Neljä vuonna 2020 rahoitettua valtakunnallista maaseudun tutkimus- ja kehittämishanketta on tuottanut tietoa siitä, mitä hyvä elämä maaseudulla vaatii toteutuakseen. Hankkeiden tuloksia käsiteltiin Hyvä elämä maaseudulla -webinaarissa 16.3.2022 Kunta.tv:ssä. Webinaarissa kuultiin myös professori Arto O. Salosen mietteitä siitä, mikä tekee elämästä hyvän. Webinaarin järjestivät yhteistyössä maaseutupolitiikan neuvosto MANE, KestäväMaaseutu -hanke, Sopeutuvat innovatiiviset maaseudut (SOMA) -hanke, HYVIS – Hyvän elämän jäljillä -hanke ja SAPE – Sujuva arki, parempi elämä -hanke. Hankkeita rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.

1. 1
Hyvä elämä
Maaseudulla
16.3.

2. Tervetuloa mukaan!

3. OHJELMASSA 16.3. 13.00-15.30
• klo 13.00 Tilaisuuden avaus:
Antonia Husberg, Neuvotteleva virkamies. Kansallinen maaseutupolitiikka: vt. pääsihteeri.
Jari Leppä, Suomen maa- ja metsätalousministeri
klo 13:15 Keynote-puheenvuoro: Mikä elämästä tekee hyvän?
Arto O. Salonen, professori, Suomen kestävyyspaneelin jäsen
klo 13:45 Kehittämis- ja tutkimushankkeiden huomiot
klo 15.15 Tutkimus- ja kehittämiskentän yhteinen julkilausuma
Antonia Husberg, päätössanat
3
Voit osallistua keskusteluun chatin kautta.
Juontajina Sami Tantarimäri ja Virpi Harilahti-Juola

4. Keynote-puheenvuoro:
Arto O. Salonen
professori, Suomen kestävyyspaneelin jäsen
25.3.2022 4
Mikä elämästä tekee
hyvän?

5. Mikä tekee
elämästä hyvän?
Arto O. Salonen | artosalonen.com | @artoOsalonen

6. 1. Suomalainen menestystarina
2. Merkitykselliseksi koetun elämän rakentuminen
3. Huomion kohteeksi elämän juoni
4. Haluja on paljon, mutta tarpeita vain muutamia
5. Aineettomat asiat ovat runsaita, ehtymättömiä ja kaikkien ulottuvilla
6. Jokaisessa oleva ainutlaatuisuus voimavaraksi
SISÄLTÖ

7. Suomalainen menestystarina

8.  Äärimmäinen köyhyys vielä 1940-luvulla
 Suomalaiset arvioivat kotitaloutensa
rahatilanteen kesällä 2021 paremmaksi
kuin koskaan(*
_______________
*)Suomen virallinen tilasto (2021). Kuluttajabarometri. Helsinki:Tilastokeskus.

9. Suomi on maailman
vakain valtio
lukutaitoisin maa
onnellisin maa
poliittisesti vapain yhteiskunta
Fragile States Index 2019; The Global Competitiveness Report 2019; Freedom in the World 2019; World's Most Literate Nations
2016; Social Progress Index 2019; World Happiness Report 2020; Rule of Law Index 2019

10. Suomessa on maailman
 paras koulutusjärjestelmä
 riippumattomin oikeuslaitos
 vakaimmat pankit
 vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta
 vähiten äitiyskuolemia
The Legatum Prosperity Index 2018; The Global Competitiveness Report 2019; Global Risk Index Results 2018;
Social Progress Index 2019; World Health Statistics 2019

12. Elämä on suoritus?
Olemme olemassa
talouskasvua varten?

13. Masennus vie kymmenen
suomalaista eläkkeelle joka päivä
 masennus suurin yksittäinen syy
työkyvyttömyyseläkkeeseen Suomessa
 alle 30-vuotiaiden eläköityminen lisääntynyt 30%
kymmenessä vuodessa
 mielenterveyssyistä eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä
45 vuotta
Eläketurvakeskus (2019). Suomen työeläkkeensaajat. Luettavissa: https://www.etk.fi/wp-content/uploads/suomen-tyoelakkeensaajat-2018.pdf
Eläketurvakeskus (2018). Suomen työeläkkeensaajat. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien työkyvyttömyyden syyt eroavat ikäryhmittäin Luettavissa: https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-
ennusteet/tilastot/elakkeensaajat/tyoelakkeensaajat
_________________

14. Yltäkylläisyyden ajan
ihmisen suurin vihollinen
on elämän
merkityksettömyys ja
tarkoituksettomuus?

15. Merkitykselliseksi
koetun elämän
rakentuminen

16. Tästä
minä
nautin
Tätä maailma
tarvitsee
Tämän minä
osaan
Merkityksellisyyden kokemukset
muodostuvat kytköksistä johonkin
itsen ulkopuolella olevaan arvokkaaseen
mielekkyys
merkitys
motivaatio
flow

17. yksilökeskeisyys, eristyneisyys,
irrallisuus
liittyminen, kuuluminen, osallisuus
Merkitykset syntyvät kytköksissä itseä ympäröivään maailmaan

18. Jokapäiväiset, monenlaiset kiinnittymiset
tarjoavat elämälle merkityssisältöjä
 minä
 yhteisöt
 yhteiskunta
 maapallo
 kaikkeus

19. Huomion kohteeksi elämän juoni

20. ELÄMÄNLAATU
(quality of life)
Elämän juoni
Aineeton edistyminen
Laadulliset kriteerit
ELINTASO
(standard of living)
Elämän kulissit
Aineellinen edistyminen
Määrälliset kriteerit

21. 70% suomalaisista toivoo,
että koronavirusepidemia
on alku kehitykselle, jonka myötä
kuluttaminen vähenee pysyvästi.
Haavisto, Ilkka (2020). Kansainvälisyyden kahtiajako. EVA analyysi 85. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. Luettavissa: https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2020/07/no_85.pdf
ELINTASO ELÄMÄNLAATU

22. ELINTASO, ELÄMÄN KULISSIT ELÄMÄNLAATU, NÄYTELMÄN JUONI
Hyvinvointinäkemys aineellinen, kulutuskeskeinen aineeton, elämäkeskeinen
Ihmisen rooli yhteiskunnassa kuluttaja aktiivinen kansalainen
Elämän tarkoitus aineellisen vaurauden maksimointi arvokas ja merkitykselliseksi koettu elämä
Yhteiskunnallinen edistyminen talouskasvu, kuluttajien luottamus huono-osaisuuden määrä, hyvinvointikokemukset
Talouden toimintaperiaate kilpailu, omistajien voittojen maksimointi yhteistyö, luottamukseen perustuvat arvoverkostot
Maailman hahmottamisen tapa atomistinen, yksityiskohtainen systeeminen, ehyt ja elävä
Luonto ja luonnonvarat hyöty, kertakäyttöisyys jatkuvuuden turvaaminen, kaikki kiertää
Mahdollisuuksien mitta raha aika
Salonen, A. (2021). Post-teollinen yhteiskunta. Millaiselta se tuntuu ja miltä se näyttää? Teoksessa Uudenmaan tulevaisuuskirja. Polkuja vuoteen 2050. Helsinki: Uudenmaan liitto, 58-61
Salonen, A., Kurenlahti, M. & Jaaksi, A. (2021). Rakkautta ja valoa – tie hyvään tulevaisuuteen. Jyväskylä: Docendo
Joutsenvirta, M. & Salonen, A. (2020). Sivistys vaurautena. Radikaalisti, mutta lempeästi kohti kestävää yhteiskuntaa. Helsinki: Basam Books
Salonen, A. & Joutsenvirta, M. (2018). Vauraus ja sivistys yltäkylläisyyden ajan jälkeen. Aikuiskasvatus 38(2), 84-101
aineellinen, kulutuskeskeinen aineeton, elämäkeskeinen
kuluttaja aktiivinen kansalainen
aineellisen vaurauden maksimointi arvokas ja merkitykselliseksi koettu elämä
talouskasvu, kuluttajien luottamus huono-osaisuuden määrä, hyvinvointikokemukset
kilpailu, omistajien voittojen maksimointi yhteistyö, luottamukseen perustuvat arvoverkostot
atomistinen, pirstaleinen systeeminen, ehyt ja elävä
kertakäyttö, lineaarisuus jatkuvuuden turvaaminen, kaikki kiertää
raha aika

23. Haluja on paljon, mutta
tarpeita on vain muutamia

24. TARPEET HALUT
Kaikille ihmisille samoja Yksilöllisiä
Ei voida kyseenalaistaa Voidaan kyseenalaistaa
Perustarpeiden tyydyttäminen(*
on luovuttamaton ihmisoikeus
Mielihalujen tyydyttäminen on
eettinen kysymys
*) ruoka, juoma, asunto, energia, terveyden hoito, itsensä kehittäminen…
Tarpeiden ja halujen erot

25. 𝑇yytyväisyys =
𝑀𝑖𝑡ä 𝑚𝑖𝑛𝑢𝑙𝑙𝑎 𝑜𝑛
𝑀𝑖𝑡ä 𝑚𝑖𝑛ä ℎ𝑎𝑙𝑢𝑎𝑛
Tyytyväisyys on
onnistumista riittävyyden
tarkastelussa

26. Aineettomat asiat ovat
runsaita, ehtymättömiä ja
kaikkien ulottuvilla

27. Köyhyyttä on se,
ettei ole yhteyttä ihmisiin,
joiden kanssa jakaa
elämän ilot ja surut?
LUOTTAMUS

28. elämänilo
”Ilman iloa ei ole elämää,
vaikka ihmisellä olisi kaksitoista autoa,
kuusi hovimestaria, linna, yksityinen kappeli ja
pommisuoja.”
– Henry Miller

29. Jokaisessa oleva
ainutlaatuisuus
voimavaraksi

30. Timo Pajunen
jaettu ymmärrys - kohtaava läsnäolo
Voimauttavat kohtaamiset

31. Jokaisessa on
heikkoutta ja vahvuutta
Onko kukoistavan ihmissuhteen,
organisaation ja yhteiskunnan idea siinä, että
tunnistamme toistemme ainutlaatuisuutta
ja teemme sitä näkyväksi?

32. Mikä meitä
kannattelee?
Ihmisen universaaleja henkisiä tarpeita ovat
(a) hyväksytyksi tuleminen ja
(b) itsensä tarpeelliseksi kokeminen.

34. ”Jotta minä voisin olla
minä, tarvitsen sitä, että
sinä olet sinä.”
-DesmondTutu

35. Jokaisessa ihmisessä on jotakin pysäyttävän kaunista.
Salonen, A., Kurenlahti, M. & Jaaksi, A. (2021). Rakkautta ja valoa – tie hyvään tulevaisuuteen. Jyväskylä: Docendo

36. Kiitos!
Arto O. Salonen | artosalonen.com | @artoOsalonen

37. 37
Hyvä elämä
Maaseudulla
16.3.

38. Tutkimus- ja kehittämiskentän
terveiset
Neljä kehittämis- ja tutkimushanketta on pureutunut hyvään
elämään maaseudulla. Iltapäivän asiantuntijoina:
25.3.2022 38
SOMA
kaupunginjohtaja
Tytti Määttä, professori
Teemu Makkonen ja
maakuntajohtaja Markus
Hirvonen
HYVIS
johtava asiantuntija Kaisa
Lähteenmäki-Smith,
hyvinvointikoordinaattori Tanja
Tilles-Tirkkonen, yrittäjä ,
entinen kunnanjohtaja Tiina
Heikka ja tutkijatohtori Tomas
Hanell
SAPE
ohjelmajohtaja Kaisa
Karttunen ja
toiminnanjohtaja
Aleksi Koivisto
KeMA
Erityisasiantuntija
Päivi Kurikka,
Yhteisökehittäjä
Kaisa Kervinen

39. Mitä sitten jos väki vähenee ja vanhenee?
Miten käy maaseudun?
Sopeutuvat innovatiiviset maaseudut (SOMA) Itä-Suomen yliopisto, Spatia
Kaupunginjohtaja Tytti Määttä, professori Teemu Makkonen ja maakuntajohtaja Markus
Hirvonen

40. Sopeutuvat innovatiiviset maaseudut
(SOMA)
• Toteuttajana Itä-Suomen yliopiston Alue- ja
kuntatutkimuskeskus Spatia
• Maa- ja metsätalousministeriön on rahoittanut hankkeen
Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän
esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja
kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista
• Arja Jolkkonen, Arja Kurvinen, Virpi Lemponen ja Teemu
Makkonen
• Merkittävä osuus Suomen maaseutualueista on
väestöltään vähenevää ja ikääntyvää
• Maaseutualueiden kannalta olennaista, että ne pystyvät
sopeutumaan muutokseen innovatiivisten, elinvoimaa tukevien
ratkaisujen avulla

41. Älykäs sopeutuminen
• Kasvuoptimismista realismiin
• Supistuminen ei ole synonyymi kurjistumiselle
• Paradigman muutos
• Kasvuhakuisuudesta väestön vähenemisen hyväksyntään ja siihen
sopeutumiseen
• Lähtökohtana sopeutumisen vaikutukset alueen asukkaisiin
• Nykyväestölle ja odotettavissa olevalle väestörakenteelle sopiva
palvelurakenne
• Kuntalaisten hyvinvointi ja osallisuus keskiössä
• Alue on elinvoimainen silloin kun se on asukkailleen hyvä paikka asua

42. 42
Hyvä elämä
Maaseudulla
16.3.

43. Miten siirtymä sosiaalisesti kestäviin
kuntiin tapahtuu?
HYVIS – Hyvän elämän jäljillä - MDI, Brahea-keskus
Johtava asiantuntija Kaisa Lähteenmäki-Smith, hyvinvointikoordinaattori Tanja Tilles-Tirkkonen,
yrittäjä, entinen kunnanjohtaja Tiina Heikka ja tutkijatohtori Tomas Hanell
25.3.2022 43

44. HYVIS - tavoitteet, keinot ja
jatkosuositukset
• Tavoitteet: 1) nostaa huomion keskipisteeseen siirtyminen
sosiaalisesti kestävään yhteiskuntaan ja toimijuus: miten
muutos toteutetaan niin, että samalla edistetään asukkaiden
hyvinvointia sekä yhteisöjen ja yritysten toimintaedellytyksiä;
2) monipuolistaa keskustelua supistumisesta ja erityisesti
mittareista liittyen supistuvien alueiden tulevaisuuteen; ja 3)
tarjota välineitä vaikuttavalle vuoropuhelulle.
• Keinoina haastattelut ja dialogit, kuntastrategia-analyysi,
laadullinen vertaileva analyysi, mittarien kartoitus ja
jatkokehittäminen.
• Sosiaalinen kestävyys nouseva teema, vaikka mittarit yhä
puuttuvat.
• Kunnille laaditut suositukset

46. Hyvän elämän lyhyt oppimäärä
kuntakehittäjälle
1. Huomioi hyvinvointi kuntastrategiatyön ytimessä.
2. Ota hyvinvointiin moninäkökulmainen ote ja etsi oikeat mittarit.
3. Älä ulkoista hyvinvointia hyvinvointikertomukseen, ota se myös elinvoiman, osallisuuden ja
kestävän kasvun suunnitteluasiakirjoihin ja -prosesseihin.
4. Käytä hyväksesi hyvinvoinnin tarjoama dialogin mahdollisuus.
5. Pyri erottamaan lyhyen aikajänteen (vaalikausi tai budjettivuosi) ja pitkän aikajänteen asiat.
Kiiruhda hitaasti!
6. Valmiita vastauksia hyvän elämän, hyvinvoinnin ja sosiaalisen kestävyyden toteuttamiseksi ei
(vielä) ole, rohkene siis kokeilla (sekä mittaroinnissa, että kehittämisessä).
7. Tartu kumppanuuksiin: sosiaalinen kestävyys syntyy yhteistyöllä.
Ks. HYVIS-oppaan video kuntakehittäjille: https://www.youtube.com/watch?v=98o-T-Aq3V4
46

47. 47
Hyvä elämä
Maaseudulla
16.3.

48. Kestävyysteot osana kylien arkea
SAPE Sujuva arki, parempi elämä -hanke/ E2 Tutkimus, Suomen Kylät ry.
ohjelmajohtaja Kaisa Karttunen ja toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto

49. Kohti kestävää kehitystä
25.3.2022 49

50. SAPE - Maaseudun kestävä kehitys Suomessa
• 2020-2022 yhteistyössä E2 Tutkimus ja PTT,
kumppanina Suomen Kylät ry
• Syvähaastateltiin 8 kylän edustajia, lisäksi
asiantuntijahaastatteluja, työpajoja, kirjallisuutta ja tilastoja
• Vastauksia haettiin mm.:
• Millaisia kestävän kehityksen tavoitteita sisältyy kylien suunnitelmiin ja kuntien ja
maakuntien strategioihin?
• Mitkä kestävän kehityksen osa-alueet ovat maaseudulla tärkeitä?
• Miten maaseudut näkyvät kestävän kehityksen kansallisessa politiikassa ja sen
seurannassa?
• Mitkä ovat maaseudun kestävän kehityksen keskeisimmät tavoitteet?
• Millaisilla indikaattoreilla maaseudun kestävää kehitystä voitaisiin mitata?
• Mitä kestävän kehityksen haasteita ja kehittämistarpeita maaseudulla on
tunnistettavissa naisnäkökulmasta?

51. Kestävyysteot osana kylien arkea
• Kylissä edistetään kaikkia keken sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöllisiä osa-
alueita - huolenpito, asuminen, infra, työllisyys, yrittäminen, palvelut,
maisema - vaikkei niistä puhuta kestävän kehityksen termeillä. Kestävyys
tarkoittaa kylissä ensisijaisesti kyläelämän jatkumista ja kylien tulevaisuuden
turvaamista.
• Nykyiset keke-mittarit ovat kansallisella tasolla, eivätkä erottele keken tilaa
erityyppisillä alueilla
• Kansallinen keke-politiikka ja -ohjelmat myös pääosin alueneutraaleja
• Kylien ja maaseudun kestävän kehityksen mittaamiseen tarvittaisiin sekä
nykyisten mittareiden jaottelua että kohdennettuja uusia mittareita
• Vaikka osa keke-mittareista jaotellaan sukupuolen perusteella, alueellisen
jaon puuttuminen ei anna tietoa erikseen maaseudun naisista ja miehistä
51

52. Miten eteenpäin?
• Maaseutuvaikutusten arviointi keke-toimille
• Tiiviimpi yhteistyö keke-toimijoiden ja maaseudun
kehittäjien kesken
• Keke-tilastoinnin jaottelu alueperusteisesti
• Maaseudun ja kylien keken mittaamiseen omia
mittareita: yhteisöllisyys, työllisyys, palvelut
• Keken tiedonkeruupolku kylä-kunta-maakunta –
akselille
• Lisää ymmärrystä eroista maaseudun naisten ja
miesten toiveissa ja odotuksissa -> pois
sukupuolineutraaliudesta
25.3.2022 52

53. 53
Hyvä elämä
Maaseudulla
16.3.

54. KestäväMaaseutu
Erityisasiantuntija Päivi Kurikka/Kuntaliitto,
Yhteisökehittäjä Kaisa Kervinen/Maaseudun Sivistysliitto

55. KestäväMaaseutu –hanke
Tutkimusta ja osallisuustyötä, yhdessä kuntien ja asukkaiden kanssa
• Ilomantsin, Karvian, Tammelan, Posion ja
Viitasaaren viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden
ja asukkaiden kanssa pohdittiin sitä, mitä on
hyvinvointi ja hyvä elämä vähenevän ja ikääntyvän
väestön maaseutualueilla. Yhteistyössä Maaseudun
Sivistysliitto, Itä-Suomen Yliopisto ja Kuntaliitto.
• Työtapana vuoropuhelu: Virtuaalipenkkikahvilat ja
Penkkikahvilat (dialogiset menetelmät). Mukana
keskusteluissa n. 200 asukasta, viranhaltijaa ja
luottamushenkilöä. Tilaisuudet avoimia kaikille.
Lisäksi mm. osallisuustyöpajat kunnille ja muu
osaamisen kehittäminen ja jakaminen.
• Hankkeen tutkimusosio toteutettiin osallistavana
toimintatutkimuksena. Hanke tuottaa
valtakunnallista tietoa yhteiskunnallisen
keskustelun, päätöksenteon ja kehittämistyön
tueksi.
• Paikalliset osallisuusreseptit, valtakunnalliset
suositukset, artikkeli
55
Osallisuus rakenteissa ja toimintatavoissa
Osallisuuden rakenteet
• jatkuvuus, tavoitteellisuus,
arviointi
• Osa johtamista
• toiminnan kehittäminen
Huokoinen toimintamalli
• mahdollistaa omaehtoisuuden,
nopeuden, kertaluonteisuuden
• syntyy aina ajassa, paikassa ja
juuri näiden ihmisten voimin
• Etsivä työote
Tavoitteena rakenteiden ja omaehtoisuuden
tasapaino ja toimiva yhdistelmä

56. KestäväMaaseutu –hankkeen huomioita:
1. Hyvinvointia ja elinvoimaa tulisi tarkastella moniulotteisemmin,
myös irrallaan jatkuvan kasvun pakosta.
2. Tarkastelu vaatii asiantuntijuuden määrittelyä ja tiedontuotantoa uudella tavalla
viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden ja asukkaiden yhteistoimintana.
Hyvinvointi- ja elinvoimaindikaattoreita tulisi kehittää tältä pohjalta.
3. Vuoropuhelu on keino kerätä tietoa, rakentaa yhteistä tietopohjaa ja jaettua
asiantuntijuutta. Se myös lisää luottamusta päätöksentekoon.
4. Asukkaiden osallisuutta ja eri toimijoiden välistä vuoropuhelua lisäämällä
voidaan löytää uusia näköaloja ja ratkaisuja kuntien kestävään uudistumiseen.
5. Onnistuakseen osallisuustyö tarvitsee tavoitteita, systemaattista johtamista,
seurantaa ja riittävät resurssit.
Tulevaisuuden
menestyjiä ovat
ne, jotka saavat
ihmiset
mukaan.

57. 57
Hyvä elämä
Maaseudulla
16.3.

58. 58
Mitä hyvä elämä maaseudulla vaatii toteutuakseen?

59. 59
Hyvä elämä
Maaseudulla
16.3.