Diese Präsentation wurde erfolgreich gemeldet.
Die SlideShare-Präsentation wird heruntergeladen. ×

Lumate 091116 partanen

Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Wird geladen in …3
×

Hier ansehen

1 von 12 Anzeige
Anzeige

Weitere Verwandte Inhalte

Aktuellste (20)

Anzeige

Lumate 091116 partanen

  1. 1. Fysiikan  sähköisestä   ylioppilaskokeesta   Leena  Partanen   Ylioppilastutkintolautakunnan  jäsen       LUMATE:n  koulutusiltapäivä  9.11.2016  
  2. 2. Sisältö   1.  Sähköisen  yo-­‐kokeen  rakenne  luonnonFeteellisissä  aineissa   2.  Millaisia  Fetoteknisiä  taitoja  kokelaan  odotetaan  osaavan   kokeessa?   Koetila
  3. 3. Sähköisistä  kurssikokeista   Ylioppilastutkintolautakunta  kehiIää  kahta  sähköistä  koejärjestelmää:   •  DigabiOS-­‐käyIöjärjestelmä  sähköisiä  ylioppilaskirjoituksia  varten   •  AbiO-­‐kurssikoejärjestelmä,  jota  voi  käyIää  sähköisten  kurssikokeiden   pitämiseen   Kaavojen  kirjoitus  ei  onnistu  AbiFn  tämän  hetkisellä  vastauseditorilla,   joten  sähköiseen  kokeeseen  vastaamista  täytyy  harjoitella  muilla  tavoin.   Kaavaeditori  tulee  myöhemmin.  Editorissa  toimivat  todennäköisesF   LaTeX-­‐  tai  AsciiMath-­‐merkinnät.   hIps://digabi.fi/2016/11/miten-­‐sata-­‐mahtuu-­‐kuuteenkymmeneen/     Esimerkkejä  sähköisten  fysiikan  kurssikokeiden  pitämisestä:   •  RiiIa  Salmenojan  ohjeet  ja  esimerkit  Peda.net-­‐ympäristön  käytöstä:   hIp://fyoppi.blogspot.fi/   •  AbiO-­‐kokeena,  muIa  vastaukset  laaditaan  esimerkiksi   laskinohjelmalla  ja  liitetään  kuvaFedostona.  Esim.  Markku  Parkkosen   ratkaisuja  Nspirellä   hIp://nspire.fi/yo-­‐kirjoitukset/ratkaisuja-­‐nspirella/  
  4. 4. LuonnonFeteellisten   aineiden  sähköisen  yo-­‐ kokeen  rakenne   Ylioppilastutkintolautakunta  julkaisee  eri  oppiaineiden  jaosten  laaFmia   FedoIeita  sähköisistä  kokeista.  Fysiikan,  kemian  ja  biologian  FedoIeet  on   julkaistu  syksyllä  2016.   hIps://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/digabi     Fysiikan,  kemian  ja  biologian  kokeen  rakenne  vuonna  2018     Osa  I   1  pakollinen  tehtävä     20  p.   Osa  II   7  tehtävää,  joista  vastataan  neljään   60  p.  (á  15  p.)     Osa  III   3  tehtävää,  joista  vastataan  kahteen   40  p.  (á  20  p.)  
  5. 5. Fysiikan  sähköisen  yo-­‐ kokeen  rakenne   Osa  I   •  esimerkiksi  väiIämä  tai  monivalintatehtäviä  sekä  avoimen   vastauskentän  sisältäviä  perustehtäviä   •  voi  olla  myös  kuvaajien  piirtämistä  ja  tulkitsemista  sisältäviä   perustehtäviä     Osa  II   •  Tehtävät  miIaavat  valtakunnallisten  fysiikan  lukiokurssien  keskeisien   sisältöjen  hallintaa.       Osa  III   •  Tehtävissä  yhdistetään  useiden  eri  lukiokurssien  sisältöjä  ja  tehtävät   voivat  olla  myös  oppiainerajat  yliIäviä.     •  Tehtävässä  anneIu  aineisto  voi  olla  merkiIävässä  roolissa.    
  6. 6. Maksimipistemäärä   120  pisteIä   Nykyään  sensoroinnissa  pisteitys  tehdään  ⅓  pisteen  tarkkuudella,  ja   loppupistemäärä  pyöristetään  täysiin  pisteisiin.  Eli  6  pisteen  tehtävä   arvostellaan  18*  ⅓  pisteen  tarkkuudella.     Uudessa  pisteityksessä  fysikaalisesF  tärkeät  osat  vastausta  voidaan   pisteiIää  esimerkiksi  1–5  pisteen  arvoiseksi,  kun  taas  pienet  kopioimis-­‐  tai   huolimaIomuusvirheet  eivät  vaikuta  niin  merkiIäväsF  loppupisteisiin,  kun   vähennys  on  esim.    -­‐1  p.       Osa  I   1  pakollinen  tehtävä     20  p.   Osa  II   7  tehtävää,  joista  vastataan  neljään   (á  15  p.)  60  p.   Osa  III   3  tehtävää,  joista  vastataan  kahteen   (á  20  p.)  40  p.  
  7. 7. Aineistot  ja  taustamateriaalit   Lähteisiin,  aineistoihin  ja  kuviin  tulee  viitata   vastauksessa.       Tausta-­‐aineistojen  ja  lisämateriaalin  avulla     •  voidaan  lisätä  tehtävien  kokeellista  luonneIa  ja  luonnonilmiöiden   havainnoinFa  ja  seliIämistä.   •  voidaan  mitata  kokelaan  kriiOstä  arvioinFkykyä  oppiaineessa.   •  voidaan  laaFa  ongelmanratkaisua,  Fedon  soveltamista  ja  tulkintaa  sekä   perusteltujen  johtopäätösten  tekemistä  vaaFvia  tehtäviä.   •  Vastauksessa  tulee  hyödyntää  ja  yhdistää  Fetoja  erityyppisistä  lähteistä  
  8. 8. Millainen  on  hyvä  fysiikan  koevastaus?   -­‐  Vastaus  on  loogisesF  etenevä  ja  yhtenäinen  kokonaisuus,  ja  se   noudaIaa  fysiikalle  tyypillistä  esitystapaa.     -­‐  KäsiIeiden  ja  kielenkäyIö  on  täsmällistä.     -­‐  Vastaukseen  liitetään  yleensä  kuvia  (esimerkiksi  kuvaajia,   voimakuvioita  tai  muita  vastausta  havainnollistavia  kuvia)  tai   taulukoita.  KuvankaappausliiIeisiin  on  viitaIava  vastauksessa   siten,  eIä  lukijalle  on  selvää,  miten  liiIeissä  esiteIyä  Fetoa  ja   informaaFota  on  käyteIy  vastauksessa.    
  9. 9. Millaisia  Fetoteknisiä  taitoja  kokelaan   odotetaan  osaavan  kokeessa?     Kuvaajien  tuo,aminen  ja  analysoin1   Taulukko1etojen  avaaminen  ja  käsi,ely     Taulukkolaskennan  alkeita,  esimerkki  P=U*I   •  Kuvaajat  tuotetaan  koejärjestelmässä  käyteIävissä  olevilla   ohjelmilla,  ja  ne  liitetään  kuvakaappauksina  osaksi  vastausta.   •  Tehtävänannon  mukaisesF  miIauspisteisiin  sovitetaan  niihin   sopiva  suora  tai  käyrä.  Sovitusparametrien  tai  sovitefunkFon   antamista  vastauksessa  voidaan  vaaFa.   •  Kuvaajaan  merkitään  johtopäätösten  kannalta  olennaiset   kohdat,  esimerkiksi  kuvaajalta  luetut  pisteet  tai  hetkellistä   nopeuIa  laskeIaessa  kyseinen  tangenO.     •  LibreOffice  Calc,  LoggerPro,  Geogebra,  Casion  ClassPad   Manager  ja  TI-­‐Nspire.    
  10. 10. Millaisia  Fetoteknisiä  taitoja  kokelaan   odotetaan  osaavan  kokeessa?     Yhtälöiden,  symbolien  (ylä-­‐  ja  alaindeksit,  α, β, λ, Ω jne.),   reak1oyhtälöiden  ja  rakennekaavojen  kirjoi,aminen     •  Vastauksesta  ilmenee  yksiseliIeisesF,  miten  lopputulokseen   päädytään,  muIa  laajoja  välivaiheita  ei  tarvita.     •  Suureyhtälö  on  ratkaistava  kysytyn  suureen  suhteen.   Suureiden  arvojen  sijoituksia  yhtälöön  ei  sähköisessä  kokeessa   tarvitse  kirjoiIaa  näkyviin,  jos  vastauksessa  on  selkeäsF   esiteIy,  mitä  lukuarvoa  ja  yksikköä  kullekin  suuresymbolille   käytetään.     •  Suuresymbolit  ja  yksiköt  eroIuvat  toisistaan,  kun  kirjoitetaan   suuresymbolit  kursiivilla  ja  yksiköitä  ei  kursivoida,  esim.   𝑠= 𝑣𝑡=15​m/s ∗2,0  s=30  m   •  CAS-­‐ohjelman  käyIö  nopeuIaa  työläitä  vaiheita   laskennallisissa  tehtävissä.    
  11. 11. Millaisia  Fetoteknisiä  taitoja  kokelaan   odotetaan  osaavan  kokeessa?     Kuvien  tekeminen,  esim.  yksinkertaiset  voimakuviot  tai  annetun   kuva1edoston  täydentäminen  piirto-­‐ohjelmassa.  
  12. 12. Yhteenveto   Sähköisiä  kurssikokeita  voi  järjestää  muillakin  ohjelmilla  kuin   AbiFlla.  Kaavaeditorin  kehitystyö  aloitetaan  keväällä,  joten  se  tulee   AbiOin  todennäköisesF  ensi  syksynä.     Fysiikan  sähköisessä  yo-­‐kokeessa  tehtävänvalintamahdollisuuksia   rajoitetaan.  I  osan  tehtävä  on  ns.  juuritehtävä,  johon  kaikki   kokelaat  vastaavat.     Tietotekniikkaa  kannaIaa  käyIää  opiskelussa  silloin,  kun  se  on   luontevaa.  Kynällä  ja  paperilla  tehtävää  laskentaa  ei  tule  silF   hylätä!    

×