Näkökulmia verkkokurssin suunnitteluun

1. Vinkkejä etäopetukseen
-verkkokurssin suunnittelu
Osaavat opistot -hanke
Jyväskylän kansalaisopisto
Verkkokoulutus 14.8.2020 (Osa 1/2)
Matleena Laakso
Blogi: www.matleenalaakso.fi
Twitter: @matleenalaakso
Diat: www.matleenalaakso.fi/p/koulutusdiat.html
Kuva: Chenspec, CC0, pixabay.com

2. Ohjelma
Tänään klo 9.00-11.00
• Johdantoa verkkopedagogiikkaan
• Verkko-opetuksen suunnittelu ja verkkokurssin käsikirjoitus
Ensi perjantaina klo 9.00-11.00
• Oppimistehtävät
• Vuorovaikutus ja ohjaus
Kuvaus: Kahdessa webinaarissa perehdytään verkkopedagogiikkaan
oman verkkokurssin suunnittelun näkökulmasta. Saat vinkkejä
erilaisten verkkokurssien suunnitteluun pedagogisen käsikirjoituksen
avulla. Tutustumme myös oppimistehtävien tekemiseen ja verkko-
ohjaukseen. Esillä on myös osallistujien sitouttaminen opiskeluun ja
vuorovaikutukseen sekä keskeyttämisten ehkäisy.

3. Koulutuksen Padlet

4. zoom.us
Monipuolinen videoneuvottelusovellus
• Toimii parhaiten erillisellä työpöytäsovelluksella.
– Selainkäytössä Chrome on paras, Firefoxillakin toimii.
– Mobiililaitteille tarvitaan sovellus (Android, iOS)
• Maksuton 2 henkilölle ilman aikarajaa ja 3-100 hengelle max 40 min.
• Nykyisin tapaamiskutsuun on aina syytä lisätä pääsykoodi.
• Päivittyvät Zoom-ohjeet ja muita hyviä lähteitä verkkotapaamisiin:
https://padlet.com/matlaakso/ACopetuksessa

5. Verkkokouluttajan näkökulma
Satu Roos: http://snellmankesayliopisto.fi/2016/10/25/3622
”Parhaimmillaan on kysymys siitä, ettei ole
erillisiä maailmoja eikä etä- tai lähiopetusta.
On vain opetusta, koulutusta ja
vuorovaikutusta erilaisissa tiloissa,
joista jotkut sijaitsevat Haapaniemenkadulla
Kuopiossa ja jotkut ulottuvat työpöydältä
työpöydälle, kotisohvalle, bussiin
tai junaan tai järven jäälle
’joka niemeen notkoon ja saarelmaan”.

6. Opetusalan asiantuntijoilla yhteneväinen
käsitys kehittämissuunnasta
Minna Lakkala: www.slideshare.net/MinnaHL/pedagogineninfra2015
Hyvissä opetuksen työtavoissa oppijat
• Tekevät yhteistyötä asiantuntijatiimien tapaan.
• Suorittavat todenmukaisia tehtäviä ja ratkovat haastavia ongelmia.
• Hyödyntävät monipuolisesti erilaisia tietolähteitä ja digitaalista teknologiaa.
• Luovat yhdessä uutta tietoa ja laativat konkreettisia tuotoksia prosessin
lopputuloksena.
Kuva: rawpixel CC0, pixabay.com

8. Mitä on verkko-opetus ja –oppiminen?
1. Ohjattu verkko-opetus
– Perustuu yhteisölliseen työskentelyyn ja aktiiviseen
vuorovaikutukseen erilaisten digivälineiden avulla.
2. Itseopiskelu verkossa (non-stop)
– Automaattinen arviointi tai opettaja arvioi vain lopputuloksen
– Ei ohjausta eikä usein sisällä myöskään vuorovaikutusta
3. MOOC-kurssit
– Palaute automatisoitua tai vertaispalautetta
4. Sulautuva oppiminen (blended learning)
– Yhdistää lähi- ja verkko-opetusta
– EI tarkoita lähiopetuksen materiaalien varastointia Moodleen
5. Webinaarisarjat
– Opintosuorituksen saadakseen pidettävä esim. oppimispäiväkirjaa

9. Webinaariin valmistautuminen
• Tuntevatko osallistujat toisensa ja verkkoympäristön?
• Kutsuun ohjeet (ennakkotehtävä, pc/mobiili, avautuu/alkaa)
• Sulje ylimääräiset sovellukset ja välilehdet
• Hae materiaalit ja linkit valmiiksi
• Testaa äänet
• Millaiset oikeudet osallistujille?
• Suunnittele työskentely (menetelmät,
sovellukset, vuorovaikutus, rytmitys)
• Saavu paikalle ajoissa ja
ota osallistujat vastaan
Kuva: Sayyidsembilanenam, CC0, pixabay.com

10. Webinaarin pelisäännöt
• Tallentaminen (kerro jo kutsussa)
• Kamera ja mikrofoni
– Oikeudet?
– Korona-aika vs. normaali kuvan jakamisen suhteen
• Puheenvuorojen jakaminen ja chatin käyttö
– Kannusta chatin käyttöön, ilmaise osallistumista viestein.
• Osallistuminen pc-koneella vai mobiilisti?
• Muistio tai yhteisölliset muistiinpanot
• Aikataulutus ja tauot
Kuva: Sayyidsembilanenam, CC0, pixabay.com

11. Verkko-opetuksen suunnittelu on
oppimisprosessin suunnittelua
Kuva: joepmeindertsma CC0, pixabay.com
Kysy itseltäsi, mitä haluat
oppijan tekevän.
Pelkkä ruudulta lukeminen
on tylsää eikä kaikkien
tehtävien tarvitse olla
tietokoneella tehtäviä.

12. Millainen on hyvä verkkokurssi?

13. answergarden.ch
Luo uusi vastauspuutarha ja kirjoita kysymys tai otsikko (TOPIC).
Kaikki muut valinnat ovat vapaaehtoisia. Edes kirjautumista ei tarvita.
Valitse lopuksi CREATE. Päivitä selain nähdäksesi kaikki vastaukset.

14. Opettaja tarvitsee kolmenlaista osaamista
Alkuräinen kuva julkaisijan luvalla: http://tpack.org © 2012 ja suomennos Harto Pönkä:
harto.wordpress.com/2015/09/18/2000-luvun-ydintaidot-oppimisen-tulevaisuus-ja-opetuksen-suunnittelu

15. Verkkokurssin suunnittelun lähtökohdat
• Sisällöt ja oppimistavoitteet
• Kohderyhmä, lähtötaso, ryhmän koko
• Pedagogiset lähtökohdat ja opetusmenetelmät
• Rakenne ja organisointi: aikataulu, lähi/etä/työssäoppien, yksin/ryhmänä,
viikoittain/teemoittain, saman-/eriaikaisesti
• Verkkoympäristöt: opettajan/ryhmien/opiskelijoiden työkalut (PLE)
• Opettajat/kouluttajat ja mahdolliset muut asiantuntijat
• Materiaalit, oppimistehtävät, vuorovaikutus, ohjaus, palaute ja arviointi
Kuva: IvanPais CC0, pixabay.com

16. Pedagoginen käsikirjoitus
Suunnitelma siitä, miten oppimisprosessi ja –tehtävät vaiheistetaan
pienempiin osiin oppimispolun varrelle.
• Kertoo, mitä kurssilla tapahtuu: suunnitellaan opiskelijan ja opettajan
toimintaa, oppimistehtäviä, vuorovaikutusta ja oppimisen tukemista.
• Auttaa näkemään kurssin kokonaisuutena.
• Käsikirjoitus voi olla esim. visuaalinen malli, taulukko tai aikajana
Kuva: picjumbo_com, CC0, pixabay.com

17. Pedagoginen käsikirjoitus
visuaalisena mallina
Kuva: kopio eAMKin digipedavalmennuksen
pohjasta (kopioi Padlet ja sen muotoilu+viestit):
padlet.com/matlaakso/digipedapolku
Kuva: Kati Vähäkuopus Sanna Ruhalahden
diasarjassa: www.oppiminenonline.com/wp-
content/uploads/2014 /09/Oppiminen-Online-
Pedagogiset-mallit.pdf (CC BY-SA)

18. Kurssirunko
Akseli Huhtanen, Aalto University CC BY:
fitech.io/app/uploads/2019/09/Oppimismuotoilun-tyo%CC%88kalupakki-v2.pdf

19. Yksinkertainen etäopetusmalli
Harto Pönkä: harto.wordpress.com/2020/04/08/helppo-tosi-yksinkertainen-ja-kunnollinen-etaopetusmalli

21. Hyödynnä malleja, oppaita ja tarkistuslistoja pedagogista
käsikirjoitusta tehdessäsi: bit.ly/vk-oppaita
Ks. myös
oppimistehtävä
t, webinaarit ja
verkko-ohjaus

22. Pienryhmätyöskentely
Mitä ajatuksia sinulle on herännyt suhteessa
omaan opetukseesi?
Siirrytte kohta automaattisesti pienryhmiin eikä siellä käymänne
keskustelu tallennu tai kuulu muille, mutta chat on edelleen
yhteinen meille kaikille.
Kun määräaika on täynnä, saatte ilmoituksen, että teillä on 60
sekuntia aikaa ja sitten palaatte automaattisesti yhteiseen tilaan.

23. Mielekkään oppimisen kriteerit
Jonassen 1995, Nevgi & Tirri 2001 ja 2003
1. Konstruktiivisuus: Tukeeko oppimisympäristö oppijoiden aktiivista
uuden tiedonrakentamista aikaisemman tiedon pohjalta?
2. Aktiivisuus: Onko oppijoiden rooli aktiivinen ja ovatko he vastuullisia
toimijoita oppimisympäristössä?
3. Yhteistoiminnallisuus: Voivatko oppijat työskennellä yhdessä ja
rakentaa uutta tietoa toistensa taitoja hyödyntäen?
4. Intentionaalisuus: Onko oppimisympäristössä otettu huomioon
oppijoiden päämääriä ja tukeeko se heidän henkilökohtaisten
tiedollisten tavoitteidensa saavuttamista?
5. Kontekstuaalisuus: Onko oppimistehtävät sijoitettu oppijan
reaalimaailmaan todellisina tai simuloituina tilanteina?
6. Siirtovaikutus: Voivatko oppijat siirtää opittuja tietoja ja taitoja
todelliseen elämään ja uusiin oppimistilanteisiin?
7. Reflektiivisyys: Voivatko oppijat reflektoida omaa oppimistaan koko
oppimisprosessin ajan?

24. 3 avainta parempaan verkkokurssiin
Henri Annala: digimentorit.tamk.fi/2016/03/18/kolme-avainta-paremman-verkkokurssin-suunnitteluun
1. Selkeys: Tehostaa sekä opettajan että opiskelijoiden ajankäyttöä ja lisää
todennäköisyyttä kurssisuorituksille.
• Miltä kurssi näyttää opiskelijan näkymästä? Voiko ulkoasua selkeyttää? Pitäisikö jotain karsia?
Onko materiaalit loogisesti järjestetty? Käytänkö fontteja (tyyppi, koko, efektit) yhteneväisesti?
• Onko tehtävien ohjeistukset tarpeeksi yksiselitteiset ja selkeät? Onko kaikki opiskelijan vastuut
kirjoitettu auki? Voiko jonkin asian ymmärtää usealla eri tavalla?
2. Yhdessä tekeminen: Osallistujien välisen vuorovaikutuksen käyttämisellä
on huomattavia etuja (mm. oppimistulokset ja motivaatio).
• Millä tavoin opiskelijat voisivat tehdä yhteistyötä? Käytänkö monipuolisesti erilaisia työkaluja
(esim. videoneuvottelut, wikit, pilvipalvelut, keskustelufoorumit…)?
• Onko kurssillani tehtäviä, joita opiskelijat voivat tehdä yhdessä samaan aikaan (synkroninen) sekä
eri aikaan (asynkroninen)? Jos mahdollista, käytä molemman tyyppisiä tehtäviä.
3. Ohjaus ja palaute: Pedagogisesta näkökulmasta ajateltuna verkkokurssilla
opettajan tärkein tehtävä on ohjata ja antaa palautetta.
• Miten ohjaan opiskelijoita? Käytänkö monipuolisesti eri työkaluja ohjauksessa (esim. videoyhteys,
kirjoittaminen)? Miten tunnistan eniten ohjauksen tarpeessa olevat opiskelijat?
Miten aktivoin passiivisia opiskelijoita?
• Saako opiskelija tarpeeksi palautetta? Hyödynnänkö erilaisia palautetyyppejä riittävästi
(opettajan palaute, vertaispalaute, itsearviointi)? Saako opiskelija palautetta jo kurssin aikana?
Sovelletaanko saatua palautetta kurssia ohjaavana tekijänä?

25. Miksi rakennat verkkokurssin,
etkä anna vain kirjaa luettavaksi?
Kuva: SCY, CC0, pixabay.com
Kirjoita vastaus chattiin,
mutta älä julkaise sitä vielä.
Paina enteriä vasta,
kun saat luvan.

26. Näitä ei löydy kirjoista ☺
Akseli Huhtasen selvitys: fitech.io/fi/fitech-selvitti-miten-vahentaa-keskeyttamista-verkkokursseilla
FiTechin suositukset keskeyttämisten vähentämiseksi
1. ”Kursseille tulee rakentaa mahdollisuuksia opiskelijoiden keskinäiseen
sekä opiskelijan ja opettajan väliseen vuorovaikutukseen.
2. Sisällöllistä ja teknistä tukea on tarvittaessa oltava tarjolla.
Varmista, että opiskelijoilla on tiedossaan yhteyshenkilön yhteystiedot.
3. Opettaja lähettää kurssin keskivaiheilla viestin, jossa kerrotaan miten
toimia, jos on jäänyt kurssilla jälkeen.
4. Ennen kurssin alkua opiskelijoiden opiskelu- ja tietotekninen
osaamistaso testataan ja tarjotaan tukea valmiuksiltaan heikoille.”

28. Mikä oli tärkein
oivaltamasi asia?

29. Lisätietoja
• CC-lisenssit: creativecommons.fi
• CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0 Kansain-
välinen -lisenssi: creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi
lyhyesti:
– Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen hyödyntäminen
on sallittu.
– Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lähteeseen.
– Muokattu teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä.
• Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voit kysyä tekijältä:
www.matleenalaakso.fi
Tämä diasarja on lisensoitu Creative
Commons -lisenssillä CC BY-SA 4.0