejä. Vahvistamme kyvykkyyksiä, sosiaalista
pääomaa ja demokratiaa.
6. D-Asema
Tämä juna ei jätä
Täällä saan toteuttaa itseäni
ja jakaa sitä mitä osaan.
Jutut on levinneet ja laajentuneet
paljon muuallekin.
D-Aseman kävijä
Teidän kanssa on hyvä olla,
minut huomioidaan ja en koe
olevani joku reppana.
D-Aseman kävijä
Työssäni on kivaa se, että
olemme kaikki tasavertaisia
kävijöidemme kanssa.
Tarjoamme kävijöille
toivotun diagnoosivapaan
vyöhykkeen.
D-Aseman työntekijät
Tarpeet ovat moninaisia.
Tällöin palvelun/tuen tulee
olla entistä joustavampaa ja
konkreettisempaa.
Yhteistyökumppani
Pitkän ajan haave on tullut
todeksi, kun on annettu
mahdollisuus toimia.
Voin edistää asiaa,
joka on oikeasti tärkeä.
D-Aseman kävijä
7. Meille mahtuvat kaikki
Kaikki kelpaavat
Mielekästä tekemistä,
toisia ihmisiä ja yhteisöön
kuulumista kaipaavat
kaupunkilaiset
Ulkopuolisiksi itsensä tuntevat
Unohdetut ja laiminlyödyt,
palveluiden ja tuen ulkopuolelle
jääneet, toimettomat, osattomiksi ja
yksinäisiksi itsensä tuntevat, vasta
maahan tulleet tai eristyksissä
elävät, erilaisista ongelmista tai
kriiseistä kärsivät
Yhteisöt, yritykset ja toimijat
Meillä on kansalaistoiminnan
paikkoja ja mahdollisuuksia
myös yrityksille, oppilaitoksille
ja ryhmille. Lisäksi
valmennamme erilaisia
yhteisöjä yhteistoimintaan.
9. HDL:n vikkelä ja toimiva malli
Merkitykselliset yhteisöt
Kansalaistoiminta =
vapaaehtoistoiminta
+ vertaistoiminta
+ yhteisöjen rakentaminen
Vikkelä malli
Yksinkertainen ja nopea
mukaan tulemisen prosessi
(koskee myös yhteisöjä ja yrityksiä)
Yhteiskehittäminen
dialogissa
”Mitä haluaisit(te) tehdä
ja keiden kanssa?”
Matching & räätälöinti
Sopiva kokonaisuus
ihmisten toiveiden ja
elämäntilanteen mukaan
Tuki ja kannustaminen
Jatkuva kevyt tuki ja nopea
ongelmanratkaisu tärkeämpää kuin
jykevä ennakkokouluttaminen
Kertynyt kokemus
Mukana syyskuussa
2017 yhteensä lähes
3000 toimijaa
11. LOPUKSI
• Mikä on kansalaistoiminnan / vapaaehtoistyön strateginen
merkitys järjestössäsi?
• Onko teille helppo tulla mukaan? Miksi on, miksi ei?
• Miten teillä mukaudutaan yhteiskunnan nopeaan muutokseen
kansalaistoiminnan näkökulmasta käsin?
• Onko järjestössä tilaa sekä pitkäkestoiselle että lyhytaikaiselle
toiminnalle?