SlideShare a Scribd company logo
1 of 11
Download to read offline
1
RATU-hankkeen tilahaastattelujen koonti
Elina Virkkunen
- 6 tilaa Kainuusta
- 7 tilaa Keski-Pohjanmaalta
- 6 tilaa Pohjois-Pohjanmaalta
- Yhteensä 19 kpl
- 2 haastattelua tiloilla, 17 puhelimitse
- Haastattelun kesto 1-2 h
- Haastattelut tehtiin 12.3.-17.4.2020
3.11.2020Turvepeltojen kestävät viljelytavat –webinaari 3.11.2020
2
Tilajakauma
3.11.2020
Turvepeltojen kestävät viljelytavat –webinaari 3.11.2020
Peltoa
viljelyssä
Yli 100 ha 50‒100 ha Alle 50
Tiloja kpl 10 6 3
Tuotanto-
suunta
Kotieläin-
tila
Kasvin-
viljelytila
Tiloja kpl 15 4
Luomutiloja oli 3 kpl koko määrästä.
Turvemaiden
osuus
Yli 50 % 20‒50 % Alle 20%
Tiloja kpl 6 7 6
3
Viljelijöiden ajatuksia turvemaista
- Ovat elintärkeitä monille tiloille
- Tuovat viljelyvarmuutta kuivina vuosina
- Pidetään kelpoalueina rehuntuotannossa
- Turvemaiden kanssa on opittu elämään niillä alueilla,
joilla niitä on paljon
- Eräs viljelijä kertoi olevansa ylpeä turvemaista
– tilalla on totuttu niitä viljelemään, ja hänellä
oli niitä 90 % 200 hehtaarista
- Moni kuitenkin viljelisi mieluummin
kivennäismaita, jos niitä olisi tarjolla
3.11.2020
Turvepeltojen kestävät viljelytavat –webinaari 3.11.2020
4
Turvemaiden viljelyn nykytila
kyselyssä olleilla tiloilla
- Nurmenviljely on luonnostaan ohjautunut
turvemaille
- Turvemaat ovat usein avo-ojissa, koska kuivatus
toimii siten parhaiten
- Turvemailla pyritään pidempään nurmikiertoon kuin
kivennäismailla
- Turvemaiden viljely on usein ilmastoystävällistä
(nurmipeite, hyvä kasvusto, kevätkyntö), mutta
varsinaisena vaikuttimena ovat työhuippujen
tasaaminen, satotavoitteet ja rehun riittävyys
3.11.2020
Turvepeltojen kestävät viljelytavat –webinaari 3.11.2020
5
Nykyjärjestelmän puutteita
viljelijöiden mielestä
- Tukipolitiikka ohjaa pellot pois aktiiviviljelystä ja suosii
hömppäheinää -> Peltojen antaminen vuokralle ei kannata
- Vuokrasopimukset ovat usein lyhyitä
- Vuokrapeltojen saaminen läheltä ei ollut kaikkialla helppoa
- Tilusjärjestelyistä olisi hyötyä monille
- Viljelytieverkostoa tulisi parantaa esimerkiksi tilusjärjestelyn
yhteydessä
3.11.2020
Turvepeltojen kestävät viljelytavat –webinaari 3.11.2020
6
Viljelijöiltä tulleita ehdotuksia
ilmastoystävälliseen viljelyyn
- Nurmenviljelyn tehostamista kannatetaan lähes poikkeuksetta
- Tilusjärjestelyt ovat parantaneet monen tilan peltorakennetta
- Moni harkitsee riista- tms.kosteikkoa, mutta viljeltävät kosteikko-
kasvit eivät saaneet kannatusta aktiiviviljelijöiltä
- Metsittäminen onnistuisi jossain tilanteessa
- Pellon halutaan olevan peltoa ja metsän metsää: Vajaatuottoisia
peltoalueita ei pidetä hyvinä.
- Säätösalaojitus on joillain alueilla paljon käytettyä, mutta ei
juurikaan turvemailla
- Raivattujen turvemaiden ennallistaminen ei saanut kannatusta
3.11.2020
Turvepeltojen kestävät viljelytavat –webinaari 3.11.2020
7
Turvemaat ovat monelle arka aihe
- Puheet turvemaiden päästöistä ovat tulleet yllätyksenä,
ja ne koetaan syyllistävinä
- Viljelijät epäilevät turvemaiden ilmastovaikutusta verrattuna
esimerkiksi lentoliikenteeseen
- Maatalouden mainittiin sitovan muidenkin toimialojen päästöjä
- Mahdollinen tuki on maksettava muualta kuin nykyisistä maataloustuista
- Yksityishenkilöiden ja yritysten maksamat päästövähennyskompensaatiot
koetaan mahdollisuutena
- Neuvonnalla ja tutkimuksella iso merkitys
- Rahalliset kannustimet toimivat, jos ne kohdistetaan oikein
- Toimien tulee pohjautua vapaaehtoisuuteen
3.11.2020
Turvepeltojen kestävät viljelytavat –webinaari 3.11.2020
8
Mitä muuta RATU tekee?
- kehitetään viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden
yhteistyönä ratkaisuja turvemaiden ilmastoystävälliseen
käyttöön maataloudessa ​
- etsitään vaihtoehtoja turvemaiden raivaukselle
- aktivoidaan viljelijöitä turvemaiden erilaisiin
mahdollisuuksiin
- viljelyn kestävä tehostaminen turvemailla
- erilaiset lisäpellon saantimahdollisuudet
- tilusjärjestelyt
- turvemaakosteikot​
3.11.2020
Turvepeltojen kestävät viljelytavat –webinaari 3.11.2020
9© Luonnonvarakeskus
Toimet ja tuotokset
- viljelijätyöpajat turvemaiden ilmastoystävällisestä käytöstä ja
kestävästä tehostamisesta
- kooste viljelijöiden näkemyksistä hyväksyttävistä toimista
turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi
- opas nurmien ja viljakasvien viljelystä turvemailla
- raportteja ja selvityksiä mm. turvemaiden kohtalosta
tilusjärjestelyissä sekä vuokrasopimuksista tilusjärjestelyjen
vaihtoehtona
- kaikille avoimet sidosryhmätyöpajat, tulosseminaari, verkkoviestintää
ja ammattilehtiviestintää
Lisätietoja kertyy www.luke.fi/ratu9 3.11.2020
10© Luonnonvarakeskus
Toiminta-alue:
Pohjois-Pohjanmaa
Keski-Pohjanmaa
Kainuu
Toiminta-aika:
1.1.2019 – 31.10.2021
Toteuttajat:
Luonnonvarakeskus
ProAgria Keski-Pohjanmaa
ProAgria Itä-Suomi
ProAgria Keskusten Liitto
Maanmittauslaitos
Rahoitus:
Manner-Suomen maaseudun
kehittämisohjelmasta 2014–2020 yhteensä
239 360 euroa
Taustatiedot
10 3.11.2020
11
Kiitos!
3.11.2020
Turvepeltojen kestävät viljelytavat –webinaari 3.11.2020

More Related Content

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)

Seminar_abstracts_autumn_2022.pdf
Seminar_abstracts_autumn_2022.pdfSeminar_abstracts_autumn_2022.pdf
Seminar_abstracts_autumn_2022.pdf
 
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
 
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismaillaMetsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
 
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
 
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutusLajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
 
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttäMaaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
 
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
 
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissaTyppi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
 
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
 
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
 
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdfSeminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
 
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
 
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
 
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisionsChasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
 
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteitaTo pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
 
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration? Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
 
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
 
Package design and the consumer panel
Package design and the consumer panelPackage design and the consumer panel
Package design and the consumer panel
 
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutosRuokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
 
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyysBiopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
 

Ratu webinaari-03112020-ratu-hankkeen-tilahaastattelujen-koonti

  • 1. 1 RATU-hankkeen tilahaastattelujen koonti Elina Virkkunen - 6 tilaa Kainuusta - 7 tilaa Keski-Pohjanmaalta - 6 tilaa Pohjois-Pohjanmaalta - Yhteensä 19 kpl - 2 haastattelua tiloilla, 17 puhelimitse - Haastattelun kesto 1-2 h - Haastattelut tehtiin 12.3.-17.4.2020 3.11.2020Turvepeltojen kestävät viljelytavat –webinaari 3.11.2020
  • 2. 2 Tilajakauma 3.11.2020 Turvepeltojen kestävät viljelytavat –webinaari 3.11.2020 Peltoa viljelyssä Yli 100 ha 50‒100 ha Alle 50 Tiloja kpl 10 6 3 Tuotanto- suunta Kotieläin- tila Kasvin- viljelytila Tiloja kpl 15 4 Luomutiloja oli 3 kpl koko määrästä. Turvemaiden osuus Yli 50 % 20‒50 % Alle 20% Tiloja kpl 6 7 6
  • 3. 3 Viljelijöiden ajatuksia turvemaista - Ovat elintärkeitä monille tiloille - Tuovat viljelyvarmuutta kuivina vuosina - Pidetään kelpoalueina rehuntuotannossa - Turvemaiden kanssa on opittu elämään niillä alueilla, joilla niitä on paljon - Eräs viljelijä kertoi olevansa ylpeä turvemaista – tilalla on totuttu niitä viljelemään, ja hänellä oli niitä 90 % 200 hehtaarista - Moni kuitenkin viljelisi mieluummin kivennäismaita, jos niitä olisi tarjolla 3.11.2020 Turvepeltojen kestävät viljelytavat –webinaari 3.11.2020
  • 4. 4 Turvemaiden viljelyn nykytila kyselyssä olleilla tiloilla - Nurmenviljely on luonnostaan ohjautunut turvemaille - Turvemaat ovat usein avo-ojissa, koska kuivatus toimii siten parhaiten - Turvemailla pyritään pidempään nurmikiertoon kuin kivennäismailla - Turvemaiden viljely on usein ilmastoystävällistä (nurmipeite, hyvä kasvusto, kevätkyntö), mutta varsinaisena vaikuttimena ovat työhuippujen tasaaminen, satotavoitteet ja rehun riittävyys 3.11.2020 Turvepeltojen kestävät viljelytavat –webinaari 3.11.2020
  • 5. 5 Nykyjärjestelmän puutteita viljelijöiden mielestä - Tukipolitiikka ohjaa pellot pois aktiiviviljelystä ja suosii hömppäheinää -> Peltojen antaminen vuokralle ei kannata - Vuokrasopimukset ovat usein lyhyitä - Vuokrapeltojen saaminen läheltä ei ollut kaikkialla helppoa - Tilusjärjestelyistä olisi hyötyä monille - Viljelytieverkostoa tulisi parantaa esimerkiksi tilusjärjestelyn yhteydessä 3.11.2020 Turvepeltojen kestävät viljelytavat –webinaari 3.11.2020
  • 6. 6 Viljelijöiltä tulleita ehdotuksia ilmastoystävälliseen viljelyyn - Nurmenviljelyn tehostamista kannatetaan lähes poikkeuksetta - Tilusjärjestelyt ovat parantaneet monen tilan peltorakennetta - Moni harkitsee riista- tms.kosteikkoa, mutta viljeltävät kosteikko- kasvit eivät saaneet kannatusta aktiiviviljelijöiltä - Metsittäminen onnistuisi jossain tilanteessa - Pellon halutaan olevan peltoa ja metsän metsää: Vajaatuottoisia peltoalueita ei pidetä hyvinä. - Säätösalaojitus on joillain alueilla paljon käytettyä, mutta ei juurikaan turvemailla - Raivattujen turvemaiden ennallistaminen ei saanut kannatusta 3.11.2020 Turvepeltojen kestävät viljelytavat –webinaari 3.11.2020
  • 7. 7 Turvemaat ovat monelle arka aihe - Puheet turvemaiden päästöistä ovat tulleet yllätyksenä, ja ne koetaan syyllistävinä - Viljelijät epäilevät turvemaiden ilmastovaikutusta verrattuna esimerkiksi lentoliikenteeseen - Maatalouden mainittiin sitovan muidenkin toimialojen päästöjä - Mahdollinen tuki on maksettava muualta kuin nykyisistä maataloustuista - Yksityishenkilöiden ja yritysten maksamat päästövähennyskompensaatiot koetaan mahdollisuutena - Neuvonnalla ja tutkimuksella iso merkitys - Rahalliset kannustimet toimivat, jos ne kohdistetaan oikein - Toimien tulee pohjautua vapaaehtoisuuteen 3.11.2020 Turvepeltojen kestävät viljelytavat –webinaari 3.11.2020
  • 8. 8 Mitä muuta RATU tekee? - kehitetään viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyönä ratkaisuja turvemaiden ilmastoystävälliseen käyttöön maataloudessa ​ - etsitään vaihtoehtoja turvemaiden raivaukselle - aktivoidaan viljelijöitä turvemaiden erilaisiin mahdollisuuksiin - viljelyn kestävä tehostaminen turvemailla - erilaiset lisäpellon saantimahdollisuudet - tilusjärjestelyt - turvemaakosteikot​ 3.11.2020 Turvepeltojen kestävät viljelytavat –webinaari 3.11.2020
  • 9. 9© Luonnonvarakeskus Toimet ja tuotokset - viljelijätyöpajat turvemaiden ilmastoystävällisestä käytöstä ja kestävästä tehostamisesta - kooste viljelijöiden näkemyksistä hyväksyttävistä toimista turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi - opas nurmien ja viljakasvien viljelystä turvemailla - raportteja ja selvityksiä mm. turvemaiden kohtalosta tilusjärjestelyissä sekä vuokrasopimuksista tilusjärjestelyjen vaihtoehtona - kaikille avoimet sidosryhmätyöpajat, tulosseminaari, verkkoviestintää ja ammattilehtiviestintää Lisätietoja kertyy www.luke.fi/ratu9 3.11.2020
  • 10. 10© Luonnonvarakeskus Toiminta-alue: Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Kainuu Toiminta-aika: 1.1.2019 – 31.10.2021 Toteuttajat: Luonnonvarakeskus ProAgria Keski-Pohjanmaa ProAgria Itä-Suomi ProAgria Keskusten Liitto Maanmittauslaitos Rahoitus: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020 yhteensä 239 360 euroa Taustatiedot 10 3.11.2020