Diese Präsentation wurde erfolgreich gemeldet.
Die SlideShare-Präsentation wird heruntergeladen. ×
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Nächste SlideShare
ELY_NYT_kevat_2016_web
ELY_NYT_kevat_2016_web
Wird geladen in …3
×

Hier ansehen

1 von 14 Anzeige

Weitere Verwandte Inhalte

Ähnlich wie Nuorisotakuu (20)

Anzeige

Nuorisotakuu

  1. 1. McDonald’s Oy YRITYKSET NUORISO- TA K U U N PUOLESTA T E K O E H D O T U K S I A N U O R T E N T Y Ö L L I S T Y M I S E K S I
  2. 2. SISÄLLYS 3 | ALKUSANAT 4 | TYÖMINISTERI LAURI IHALAINEN: ”NUORET ODOTTAVAT MAHDOLLISUUTTA” 5 | YRITYKSET NUORISOTAKUUN PUOLESTA 5 | MIKÄ NUORISOTAKUU? 6 | TEKOJA NUORTEN TYÖLLISTYMISEKSI 7 | ESTEITÄ PURETTAVAKSI 9 | MAHDOLLISUUKSIA TARTUTTAVAKSI 12 | IDEOITA SIIHEN, MITEN YHTEISTYÖTÄ JATKETAAN 13 | YRITYKSET JA ASIANTUNTIJAT NUORISOTAKUUN PUOLESTA, KIITOS! 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14
  3. 3. Tämän vuoden alussa astui voimaan nuorisotakuu, yksi istuvan hallituksen kärkihankkeista. Sen tavoitteena on edistää nuorten työllisyyttä ja ehkäistä syrjäytymistä. Jotta nuorisotakuu toteutuisi, tarvitaan yhteistä tahtotilaa ja talkoohenkeä kaikilta yhteiskunnan tasoilta, myös yksityiseltä yrityssek- torilta. Näihin talkoisiin olemme McDonald’silla halunneet lähteä mukaan. Järjestimme keväällä 2012 työpajan nimellä Eka työpaikka – Tekoja nuorten työl- listymisen puolesta. Työpajan aikana käyty innostunut keskustelu osoitti, että asiantuntijoita ja vaikuttajia yhteen kokoaville keskustelufoorumeille on selvästi tarvetta. Halusimmekin tänä keväänä järjestää vastaavan tilaisuuden, mutta vah- vistaa tapaamisen Public-Private-People luonnetta, eli tarjota myös julkiselle ja yksityiselle sektorille mahdollisuuden aktiiviseen kanssakäymiseen ja tätä kautta yhteistyön lisäämiseen. Työpajan tavoitteena oli vaihtaa tietoja, mutta ennen kaikkea synnyttää ideoita. Toisilleen ennestään tuntemattomien tahojen kokemusten ja näkemysten tör- mäyttäminen oli avainasemassa. Kuten tuonnempana esiteltävät työpajan tulokset osoittavat, nuorten kouluttami- seen ja työllistämiseen liittyy niin mahdollisuuksia kuin esteitäkin. Toivomme, että Suomesta löytyy rohkeutta ja tahtotilaa tarttua olemassa oleviin mahdollisuuk- siin ja purkaa esteitä nuorten työllistä- misen tieltä. Ajattelemisen aihetta antaa myös nuor- ten yhteiskuntatakuu esitystä valmis- telleen työryhmän teettämä kyselytut- kimus. Tutkimuksen mukaan nuorten työelämävalmiudet ovat heikot: vain harvoilla on käsitys siitä, mitä työelä- mä on ja harvat osaavat esimerkiksi hakea töitä. Tilanne vaatii panostuksia kou- lutusjärjestelmältämme ja työnantajilta. Paras tapa saada oppia työelämästä on päästä tekemään töitä käytännössä. Ensimmäisen työpaikan merkitys on ratkaiseva myöhemmän uran kannalta. Kaikilla meillä – yrityksillä, järjestöillä, julkisilla organisaatioilla ja yksittäisillä ihmisillä sekä nuorilla itsellään – on yhteisvastuu. Me uskomme, että tämä yhteisvastuu toteutuu parhaiten perinteiset rajat ylittävällä yhteistyöllä. Tämä raportti kertoo yhdestä tavasta rikkoa perinteisiä raja-aitoja: istuttamalla saman pöydän ääreen erilaisia tahoja, joille kaikille nuorten asia on tärkeä. Toivomme, että raportti in- nostaa mukaan talkoisiin nuorisotakuun toteuttamiseksi. Nuorissa on tulevaisuus. Helsingissä 26. kesäkuuta 2013 Heli Ryhänen Maarit Latvala Viestintäjohtaja Henkilöstö- ja koulutusjohtaja McDonald’s McDonald’s A l k u s a n a t 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Kaikilla meillä – yrityksillä, järjestöillä, julkisilla organi- saatioilla ja yksittäisillä ihmisillä sekä nuorilla – on yhteisvastuu.
  4. 4. Työministeri Lauri Ihalainen: ” N u o r e t o d o t t a v a t mahdoll isuutta” 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Yritykset nuorisotakuun puolesta -työpa- jan aluksi puhuneen työministeri Lauri Iha- laisen mukaan nuorisotakuu vaatii toteu- tuakseen kansallisia talkoita. Ensimmäisen askeleen talkoissa voi ottaa tarjoamalla yksinkertaisesti mahdollisuuden nuorelle. – On paljon nuoria, jotka odottavat jonkin- laista mahdollisuutta, Ihalainen korosti. Yksi nuorisotakuun elementti on Sanssi-kortti eli nuorten palkkatuki, jota työnantaja saa, jos palkkaa nuoren. Sanssi-kortti mahdollis- taa joko kokoaikaisen, osa-aikaisen tai mää- räaikaisen työn. Ministeri totesi, että yhteis- kunta tarjoaa sen kautta merkittävän työkalun nuorten työllistämiseen ja toivoi, että yrityk- sissä siihen tartuttaisiin. Ministerillä oli myös hyviä kokemuksia etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta, jotka ovat olleet hänen mukaansa tärkeitä etappeja matkalla työelä- mään niiden piiriin päässeille. Erityisen kriittinen ajanjakso nuorten työllis- tymisessä on peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen väliin jäävä taitekohta, Ihalainen korosti. Nyt noin 40 000 alle 30-vuotiasta nuorta on pelkän perusasteen varassa ja työn ja koulutuksen ulkopuolella. Nuorisotakuun eri painopisteillä pyritään takaamaan, että peruskoulun käyneet nuoret jatkavat toisen asteen koulutukseen tai pääsevät esimerkiksi oppisopimuksen piiriin, Ihalainen totesi. Puheenvuoronsa lopuksi ministeri Ihalainen peräänkuulutti alueellista henkeä nuorisota- kuun eteenpäin viemiseksi. – Monella paikkakunnalla ihmisten saaminen saman pöydän ääreen nuorisotakuun toteu- tumiseksi on ensimmäinen askel. Parhaat tulokset on saatu myös siten, että on jalkau- duttu yrityksiin ja kysytty, löytyisikö jotakin muotoa, joka olisi juuri teille sopiva nuorten työllistämisessä, Ihalainen totesi. ”Ihmisten saaminen saman pöydän ääreen on ensimmäinen askel.” Työministeri Lauri Ihalainen taustoitti nuorten koulutus- ja työllisyystilannetta työpajan aluksi.
  5. 5. Suomessa toimivilta yrityksiltä löytyy tahtoa tarttua nuorisotakuuseen ja osallistua talkoi- siin nuorten työllistämiseksi. Toukokuussa 2013 järjestetty Yritykset nuorisotakuun puo- lesta -työpaja veti suuren joukon yritysedus- tajia ja asiantuntijoita eri yhteiskunnan aloilta saman pöydän ääreen pohtimaan konkreet- tisia toimia nuorisotakuun toteutumiseksi ja nuorten työllisyystilanteen parantamiseksi. Kaikkiaan tilaisuudessa oli edustettuna va- jaat 30 yritysmaailman organisaatiota sekä noin 40 asiantuntijaa yhteiskunnan eri aloilta nuorista poliittisiin päättäjiin. Työpajassa käsiteltiin ensin konkreettisia esteitä nuorten työllistymisen tiellä. Niiden kautta siirryttiin keskustelemaan mahdolli- suuksista ja tulevaisuuden yhteistyön pai- koista. Tilaisuudessa oltiin yritysten edustajien ja asiantuntijoiden kesken yhdestä asiasta erityisen yksimielisiä: keskustelua ja tiedon- vaihtoa tulee työpajan jälkeen jatkaa, jotta nuorten työllistämisteot konkretisoituvat ja nuoret saadaan joko töihin tai kouluun. Tä- hän julkaisuun on koottu työpajan keskeisiä johtopäätöksiä jatkokeskustelun pohjaksi ja ideoiden jalostusta varten. Y r i t y k s e t n u o r i s o t a k u u n puolesta Mikä nuorisotakuu? Nuorisotakuu tarjoaa alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työtömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuuseen kuuluu myös koulutustakuu, joka takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan. Nuorisotakuulla tavoitellaan nuorten työllisyyden edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä. Nuorisotakuu kuuluu hallitusohjelman kärkihankkeena hallituksen erityisen panostuksen ja seurannan piiriin. Viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja nuorten yhteisvastuu on välttämätöntä nuorisotakuun täydelle onnistumiselle. Alle 25-vuotiaita työttömiä nuoria oli maaliskuussa 2013 Suomessa yhteensä 37 023. Nuorten syrjäytymisen kustannukset maksavat yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. (Lähde: työ- ja elinkeinoministeriö) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14
  6. 6. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 T E K O J A N U O R T E N TYÖLLISTYMISEKSI
  7. 7. Esteitä purettavaksi Asenteet pitää tarkistaa – molemmin puolin Sekä nuorten työnhakijoiden että työnan- tajien pitää tarkastaa asenteensa toisiaan kohtaan. Työantaja voi osoittaa arvostusta nuoria kohtaan yksinkertaisilla teoilla, kuten vastaamalla työhakemuksiin, vaikka nuori ei tulisikaan valituksi työhön. Myös nuorten kiel- teisiä ennakkoasenteita työtä kohtaan voi- daan purkaa, esimerkiksi kouluihin tehtävillä yritysvierailuilla. Nuoret kokevat yritykset nyt kasvottomiksi, ja siksi vaikeasti lähestyttäviksi. Omaa osaamista ei tunnisteta Nuoret eivät tunnista omia vahvuuksiaan ja osaamistaan, eivätkä siksi välttämättä osaa markkinoida itseään parhaimmalla mahdol- lisella tavalla työnantajille. Kannustinloukuista vapaaksi Työn tekemisen pitää olla aina kannattavam- paa kuin erilaisten tukien vastaanottamisen. Nyt näin ei kaikissa tilanteissa ole. Osa-aikainen työskentely helpoksi Osa-aikatyö on monelle ainoa elämäntilan- teeseen sopiva vaihtoehto ja samalla helppo portti työelämään. Nyt sen tekeminen ei ole kuitenkaan riittävän selkeä vaihtoehto tai tar- jontaa on liian vähän. Peruskouluissa ei opeteta työelämää Peruskoulussa ei tunneta työelämää, eikä siellä opeteta työelämävalmiuksia. Työelä- mään tutustuttava peruskoulun TET-jakso on melko lyhyt, eikä riitä perehdytykseksi. Myöskään yritykset eivät vielä panosta sii- hen riittävästi. Pitkäaikainen sitoutuminen oppisopimuskoulutukseen ongelmallista Varsinkin pienempien työnantajien voi ollahan- kalaa sitoutua yli kahden vuoden mittaiseen oppisopimuskoulutukseen. Työtehtäviä ja uutta opittavaa ei välttämättä riitä koko ajalle. Turha byrokratia purkuun Merkittävä este nuorten työllistämisen tiellä on työnantajien näkökulmasta byrokratia. Erilaisten palkkatukien käyttö kannustaa kyllä työllistämään, mutta liika paperisota lannis- taa. Varsinkin pienet yritykset ovat paperiso- dan kanssa usein pulassa, sillä heillä ei ole erillistä henkilöstöhallintoa, joka voisi siihen keskittyä. Hyvä tahto ja halu ottaa esimerkiksi työssäoppijoita kaatuu prosessin hankaluu- teen. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 McDonald’s Oy:n toimitusjohtaja Srdjan Krumpak ja viestintäjohtaja Heli Ryhänen toivottivat ministeri Ihalaisen tervetulleeksi työpajaan. Puente – Bueno Homma -hankkeen projektipäällikkö Pasi Paksuniemi (keskellä) kertoi työpajan osallistujille siitä, miten nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäistä.
  8. 8. Tieto puuttuu tai se ei kohtaa On olemassa erilaisia mahdollisuuksia työl- listää nuoria, mutta näitä mahdollisuuksia ei tunneta. Tieto tietyistä kohdennetuista ohjel- mista ei myöskään löydä vastaanottajaansa. Työnantajasta tuntuu siltä, että on liikaa eri- laisia hankkeita ja ohjelmia. Todellisuudessa harkitumpi tiedonjako ja selkeämpi kieli aut- taisi oikean ihmisen oikean hankkeen ääreen. Työssä oppimista ei hyödynnetä tarpeeksi Monet ovat tekemällä, eivät lukemalla oppi- joita. Suomessa ollaan erittäin tutkinto-orien- toituneita, vaikka joillekin olisi sopivampaa oppia käytännön työn kautta. Koulutusjärjes- telmämme tarvitsee lisää monipuolisuutta ja erilaisten oppijoiden huomioimista. Työssä oppiminen pitää saada paremmin toden- netuksi, muutenkin kuin oppisopimuksen kautta. ”Nuorilla esteinä ovat huonot kokemukset töiden hakemisesta. Nuoret katkeroituvat, on ennakkoluuloja. Varsinkin, jos työpai- kasta tai sen saamises- ta ei tule mitään ilmoi- tusta.” Sebastian Falk, Stara-projekti ”Oppisopimuksen ja työharjoittelun seka- va byrokratia, ja nii- den vaatimat resurssit johtavat siihen, että vain isoilla yrityksillä on mahdollisuuksia ottaa työssäoppijoita. Tilanne on kuitenkin yleisesti tällä hetkellä sellainen, että uudet työpaikat syntyvät lähinnä pieniin yrityksiin.” Rauno Vanhanen, Suomen Yrittäjät 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 McDonald’s Oy:n henkilöstö- ja koulutusjohtaja Maarit Latvala sekä OSKU ry:n Vesa Kauppinen keskustelivat koulujen ja yritysten yhteistyöstä nuorten työllisyyden edistämiseksi. Työpajassa paikannettiin esteitä, joita tulisi purkaa nuorten työllistymisen tieltä ja mahdollisuuksia, joihin tulisi tarttua nuorten työllistymiseksi.
  9. 9. Asennemuutos: arvostetaan kaikkea työtä Työn arvostus tuntuu kokeneen inflaation. Kaikkien – niin vaikuttajien, yritysten kuin tavallisten ihmistenkin – tehtävänä on pitää huolta siitä, että kaikkea työtä arvostetaan yhteiskunnassamme. Tunnistetaan etsivä nuorisotyön tärkeys Etsivä nuorisotyön tarkoituksena on löytää ja auttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Nuorisotakuun viitekehyksessä toiminnan tärkeys korostuu entisestään. Ennaltaehkäisy on kaiken A ja O. Etsivä nuorisotyön kautta nuoret voidaan ohjata kohti työharjoittelua ja työtä. Yritysten yhteistyö nuorten työpajojen kanssa on tärkeää. Kehitetään epäkohtien siepparijärjestelmä tarttumaan ongelmakohtiin Työministeriön yhteyteen tai TE-toimistojen alaisuuteen pitäisi perustaa epäkohtien siep- parijärjestelmä, jonne nuorten työllistämi- seen liittyviä käytännön ongelmia kootaan ratkottavaksi. Mikään ongelma ei ratkea en- nen kuin siihen tartutaan. Panostetaan enemmän oppilaanohjaukseen Lisäämällä oppilaanohjauksen resursseja mahdollistetaan parempi ohjaus kriittisessä iässä oleville nuorille. Tuki, mentorointi ja työ- elämätaitojen oppiminen on tärkeää aloittaa jo koulussa. Tuetaan ”Mestari ja kisälli” -suhteen muodostumista Oppisopimus-nuori saisi oppaakseen työelä- män loppupuolella olevan ”mestarin”. Näin hiljainen tieto siirtyisi nykyistä paremmin uu- delle työntekijälle ja vanhemmat työntekijät voitaisiin esimerkiksi vaativilla aloilla siirtää tehtävään, jossa rasite ei fyysisesti ole niin kova. M a h d o l l i s u u k s i a t a r t u t t a v a k s i ”Jos tahtoa löytyy, löydämme varmasti myös keinot nuorisota- kuun toteutumiseksi. ” Tomi Hurme, McDonald’s 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Yritykset nuorisotakuun puolesta -työpajaan osallistui kaikkiaan noin 30 yritysedustajaa ja 40 asiantuntijaa. Veikko Juutilainen Inspis-hankkeesta kertoi yritysten edustajille nuorten työllistämisestä.
  10. 10. Perustetaan nuoria työelämään kannustava pilvipalvelu Rakennetaan nuoria työelämään kannustava alusta, esimerkiksi virtuaalinen pilvipalvelu, josta nuoret voivat lukea jo työelämässä ole- vien työelämäonnistumisista ja -poluista ja saada sitä kautta motivaatiota työnhakuun. Tehdään oppisopimuskoulutus aidoksi vaihtoehdoksi Oppisopimuskoulutuksessa piilee merkittävä mahdollisuus, joka sekä kouluttaa että työl- listää nuoria. Oppisopimusjärjestelmää pitää kuitenkin uudistaa niin, että se on todellinen vaihtoehto myös heti peruskoulunsa päättä- neille nuorille. Otetaan useamman työnantajan malli käyttöön oppisopimuksessa Useamman työnantajan malli on Keski-Eu- roopassa kehitetty käytäntö, joka mahdol- listaa sen, että myös pienet ja keskisuuret yritykset voivat osallistua oppisopimuskoulu- tuksen järjestämiseen. Malli vastaa moneen olemassa olevaan ongelmaan, esimerkiksi pitkän aikavälin sitoutumiseen. Oppisopi- muskoulutus on yrityksille helpompi vaih- toehto, kun koulutusvastuuta jaetaan usean toimijan välillä. Se helpottaa myös mielekkäi- den ja vaihtelevien työtehtävien tarjoamista nuorelle. Otetaan yrittäjyys mukaan osaksi oppimista Tarjotaan nuorille mahdollisuutta tehdä töitä yrittäjänä ja suorittaa sitä kautta työharjoit- telu. Sanssi-tuki, joka muutoin menisi nuo- ren työnantajalle, voitaisiin vaihtoehtoisesti käyttää nuoren yrittäjän ottaman riskin vä- hentämiseen. Panostetaan ohjaukseen myös varusmies- ja siviili- palveluksen yhteydessä Varusmies- ja siviilipalveluksen aikana on mahdollisuus tavoittaa iso osa ikäluokasta. Järjestetään jokaiselle keskustelumahdol- lisuus TE-toimiston työntekijän kanssa ja kartoitetaan, onko nuorella jo suunnitelmia tulevaisuudelle. Mikäli suunnitelma puuttuu, voidaan tässä kohtaa tarjota lisäohjausta ja tukea oman suunnan löytämiseksi. ”Olisi tärkeää, että oppilaitokset ja yritykset tekisivät yhteistyötä perus- koulutasolta lähtien.” Sari Sarkomaa, kansanedustaja ”Uskomukset siitä, että työpaikoilla ei arvosteta nuoria, täytyy rikkoa.” Pia Rautio, Finnkino 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Oppisopimusasiantuntija ja filosofian tohtori Kari Viinisalo valotti osallistujille oppisopi- muskoulutuksen mahdollisuuksista.
  11. 11. Annetaan positiivista palautetta nuorelle työnhakijalle Työnantajan on hyvä antaa positiivista palau- tetta nuorelle työnhakijalle, vaikka tämä ei tulisikaan valituksi hakemaansa työhön. Pa- laute tukee nuoren itsetuntoa ja on tärkeää antia, jotta nuori jaksaa sitkeästi etsiä työtä jatkossa. Nuoret eivät välttämättä ensimmäi- sillä työnhakukerroilla tunnista omia vahvuuk- siaan, joten kokeneempien palautteesta on aitoa höytyä. Tehdään työnantajan ja nuorten kohtaaminen luontevaksi Luodaan uusia ja hyödynnetään jo olemassa olevia paikkoja, joissa nuoret ja työnantajat voivat luontevalla tavalla kohdata: sosiaali- sessa mediassa, messuilla ja muualla. Paik- kojen tulee tarjota mahdollisuuksia luonteviin kohtaamisiin ja keskusteluun, ja niitä tulee olla riittävästi. Taataan tuki ja valmennus työsuhteen alussa Työvoimakoulutus saattaa olla hyvin inten- siivistä ja ryhmätyöpainotteista. Suhde kou- luttajiin katkeaa seinään työttömän nuoren saatua työpaikan. Samalla työelämän kiire saattaa tulla nuorelle yllätyksenä. On hyvä, jos nuori pääsisi puhumaan vielä ensimmäis- ten työkuukausien ajan henkilökohtaisen val- mentajan kanssa häntä työssä askarruttavista asioista. Työvoimatoimiston valmentaja ta- paisi nuorta esimerkiksi parin viikon välein, ja olisi tukemassa tätä vaikeimman vaiheen yli, jottei nuori keskeytä työtään. Työkokeilun siirtomahdollisuus: yhdellä sopimuksella useampi työnantaja Työkokeilun tarkoituksena on selvittää hen- kilön ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja tai tukea paluuta työmarkkinoille. Työkokeilun siirrolla nuorille mahdollistettaisiin monipuo- lisemman ja laajemman työkokemuksen kar- tuttaminen. Tähän tarvittaisiin kolmas koor- dinoiva taho, esimerkiksi TE-toimisto, joka hoitaisi sopimukset siirto-tilanteissa, ettei vetovastuu kaadu vain yrityksille. Työnhakukurssi pakolliseksi peruskoululaisille Miten haet töitä -kurssi nuorille riittävän var- haisessa iässä peruskoulussa. Kurssilla ope- tettaisiin työnhakuun ja työntekoon liittyviä konkreettisia asioita: miten tehdä ansioluet- telo, miten pukeutua työhaastatteluun, mikä on työelämän näkökulma ja miten tuoda it- sestä parhaat puolet työnhaussa ja työssä esiin. Lisätään yritysten ja koulujen välistä yhteistyötä Yrityksiltä lisää valmennusta koululaisille ja opiskelijoille: luentoja käytännön työelämäs- tä ja yritysedustajien vierailuja kouluissa. Yri- tysten edustajat toisivat kouluun kokemuksia suoraan kentältä ja konkreettista ymmärrystä työstä. Tällaisen yhteistyön toteuttamiseksi tarvitaan koulujen oppilaanohjaajien aktii- visuutta, mutta sitä voitaisiin edistää myös yritysten yhteisenä hankkeena. ”Imatra on esimerkki paikkakunnasta, joka on ottanut vastuun siitä, että jokainen nuori saa työkokemusta.” Joona Räsänen, Demarinuoret ”Byrokratia on tehty vaikeaksi, kaivataan yhden luukun periaatetta.” Riitta Jantunen, Unilever 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14
  12. 12. Ideoita siihen, miten yhteistyötä jatketaan Järjestetään alueellisia törmäytyksiä Alueelliset työpajat, joissa työnantajat ja muut sidosryhmät kohtaavat, samaan ta- paan kuin Yritykset nuorisotakuun puolesta -työpajassa. Alueellisten työpajojen mallia kaivattaisiin ympäri Suomen, jotta tietoisuus nuorisotakuusta ja sen keinoista lisääntyisi. Luodaan alueellisesti päätöksentekokykyisiä elimiä Tarvitaan yksi taho jokaiselle alueelle, joka mahdollistaa yhteistyön elinkeinoelämän, vaikuttajien ja hallinnon kesken. Otetaan yritykset mukaan työllistämishankkeisiin Tällä hetkellä erilaisten työllistämishankkei- den ja yritysten toiminta ei kohtaa. Yritykset voivat hakea aktiivisemmin työvoimaa työl- listämishankkeiden kautta, ja toisaalta niiden pitäisi päästä tuomaan hankkeisiin omaa tie- totaitoaan siitä, mitä alalla halutaan ja miten sinne kannattaa hakea töihin. Työnhakuprosessista saatu palaute höytykäyttöön Usein työnantajat voivat palkata vain yhden työntekijän, vaikka haastatteluissa on useita hyviä tarjolla. Työnantaja voisikin antaa haas- tattelemalleen nuorelle työnhakijalle rohkai- sevaa palautetta (kirjata esimerkiksi kolme tämän vahvuutta), vaikka tämä ei saisikaan työtä. Nuori voisi hyödyntää kirjallisesti saa- dun palautteen jatkaessaan työnhakua. Pa- laute olisi erityisen arvokasta, mikäli aiempaa työkokemusta ei ole. Palautteenannosta voisi mahdollisuuksien mukaan tehdä jopa valta- kunnallisen toimintamallin. Järjestetään valtakunnallinen nuorison vuosi Näkyvä keskustelunavaus nuorisotyöttömyy- den esille tuomiseksi sekä nuorten opinto- asioiden kehittämiseksi. Tavoitteena luoda laajaa vuoropuhelua. Jatketaan keskustelua Eri tahojen – sekä julkisten että yksityisten – välistä keskustelua tarvitaan lisää, ja sitä tulee jatkaa. ”Voisin kuvitella, että tämän pöydän ääressä on yrityksiä jotka ovat sitoutuneita nuoriso- takuuseen, mutta mikä on yleisesti tietoisuus takuusta yritysten keskuudessa?” Antti Kaikkonen, kansanedustaja 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Svensk Ungdom -järjestön Niklas Mannfolk ja kansanedustaja Sari Sarkomaa ideoivat tekoja nuorten työllistämiseksi.
  13. 13. ABB Apu Aseman Lapset Demarinuoret Edupoli Elinkeinoelämän keskusliitto EK Espoon kaupunki Finnkino HAVI Logistics Helsingin kaupunki Helsingin yliopisto Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY HOK-Elanto IKEA Inspis-hanke ITV Studios Nordic Eduskunta Kaupunginvaltuusto, Helsinki Kauppalehti Kesko K-kauppiasliitto Kipinä Laatukeskus Lassila & Tikanoja Lemminkäinen Lukiolaisten liitto LähiTapiola Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa McDonald’s MERCURIA, Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Nuorten Akatemia Orton Invalidisäätiö OSKU ry Palmia Palvelualojen ammattiliitto PAM Puente-hanke, Helsingin Diakonia-opisto R-kioski SeaLife Sinebrychoff Skanska Sovinto ry Spring House Stadin ammattiopisto StaffPoint Stara-projekti Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI Suomen Kuvalehti Suomen Rakennuslogistiikka Rakennustuote Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL Suomen Yrittäjät Svensk Ungdom The Pop-Up Company Unilever VMP Yle Yritykset ja asiantuntijat n u o r i s o t a k u u n p u o l e s t a , k i i t o s ! Lämmin kiitos kaikille 20. toukokuuta 2013 järjestettyyn työpajaan osallistuneille ak- tiivisille keskustelijoille, jotka toivat työpa- japöytiin oman asiantuntemuksensa, näke- myksensä ja viisautensa. Työpajapöytiä tilaisuudessa vetivät Lukio- laisten liiton puheenjohtaja Daniel Sa- zonov, Suomen ylioppilaskuntien lii- ton työelämäasioiden asiantuntija Joel Kuuva, Stadin ammattiopiston toimi- alarehtori Hanna Laurila, Helsingin ylio- piston tutkija Jaana Lähteenmaa, oppisopi- musasiantuntija, filosofian tohtori Kari Viinisalo sekä Puente – Bueno Homma -hankkeen projektipäällikkö Pasi Paksuniemi. Erityiskiitos heille! Työpajaan osallistui edustajia ja asiantuntijoita seuraavista organisaatioista: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14
  14. 14. Srdjan Krumpak Toimitusjohtaja, McDonald’s Oy ja Suomen McDonald’s-yrittäjät Meidän kokemuksemme mukaan nuoret Suomessa ovat ahkeria, fiksuja, kohteliaita, kunnianhimoisia, täsmällisiä ja oma-aloitteisia. Ja voimme väittää, että kokemuksemme on kohtuullisen kattava, sillä olemme työllistäneet lähes 40 000 lähinnä nuorta ihmistä sinä aikana, kun olemme Suomessa toimineet. Hattu nousee nuorisolle. Höpöhöpö. Suomen parhaat työpaikat Finland 2013

×