Tuulivoiman nykytilanne Suomessa, Tuulivoimayhdistys Rejlersin Tuulivoimaseminaarissa 11.6.2013, Heidi Paalatie

1. Tuulivoiman nykytilanne Suomessa
Heidi Paalatie
Mikkeli 11.6.2013

2. • Perustettu 1988
• Tuulivoima-alan edunvalvontajärjestö
• 2 työntekijää
• Kokoaa yhteen tuulivoima-alasta kiinnostuneita yksityishenkilöitä,
yrityksiä ja muita tahoja
• yli 150 yritystä
• yli 230 yksityishenkilöä
• Välittää tietoa ja pyrkii monin keinoin muovaamaan suomalaista
toimintaympäristöä mahdollisimman tuulivoimamyönteiseksi
• Julkaisee ”Tuulienergia” -lehteä
• levittää tietoa
• järjestää seminaareja ja konferensseja
• osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun
• www.tuulivoimayhdistys.fi
Suomen Tuulivoimayhdistys ry

3. Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012
Tanska
27%
Saksa
11%
Ruotsi
5%
Suo
mi
1%
Lähde: EWEA, 2013

4. Tuulivoiman määrä Suomessa

5. Tuulivoimarakentamisen käyntiinlähtö
(Lähde: http://www.vindstat.nu)

6. Tuulivoimarakentaminen lähti käyntiin 2012
2012 lopussa (2011):
• 288 MW (199 MW)
• 163 voimalaa (131 voimalaa)
• Vuodelle 2013 voimaloita tilattu 130 MW edestä
• Vuodelle 2013/2014 tilattu jo voimaloita 136
MW edestä
• n. 180 MW rakennuslupavaiheessa
Tavoite: 6 TWh tuulivoimasähköä vuonna 2020
•n. 2 500 MW
•n. 800 tuulivoimalaa
•n. Helsingin kokoinen alue
Tilanne Suomessa tänään

7. 2013 (125 MW):
• Merijärvi 6 WTG, 16 MW, Herrfors (Siemens)
• Hamina 2 WTG, 6 MW, Haminan Energia (WinWinD?)
• Honkajoki 9 WTG, 22 MW, Taaleritehdas (Nordex)
• Lappeenranta 7 WTG, 21 MW, Tuulisaimaa (Alstom)
• Raahe 7 WTG, 31 MW, Puhuri (Siemens)
• Raahe 2 WTG, 6 MW, Raahe Energia (Nordex)
• Simo Leipiö 4 WTG, 18 MW, Tuuliwatti (Gamesa)
• Ii, Olhava 3 WTG, 9 MW, Tuuliwatti (Vestas)
2013 / 2014 (135,5 MW):
• Pori Peittoo 12 WTG, 54 MW, Tuuliwatti (Gamesa)
• Ii Myllykangas 19 WTG, 50 MW, WinWinD (?)
• Tornio Kitkiäisvaara 7 WTG, 31,5 MW, Tuuliwatti (Gamesa)
• + 180 MW:n edestä hankkeita odottaa lupia
Rakenteilla 2013 / 2014
(Photo: Tuuliwatti)

8. Suomen
tuulivoima-
hankkeet

9. 3MW:n tuulivoimalan kehitysnäkymä
*verrattuna vuoteen 2009
2009 2011 2012
Halkaisija (m) 100 110 120
Napakorkeus (m) 100 120 140
Investointikustannus* - + 14 % + 23 %
Tuotto* - + 22 % + 48 %
Tuotantokustannus* - - 7% - 20%
Korkeammilla voimaloilla kohti sisämaata
Km rantaviivasta 0 10 100
Parempi tuotto mahdollistaa rakentamisen sisämaahan

10. Maalle vai merelle?
• Merellä tasaisemmat ja
paremmat tuuliolosuhteet
• Yhteensovittamisen tarve
pienempi
• Mutta kustannukset
huomattavasti suuremmat
• Huollon haasteet
• Suomessa Baltian alueen
parhaat olosuhteet
• Offshore-demotuki
edistämään

11. Nopeasti käyttöönotettava
Ilmainen polttoaine
Energiaomavaraisuus
Energian tuontilaskun pieneneminen
Sähkön hinnan aleneminen
Lisää kilpailua sähköntuotannossa
Työllisyys
Kiinteistöverotulot
Integroitavissa rakennettavaan
infrastruktuuriin
Siirtohäviöiden väheneminen
Verkon kuormituksen aleneminen
Puhdas energiamuoto
– CO2-vähenemä
– Pienhiukkaset
Syöttötariffi
Ympäristövaikutukset
– Vilkkuminen, ääni
– Vaikutukset lintuihin, eläimiin
– Maiseman muutos
Vaihteleva tuotanto
Vaihteleva sähkön hinta
Tuulivoiman tase on vahvasti positiivinen
•Valtio haluaa tukea tuulivoimaa, koska sen katsotaan olevan kansantalouden kokonaisuuden
kannalta edullista
•Esim. ilmaston lämpenemisen seuraukset ovat kalliita, joten niiden estämiseen tähtääviä toimia
halutaan tukea

13. Kuinka yritykset valitsevat tuulivoima-alueen? I
• Kaavoitustilanne
• Asutus – ääni, välke
• Tuuliolosuhde vähintään 6,5 m/s
• Tuuliatlas (www.tuuliatlas.fi)
• Etäisyys sähköverkkoon 15 -25 km
– Yksittäiset/muutamat voimalat alle 5 km
• Etäisyys tieverkkoon alle 5 km
– Tien kantavuus
– Tiekustannus vain 20 – 30 % sähköverkosta
• Etäisyys asutukseen yli 1 km
– Topografia (vettä, korkeita maastonmuotoja,
maanpinnan peitteisyys…)
– Hankekoko
– Poikkeus: alue, jolla melutaso jo nyt suuri

14. Kuinka yritykset valitsevat tuulivoima-alueen? II
• Lähtökohtaisesti vältettävä luonnonsuojelu- ja
maisemallisesti sekä kultturihistorilalisesti arvokkaita
alueita
– Etäisyys vaatii tapauskohtaista harkintaa
• Merikotkan pesät? (WWF: 2 km. Muiden tahojen
kanta?)
• Maapohja? (Maapohjan kantavuus painavan
rakennelman alla)
• Finavia, Trafi?
• Puolustusvoimat?
• Viestintävirasto?
• Etäisyys maanteistä ja valtateistä? (Maantiestä 300
m/kokonaiskorkeus riskiarvioilla)
• Maanomistajuus ei saisi olla liian sirpaleinen
– Maanomistajien kanssa keskusteltava hyvissä ajoin

15. Kiitos!
Kysymyksiä?
Kommentteja?

16. Faktaa ja Fiktiota

17. Fiktiota ja faktaa 1
• ”Tuulivoimala ei koko käyttöaikanaan tuota edes sitä
energiamäärää, joka sen valmistamiseen on kulunut”
– Kansainvälisten tutkimusten mukaan tuulivoimala tuottaa
kaiken sen valmistukseen, kuljetukseen, pystytykseen ja
huoltotöihin tarvittavan energiamäärän ensimmäisten 3 – 9
toimintakuukauden aikana.
– Energiamuotojen keskinäisessä vertailussa tuulivoima sijoittuu
tällä mittarilla (energeettinen takaisinmaksuaika)
tarkasteltuna kärkipäähän
• ”Tuulivoimalat pitävät koko ajan kauheaa meteliä”
– Toiminnassa olevan tuulivoimalan juurella voi keskustella
ääntään korottamatta
– Mutta: Meluongelmia syntyy, jos voimalat sijoitetaan
huonosti. Suuria tuulivoimaloita ei pidä sijoittaa alle 500-1000
m etäisyydelle asuinrakennuksista.
(Kuva: Vestas)

18. Fiktiota ja Faktaa 2
• ”Tuulivoimakapasiteetin verran tarvitaan
säätövoimaa”
• Nyt jo säädetään sähköntuotannon ja –kulutuksen
vaihtelujen mukaan satojen megawattien määrällä
• Tuulivoima tuo oman mausteensa
• Kokemukset tähän asti: Tanska 22 %, Saksa 7 %,
Espanja/Portugali 15 %, Irlanti 13 %:
– Ennusteohjelmat ja on-line tuotannon seuraaminen tärkeää
– Olemassa olevaa säätöä käytetty enemmän kuin ennen ja
säätöä on myös allokoitu enemmän käyttöön olemassa
olevista laitoksista
– Uutta säätökapasiteettia ei ole tuulivoiman takia rakennettu,
pumppuvesi-voiman lisääminen suunnitteilla Portugalissa
Lähde: Holttinen/VTT
(Kuva: Pöyry)

19. Fiktiota ja faktaa 3
• ”Mutta eihän Suomessa edes tuule!”
– Suomen tuuliolosuhteet yhtä hyvät kuin Ruotsissa ja paremmat kuin Saksan sisäosissa,
missä on paljon tuulivoimaa
– Kadunmies tarkkailee tuulta alle 2 m korkeudella, tuulivoimala on 100 m korkeudella
• ”Tuulivoimala toimii vain neljäsosan ajasta”
– Tuulivoimala tuottaa sähköä KESKIMÄÄRIN 25-35% teholla huipputehostaan, mikä ei
tarkoita sitä että se tuottaisi täyttä tehoa 25-35% ajasta ja nollatehoa loppuajan
– Todellisuudessa hyvälle paikalle sijoitettu tuulivoimala tuottaa sähköä 70-90% ajasta,
mutta vain pienen osan ajasta täydellä teholla
– Vrt. sähkön kulutus: Kulutuksen huipputeho on luokkaa 14 000 – 15 000 MW, mutta
keskimääräinen tehontarve on vain luokkaa 60 % huipputehosta. Silti kukaan ei
kuvittele, että ”40% ajasta sähkönkulutus on nolla”
• ”Talvella ei tuule”
– Talvella tuulivoimaloiden tuotanto on Suomessa keskimäärin 2-kertainen kesään
verrattuna.
– ”Tyyni talvipäivä” ei ole tyyni avomerellä 100 m korkeudella.

20. Fakta: Talvella tuulee enemmän kuin kesällä

21. Mitä sitten kun ei tuule?
• Tyynet ajat tiedetään tuotantoennusteista 1-2 päivää
etukäteen
– Tuulivoimaa tällöin sähkömarkkinoille tarjolla vain vähän ja
kulutus katetaan muilla tuotantomuodoilla
• Mikään tuotantolaitos ei ole 100 % varmasti käytössä
koko ajan
– Tuulivoima laajemmalla alueella ei ole koskaan 0. Talvella
tuulee enemmän kuin kesällä mutta joinain vuosina
tuotanto on kulutushuipun aikana pientä
• On pidettävä huoli siitä että kaikki konventionaalinen
kapasiteetti ei poistu markkinoilta

22. Fakta: Tuulivoimalla tuotettu sähkö syrjäyttää kulloinkin kalleinta
sähköntuotantomuotoa ja siten laskee sähkönhintaa!
(Lähde: ELFI)
Fiktiota 5 : ”Syöttötariffi nostaa sähkön hintaa”

23. Tuulivoimapuiston kannattavuuteen vaikuttaa
• Investointikustannukset
• Sähköverkkoon liityntä
• Perustukset
• Tiet
• Voimala
• Käyttö- ja kunnossapitokustannukset
• Maanvuokra
• Huolto- ja kunnossapito
• Vakuutukset
• Kiinteistövero
• Tuuliolosuhde
• Taloudellinen tuki
(Kuva: WinWinD)

24. 24
23 tuulivoimalan tuulipuistosta, rakentaminen kahden vuoden aikana

25. 25
23 tuulivoimalan tuulipuistosta

26. Huom! Tuulivoiman tuottajan on löydettävä
sähkölleen ostaja ja vastattava
tasekustannuksista itse!

27. Pullonkaula on avautumassa, koska…
• Syöttötariffi astui voimaan 3/2011
• Tutkahanke valmistunut 2011, PV päässyt arvioimaan tutkavaikutuksia
• Tutkakompensaatioon on löytymässä ratkaisu
• Finavia muuttanut lentoesteiden korkeusrajoituksia jonkin verran, helpotuksia
osalle hankkeista
• LVM on antanut Trafille uudet ohjeet lentoesteluvan myöntämisen periaatteista
– intressivertailua
• Tuulivoimayleiskaava nopeuttaa hankekehitystä
• Tuulivoiman sisällyttäminen YVA-asetukseen selkeyttänyt tilannetta isojen
hankkeiden osalta
– Yli 10 MW tai 30 voimalaa  YVA tarvitaan aina; pienemmillä tapauskohtainen harkinta
• Etäisyyksiä teihin ja rautateihin on lyhennetty