Miten erilaiset peltotyypit huomioidaan Valion ilmastotavoitteissa? Juha Nousiainen. Turvepeltojen kestävät viljelytavat -webinaari 3.11.2020.

1. MITEN ERILAISET PELTOTYYPIT
HUOMIOIDAAN VALION
ILMASTOTAVOITTEISSA
Juha Nousiainen, Johtaja, Hiilineutraali maitoketju
3.11.2020
1

2. 3 . 1 1 . 2 0 2 0
2
Meidän tavoitteemme
on nollata maidon
hiilijalanjälki vuoteen
2035 mennessä.
Se on valtava ja vaikea tavoite.
Mutta me uskomme, että se
on mahdollista saavuttaa.

3. Tärkeimmät ratkaisumme:
3 . 1 1 . 2 0 2 0
MITEN MAIDON
HIILIJALANJÄLKI
NOLLATAAN?
Nurmipellot
sitomaan
enemmän
hiiltä ilmasta
Lehmän
lannasta
uusiutuvaa
energiaa
Vähennämme
orgaanisten
peltomaiden eli
turvepeltojen
päästöjä
3

4. • Turvepelto on suo tai suopohjainen
metsä, joka on raivattu ja kuivattu
pelloksi
• turpeeseen on ajansaatossa
varastoitunut paljon hiiltä, jota korkea
pohjavesi säilöö
• kun suo ojitetaan ja kuivataan
pelloksi, turve eli orgaaninen aines
alkaa hajota ja vapauttaa hiilidioksidia
eli kasvihuonekaasua (KHK)
• viljelytoimet, esimerkiksi maan
muokkaus ja lannoitus, voimistavat
turpeen hajoamista
4
TURVEPELTOHAASTE
3 . 1 1 . 2 0 2 0
Tutkijoiden tunnistamia keinoja turvepeltojen KHK-
päästöjen hillitsemiseksi, mm.
• kasvipeitteisyys (nurmea, ei yksivuotisia kasveja
ilman aluskasvia)
• muokkauksen minimointi, kevätkyntö syksyn sijaan
• pohjavedenpinnan nosto säätösalaojituksen avulla

5. 5
TURVEPELTOJEN VILJELYLLÄ ON
SUOMESSA PITKÄT PERINTEET JA
NE OVAT OLLEET VUOSISATOJA
TÄRKEITÄ RUOKATURVALLEMME.
AIHE ON VAIKEA.
3 . 1 1 . 2 0 2 0

6. TIEKARTTA VALIORYHMÄLLE VUOTEEN 2035
3 . 1 1 . 2 0 2 0
100
75
50
25
0
2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035
Nettopäästöt
Hiilinielut
Lanta hyötykäyttöön
Lehmien tuottaman metaanin vähentäminen
Navettateknologia
Turvepeltojen päästövähennykset
Maankäytön tehostuminen
Uusiutuva energia
6

7. 3 . 1 1 . 2 0 2 0
7
PELTOTYYPPIEN JAKO ILMASTOVAIKUTUSLUOKKIIN
HIILINIELU HIILIVAKIO HIILILÄHDE
Maalajit Kivennäismaat (pois lukien
erittäin runsasmultaiset
kivennäismaat)
Erittäin runsasmultaiset
kivennäismaat ja kaikki orgaaniset
maat (multa, lieju, jne.) pois lukien
turvemaat
1. Ohutturpeiset < 60cm
2. Paksuturpeiset > 60cm
Toimenpiteet Hiiliviljely Hiiliviljelyn toimenpiteet /orgaanista
ainesta maaperässä säilyttävä
viljelytapa
1. Hiiliviljelyn toimenpiteet, pelkkä
nurmenviljely, muokkauksen
minimointi, jatkuva kasvipeite
2. Kaikki em. + pohjavedenpinnan
säätely, uusia vinkkejä tulossa?
Vaikutus Hiiltä siirtyy ilmakehästä
pysyvästi maaperään = pelto on
hiilinielu -> hillitsee
ilmastonmuutosta
Hiilen määrä maaperässä pysyy
vakiona, ei karkaa ilmakehään =
hiilivarasto -> ei vaikuta
ilmastonmuutokseen
Hillitään kasvihuonekaasujen
vapautumista maaperästä
ilmakehään -> minimoidaan
ilmastonmuutosvaikutus
Lähde: Valio

8. • Pyrimme tunnistamaan maitotilojen
erityyppiset turvepellot ja KHK-päästöjen tason
• Etsimme keinoja päästöjen vähentämiseksi eli
miten turvepeltoja voisi viljellä
ilmastoviisaammin?
• Olemme mukana turvepeltoihin liittyvässä
tutkimuksessa (yhteistyössä mukana mm.
Luonnonvarakeskus, MTK, Salaojituksen
tukisäätiö, Salaojayhdistys, Atria, jne.)
• Kuuntelemme tarkalla korvalla viljelijöiden
ajatuksia -> vinkkejä esim. turpeen hajoamista
hidastavista viljelymenetelmistä, keinoja uuden
turvepellon raivauksen välttämiseksi (esim.
tilusjärjestelyt), jne.
3 . 1 1 . 2 0 2 0
8
ETSIMME UUSIA RATKAISUJA JA
TUTKIMME KESTÄVIÄ VILJELYTAPOJA

9. TUTKIMUSTIETOA
TURVEPELLOILTA
Esimerkkinä kehitystyöstä OMAIHKA-hanke
(Orgaanisten maiden ilmastovaikutusten
hillintä nautakarjatiloilla)
6 pilottitilalla tutkitaan turvepeltojen
maalajeja ja mitataan pellosta vapautuvia
kaasuja. Tutkimuksen kohteena mm. tilan
sijainti/sääolot, pohjavedenpinnankorkeus,
turpeen paksuus, pellon ikä ja
nurmenuudistusmenetelmä.
3 . 1 1 . 2 0 2 0
9

10. Valiolaisilla tiloilla arviolta 60 000 -70 000 ha turvepeltoa
• Tarvitaan tarkempaa tietoa peltojen laadusta ja määrästä (OMAIHKA-hanke, Valion Carbo-
laskuri)
Miten vähentää tarvetta uuden turvepellon raivaukselle?
• Satotasojen nosto, lannankäsittelyn mahdollisuudet, tilusjärjestelyt, politiikka, muita
ideoita?
Maalajien luokittelu – mikä on oikea tieto ja määritelmä?
• Turvepeltojen tunnistaminen eri toimijoiden näkökulmasta; viljelijä, Valion Carbo-laskuri
(raakamaidon elinkaarilaskenta), MMM, neuvonta, jne.
• Ristiriidat eri tietolähteiden välillä; Eurofins- viljavuusnäytteet, lohkokortti,
Maannostietokanta, erilaiset tutkimusmittaukset, jne. Tätä vertailua tehdään OMAIHKA-
hankkeessa
3 . 1 1 . 2 0 2 0
1 0
KYSYMYKSIÄ & HAASTEITA

11. Elinkaarilaskennan tarpeet
• Valio tekee maidon elinkaarilaskentaa tarkalla tasolla
• Tiloille avattu uusi Valion Carbo® ympäristölaskuri (laskentamalli sertifioitu v. 2019,
Carbon Trust 2019)
• Tällä hetkellä turvepeltojen hiilidioksidipäästöt ja nurmen pysyvän hiilen sitominen ei
mukana sertifioidussa hiilijalanjäljessä
• Haluaisimme lisätä tulevaisuudessa nämä molemmat, mutta koska laskentataso on tarkka,
haluaisimme käyttää mallia, jossa useampia muuttujia (turpeen paksuus, ikä,
nurmenuudistustapa, vedenpinnan säätely)
• Saatava näkymään päästövähennyskeinot, joilla raakamaidon hiilijalanjälki pienenee
Maidontuotannon kannattavuus tulevaisuudessa - tämä on ratkaiseva kysymys!
• Miten tilat voisivat vähentää turvepeltojen ilmastovaikutuksia heikentämättä yrityksensä
kannattavuutta?
• Millaisia ajatustapojen muutoksia tarvitaan?
3 . 1 1 . 2 0 2 0
1 1
KYSYMYKSIÄ & HAASTEITA

12. TAUSTAKALVOJA JUHALLE
3 . 1 1 . 2 0 2 0
1 2

13. 1 3
Pötsin ja
lannan
metaani
Pellon
typpioksi-
duuli
Nurmen
hiilensidonta
Orgaanisten
maiden CO2-
päästö
Nykyinen LCA-laskenta
Noin 1 kg CO2-ekv
per maitokilo
0-taso
Energian
käytön CO2
Nykyisin ei huomioida:
potentiaali arvioitu 600-800 kg/ka C  1800-2400 kg C02-
ekv. Valioryhmässä 200 000-250 000 ha ”nielupeltoa”.
Nykyisin ei huomioida:
orgaanisten maiden ja runsasmultaisten maiden yhteenlaskettu
osuus noin 15-25% pellosta, eivät nykytiedon mukaan nieluja.
40-45%
35-40%
10-15%
MAIDON
HIILIJALANJÄLJEN
LASKENTAA
KEHITETTÄVÄ
EDELLEEN
KOHTI HIILINEUTRAALIA MAITOA
Nykyinen laskentamalli ei ota
huomioon nurmen
hiilensidontakykyä eikä
myöskään orgaanisten maiden
hiilidioksidipäästöjä.
3 . 1 1 . 2 0 2 0

14. • Turvepelto on suo tai suopohjainen
metsä, joka on raivattu ja kuivattu
pelloksi
• turpeeseen on ajansaatossa
varastoitunut paljon hiiltä, jota korkea
pohjavesi säilöö
• kun suo ojitetaan ja kuivataan
pelloksi, turve eli orgaaninen aines
alkaa hajota ja vapauttaa hiilidioksidia
eli kasvihuonekaasua (KHK)
• viljelytoimet, esimerkiksi maan
muokkaus ja lannoitus, voimistavat
turpeen hajoamista
1 4
TURVEPELTOHAASTE
3 . 1 1 . 2 0 2 0
Turvepeltojen viljelyllä on
Suomessa pitkät perinteet ja
ne ovat olleet vuosisatoja
tärkeitä ruokaturvallemme –
aihe on vaikea!

15. © Luonnonvarakeskus
Maaperän KHK-päästöt turvemaan eri käyttömuodoissa
Lähde: IPCC 2014 ja Suomen kasvihuonekaasuinventaarioraportti, joista kuvan piirtänyt Kristiina Regina, Luke
-5
0
5
10
15
20
25
30
35
40
tonniaCO2ekvivalenttia/ha/vuosi
CH4
N2O
CO2
pv 30 cm pv 0-10 cm
3.11.202015

16. 1. Perehtymällä aiheeseen
2. Selvittämällä mahdolliset tutkimustarpeet
ENNEN KUIN ALOITETAAN TUOTTAJIEN OHJEISTUS
• Valion Turvepeltoseminaari 09/2019: mukana
Suomen johtavat asiantuntijat, runsaasti tietoa ja
rakentavaa keskustelua
• Valion Turvepelto Hackathon 12/2019: ideakilpailussa
mukana useita tiimejä (yliopistoja, oppilaitoksia,
tutkimuslaitoksia, yrityksiä, jne.), esittivät ideoita ja
käytännön pilotteja Valion tiloille turvepeltojen
päästöjen vähentämiseksi
3 . 1 1 . 2 0 2 0
1 6
MITEN VALIO RATKOO TURVEPELTOHAASTETTA?

17. 3. Hanketoiminnalla ja yhteistyöllä
• OMAIHKA-hanke v. 2020-2022
MAKERA-rahoitteinen Luken vetämä tutkimushanke Orgaanisten maiden ilmastovaikutusten
hillintä nautakarjatiloilla https://www.luke.fi/projektit/omaihka/)
Työpaketti 1
• Kartoitetaan valiolaisten tilojen turvepeltojen määrää ja laatua
• Selvitetään (mitataan) nurmiviljelyssä olevien turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjä usealla eri
pellolla (mukana tutkimusaloja + yksityisiä tiloja) ympärivuotisesti
• Kehitteillä myös muita aihetta selventäviä hankkeita, mm.
• eri nurmikasvilajien vaikutus turvepellon kasvihuonekaasupäästöihin
• taloudellisia kannustimia heikkotuottoisten turvelohkojen poistamiseksi maitoketjusta
• Maankäytön suunnittelua ohjaavan työkalun kehittäminen tilan peltojen ilmastovaikutusten
minimoimiseksi (tulevaisuudessa linkki CARBO-ympäristölaskuriin)
3 . 1 1 . 2 0 2 0
1 7
MITEN VALIO RATKOO TURVEPELTOHAASTETTA?

18. MITEN TURVEPELTOJEN PÄÄSTÖJÄ VOIDAAN
VÄHENTÄÄ?
3 . 1 1 . 2 0 2 0
1 8
Kuvan Lähde:
Luonnonvarakeskus,
tutkimusprofessori
Kristiina Regina,
hiiliviljelijäkoulutuksessa
17.5.2019

19. • Nurmea, ei yksivuotisia viljelykasveja, pitkä nurmikierto, korkeat satotasot
• Nurmen uudistus minimoiden muokkaus ja maan paljas pinta
• Ideoita nurmen uudistukseen:
• Jos mahdollisuus säädellä pohjavedenpintaa (säätökaivot) -> vedenpintaa kannattaa nostaa
aina kun se ei haittaa viljelyä
• Muita ideoita?
3 . 1 1 . 2 0 2 0
1 9
VINKKEJÄ TURVEPELTOJEN VILJELYYN
NURMI + RUISVEHNÄ
1. Viimeisenä nurmivuonna SR 1. sadonkorjuu
kesäkuussa
2. Heti perään kyntö/kevyempi muokkaus
3. Kylvö nurmensiemen + ruisvehnä
4. Kesän lopulla kokoviljasäilörehun korjuu
(hyviä satokokemuksia)
5. Pelto kasvipeitteisenä talven yli
6. Normaali nurmikierto jatkuu
NURMI + RUIS
1. Viimeisenä nurmivuonna SR 1. ja 2.
sadonkorjuu normaalisti
2. Kyntö/kevyempi muokkaus elokuun lopulla
3. Kylvö nurmensiemen + syysruis
4. Pelto kasvipeitteisenä talven yli
5. Kesäkuun alkupuolella hyvä SR-sato rukiista
6. 2. ja 3. SR sadot vähän ruista + nurmi vahvistuu
7. Normaali nurmikierto jatkuu

20. 2 0
ESIMERKIKSI NÄIN PELTOJEN KHK-PÄÄSTÖJÄ
JA HIILENSIDONTAA VOIDAAN MITATA
Kuvan lähde: http://climatechange.irri.org/projects/mitigation/eddy-
covariance-flux-measurements-in-the-ecological-intensification-
platform
3 . 1 1 . 2 0 2 0
Kuvan lähde: Tuuli Hakala, Qvidjan tila 2019