Järjestävä hanke: https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/oppimisen-ja-hyvinvoinnin-tuki-lukiossa

1. 30.9.2021 | 1
Pedagogin digitystä 3 op
Oppimisen ja hyvinvoinnin tuki lukiossa – Oppimisen kipinä -hanke
Webinaari 30.9.2021 (1/6)
Matleena Laakso
Blogi: www.matleenalaakso.fi
Twitter: @matleenalaakso
Hanke: tuni.fi/fi/tutkimus/oppimisen-kipina-oppimisen-ja-hyvinvoinnin-tuki-lukiossa

2. Oppimisen ja hyvinvoinnin tuki
lukiossa – Oppimisen kipinä
Tampereen yliopiston koordinoima
OPH-rahoitteinen opetustoimen täydennys-
koulutushanke, missä mukana ovat TAMK, HAMK
ja OAMK: www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/
oppimisen-ja-hyvinvoinnin-tuki-lukiossa
Hanke järjestää koulutusosioita Tampereella,
Hämeenlinnassa, Oulussa ja verkossa. Osasta
koulutuksia voi valita yksittäisiä webinaarejakin:
• Pedagogin digitystä 3 op
• Yksilöllisten oppimistarpeiden huomiointi 5 op
• Oppimisen tuen järjestäminen 3 op
• Hyvinvointia rakentamassa 3 op

3. Pedagogin digitystä 3 op
Koulutuksen tavoitteena on syventää osaamista verkkopedagogiikasta ja
erilaisista digityökaluista, jotka sopivat lukio-opetukseen.
Koulutukseen kuuluu kuusi tallennettavaa webinaaria ja kuusi etätehtävää.
• to 30.9. Johdanto verkkopedagogiikkaan
• ke 6.10. Opiskelijoiden aktivointi ja osallistaminen sekä 3.-4. webinaarien
työkalujen valinta
• ke 20.10. Opettajat ja opiskelijat digisisältöjen tuottajina ja jakajina
(esim. Adobe Spark, YouTube, videon tekstittäminen, CC-lisenssit)
• ma 8.11. Opettajat ja opiskelijat digisisältöjen tuottajina
(esim. ThingLink ja 360-sisällöt)
• ti 23.11. Moodlen H5P-työkalut
• to 9.12. Sähköinen arviointi ja kyselytyökalut

4. Ohjelma klo 14.30-16.30
• Koulutuksen aloitus
• Johdanto verkkopedagogiikkaan
• Verkkokurssit
• Hybridiopetus

5. Kameran peukutus
Kuva: Ruudunkaappauskuva Teams-webinaarista

6. Vaaksamitta
Kuva: Newsong, Pixabay

7. Opettaja tarvitsee kolmenlaista osaamista
Alkuräinen kuva julkaisijan luvalla: http://tpack.org © 2012 ja suomennos Harto Pönkä:
harto.wordpress.com/2015/09/18/2000-luvun-ydintaidot-oppimisen-tulevaisuus-ja-opetuksen-suunnittelu
TPACK-malli jäsentää
opettajan
osaamisvaatimuksia.
Tavoitteena opetus,
jossa yhdistyy
sisältötieto,
pedagogiikka ja
teknologia.

8. Opetuksen hyvät työtavat
Minna Lakkala: www.slideshare.net/MinnaHL/pedagogineninfra2015
• Työskennellään asiantuntijatiimien tapaan.
• Suoritetaan todenmukaisia tehtäviä ja ratkotaan haastavia ongelmia.
• Hyödynnetään monipuolisesti erilaisia tietolähteitä ja digitaalista
teknologiaa.
• Luodaan yhdessä uutta tietoa ja laaditaan konkreettisia tuotoksia
prosessin lopputuloksena.
Kuva: Alexas-Photos, CC0, pixabay.com

9. Mitä on verkko-opetus ja –oppiminen?
1. Ohjattu verkko-opetus
– Perustuu yhteisölliseen työskentelyyn ja aktiiviseen
vuorovaikutukseen erilaisten digivälineiden avulla.
2. Itseopiskelu verkossa (non-stop)
– Automaattinen arviointi tai opettaja arvioi vain lopputuloksen
– Ei ohjausta eikä usein sisällä myöskään vuorovaikutusta
3. MOOC-kurssit
– Palaute automatisoitua tai vertaispalautetta
4. Sulautuva oppiminen (blended learning)
– Yhdistää lähi- ja verkko-opetusta
– EI tarkoita lähiopetuksen materiaalien varastointia verkkoon
5. Webinaarisarjat
– Opintosuorituksen saadakseen pidettävä esim. oppimispäiväkirjaa

10. Kaksi tapaa luoda verkkokursseja
Ruudunkaappauskuva Vesa Paajasen videosta Vuorovaikutus verkkokurssilla,
UEF:n Flippausmanuaali 2018: www3.uef.fi/web/flippaus/vuorovaikutus

11. Pedagoginen malli
Teoriapohjainen jäsennys oppimisprosessin etenemisestä, mikä toimii apuna
verkkokurssin suunnittelussa. Usein yhdistetään useampaa mallia.
Kuva: OpenClipart-Vectors, CC0, pixabay.com
Case-oppiminen
Projektioppiminen
Yhteisöllinen oppiminen
Ilmiöpohjainen oppiminen
Ongelmaperustainen
oppiminen (PBL)
Käänteinen oppiminen
Sulautuva oppiminen

12. Verkko-opetuksen suunnittelu on
oppimisprosessin suunnittelua
Kuva: joepmeindertsma CC0, pixabay.com
Kysy itseltäsi, mitä haluat
oppijan tekevän.
Verkossa ohjaat työskentelyä
oppimistehtävillä.

13. Pedagoginen käsikirjoitus
Suunnitelma siitä, miten oppimisprosessi ja –tehtävät vaiheistetaan
pienempiin osiin oppimispolun varrelle.
• Kertoo, mitä kurssilla tapahtuu: suunnitellaan opiskelijan ja opettajan
toimintaa, oppimistehtäviä, vuorovaikutusta ja oppimisen tukemista.
• Auttaa näkemään kurssin rakenteen ja kokonaisuuden.
Kuva: picjumbo_com, CC0, pixabay.com

15. Kuka olet?
Oletko tehnyt tai aiotko
tehdä verkkokursseja?
Kuva: Geralt, pixabay.com

16. Aloita pedagogisen käsikirjoituksen tekeminen
tutustumalla oppaisiin ja malleihin tai arvioi kurssiasi
tsekkauslistojen avulla: bit.ly/vk-oppaita

17. classroomscreen.com
Lue lisää: www.matleenalaakso.fi/2019/02/classroomscreen.html

18. Apoa-projektin esiin nostamia
amk-opiskelijoiden toiveita
https://apoa.tamk.fi/ Alla oleva on lainaus TAMKin Jarmo Vihmalaaksolta ja
Sanna Sintoselta Moodlen mestariopintojen materiaaleista syksyltä 2020
• Yhdenmukainen ja selkeä kurssirakenne
• Omaa edistymistä voi seurata, tehtävät ja määräajat näkyvissä
• Opettajalta ei tarvitse erikseen kysyä kurssin käytännöistä
• Yhdenmukaiset palautusajat tehtävissä (ainakin klo-aika!)
• Sisällöt samalla tavalla eri aiheissa ja aktiviteeteissä
• Ei turhia klikkauksia

19. 3 avainta parempaan verkkokurssiin
Henri Annala: digimentorit.tamk.fi/2016/03/18/kolme-avainta-paremman-verkkokurssin-suunnitteluun
1. Selkeys
Tehostaa sekä opettajan että opiskelijoiden ajankäyttöä ja lisää
todennäköisyyttä kurssisuorituksille.
2. Yhdessä tekeminen
Osallistujien välisen vuorovaikutuksen käyttämisellä on huomattavia
etuja (mm. oppimistulokset ja motivaatio).
3. Ohjaus ja palaute
Pedagogisesta näkökulmasta ajateltuna
verkkokurssilla opettajan tärkein
tehtävä on ohjata ja antaa palautetta.
Kuva: Mohamed_hassan, CC0, pixabay.com

20. Ohjaajan tehtävänä on tukea
ryhmän molempia tavoitteita
Tehokkuus eli asiatavoite liittyy ryhmän tuloksellisuuteen.
Tunnetavoite liittyy ryhmän kiinteyteen ja toimivuuteen ryhmänä.
Kuva: ElidaRiva, pixabay.com

21. Ryhmän vaiheet ja opettajan toiminta
Ks. esim. www.matleenalaakso.fi/2016/01/ryhman-ohjaajan-toiminta-koulutusryhman.html
sekä verkko-opisto.msl.fi/jarjestotoimijan-abc/ryhmadynamiikka/ryhman-vaiheet
1. Muodostuminen (forming)
– Pääsy verkkoympäristöön, oman paikan etsiminen, tutustuminen,
riippuvuus ohjaajasta, pelisääntöjen luominen
– Ota ohjaajan rooli, tue jäsenten välistä vuorovaikutusta ja
pidä mielessä ryhmän kaksoistavoite
2. Kuohunta (storming)
– Rohkaise kritiikkiin, ota vastaan tunteita, nosta ristiriitoja esiin,
sekoita alaryhmiä, anna tilaa, selkeytä toimintaa,..
3. Säännöistä sopiminen (norming)
– Pidä huolta perustehtävästä, kohtaa yksilöinä, vahvista avoimuutta,…
4. Työskenteleminen eli toimivan ryhmän vaihe (performing)
– Ope konsulttina, ylläpidä motivaatiota,..
5. Päättyminen (adjourning)
– Tee tietoiseksi päättymisestä, anna tilaa muisteluille ja tunteille.

22. SYL, SAMOK & OAJ:
Nyt on aika vahvistaa yhteisöllisyyttä
Korona-aika on vähentänyt kohtaamisia. →
Nyt tulisi kiinnittää erityishuomiota yhteisöllisyyden vahvistamiseen.
samok.fi/blogi/korkeakouluyhteisojen-huomio-suunnattava-nyt-vuorovaikutukseen
Kuva: Prawny, pixabay.com

23. Yhteisöllisyyden kehitysportaat
verkko-oppimisympäristössä
Minna Lakkala: core.ac.uk/download/pdf/339407282.pdf
Ratkaisujen ja tuotosten pitkäjänteinen
yhdessä kehittäminen
– pääpaino tiedonrakentamisen käytännöissä
Keskustelu ja vuorovaikutus oppijoiden kesken
– pääpaino kommunikaatiotaidoissa
Ideoiden ja tuotosten jakaminen ja
kommunikointi – pääpaino oppisisällöissä ja tiedon
esittämistaidoissa
Kommunikaatio opettajan ja oppijoiden välillä
– pääpaino oppisisällöissä
Ei yhteisöllisyyttä, verkkoympäristö materiaalin
välityskanavana – pääpaino oppisisällöissä

24. Sopivasti palautetta ja ohjausta
Juha Leino: julkaisut.tamk.fi/PDF-tiedostot-web/B/88-Floworks.pdf
”Runsas palaute on yksi niistä syistä, miksi oppijat pitivät sosiaalisen
median välineistä. Antamalla sitä - asiantuntijanäkökulmasta -
oppijat kokevat, että heidän työtään arvostetaan ja sillä on merkitystä.”
”Toisaalta opettajan on varottava liiallista aktiivisuutta,
joka tukahduttaa oppijoiden aktiivisuutta...
Kysymys on pitkälle siitä, että
oppijat kokevat opettajan
olevan läsnä ja välittävän.”
Kuva: Geralt, CC0, pixabay.com

26. Akseli Huhtasen selvitys: fitech.io/fi/fitech-selvitti-miten-vahentaa-keskeyttamista-verkkokursseilla
Verkkokursseilla oppiminen on
usein vaativampaa kuin
läsnäolokursseilla,
mutta verkkokurssi valitaan usein
siksi, että sen toivotaan olevan
helpompi.

27. FiTechin suositukset
keskeyttämisten vähentämiseksi
Akseli Huhtasen selvitys: fitech.io/fi/fitech-selvitti-miten-vahentaa-keskeyttamista-verkkokursseilla
1. ”Kursseille tulee rakentaa mahdollisuuksia opiskelijoiden keskinäiseen
sekä opiskelijan ja opettajan väliseen vuorovaikutukseen.
2. Sisällöllistä ja teknistä tukea on tarvittaessa oltava tarjolla.
Varmista, että opiskelijoilla on tiedossaan yhteyshenkilön yhteystiedot.
3. Opettaja lähettää kurssin keskivaiheilla viestin, jossa kerrotaan miten
toimia, jos on jäänyt kurssilla jälkeen.
4. Ennen kurssin alkua opiskelijoiden opiskelu- ja tietotekninen
osaamistaso testataan ja tarjotaan tukea valmiuksiltaan heikoille.”

28. Mitä ajatuksia sinulla
on herännyt suhteessa
omaan opetukseesi?

29. Hybridiopetus vai
opetustilanteen striimaus?
Kuva:Mohammed Hassan, CC0, pixabay.com

30. Mitä on hybridiopetus?
Hybridiopetuksella tarkoitetaan synkronista opetustilannetta,
missä osa ryhmästä on läsnä ja osa etänä. Molemmille ryhmille
tarjotaan mahdollisimman yhteneväinen oppimistilanne.
Hybridistä on erilaisia malleja.
Sen lisäksi koko ryhmä voi toisinaan
opiskella täysin etänä tai kaikki kasvotusten.
• Kaikki läsnä
• Ope läsnä, opiskelijat etänä
• Ope läsnä, opiskelijat läsnä+etänä
• Ope etänä, opiskelijat läsnä+etänä
• Ope etänä, opiskelijat läsnä
• Kaikki etänä
Kuvat: lkurtz18 & harishs, CC0, pixabay.com

31. Hybridiopetuksen edellytyksiä
• Hyvä suunnittelu
• Mielellään kouluttajapari, digitutor tai opiskelija apuna
• Tilat, tekniset laitteet ja tuki
• Työskentelyä verkon välineillä
• Erityishuomio vuorovaikutukseen,
jotta etäosallistujat eivät jää sivuun!
Kuva: lkurtz18 & harishs, CC0, pixabay.com

32. Etäosallistujan rooli
Ulkopuolella
Nenä kiinni lasissa
Samassa vedessä
Kuvat: pixabay.com

33. Opettajana yhtä aikaa kahdessa tilassa
• Suunnittele vuorovaikutus etukäteen.
• Ota etäosallistujat vastaan ennen lähiosallistujien saapumista.
• Miten ryhmän kaikki jäsenet näkevät ja kuulevat toisensa?
• Verkko-osallistujien osallistuminen haastavampaa – aloita heistä!
• Sähköiset alustat yhteiseen ja pienryhmien työskentelyyn
– Lähiosallistujille laitteet (+headset), jos tehdään ryhmätöitä sekaryhmissä.
– Ryhmätyöskentely verkon kautta hitaampaa kuin kasvokkain
• Etäkahvit/-välitunnit etäosallistujille
Kuva: Geralt, CC0, pixabay.com

34. Menetetäänkö kahvipöytäkeskustelut?
Etäkahvit ennen yhteistä aloitusta
• Ota etäosallistujat vastaan ennen
lähiosallistujien saapumista.
Kahvi- ja lounastauot
• Hybridissä taukotilat teema-
huoneineen etäosallistujille ja/tai
sekaryhmille
Kuva: PetraSolajova, CC0, pixabay.com

35. JAMK: Hybridiopetus
Hyvä sivusto hybridiopetuksesta:
oppimateriaalit.jamk.fi/hybridiopetus
(Ahlgren, Häkkinen, Koskinen, Laakso & Selkivuori 2020,
CC BY-NC-SA)
Onnistuneen hybridiopetuksen elementit
1. Sisällöt ja pedagogiset ratkaisut
2. Opetukseen liittyvät käytännöt
3. Teknologia ja sen hallinta sekä tilat
4. Opettajan identiteetti

36. 1. Sisällöt ja pedagogiset ratkaisut
oppimateriaalit.jamk.fi/hybridiopetus
• Tarkka sisältöjen valinta (must know)
• Tarkka harkinta miten opettaa ja mikä toimii hybridisti
→ Opettaja suunnittelee tarkemmin
→ Kokonaisuus opiskelijoillekin johdonmukaisempi (sisällöt + peda)
• Tasavertaisuuden kokemus tärkeä
”Kun sekä opettajalla että opiskelijoilla on selkeä käsitys
tilanteen tavoitteista, sisällöistä ja etenemisestä,
on siihen asettautuminen rennompaa ja oppimista edistävää.”

37. 2. Opetukseen liittyvät käytännöt
oppimateriaalit.jamk.fi/hybridiopetus
• Ryhmäkoko
• Esim. 20-30 henkeä, mielellään pääosa läsnä
• Pariopettajuus!
• Kaksi opettajaa läsnä TAI toinen ope verkossa, toinen etänä
• Opettaja ja tekninen tuki / digitutor / opiskelija verkkovastaavana
• Selkeät ohjeet ja yhteiset pelisäännöt
• Opettaja, joka sanoittaa tekemistään
”Varsinkin hybridiopetuksen alkuvaiheessa
yhteisten periaatteiden läpikäynti
joka kerran alussa koettiin hyväksi.”

38. 3. Teknologia ja tilat
oppimateriaalit.jamk.fi/hybridiopetus
• Onko käytössäsi hybridiluokka tai –salkku? Konferenssimikki?
Osaatko käyttää luokan tekniikkaa? Mistä saat apua?
• Usein ryhmän sähköisen oppimisympäristön merkitys korostuu, sillä
tarvitaan yhteinen virtuaalitila ohjeille, materiaaleille, linkeille ym.
Opettajilla tarve oman teknisen osaamisen kehittämiseen
ja pedagogisten ratkaisujen yhteiseen pohdintaan.

39. 4. Opettajan identiteetti
oppimateriaalit.jamk.fi/hybridiopetus
• Mitä osaan, mitä osaamista tarvitsen lisää?
– Ensin tekniikka haltuun, sitten hybridiopetuksen pedagogiikka.
– Monilla työn painopiste siirtyi ennakkovalmisteluun.
• Opettajan epävarmuutta siedettiin huonosti.
• Opiskelijoilla itseohjautuvuuden vaatimus lisääntyi.
Hybridiopetus on vuorovaikutuksen kannalta vaativa tilanne.
Opettajan on tehtävä töitä sen onnistumisen eteen.

40. Koonti hybridiopetuksen linkeistä
www.matleenalaakso.fi/2020/11/hybridiopetus.html ja padlet.com/matlaakso/hybridi

41. Mitä opi tänään?
Jaa yksi ajatus
ääneen tai chattiin.

42. Tämä diasarja on lisensoitu Creative
Commons -lisenssillä CC BY-SA 4.0
• CC-lisenssien verkkosivusto: creativecommons.fi
• CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0
Kansain-välinen -lisenssi: creativecommons.org/licenses/by-
sa/4.0/deed.fi
• Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen
hyödyntäminen on sallittu.
• Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lisäät linkin
tähän diasarjaan. Muokattu teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä.
• Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voit kysyä tekijältä:
www.matleenalaakso.fi