Diese Präsentation wurde erfolgreich gemeldet.
Wir verwenden Ihre LinkedIn Profilangaben und Informationen zu Ihren Aktivitäten, um Anzeigen zu personalisieren und Ihnen relevantere Inhalte anzuzeigen. Sie können Ihre Anzeigeneinstellungen jederzeit ändern.
Nurmentuotannon mahdollisuudet aluetalouden vahvistamisessa ja
kansallisten liikenteen biopolttoainetavoitteiden saavuttam...
Nurmirehulle kaivataan uusia käyttömuotoja
Erityisesti
Kaakkois-
Suomessa,
Uudellamaalla ja
Hämeessä naudat
ovat vähentyne...
Valtakunnallisesti nurmenviljelyn intensiteetin
lasku vastaa noin 205 000 nurmihehtaaria
9.6.2014 3© Maa- ja elintarviketa...
Valtakunnallisesti yhteensä liki 500 000 hehtaaria
nurmea voisi olla käytettävissä uusiin
käyttökohteisiin
9.6.2014 4© Maa...
Mitä haittoja siitä on, jos nurmirehulle ei ole
käyttäjiä?
• Ympäristötuki on kannustanut ottamaan nurmea viljelykiertoon,...
Suomen tavoite on, että vuonna
2020 liikennepolttoaineista 20 %
on biopolttoaineita.
Nurmea voitaisiin hyödyntää
biokaasuna ja tuottaa samalla
uusiutuvaa liikennepolttoainetta.
9.6.2014 7© Maa- ja elintarvik...
Nurmisäilörehu biokaasulaitoksen kannalta
Edut:
• Viljelyvarma kasvi
• Viljelytekniikka osataan ja
urakointipalveluja on o...
Miksi Bionurmi-hankkeessa on keskitytty
nimenomaan nurmibiokaasun liikennekäyttöön?
Uusiutuvista liikennepolttoaine-
vaiht...
Bionurmi-hankkeen tavoitteena oli
selvittää millä edellytyksillä
Hämeen, Uudenmaan ja
Kymenlaakson alueella voitaisiin
tuo...
Bionurmi-hankkeen tausta
Nächste SlideShare
Wird geladen in …5
×

Bionurmi-hankkeen tausta

704 Aufrufe

Veröffentlicht am

Nurmentuotannon mahdollisuudet aluetalouden vahvistamisessa ja kansallisten liikenteen biopolttoainetavoitteiden saavuttamisessa

Veröffentlicht in: Umweltschutz
  • Als Erste(r) kommentieren

Bionurmi-hankkeen tausta

  1. 1. Nurmentuotannon mahdollisuudet aluetalouden vahvistamisessa ja kansallisten liikenteen biopolttoainetavoitteiden saavuttamisessa Bionurmi
  2. 2. Nurmirehulle kaivataan uusia käyttömuotoja Erityisesti Kaakkois- Suomessa, Uudellamaalla ja Hämeessä naudat ovat vähentyneet • Kasvinviljelytila, joka haluaa laittaa nurmea viljelykiertoon ei löydä nurmirehulle ostajaa 9.6.2014 2© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 1995 2000 2005 2010 2015 Suomi keskimäärin Hämeen Uudenmaan Kaakkois- Suomen Hankkeen taustaa: Nautojen lukumäärän suhteellinen kehitys vuoteen 1997 verrattuna ELY-keskuksittain
  3. 3. Valtakunnallisesti nurmenviljelyn intensiteetin lasku vastaa noin 205 000 nurmihehtaaria 9.6.2014 3© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Hankkeen taustaa: 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 110 % 120 % Märehtijöiden määrä laskenut 30 % Nurmiala pysynyt lähes ennallaan Suhteellinen muutos 1990 – 2012 nurmialassa ja märehtijöiden määrässä
  4. 4. Valtakunnallisesti yhteensä liki 500 000 hehtaaria nurmea voisi olla käytettävissä uusiin käyttökohteisiin 9.6.2014 4© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Hankkeen taustaa: Nurmiala joka vastaa nurmen viljelyn intensiteetin laskua 205 000 hehtaaria Kesantoala 267 000 hehtaaria Yhteensä 472 000 hehtaaria Käytettävissä uusiin sovelluksiin 20 % käytettävissä olevasta maatalousmaasta
  5. 5. Mitä haittoja siitä on, jos nurmirehulle ei ole käyttäjiä? • Ympäristötuki on kannustanut ottamaan nurmea viljelykiertoon, mutta näiden toimenpiteiden mielekkyys kärsii, jos sadolle ei ole mitään käyttöä. • Erityisesti nurmen kakkossadolle ei aina ole käyttöä, mutta se pitää silti korjata jos ei haluta vaarantaa seuraavan kesän laadukasta säilörehusatoa • Viljelijät ovat tietoisia nurmenviljelyn edullisesta vaikutuksesta maan rakenteeseen – mutta ilman sadolle saatavaa hintaa nurmen lisääminen viljelykiertoon ei ole kovin houkutteleva vaihtoehto. • Luomuun siirtyvät kasvinviljelytilat harmittelevat myös usein, kun viherkesantovuosien sadolle ei ole ostajaa • Yksipuolisempi viljely 9.6.2014 5© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Hankkeen taustaa:
  6. 6. Suomen tavoite on, että vuonna 2020 liikennepolttoaineista 20 % on biopolttoaineita.
  7. 7. Nurmea voitaisiin hyödyntää biokaasuna ja tuottaa samalla uusiutuvaa liikennepolttoainetta. 9.6.2014 7© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
  8. 8. Nurmisäilörehu biokaasulaitoksen kannalta Edut: • Viljelyvarma kasvi • Viljelytekniikka osataan ja urakointipalveluja on olemassa • Metaanintuotto 5-7 –kertainen lietelantaan verrattuna/tuoretonni • Nurmella hyvä imoago, ympäristöedut + suotuisa vaikutus maan rakenteeseen Haasteet: • Nurmirehun korkea kuiva- ainepitoisuus ja kelluvuus voivat aiheuttaa haasteita laitoksen toiminnassa – nämä on huomioitava laitoksen suunnittelussa • Nimenomaan nurmirehulle suunniteltua laitostekniikkaa vain niukasti tarjolla • Jos apilaa paljon typpipitoisuus reaktorissa nousee korkeaksi • Käsittelyjäännöksen ravinteiden täysimääräinen hyödyntäminen viljelykierrossa on edellytys mielekkäälle toiminnalle – märkänä kesänä tämä voi olla haasteellista 9.6.2014 8© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
  9. 9. Miksi Bionurmi-hankkeessa on keskitytty nimenomaan nurmibiokaasun liikennekäyttöön? Uusiutuvista liikennepolttoaine- vaihtoehdoista on niukkuutta erityisesti Suomen oloissa • Jos tuotettu biokaasu pystytään hyödyntämään metaanina muuntotappiot jäävät pieniksi • Prosessin pyörittämiseen kuluu noin 19 % pellolta korjatusta energiasta 9.6.2014 9© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
  10. 10. Bionurmi-hankkeen tavoitteena oli selvittää millä edellytyksillä Hämeen, Uudenmaan ja Kymenlaakson alueella voitaisiin tuottaa liikennebiokaasua nurmesta kestävästi.

×