SlideShare ist ein Scribd-Unternehmen logo
1 von 15
Downloaden Sie, um offline zu lesen
Entolab
Ruokintakokeen alustavat tulokset
Taustaa ja ruokintakokeen
tavoitteet
• Taustaa
• Ruokintakokeita on kotisirkoille tehty kohtalaisen
vähän
• Tehdyistä tutkimuksista iso osa on tehty laboratorio-
olosuhteissa
• Tavoitteet
• Löytää lähellä olevista raaka-aineista kotisirkoille
sopiva ravinnon lähde – mielellään jostain
sivuvirrasta
• Rehu on valmistettavissa vähäisin investoinnein
• Rehun tulee olla sallittu hyönteisille EUssa
Kasvatusolosuhteet
• Sirkat kasvatettiin 72 x 40 x 39 cm laatikoissa
• Valaistuksena käytettiin 12 h / 12 h päivä/yö
järjestelmää
• Ryömintä pinta-alan lisäämiseksi
kasvatuslaatikoihin lisättiin
kananmunakennoja, joiden mitat olivat:
296mmx296mm
• 1. Vaihe: Kennoja oli 1 jokaisessa
kasvatusastiassa
• 2. Vaihe: Kennoja lisättiin tarpeen mukaan
18.12.201
8
Kasvatushuoneen lämpötila &
kosteus (ruokintakoe 1.)
0
5
10
15
20
25
30
35
15.5.2017 20.5.2017 25.5.2017 30.5.2017 4.6.2017 9.6.2017 14.6.2017 19.6.2017 24.6.2017 29.6.2017 4.7.2017
Temperature
0
10
20
30
40
50
60
70
15.5.2017 20.5.2017 25.5.2017 30.5.2017 4.6.2017 9.6.2017 14.6.2017 19.6.2017 24.6.2017 29.6.2017 4.7.2017
Humidity (%)
Rehut
• Yleisenä tavoitteena rehujen suunnittelussa oli,
että proteiinia on rehuissa saman verran kuin
tutkimuksissa hyvällä menestyksellä
käytetyissä rehuissa (noin. 20%)
• Rehut jauhettiin siten, että partikkelikoko oli
alle 0,8 mm.
• Liian pieni partikkelikoko sotkee laatikkoa
1. Ruokintakokeen rehutLisäksi kokeessa oli rakeistettu
kaupallinen kananrehu mukana:
Raakavalkuainen 15,2
Raakarasva 4,1
Raakakuitu 4,0
Hehkutusjäännös 12,7
g/kg
Lysiini 7,2
Metioniini 3,5
Kalsium 37,0
Fosfori 5,4
Natrium 1,5
Raaka-aineet:
Vehnä
Ohra
Kaura
Kalsiumkarbonaatti
Soijarouhe
Kasviöljy
Rypsipuriste
Kalsiumnatriumfosfaat
ti
Vitamiini-hivenaine-
esiseos
Vuorisuola
Aminohapot
Vilja-herne-
härkäpapu-
rypsirouhe;ei
käsiteltyhärkäpapu
Vilja-soija
Vilja+pellava+muut
valk.Lähteet(Liotetut
hpavut)
Panimohiivaa15%
Perunaa15%+
kaikkeamuuta
Perunaa15%+
kaikkeamuuta
(Liotetuthpavut)
Perunaproteiini
Ohra, 60 - 64
kg/hl
Ohra, 60 - 64
kg/hl
Ohra, 60 - 64 kg/hl Ohra, 60 -
64 kg/hl
Ohra, 60 - 64
kg/hl
Ohra, 60 - 64 kg/hl Ohra, 60 - 64 kg/hl
Kaura, yli 58
kg/hl
Kaura, yli 58
kg/hl
Herne Kaura, yli 58
kg/hl
Vehnä, 76 - 80
kg/hl
Vehnä, 76 - 80 kg/hl Kaura, yli 58 kg/hl
Vehnä, 76 - 80
kg/hl
Vehnä, 76 -
80 kg/hl
Härkäpapu Härkäpapu Herne Herne Vehnä, 76 - 80
kg/hl
Herne Soijarouhe,
raakavalkuain
en 46 %
Pellava Panimohiiva Härkäpapu Härkäpapu Härkäpapu
Härkäpapu Rypsi- ja
rapsirouhe, 00-
lajike
Rypsi- ja
rapsirouhe,
00-lajike
Rypsi- ja
rapsirouhe,
00-lajike
Rypsi- ja rapsirouhe, 00-
lajike
Rypsi- ja
rapsirouhe, 00-
lajike
Rypsi- ja
rapsirouhe, 00-
lajike
Peruna,
kuivattu
Peruna, kuivattu Peruna-
proteiini
Raakavalkuainen g/kg 220 222 220 220 224 224 220
Energia MJ/kg 12,4 12,3 12,4 12,4 12,1 12,1 12,4
Kokeen kulku 1. ruokintakoe
• Sirkat kuoriutuivat samasta muninta-astiasta erillisessä
laatikossa.
• Kasvatuslaatikoihin laskettiin jokaiseen 100 sirkkaa.
• Kasvatuslaatikoita per rehu 2 kpl
• Veden saanti sirkoille turvattiin koko kokeen ajan
kostutetulla käsipyyhepaperilla
• Ruokinta toteutettiin tarpeen vaatiessa
• Sirkat punnittiin kokeen aikana yhteensä neljä kertaa.
• Punnituksen helpottamiseksi sirkkalaatikosta otettiin
satunnaisesti 10 sirkan otos
1. Ruokintakokeen tulokset
0
0,5
1
1,5
2
2,5
3
3,5
4
0 vko 3 vko 5 vko 7 vko
Punnitustulokset (1. ruokintakoe) y-akseli=g
Vilja-Soija Vilja-Pellava Vilja-Herne-Härkäpapu-rypsi
Panimohiivaa Perunaa-käsitellyt hpavut Perunaa-käsittelettömät hpavut
Perunaproteiini Kaupallinen rehu
(g) Vilja-Soija Vilja-Pellava
Vilja-
Herne-
Härkäpapu
-rypsi Panimohiivaa
Perunaa-
käsitellyt
hpavut
Perunaa-
käsittelettömä
t hpavut
Perunaprote
iini
Kaupallinen
rehu
Teurastettujen sirkkojen
loppupaino 9,92025 10,17415 12,7992 8,81065 14,5442 17,857515 14,2995 27,2734
1. Ruokintakokeen tulokset
Punnitustulokset = ka.2 laatikkoa
Huomioita tuloksista:
Kaupallinen rehu selkeästi paras
-Mahdollisia syitä; Vähäisempi proteiinin ja energian määrä,
aminohappokoostumus, hiven- ja kivennäisaineet, prosessointi
-Osa rehuista menestyi hyvin 5. viikkoon asti, jonka jälkeen hyönteisten kasvu
hidastui
-Peruna ja käsittelemättömät härkäpavut -rehu erottui joukosta edukseen
-Kuolleisuus ja hidas kehitys osalla rehuista
Kokeen kulku 2. Ruokintakoe
• Ensimmäisen kokeen
perusteella toisen kokeen
rehuiksi valikoitui Kaupallinen
rehu, perunaa ja
käsittelemättömiä härkäpapuja
sisältävä rehu
• Lisäksi valmistettiin kolmas
rehu, joka vastasi energia- ja
proteiinipitoisuus suhteeltaan
paremmin kaupallista rehua
Perunaa15%
+kaikkea
muuta
Uusi
perunarehu
Ohra, 60 - 64
kg/hl
Ohra, 60 - 64
kg/hl
Vehnä, 76 - 80
kg/hl
Kaura, yli 58
kg/hl
Herne Vehnä, 76 - 80
kg/hl
Härkäpapu Härkäpapu
Rypsi- ja
rapsirouhe, 00-
lajike
Rypsi- ja
rapsirouhe, 00-
lajike
Peruna, kuivattu
Raakavalkuainen g/kg 224 173
Energia MJ/kg 12,1 12,3
Kokeen kulku 2. Ruokintakoe
• Kasvatuslaatikoita 6 per rehu
• Koe järjestettiin normaalina kasvatusprosessina
• Jokaiseen kasvatuslaatikkoon asetettiin muninta-astia,
josta kotisirkat siirtyivät kasvatusalustaan.
• Kotisirkoille annettiin vettä aluksi kostutetulla paperilla,
joka ensimmäisestä kokeesta saatujen pintahygienia
näytteiden perusteella vaihdettiin tässä kokeessa joka
kerta
• Veden anto toteutettiin raastetulla kurkulla noin 2 viikon
jälkeen sirkkojen syntymisestä
2. Ruokintakokeen olosuhteet
0
5
10
15
20
25
30
35
40
24.6.2017 4.7.2017 14.7.2017 24.7.2017 3.8.2017 13.8.2017 23.8.2017 2.9.2017 12.9.2017
Temperature (C°)
0
10
20
30
40
50
60
70
80
29.6.2017
30.6.2017
1.7.2017
2.7.2017
3.7.2017
4.7.2017
5.7.2017
6.7.2017
7.7.2017
8.7.2017
9.7.2017
10.7.2017
11.7.2017
12.7.2017
13.7.2017
14.7.2017
15.7.2017
16.7.2017
18.7.2017
19.7.2017
20.7.2017
21.7.2017
22.7.2017
23.7.2017
24.7.2017
25.7.2017
26.7.2017
27.7.2017
28.7.2017
29.7.2017
30.7.2017
31.7.2017
1.8.2017
2.8.2017
3.8.2017
4.8.2017
5.8.2017
6.8.2017
7.8.2017
8.8.2017
9.8.2017
10.8.2017
11.8.2017
12.8.2017
13.8.2017
14.8.2017
15.8.2017
17.8.2017
18.8.2017
19.8.2017
20.8.2017
21.8.2017
22.8.2017
23.8.2017
24.8.2017
25.8.2017
26.8.2017
27.8.2017
28.8.2017
29.8.2017
30.8.2017
31.8.2017
Humidity (%)
2. Ruokintakokeen tulokset
18.12.201
8
Footer
0
0,5
1
1,5
2
2,5
3
Hyönteisten paino 0 10 kpl Hyönteisten paino 3 vko (10 kpl (g)) Hyönteisten paino 5 vko (10 kpl (g)) Hyönteisten paino 7 vko (10 kpl (g))
2. Ruokintakokeen tulokset
Peruna vol 3. Kaupallinen rehu Peruna+käsittelemättömät härkäpavut
Peruna vol 3. Kaupallinen rehu Peruna+käsittelemättömät härkäpavut
Hyönteisten paino 0 10 kpl 0 0 0
Hyönteisten paino 3 vko (10 kpl (g)) 0,074 0,154 0,056
Hyönteisten paino 5 vko (10 kpl (g)) 0,540 0,799 0,402
Hyönteisten paino 7 vko (10 kpl (g)) 2,241 2,749 1,472
n 6xlaatikko per rehu Peruna vol 3. Kaupallinen rehu Peruna+käsittelemättömät härkäpavut
Punnitusten keskihajonta 3 vko 0,03 0,09 0,01
Punnitusten keskihajonta 5 vko 0,24 0,15 0,16
Punnitusten keskihajonta 7 vko 0,27 0,56 0,51
2. Ruokintakokeen tulokset
-
Uusi
peruna-
rehu
Kaupallin
en rehu
Peruna
(käsittele-
mätön
härkäpapu)
Lisätyn rehun määrä 571,63 1350,52 614,58
Jäännösrehun ja muiden kuona-
aineiden määrä
(sihdattu 2mm sihdillä)
495,25 828,17 478,65
Rehumenekki 76,38 522,35 135,93
Elossa kerättyjen sirkkojen
kokonaispaino
109,517 422,63 145,4
Rehun muuntosuhde
(Rehumenekki/teuraspaino)
0,70 1,23 0,90
Pohdinta
• Sirkat ovat ravinnon suhteen kohtalaisen
ronkeleita
• Rehut vaativat optimointia muiltakin osin kuin
vain proteiinin ja energian osalta
• Tehokas kotisirkkojen kasvatus vaatii myös
rehun valmistuksen osaamista
18.12.201
8

Weitere ähnliche Inhalte

Mehr von Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Mehr von Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)

Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissaTyppi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
 
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
 
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
 
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdfSeminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
 
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
 
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
 
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisionsChasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
 
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteitaTo pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
 
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration? Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
 
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
 
Package design and the consumer panel
Package design and the consumer panelPackage design and the consumer panel
Package design and the consumer panel
 
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutosRuokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
 
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyysBiopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
 
Environmental benefits of re-usable food packaging
Environmental benefits of re-usable food packagingEnvironmental benefits of re-usable food packaging
Environmental benefits of re-usable food packaging
 
Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...
Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...
Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...
 
Elinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessä
Elinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessäElinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessä
Elinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessä
 
Packaging material development – from lab to pilot
Packaging material development – from lab to pilotPackaging material development – from lab to pilot
Packaging material development – from lab to pilot
 
Muovin korvaamispotentiaali elintarvikepakkauksissa. Case: Suomalaiset superm...
Muovin korvaamispotentiaali elintarvikepakkauksissa. Case: Suomalaiset superm...Muovin korvaamispotentiaali elintarvikepakkauksissa. Case: Suomalaiset superm...
Muovin korvaamispotentiaali elintarvikepakkauksissa. Case: Suomalaiset superm...
 
Kosteikkokasveista uusia arvoketjuja: tutkimustarpeet ja kehittämismahdollisu...
Kosteikkokasveista uusia arvoketjuja: tutkimustarpeet ja kehittämismahdollisu...Kosteikkokasveista uusia arvoketjuja: tutkimustarpeet ja kehittämismahdollisu...
Kosteikkokasveista uusia arvoketjuja: tutkimustarpeet ja kehittämismahdollisu...
 
Paju – puskista biokiertotalouteen. Anneli Viherä-Aarnio, erikoistutkija
Paju – puskista biokiertotalouteen. Anneli Viherä-Aarnio, erikoistutkijaPaju – puskista biokiertotalouteen. Anneli Viherä-Aarnio, erikoistutkija
Paju – puskista biokiertotalouteen. Anneli Viherä-Aarnio, erikoistutkija
 

Entolab ruokintakokeen alustavat tulokset - lkka Latomäki, SeAMK

  • 2. Taustaa ja ruokintakokeen tavoitteet • Taustaa • Ruokintakokeita on kotisirkoille tehty kohtalaisen vähän • Tehdyistä tutkimuksista iso osa on tehty laboratorio- olosuhteissa • Tavoitteet • Löytää lähellä olevista raaka-aineista kotisirkoille sopiva ravinnon lähde – mielellään jostain sivuvirrasta • Rehu on valmistettavissa vähäisin investoinnein • Rehun tulee olla sallittu hyönteisille EUssa
  • 3. Kasvatusolosuhteet • Sirkat kasvatettiin 72 x 40 x 39 cm laatikoissa • Valaistuksena käytettiin 12 h / 12 h päivä/yö järjestelmää • Ryömintä pinta-alan lisäämiseksi kasvatuslaatikoihin lisättiin kananmunakennoja, joiden mitat olivat: 296mmx296mm • 1. Vaihe: Kennoja oli 1 jokaisessa kasvatusastiassa • 2. Vaihe: Kennoja lisättiin tarpeen mukaan 18.12.201 8
  • 4. Kasvatushuoneen lämpötila & kosteus (ruokintakoe 1.) 0 5 10 15 20 25 30 35 15.5.2017 20.5.2017 25.5.2017 30.5.2017 4.6.2017 9.6.2017 14.6.2017 19.6.2017 24.6.2017 29.6.2017 4.7.2017 Temperature 0 10 20 30 40 50 60 70 15.5.2017 20.5.2017 25.5.2017 30.5.2017 4.6.2017 9.6.2017 14.6.2017 19.6.2017 24.6.2017 29.6.2017 4.7.2017 Humidity (%)
  • 5. Rehut • Yleisenä tavoitteena rehujen suunnittelussa oli, että proteiinia on rehuissa saman verran kuin tutkimuksissa hyvällä menestyksellä käytetyissä rehuissa (noin. 20%) • Rehut jauhettiin siten, että partikkelikoko oli alle 0,8 mm. • Liian pieni partikkelikoko sotkee laatikkoa
  • 6. 1. Ruokintakokeen rehutLisäksi kokeessa oli rakeistettu kaupallinen kananrehu mukana: Raakavalkuainen 15,2 Raakarasva 4,1 Raakakuitu 4,0 Hehkutusjäännös 12,7 g/kg Lysiini 7,2 Metioniini 3,5 Kalsium 37,0 Fosfori 5,4 Natrium 1,5 Raaka-aineet: Vehnä Ohra Kaura Kalsiumkarbonaatti Soijarouhe Kasviöljy Rypsipuriste Kalsiumnatriumfosfaat ti Vitamiini-hivenaine- esiseos Vuorisuola Aminohapot Vilja-herne- härkäpapu- rypsirouhe;ei käsiteltyhärkäpapu Vilja-soija Vilja+pellava+muut valk.Lähteet(Liotetut hpavut) Panimohiivaa15% Perunaa15%+ kaikkeamuuta Perunaa15%+ kaikkeamuuta (Liotetuthpavut) Perunaproteiini Ohra, 60 - 64 kg/hl Ohra, 60 - 64 kg/hl Ohra, 60 - 64 kg/hl Ohra, 60 - 64 kg/hl Ohra, 60 - 64 kg/hl Ohra, 60 - 64 kg/hl Ohra, 60 - 64 kg/hl Kaura, yli 58 kg/hl Kaura, yli 58 kg/hl Herne Kaura, yli 58 kg/hl Vehnä, 76 - 80 kg/hl Vehnä, 76 - 80 kg/hl Kaura, yli 58 kg/hl Vehnä, 76 - 80 kg/hl Vehnä, 76 - 80 kg/hl Härkäpapu Härkäpapu Herne Herne Vehnä, 76 - 80 kg/hl Herne Soijarouhe, raakavalkuain en 46 % Pellava Panimohiiva Härkäpapu Härkäpapu Härkäpapu Härkäpapu Rypsi- ja rapsirouhe, 00- lajike Rypsi- ja rapsirouhe, 00-lajike Rypsi- ja rapsirouhe, 00-lajike Rypsi- ja rapsirouhe, 00- lajike Rypsi- ja rapsirouhe, 00- lajike Rypsi- ja rapsirouhe, 00- lajike Peruna, kuivattu Peruna, kuivattu Peruna- proteiini Raakavalkuainen g/kg 220 222 220 220 224 224 220 Energia MJ/kg 12,4 12,3 12,4 12,4 12,1 12,1 12,4
  • 7. Kokeen kulku 1. ruokintakoe • Sirkat kuoriutuivat samasta muninta-astiasta erillisessä laatikossa. • Kasvatuslaatikoihin laskettiin jokaiseen 100 sirkkaa. • Kasvatuslaatikoita per rehu 2 kpl • Veden saanti sirkoille turvattiin koko kokeen ajan kostutetulla käsipyyhepaperilla • Ruokinta toteutettiin tarpeen vaatiessa • Sirkat punnittiin kokeen aikana yhteensä neljä kertaa. • Punnituksen helpottamiseksi sirkkalaatikosta otettiin satunnaisesti 10 sirkan otos
  • 8. 1. Ruokintakokeen tulokset 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 0 vko 3 vko 5 vko 7 vko Punnitustulokset (1. ruokintakoe) y-akseli=g Vilja-Soija Vilja-Pellava Vilja-Herne-Härkäpapu-rypsi Panimohiivaa Perunaa-käsitellyt hpavut Perunaa-käsittelettömät hpavut Perunaproteiini Kaupallinen rehu (g) Vilja-Soija Vilja-Pellava Vilja- Herne- Härkäpapu -rypsi Panimohiivaa Perunaa- käsitellyt hpavut Perunaa- käsittelettömä t hpavut Perunaprote iini Kaupallinen rehu Teurastettujen sirkkojen loppupaino 9,92025 10,17415 12,7992 8,81065 14,5442 17,857515 14,2995 27,2734
  • 9. 1. Ruokintakokeen tulokset Punnitustulokset = ka.2 laatikkoa Huomioita tuloksista: Kaupallinen rehu selkeästi paras -Mahdollisia syitä; Vähäisempi proteiinin ja energian määrä, aminohappokoostumus, hiven- ja kivennäisaineet, prosessointi -Osa rehuista menestyi hyvin 5. viikkoon asti, jonka jälkeen hyönteisten kasvu hidastui -Peruna ja käsittelemättömät härkäpavut -rehu erottui joukosta edukseen -Kuolleisuus ja hidas kehitys osalla rehuista
  • 10. Kokeen kulku 2. Ruokintakoe • Ensimmäisen kokeen perusteella toisen kokeen rehuiksi valikoitui Kaupallinen rehu, perunaa ja käsittelemättömiä härkäpapuja sisältävä rehu • Lisäksi valmistettiin kolmas rehu, joka vastasi energia- ja proteiinipitoisuus suhteeltaan paremmin kaupallista rehua Perunaa15% +kaikkea muuta Uusi perunarehu Ohra, 60 - 64 kg/hl Ohra, 60 - 64 kg/hl Vehnä, 76 - 80 kg/hl Kaura, yli 58 kg/hl Herne Vehnä, 76 - 80 kg/hl Härkäpapu Härkäpapu Rypsi- ja rapsirouhe, 00- lajike Rypsi- ja rapsirouhe, 00- lajike Peruna, kuivattu Raakavalkuainen g/kg 224 173 Energia MJ/kg 12,1 12,3
  • 11. Kokeen kulku 2. Ruokintakoe • Kasvatuslaatikoita 6 per rehu • Koe järjestettiin normaalina kasvatusprosessina • Jokaiseen kasvatuslaatikkoon asetettiin muninta-astia, josta kotisirkat siirtyivät kasvatusalustaan. • Kotisirkoille annettiin vettä aluksi kostutetulla paperilla, joka ensimmäisestä kokeesta saatujen pintahygienia näytteiden perusteella vaihdettiin tässä kokeessa joka kerta • Veden anto toteutettiin raastetulla kurkulla noin 2 viikon jälkeen sirkkojen syntymisestä
  • 12. 2. Ruokintakokeen olosuhteet 0 5 10 15 20 25 30 35 40 24.6.2017 4.7.2017 14.7.2017 24.7.2017 3.8.2017 13.8.2017 23.8.2017 2.9.2017 12.9.2017 Temperature (C°) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 29.6.2017 30.6.2017 1.7.2017 2.7.2017 3.7.2017 4.7.2017 5.7.2017 6.7.2017 7.7.2017 8.7.2017 9.7.2017 10.7.2017 11.7.2017 12.7.2017 13.7.2017 14.7.2017 15.7.2017 16.7.2017 18.7.2017 19.7.2017 20.7.2017 21.7.2017 22.7.2017 23.7.2017 24.7.2017 25.7.2017 26.7.2017 27.7.2017 28.7.2017 29.7.2017 30.7.2017 31.7.2017 1.8.2017 2.8.2017 3.8.2017 4.8.2017 5.8.2017 6.8.2017 7.8.2017 8.8.2017 9.8.2017 10.8.2017 11.8.2017 12.8.2017 13.8.2017 14.8.2017 15.8.2017 17.8.2017 18.8.2017 19.8.2017 20.8.2017 21.8.2017 22.8.2017 23.8.2017 24.8.2017 25.8.2017 26.8.2017 27.8.2017 28.8.2017 29.8.2017 30.8.2017 31.8.2017 Humidity (%)
  • 13. 2. Ruokintakokeen tulokset 18.12.201 8 Footer 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 Hyönteisten paino 0 10 kpl Hyönteisten paino 3 vko (10 kpl (g)) Hyönteisten paino 5 vko (10 kpl (g)) Hyönteisten paino 7 vko (10 kpl (g)) 2. Ruokintakokeen tulokset Peruna vol 3. Kaupallinen rehu Peruna+käsittelemättömät härkäpavut Peruna vol 3. Kaupallinen rehu Peruna+käsittelemättömät härkäpavut Hyönteisten paino 0 10 kpl 0 0 0 Hyönteisten paino 3 vko (10 kpl (g)) 0,074 0,154 0,056 Hyönteisten paino 5 vko (10 kpl (g)) 0,540 0,799 0,402 Hyönteisten paino 7 vko (10 kpl (g)) 2,241 2,749 1,472 n 6xlaatikko per rehu Peruna vol 3. Kaupallinen rehu Peruna+käsittelemättömät härkäpavut Punnitusten keskihajonta 3 vko 0,03 0,09 0,01 Punnitusten keskihajonta 5 vko 0,24 0,15 0,16 Punnitusten keskihajonta 7 vko 0,27 0,56 0,51
  • 14. 2. Ruokintakokeen tulokset - Uusi peruna- rehu Kaupallin en rehu Peruna (käsittele- mätön härkäpapu) Lisätyn rehun määrä 571,63 1350,52 614,58 Jäännösrehun ja muiden kuona- aineiden määrä (sihdattu 2mm sihdillä) 495,25 828,17 478,65 Rehumenekki 76,38 522,35 135,93 Elossa kerättyjen sirkkojen kokonaispaino 109,517 422,63 145,4 Rehun muuntosuhde (Rehumenekki/teuraspaino) 0,70 1,23 0,90
  • 15. Pohdinta • Sirkat ovat ravinnon suhteen kohtalaisen ronkeleita • Rehut vaativat optimointia muiltakin osin kuin vain proteiinin ja energian osalta • Tehokas kotisirkkojen kasvatus vaatii myös rehun valmistuksen osaamista 18.12.201 8