3. Kuhmo – Suomen
metsäkeskeisin kaupunki
• Kuhmoonglobaalistitunnettu biotaloudenmenestystarinametsän
keskellä: teemme pitkäjänteistä työtä metsäkeskeisenä kuntana, jossa
luontoja metsänmoninainenarvohuomioidaanlaajasti työnja vapaa-
ajan näkökulmasta.
• Biotalousonkäynnistynyt aikoinaanKuhmossatervanpoltosta,ja nyt
Kuhmoonedelläkävijä sekäuusiutuvan energian käytössäettä
puurakentamisenkehittämisessä
• Olemmeottaneet biotaloudenstrategiammeytimeenjametsät
brändin keskiöön:
• Yhtenä näkyvänä tekona tästä onpuurakentamisen
edelläkävijyys ja puutuoteklusteri Woodpoliksenkehittäminen,
jokatoimiikärkijoukossaekologisenrakentamisen
innovaatioidenkehittämisessä
• Kaupungilla vahva roolipuurakentamisenkehittämistyössä,mikä näkyy
myöskäynnissäolevissahankkeissa
4. Puutuoteklusteri
Woodpolis
• Puutuoteteollisuuden ja Woodpolispuutuoteklusterinsystemaattinen
kehittäminen ovat Kuhmonkaupungin pitkäaikaisia tavoitteita.
• Yritystoimintaonsuuntautunut palvelemaanhyvinmonipuolisesti
rakentamisentarpeita.Tuotteet ovat:sahatavara, CLT-levyt,taso-ja
tilaelementit, hirsitalot,höylätavara,puiset elementit, ikkunat,
puurakentamisensuunnittelupalvelut, erilaiset rakenteet.
• Woodpoliksenjuuret ovatlaadukkaassa kainuulaisessa raaka-aineessa,
kehittyvissä yrityksissäja kaupungin pitkäjänteisessä kehittämistyössä.
Kuhmonkaupunki perusti vuonna 1992 KainuunPuualan Kehityskeskuksen
(KPKK),jonka toimintaaWoodpolisonjatkanut 2000-luvunalusta alkaen.
• Kaupungin muut toiminnot(liiketoiminta, aluebrändi, hyvinvointihankkeet
jne.) sekäkokonaiselinvoimanja vetovoimaisuudenkehittäminen tukevat
monineri tavoinWoodpoliksenpuutuoteklusterin toimintaa.
• Tutustu tarkemminWoodpolikseenvideonkautta
”Puu ei lähde pyöreänä täältä
ulos, vaan puutuoteteollisuus
työllistää kuhmolaisia”
5. Puutuoteklusteri
Woodpolis kestävän
kehityksen näkökulmasta
• lämmitys
• rahtimatkat lyhyet ja kustannustehokkaat – samallaalueella KuhmoOY ja
muut raaka-ainetta jalostavat yritykset (ekolog.ja taloudellinenul)
• sosiaalinenulottuvuus – tuo paikallis-ja aluetalouteen työtäja toimeentuloa
ja edistää paikallistapuutuotekäsityökulttuuria myös– paikallisiahenkilöitä
90 %:stiyrityksissä.
• puun tutkitut ympäristö-ja ilmastovaikutukset(ekolog.u.)
• päätöksentekoonalueella itsellään (sos.u.)
• Kaupunki tiiviisti mukana kehitystyössäyhdessä toimijoidenkäsissä– onns.
omissakäsissä(sos.u.)
• pääomat alueelta – pääosin – ei ulkomaistariskirahoitustaveroparatiiseista
(tal.u.)
”Puu ei lähde pyöreänä täältä
ulos, vaan puutuoteteollisuus
työllistää kuhmolaisia”
6. Woodpolis2020-
kehityshanke
• Hanke pohjautui vuosina2015-2017 toteutetun Kantolanalueen kestävä
kehittäminen -hankkeen esille nostamiinkeskeisiinalueellisiin
kehittämistoimenpiteisiin.Hankkeen tuloksena syntyimm.Kantolanalueen
strateginenvisioja MasterPlan, alueen yritystensivuvirtaselvityssekä
digitalisaatioselvitys.
Woodpolis2020-hankkeenkeskeiset kehityskohteet:
• KantolaWoodpolispuutuoteteollisuuden aluekehitys
• Puutuoteteollisuuden sivuvirtojenjalostaminenalueella
• Markkinointia,logistiikkaaja tuotantoa koskeva digitalisaatio
• Vienti uusille markkina-alueille
• Tuotekehitys (aluerakentaminen, julkinen puurakentaminen, uudet
tuotemahdollisuudet -erityisestiCLT-pohjaiset ratkaisutsekä sivuvirtojen
hyödyntäminen).
”Puu ei lähde pyöreänä täältä
ulos, vaan puutuoteteollisuus
työllistää kuhmolaisia”
7. Woodpolis2020-
kehityshanke -tulokset
• kiinteistö-ja prosessitekniikankartoitus,jollakaupunki voikehittää
etävalvontaa Woodpolis-teollisuusalueella.
• tuotantoarvoketjuntehostamiselleselkeitä ja myösyrityskohtaisia
kehitysehdotuksia
• selkeitä toimenpiteitä alueen hiilineutraliteetin ja energiatehokkuuden
saavuttamiseksi
• em.selvityksenansiostalähdimme kartoittamaanhukkalämpölähteitä ja
tästäkinsaammekartoituksen,jonka pohjaltaesim.KuhmoOy voihankkia
laitteistonjollapääsee säästämäänenergiakuluissa
”Puu ei lähde pyöreänä täältä
ulos, vaan puutuoteteollisuus
työllistää kuhmolaisia”
8. Woodpolis2020-
kehityshanke -tulokset
• ajankohtaistatietoa sivuvirtojen(sahanpuru ja puunkuori)kehittämiseksi ja
selkeä suunnitelma jäännösmateriaalinkaupalliseksijalostamiseksi
• uusia digitaalisia tuotteita (mm.video,sivustojenanalyysit)
asiakasrajapinnanparantamiseksi
• tietoa ja toimenpiteitä alueen älykkäälle erikoistumiselleja lähivuosien
strategistentavoitteiden asettamista
• monellatavalla innovatiivisiaratkaisuja yritystentuotekehityksen hyväksi
(13kpl)
• ympäristöselostealueen lippulaivatuotteelle eli CLT-levylle
• tärkeää tietoa Tuupalan puukoulun markkinoimiseksi(hiilijalanjälki ja
aluetaloudellinen vaikuttavuus)
• kaksitoimintamallia,joissaselkeät askelmerkitmillävoidaanvaihtelevalla
kokoonpanollaosallistuajulkisiinrakennushankkeisiinja myöskehittää
tulevaisuudessa WoodpolistaOy:ksiesim.Puurakentajat Oy:nGroupin
mallin mukaan.
”Puu ei lähde pyöreänä täältä
ulos, vaan puutuoteteollisuus
työllistää kuhmolaisia”
9. Alue- ja
kansantaloudellinen
merkitys
Kuhmon päättäjät halusivat edistää puutaloutta sekä hyödyntää
Kainuun metsävaroja ja käyttää paikkakunnan yritysten tuotteita.
Koulun aluetalousvaikutukset olivat merkittäviä.
Ruralia-instituutin laskelmien mukaan yksi julkiseen
puurakentamiseen käytetty euro tuo 2,7 euroa aluetalouteen. 11,9
M€ maksaneen koulun rakentaminen toi Kuhmon aluetalouteen 30
miljoonaa euroa ja 100 henkilötyövuotta.
”Päätös puukoulun rakentamisesta oli Kuhmon päättäjille vaikea,
koska kyseessä oli pioneerihanke, ensimmäinen massiivipuulevystä
rakennettava koulu. Kuhmo on profiloitunut Woodpolis-hankkeen
kautta puurakentamisen edistäjäksi, kaupungissa on puutuotealan
teollisuutta ja hankkeen kannalta oli ratkaisevaa CLT
massiivipuulevyjä valmistavan tehtaan toiminnan aloittaminen
Kuhmossa. Päättäjät halusivat käyttää kainuulaista puuta, työllistää
paikallisia yrittäjiä ja rakentajia ja onnistuivat siinä. Kuhmon
päättäjät tekivät rohkean päätöksen ja hienon koulun, josta haetaan
esimerkkiä muuallekin.”
- Woodpolis hankkeen vetäjänä toiminut Tuulikki Huusko
10. Puurakentamisen
terveysvaikutukset -
tutkimushanke
Kuhmon Tuupalan puukoulussa toteutettiin uraauurtava tutkimus
puukoulun terveysvaikutuksista.
Hankkeen päätavoitteina on tuottaa luotettavaa, puolueetonta ja kaikille
avointa tietoa puukoulun terveysvaikutuksista ja terveydelle
todennäköisesti hyödyllisistä ominaisuuksista sekä levittää tutkimuksen
tuloksia mahdollisimman laajasti ja siten tehdä tunnetuksi
puurakentamisen hyötyjä.
Tutkimuksessa selvitettiin laajasti puukoulun fysikaalisia, kemiallisia ja
mikrobiologisia ominaisuuksia ja tutkittiin, miten nämä ja muut tekijät
(esim. koulumatka) vaikuttavat koululaisten kokemaan stressiin.
Puukoulun ominaisuuksia ja oppilaiden stressitasoja verrattiin niitä
vastaavanlaisessa ympäristössä olevaan, saman arkkitehdin
suunnittelemaan betonirunkoiseen Vaalan yhtenäiskouluun.
Tutkimuksen toteuttaja on Oulun yliopiston Mittaustekniikan yksikkö.
Hankkeen rahoittajina Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
2014 – 2020 ja Suomen metsäsäätiö. Hankeidea on lähtöisin Kuhmon
kaupungilta, joka on myös hankkeen osatoteuttaja.
11. Kuhmon puinen sote-
asema
Ympäristöministeriön ja Kuhmon kaupungin rahoittaman
Puinen sote-asema –hankkeen päämääränä on rakentaa
puinen sote-asema Kuhmoon.
Tarkoituksena hyödyntää hybridirakentamista (betoni-puu)
sekä kainuulaisten yritysten osaamista.
Tavoitteena on kehittää hankintamalli, joka poikkeaa
perinteisestä rakennushankkeesta sekä rakentaa
lokaalimalli ja -verkosto hankkeen toteuttamiseksi.
Hankkeessa luodaan myös alusta, joka skaalautuu ja on
aidosti käytettävissä tulevissa hankkeissa yli yritys- ja
kuntarajojen.
12. Kuhmon puinen
sote-asema
Osana Puinen sote-asema hanketta Kuhmon kaupunki
ja Woodpolis kehittävätmuunneltavissaolevaa puista
tilaelementtiä,josta haetaan vaihtoehtoistamalliasote-
rakentamisen tarpeisiin.
Uutta rakennettavassa mallissaon sen muunneltavuus,
silläkäyttötarkoitustaon helppo muuttaa
potilashuoneestaesimerkiksi tuetun asumisen
asunnoksi. Muunneltavuutensaansiostaelementti on
monikäyttöinensote-rakentamisessa koko Suomessa.
Mallielementinrakentaminen tukee sote-aseman
rakennusprosessia ja vie eteenpäin puu- ja
hybridirakentamistakoko Kainuussa.
Elementin rakentaa Kuhmon puuklusterissaeli
Woodpolis-alueellatoimiva Elementti Sampo Oy.
Tilaelementtirakentamisenetuja ovat nopeus sekä
erittäin korkea laatu,silläelementit rakennetaan
tehtaassakontrolloiduissaja täysinkuivissa olosuhteissa.
13. Kainuun
biometsätalouden uusi
ekosysteemi -hanke
Hankkeen päätavoitteena on rakentaa Kainuun kuntien
kanssa kunnille (Kajaani, Sotkamo, Suomussalmi,
Hyrynsalmi, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi ja Kuhmo) oma
puurakentamisen tai puu/hybridirakentamisen strategia.
Hankkeessa selvitetään edellytykset puutuotealan
uudistumiselle ja siihen liittyvän Kainuun
metsäbiotalouden ekosysteemin rakentamiselle
yhteistyössä Woodpoliksen kanssa.
Tavoitteena on myös Woodpolis 2.0 kilpailuedun
selvittäminen tulevaisuuden näkökulmasta sekä tuotteistaa
Kuhmon puurakentamiskohteiden vierailut (esim.Tuupalan
puukoulu) ja lisätä yhteistyötä eri puutoimijoiden, kuten
arkkitehtien kanssa.
Hanketta rahoittaa Kainuun liitto (AKKE -rahoitus) ja
Kuhmon kaupunki.
14. Puurakentamisen
seminaari Kuhmossa
16.12.2021
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan puurakentamisesta
sekä Puurakentamisen terveysvaikutukset –
tutkimushankkeesta!
Kuhmon kaupunki järjestää torstaina 16.12.2021 Kuhmo-talolla
tilaisuuden, jossa esitellään kaupungin puurakentamiseen ja
sen kehittämiseen liittyviä hankkeita. Samalla julkistamme
Puurakentamisen terveysvaikutukset -tutkimushankkeen
loppuraportin ja esittelemme tutkimuksessa saatuja tuloksia.
Tilaisuuteen osallistuvilla on lisäksi mahdollisuus päästä
tutustumaan Kuhmon puisen sote-aseman tilaelementtiin ja
Tuupalan puukouluun, jossa Puurakentamisen
terveysvaikutukset -tutkimusta toteutettiin.
Ilmoittaudu mukaan kaupungin nettisivuilta löytyvän linkin
kautta.