TAMKin järjestämä lukio-opettajille suunnattu verkkokoulutus, joka on osa Treen Oppimisen ja hyvinvoinnin tuki lukiossa – Oppimisen kipinä -hanketta.

1. 7.10.2020 | 1
Pedagogin digitystä 3 op
Oppimisen ja hyvinvoinnin tuki lukiossa – Oppimisen kipinä -hanke
TAMK: Tampereen lukiokoulutuksen ryhmä
Verkkototeutus 7.10.2020 (osa 1/6)
Matleena Laakso
Blogi: www.matleenalaakso.fi
Twitter: @matleenalaakso
Diat: www.matleenalaakso.fi/p/koulutusdiat.html

2. Oppimisen ja hyvinvoinnin tuki
lukiossa – Oppimisen kipinä
Tampereen yliopiston koordinoima
OPH-rahoitteinen opetustoimen täydennys-
koulutushanke, missä mukana ovat
TAMK, HAMK ja OAMK:
www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/oppimisen-
ja-hyvinvoinnin-tuki-lukiossa
Hanke järjestää koulutusosioita Tampereella,
Hämeenlinnassa, Oulussa ja verkossa:
• Pedagogin digitystä 3 op
• Yksilöllisten oppimistarpeiden huomiointi 5 op
• Oppimisen tuen järjestäminen 3 op
• Hyvinvointia rakentamassa 3 op

3. Pedagogin digitystä 3 op:
Koulutuksen aikataulutus ja sisällöt
Koulutuksen tavoitteena on, että Moodlen (Teamsin)
peruskäytön hallitsevat opettajat rakentavat monipuolisia ja
vuorovaikutuksellisia verkkokursseja lukiolaisille.
Samalla osallistujat saavat valmiuksia hyödyntää digiä
monipuolisesti myös lähiopetuksessa.
Koulutukseen kuuluu kuusi vuorovaikutuksellista webinaaria
sekä etätehtäviä, joiden avulla koulutuksessa opittua
sovelletaan omalle verkkokurssille.

4. Pedagogin digitystä 3 op:
Koulutuksen aikataulutus ja sisällöt
Verkkotapaamiset ovat klo 14.20-16.30 ja ne tallennetaan.
Pyri osallistumaan reaaliaikaisesti pc-koneella.
Ke 7.10. Johdanto verkkopedagogiikkaan ja verkkokurssin rakentamiseen
To 22.10. Monipuoliset oppimistehtävät verkossa
Ti 3.11. Moodlen H5P-työkalut
To 12.11. Opettajat ja opiskelijat digisisältöjen tuottajina ja jakajina
(esim. Adobe Spark, animaatiot, infograafit, ThingLink, Stream)
Ke 25.11. Vuorovaikutus, osallistaminen ja ohjaus
Ke 9.12. Sähköinen arviointi ja kyselytyökalut

5. Pedagogin digitystä 3 op:
Oppimistehtävät
Kuusi webinaaria
• Jos olet poissa, katso tallenne ja kommentoi oppimaasi Padletin
kyseiseen sarakkeeseen.
Opitun aktiivista soveltamista omaan opetukseen / omalle
verkkokurssille.
• Kuhunkin webinaarin liittyvä oppimistehtävä.

6. Koulutuksen verkkoalusta

7. Ohjelma klo 14.30-16.30
• Koulutuksen aloitus
• Johdanto verkkopedagogiikkaan ja verkkokurssin
rakentamiseen
• Hyvän verkkokurssin kriteereitä ja erilaisia malleja
• Kaikki lähtee hyvästä suunnittelusta
• Miten ehkäistä verkkokurssien keskeyttämisiä?
• Moodle ja/vai Teams?

8. Mikä sai sinut tulemaan
tänne tänään?

10. TPACK-malli jäsentää
opettajan osaamisvaatimuksia
Alkuräinen kuva julkaisijan luvalla: http://tpack.org © 2012 ja suomennos Harto Pönkä:
harto.wordpress.com/2015/09/18/2000-luvun-ydintaidot-oppimisen-tulevaisuus-ja-opetuksen-suunnittelu

11. Opetuksen hyvät työtavat
Minna Lakkala: www.slideshare.net/MinnaHL/pedagogineninfra2015
• Työskennellään asiantuntijatiimien tapaan.
• Suoritetaan todenmukaisia tehtäviä ja ratkotaan haastavia ongelmia.
• Hyödynnetään monipuolisesti erilaisia tietolähteitä ja digitaalista
teknologiaa.
• Luodaan yhdessä uutta tietoa ja laativat konkreettisia tuotoksia
prosessin lopputuloksena.
Kuva: Alexas-Photos, CC0, pixabay.com

12. Tutkivan oppimisen periaatteita
• Ymmärtäminen ja ilmiöiden selittäminen
• Ongelmalähtöinen ihmettelystä lähtevä tiedonhankinta
• Ennakkokäsitysten esiin nostaminen
• Ideoiden työstäminen ja huomion kohdistaminen keskeisiin käsitteisiin
ja suuriin ideoihin
• Yhteisöllinen tiedonrakentelu ja jaettu asiantuntijuus
Kuva: FelixMittermeier CC0, pixabay.com

14. Verkko-opetuksen suunnittelu on
oppimisprosessin suunnittelua
Kuva: joepmeindertsma CC0, pixabay.com
Kysy itseltäsi, mitä haluat
oppijan tekevän.
Verkossa ohjaat työskentelyä
oppimistehtävillä.

15. Mitä haluat opiskelijoidesi
verkkokurssilla tekevän?

16. Mitä on verkko-opetus ja –oppiminen?
1. Ohjattu verkko-opetus
– Perustuu yhteisölliseen työskentelyyn ja aktiiviseen
vuorovaikutukseen erilaisten digivälineiden avulla.
2. Itseopiskelu verkossa (non-stop)
– Automaattinen arviointi tai opettaja arvioi vain lopputuloksen
– Ei ohjausta eikä usein sisällä myöskään vuorovaikutusta
3. MOOC-kurssit
– Palaute automatisoitua tai vertaispalautetta
4. Sulautuva oppiminen (blended learning)
– Yhdistää lähi- ja verkko-opetusta
– EI tarkoita lähiopetuksen materiaalien varastointia verkkoon
5. Webinaarisarjat
– Opintosuorituksen saadakseen pidettävä esim. oppimispäiväkirjaa

18. Pedagoginen malli
Teoriapohjainen jäsennys oppimisprosessin etenemisestä, mikä toimii apuna
verkkokurssin suunnittelussa. Usein yhdistetään useampaa mallia.
Kuva: OpenClipart-Vectors, CC0, pixabay.com
Case-oppiminen
Projektioppiminen
Yhteisöllinen oppiminen
Ilmiöpohjainen oppiminen
Ongelmaperustainen
oppiminen (PBL)
Käänteinen oppiminen
Sulautuva oppiminen

19. Verkkokurssin suunnittelun lähtökohdat
• Sisällöt ja oppimistavoitteet
• Kohderyhmä, lähtötaso, ryhmän koko
• Pedagogiset lähtökohdat ja opetusmenetelmät
• Rakenne ja organisointi: aikataulu, sisältääkö lähitapaamisia,
yksin/pienryhmissä/yhdessä, viikoittain/teemoittain, saman-/eriaikaisesti
• Verkkoympäristöt: opettajan/ryhmien/opiskelijoiden työkalut (PLE)
• Opettajat ja mahdolliset muut asiantuntijat
• Materiaalit, oppimistehtävät, vuorovaikutus, ohjaus, palaute ja arviointi
Kuva: IvanPais CC0, pixabay.com

20. Pedagoginen käsikirjoitus
Suunnitelma siitä, miten oppimisprosessi ja –tehtävät vaiheistetaan
pienempiin osiin oppimispolun varrelle. Käsikirjoitus voi olla esim.
visuaalinen malli, taulukko tai aikajana
• Kertoo, mitä kurssilla tapahtuu: suunnitellaan opiskelijan ja opettajan
toimintaa, oppimistehtäviä, vuorovaikutusta ja oppimisen tukemista.
• Auttaa näkemään kurssin rakenteen ja kokonaisuuden.
Kuva: picjumbo_com, CC0, pixabay.com

21. Aloita pedagogisen käsikirjoituksen tekeminen
tutustumalla oppaisiin ja malleihin: bit.ly/vk-oppaita

22. 3 avainta parempaan verkkokurssiin
Henri Annala: digimentorit.tamk.fi/2016/03/18/kolme-avainta-paremman-verkkokurssin-suunnitteluun
1. Selkeys: Tehostaa sekä opettajan että opiskelijoiden ajankäyttöä ja lisää
todennäköisyyttä kurssisuorituksille.
• Miltä kurssi näyttää opiskelijan näkymästä? Voiko ulkoasua selkeyttää? Pitäisikö jotain karsia?
Onko materiaalit loogisesti järjestetty? Käytänkö fontteja (tyyppi, koko, efektit) yhteneväisesti?
• Onko tehtävien ohjeistukset tarpeeksi yksiselitteiset ja selkeät? Onko kaikki opiskelijan vastuut
kirjoitettu auki? Voiko jonkin asian ymmärtää usealla eri tavalla?
2. Yhdessä tekeminen: Osallistujien välisen vuorovaikutuksen käyttämisellä
on huomattavia etuja (mm. oppimistulokset ja motivaatio).
• Millä tavoin opiskelijat voisivat tehdä yhteistyötä? Käytänkö monipuolisesti erilaisia työkaluja
(esim. videoneuvottelut, wikit, pilvipalvelut, keskustelufoorumit…)?
• Onko kurssillani tehtäviä, joita opiskelijat voivat tehdä yhdessä samaan aikaan (synkroninen) sekä
eri aikaan (asynkroninen)? Jos mahdollista, käytä molemman tyyppisiä tehtäviä.
3. Ohjaus ja palaute: Pedagogisesta näkökulmasta ajateltuna verkkokurssilla
opettajan tärkein tehtävä on ohjata ja antaa palautetta.
• Miten ohjaan opiskelijoita? Käytänkö monipuolisesti eri työkaluja ohjauksessa (esim. videoyhteys,
kirjoittaminen)? Miten tunnistan eniten ohjauksen tarpeessa olevat opiskelijat?
Miten aktivoin passiivisia opiskelijoita?
• Saako opiskelija tarpeeksi palautetta? Hyödynnänkö erilaisia palautetyyppejä riittävästi
(opettajan palaute, vertaispalaute, itsearviointi)? Saako opiskelija palautetta jo kurssin aikana?
Sovelletaanko saatua palautetta kurssia ohjaavana tekijänä?

23. Verkko-opetuksen malli
Gilly Salmon 2001; muokattu kopio kirjasta Suominen & Nurmela 2011
Ks. myös esim. blogit.xamk.fi/ekampus/2019/05/31/vuorovaikutuksesta-vaihtoehto-automatisoinnille
Saatavuus ja motivaatio
Pääsy
ympäristöön
Tervetuloa!
Sosiaalistuminen
Viestittäminen
Tutustuminen
Pienet ja helpot
tehtävät
Tiedonvälitys
Tiedon etsiminen
(tiedon tulva)
Pienryhmät
Materiaalit ja
tehtävät
Ope rajaa, tekee
näkyväksi
Tiedon rakentaminen
Osallistuminen
Kytkökset
teorioihin
Ideoiden
jatko-kehittely
Kehittyminen
Vertaisohjaus
Nopea palaute
Kriitt.ajattelun
tukeminen
Yhteydet
muualle

24. Verkko-opintojen muotoilu talon
rakentamisen metaforana 1/2
Tuija Marstio, taulukko 2 (CC BY-SA):
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/333810/Laurea%20Julkaisut%20134.pdf

25. Verkko-opintojen muotoilu talon
rakentamisen metaforana 2/2
Tuija Marstio, taulukko 2 (CC BY-SA):
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/333810/Laurea%20Julkaisut%20134.pdf

26. Mielekkään oppimisen kriteerit
Jonassen 1995, Nevgi & Tirri 2001 ja 2003
1. Konstruktiivisuus: Tukeeko oppimisympäristö oppijoiden aktiivista uuden
tiedonrakentamista aikaisemman tiedon pohjalta?
2. Aktiivisuus: Onko oppijoiden rooli aktiivinen ja ovatko he vastuullisia
toimijoita oppimisympäristössä?
3. Yhteistoiminnallisuus: Voivatko oppijat työskennellä yhdessä ja rakentaa
uutta tietoa toistensa taitoja hyödyntäen?
4. Intentionaalisuus: Onko oppimisympäristössä otettu huomioon
oppijoiden päämääriä ja tukeeko se heidän henkilökohtaisten tiedollisten
tavoitteidensa saavuttamista?
5. Kontekstuaalisuus: Onko oppimistehtävät sijoitettu oppijan
reaalimaailmaan todellisina tai simuloituina tilanteina?
6. Siirtovaikutus: Voivatko oppijat siirtää opittuja tietoja ja taitoja todelliseen
elämään ja uusiin oppimistilanteisiin?
7. Reflektiivisyys: Voivatko oppijat reflektoida omaa oppimistaan koko
oppimisprosessin ajan?

27. Apoa-projektin esiin nostamia
amk-opiskelijoiden toiveita
https://apoa.tamk.fi/ Alla oleva on lainaus TAMKin Jarmo Vihmalaaksolta ja
Sanna Sintoselta Moodlen mestariopintojen materiaaleista syksyltä 2020
• Yhdenmukainen ja selkeä kurssirakenne
• Omaa edistymistä voi seurata, tehtävät ja määräajat näkyvissä
• Opettajalta ei tarvitse erikseen kysyä kurssin käytännöistä
• Yhdenmukaiset palautusajat tehtävissä (ainakin klo-aika!)
• Sisällöt samalla tavalla eri aiheissa ja aktiviteeteissä
• Ei turhia klikkauksia

28. Mitä ajatuksia sinulla on
herännyt suhteessa
omaan verkkokurssiisi?

29. Miksi rakennat verkkokurssin,
etkä anna vain kirjaa luettavaksi?
Kuva: SCY, CC0, pixabay.com

30. Näitä ei löydy kirjoista ☺
Akseli Huhtasen selvitys: fitech.io/fi/fitech-selvitti-miten-vahentaa-keskeyttamista-verkkokursseilla
FiTechin suositukset keskeyttämisten vähentämiseksi
1. ”Kursseille tulee rakentaa mahdollisuuksia opiskelijoiden keskinäiseen
sekä opiskelijan ja opettajan väliseen vuorovaikutukseen.
2. Sisällöllistä ja teknistä tukea on tarvittaessa oltava tarjolla.
Varmista, että opiskelijoilla on tiedossaan yhteyshenkilön yhteystiedot.
3. Opettaja lähettää kurssin keskivaiheilla viestin, jossa kerrotaan miten
toimia, jos on jäänyt kurssilla jälkeen.
4. Ennen kurssin alkua opiskelijoiden opiskelu- ja tietotekninen
osaamistaso testataan ja tarjotaan tukea valmiuksiltaan heikoille.”

31. Verkko-opiskelu on vaativaa
Akseli Huhtasen selvitys: fitech.io/fi/fitech-selvitti-miten-vahentaa-keskeyttamista-verkkokursseilla
Verkkokursseilla oppiminen on
usein vaativampaa kuin
läsnäolokursseilla,
mutta verkkokurssi valitaan usein
siksi, että sen toivotaan olevan
helpompi.

33. Moodle vai Teams?
Aloitetaan Moodlen vahvuuksista
lukiolaisten verkkokursseilla:
https://edu.flinga.fi...

34. 13 Moodle
3 Teams
6 en tiedä

35. Teams vai Moodle?
Kumpaa kannattaa käyttää?
Ville Palkinen: osaava.tredu.fi/2019/01/08/teams-vai-moodle-kumpaa-kannattaa-kayttaa
Mieti mitä olet tekemässä ja valitset työkalu sen mukaan.
Moodle ja Teams ovat ”Tampereen toisen asteen oppilaitoksissa
käytettävissä, joten kaikkien opettajien olisi molempiin syytä tutustua
ja valita kummastakin parhaat ominaisuudet myös opiskelijoidensa
käyttöön”.

36. Teams vai Moodle?
Kumpaa kannattaa käyttää?
Ville Palkinen: osaava.tredu.fi/2019/01/08/teams-vai-moodle-kumpaa-kannattaa-kayttaa
Verkkokurssit Moodleen
• Suunniteltu oppimisympäristöksi (LMS, Learning Management System).
• Monipuoliset tehtäväominaisuudet mm. H5P-työkalujen avulla.
• Suoritusten seuranta ja suurien opiskelijamassojen hallinta onnistuu.
Teams lähi-, etä- ja hybridiopetuksen tueksi
• Sisältää verkkokokousominaisuuden.
• Keskustelu ja vuorovaikutus helppoa.
• Tehtäväominaisuudet ovat paljon suppeammat kuin Moodlessa.
Myös näiden yhteiskäyttö on mahdollista, mitä Ville Palkinen valottaa
uudemmissa kirjoituksissa.
Ks. esim. osaava.tredu.fi/2020/01/15/opettaja-lisaa-moodle-tyotila-osaksi-teamsia

37. Mikä oli tärkein
oivaltamasi asia?

38. Tämä diasarja on lisensoitu Creative
Commons -lisenssillä CC BY-SA 4.0
• CC-lisenssien verkkosivusto: creativecommons.fi
• CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0 Kansain-
välinen -lisenssi: creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi
• Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen
hyödyntäminen on sallittu.
• Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lisäät linkin
tähän diasarjaan. Muokattu teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä.
• Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voit kysyä tekijältä:
www.matleenalaakso.fi