1.
Diginatiivit tulevat, mitäs
tämä nyt sitten on?
Lauri Hietajärvi,
Opettajankoulutuslaitos, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto
Twitter @lhietaja #mindgap
Professori Kirsti Lonka, KM Lauri Vaara, KM Lauri Hietajärvi

2.
Projektityö edellyttää ryhmän
luovuutta
• Työskentely tapahtuu yhä
useammin projekteissa, joissa
älyllinen työ jaetaan sosiaalisesti.
• Fyysiset tilat ja ulkoiset apuvälineet
säätelevät ihmisen toimintaa.
• Tietokäytännöt voivat joko estää tai
edistää älykästä toimintaa.
• Tietokäytännöt (knowledge practices)
ovat henkilökohtaisia, sosiaalisia ja
oppilaitosten rutiineja, jotka liittyvät
tietoon ja sen luomiseen.
Professori Kirsti Lonka, KM Lauri Vaara, KM Lauri Hietajärvi

3.
Miksi opettajan toimenkuva
jatkuvasti muuttuu?
• Teknologiat ja tietokäytännöt kehittyvät vauhdilla
• Yhteiskunta ja työn vaatimukset muuttuvat (tietotyö,
projektityö)
• Hyvinvoinnin, motivaation ja tunteiden merkitys oppimisessa
ymmärretään entistä paremmin
• On muodostumassa kuilu oppilaitosten tietokäytäntöjen ja
nuorten vapaa-ajan käytäntöjen välillä
• Kansainvälistyminen ja maahanmuutto
• Oppimisen tilat ja välineet eivät enää palvele yhteiskuntaa
Professori Kirsti Lonka & KM Lauri Vaara

4.
Ajankohtaisia haasteita
(Salmela-Aro et al, 2009; Salmela-Aro & Upadaya, 2012)
• Pärjätään hyvin testeissä (esim. Pisa), mutta kouluviihtyvyys ja
–motivaatio ei samaa tasoa
• Hyvät pisteet tieteessä, mutta kiinnostus alhainen
• Isot erot tyttöjen ja poikien välillä LUMA-aineiden arvostuksessa
• Pojat kyynistyvät, vieraantuvat ja kyllästyvät koulussa, tytöt sen
sijaan uupuvat – tämä voi heijastua jopa 20 vuoden päähän
työelämässä!
• Vain 20% kokee viikoittain syttymistä oppimiselle
• Oppimista vai suorittamista?
Professori Kirsti Lonka & KM Lauri Vaara

5.
Kirsti Lonka
Kasvatus-psykologia ja
oppiminen,
HY
Kimmo Alho, Aivot,
tarkkaavaisuus ja muisti, HY
Mind the Gap –tutkijaverkosto
Suomen Akatemian
Mind-ohjelman hanke
2013-2016
Katariina Salmela-Aro,
Nuorten kehityksen ja
hyvinvoinnin tutkimus, JY
Kai Hakkarainen,
Teknologian välittämä
yhteisöllinen oppiminen, TY
www.helsinki.fi/yliopisto

6.
Tavoitteet
• Hanke integroi pedagogista, kehityksellistä, sosioemotionaalista ja
neurotieteellistä tutkimusta. Tutkimme pitkäkestoisesti nuoren mielen ja
aivojen kehitystä.
• Työhypoteesinamme on oletettu kuilu sen välillä, millaisia ovat nuorten
tietokäytännöt ja aikaisempien sukupolvien/nykyisen koulun tietokäytännöt.
• Tutkimuksessa selvitetään nuorten oppimiseen ja opiskeluun, motivaatioon,
hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin ja verkostoihin sekä TVT:n käyttämiseen
liittyviä tekijöitä.
• Tutkimusten tuloksia hyödynnetään mm. sytyttävien tulevaisuuden
oppimisympäristöjen suunnittelussa, opettajankoulutuksen ja pedagogisten
mallien kehittämisessä.
Professori Kirsti Lonka & KM Lauri Vaara

7.
Diginatiivit ovat pienstä asti älyllisesti sosiaalistuneet internetin
ja mobiililaitteiden käyttöön (mutta heterogeeninen ryhmä!)
Digisiirtolaiset käyttävät tietotekniikkaa enemmän ulkoisena
välineenä.

8.
Mitä siis ovat diginatiivit?
(Prensky, 2001)
Diginatiiveja ovat 1980 ja jälkeen syntyneet, jotka
• osaavat käyttää eri teknologioita sulavasti.
• työskentelevät ongelmattomasti näytöllä (vrt. tulostaminen).
• luovivat luontevasti informaatiotulvassa.
• pystyvät tekemään tehokkaasti useampaa asiaa yhtä aikaa (multitasking).
• osallistuvat jatkuvasti sosiaaliseen vuorovaikutukseen verkossa.
• toimivat taitavasti ongelmanratkaisun parissa mekaanisen suorittamisen
sijaan.
KM Lauri Hietajärvi

9.
Onko diginatiiveja
olemassa?
(Bennett ym. 2008; Helsper & Eynon, 2011; Eynon & Malmberg, 2011)
• On, mutta vain pieni osa ikäluokasta.
• Nuorten todelliset TVT-taidot ja käytännöt vaihtelevat rajusti.
• Nuorten teknologiavälitteistä toimintaa voidaan luokitella eri tavoin, mutta
”peruskäyttäjien” joukko on yleensä suurin.
• Kehittyneimmät nuoret osaavat hyödyntää teknologiaa monipuolisesti,
erilaisten haastavien tehtävien parissa.
KM Lauri Hietajärvi

10.
Nuorten toiminnan tasot
(Ito et al, 2010)
• Friendship driven – interest driven
Hanging out
• Perustuu jo olemassa olevien ystävyyssuhteiden ylläpitoon ja kevyen taitotason
toimintaan.
Messing around
• Uusien asioiden kokeilemista, johon liittyy uusien sosiaalisten sidosten
syntyminen. Osa kokeiluista kuitenkin lyhytaikaisia.
Geeking out
• Oma juttu löytyy, syventyminen ja uusien taitojen oppiminen lisääntyy. Vaatii jo
enemmän uusia sosiaalisia sidoksia ja vertais- tai asiantuntijatukea, yhteisön.
KM Lauri Hietajärvi

11.
Geeking out? Maker –
nuoret?
(Ito et al, 2010; Anderson, 2012)
Pelaajat
•
Esim. Minecraft, joukkuepelit.
•
Intensiivistä, yhteisöllistä, tavoitteellista, pyritään kehittämään omia taitoja.
•
Joissain tapauksissa toimintaan liittyy pelien ja pelimaailmojen jatkokehittely
Luovat tyypit
•
Valokuvaus, videot, musiikki, design (Maker Movement)
•
Monimutkaisten ohjelmien käyttöä ja luovaa toimintaa
•
Yhteisön ja vertaispalautteen tärkeys
Perusnörtteily
•
Hakkerointi, haktivismi, koodaus
•
Sisältää omat yhteisönsä ja omat normistonsa toiminnalle
KM Lauri Hietajärvi

12.
Motivaatio ratkaisee
(Stevenson, 2013; Barron 2004; Helsper & Eynon, 2011; )
• Pitkälle kehittynyt toiminta perustuu sitoutumiseen ja kiinnostukseen
(engagement).
• Ympärille rakentunut toimintakulttuuri tukee tätä.
• Teknologinen repertuaari kehittyy vain monipuolisen tavoitteellisen käytön
kautta.
• Miten opiskeluun liittyen saisi kultivoitua kiinnostusvetoista toimintaa lisää?
KM Lauri Hietajärvi

13.
Haasteita
(Stevenson, 2013; Barron 2004; Helsper & Eynon, 2011; )
• Suurin osa nuorista peruskäyttäjiä -> järjelliseen käyttöön tarvitaan tukea ja
ohjausta.
• Graafiset käyttöliittymät tehneet kaikesta helppoa -> nuoret eivät ole niin
hyviä miltä näyttää.
• Teknologialla liian vahva leimautuminen viihteeksi.
• Nuorten kulttuuria ei voi kaapata tai siirtää, mutta mitä siitä voisi oppia?
• Onko teknologiasta haittaa?
KM Lauri Hietajärvi

14.
Teknologian käytön
haittoja?
(esim. Carr, 2010)
•
Miten käy aivojen ja ajattelun?
•
Mitä muistille käy kun kaiken voi googlata?
•
Syntyykö ”heinäsirkkamieliä”, tarkkaavaisuus pomppii?
•
Ymmärtävä lukutaito? Pidemmät tekstit?
•
Kirjoittaminen? Lyheneekö tekstit? Virheiden määrä?
•
Kokonaisuuksien hallinta pirstaleisessa mediaympäristössä?
•
Addiktiot?
•
Säteily?
•
Terveys?
• Niska- hartiaseudun vaivat
• Päänsäryt
•
Keskitytäänkö vain hankkimaan ja kuluttamaan tietoa sen sijaan, että luodaan ja rakennetaan
sitä pitkäkestoisesti yhdessä?
KM Lauri Hietajärvi

15.
Entäs sitten koulussa?
• Suomalaisista nuorista vuonna 2010 yli 95% käytti tietotekniikkaa vapaaajallaan, enimmäkseen viihdekäytössä. Vain 35 % käytti sitä oppimiseen
koulussa.
Professori Kirsti Lonka & KM Lauri Vaara

16.
Ajanmukaiset ratkaisut edellyttävät
ajanmukaista toimintaa
Millaisen toiminnan väline mahdollistaa?
VS.
Millaisen toiminnan tila mahdollistaa?
VS.
Professori Kirsti Lonka & KM Lauri Vaara

17.
INNOSTAVAN OPPIMISEN MALLI
(Lonka & Ketonen, 2012; Lonka, 2012)
1. Sytytetään kiinnostus,
kartoitetaan oppimisen tarve ja
asetetaan työskentelylle tavoitteet.
3. Mitä opittiin? Mitä uutta luotiin?
Miten prosessi sujui? Kiinnostuksen
syventäminen yhteisen keskustelun
kautta.
Diagnostinen arviointi ja palaute
Alkutilan arviointi
ja palaute
2. Ylläpidetään kiinnostusta ja tuetaan
prosessia erilaisilla välineillä ja metodeilla
sekä syvennetään sitä verkossa, P2P, kotona,
metsässä yms.
KM Lauri Vaara & KM Mikko Halonen

18.
Minerva-torin historia 2012-
Professori Kirsti Lonka & KM Lauri Vaara

19.
Minerva-torin taustalla innostavan oppimisen malli ja
uusimmat oppimiseen liittyvät tutkimustulokset.
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Oppiminen tulisi nähdä aktiivisena, tietoa rakentavana prosessina, eikä passiivisena, tietoa toistavana
prosessina (Lonka, Joram & Bryson, 1996).
Uudenlaisten, sosiaalisiin käytäntöihin nojautuvien tietokäytäntöjen hyödyntäminen oppimisprosessien
yhteydessä (mm. Hakkarainen, 2009).
Diginatiivien erityispiirteet (mm. Prensky, 2006). Myös kriittinen näkökulma (mm. Philip & Garcia, 2013;
Bennett, Maton & Kervin, 2008). Meneillään oleva Suomen Akatemian rahoittama MIND THE GAP hanke https://blogs.helsinki.fi/mindthegap/
CASS-mittausten tulokset: opiskelijoiden oppimisen kannalta pienryhmät huomattavasti optimaalisempia
kuin luennot (mm. Muukkonen et al., 2008).
Kiinnostuksen merkitys oppimisessa: lisää pitkäjänteisyyttä ja positiivisia tuntemuksia opiskelua kohtaan
sekä parantaa muistamista (Hidi & Renninger, 2006; Ainley, Hillman & Hidi, 2002).
Opettajan vahva kontrolli vähentää oppijan positiivisia emootioita. Kognitiivinen autonomia taas lisää
kiinnostusta (Tsai et al., 2008)
Motivaatio on yksilöllistä (erilaiset motivationaaliset strategiat): miten huomioida opetuksessa?
(Tuominen-Soini, 2012; Heiskanen, 2012).
FLOW – optimaalinen motivationaalinen tila (Csikszentmihalyi, 1988)
Motivaation lisäksi myös tunteet ovat yhteydessä oppimistuloksiin (Jurik, Gröschner & Seidel, 2013; Kim
& Pekrun, 2014). -> akateemiset tunteet (Ketonen & Lonka, 2012).
Self-Determination Theory, SDT: autonomia vs. kontrolli, vaikutus motivaatioon (mm. Deci & Ryan,
2008)
Professori Kirsti Lonka & KM Lauri Vaara

20.
Kehittämistyön haasteita
Teknologian opetuskäytön suhteen törmätään usein kolmenlaisiin
esteisiin (ks. esim. Hietajärvi ym., 2013):
• Toimintajärjestelmän esteet
•
Perinteinen opetusajattelu, tietokoneluokat, taitojen ja toimintojen tiukat raja-aidat
• Käytännön esteet
•
Laitteiden puute, huolto
• Inhimilliset esteet
•
Taitojen puute, asenteet
• Ja astutaan sudenkuoppiin:
•
•
•
•
•
•
•
Oletetaan, että teknologia lisää motivaatiota.
Hyökätään teknologia edellä.
Keksitään pyörä uudestaan.
Piilotetaan laitteet.
Leikataan teknologialta siivet.
Keskitetään osaaminen.
Keskitytään sovellusten käyttöön (liikaa).
KM Lauri Hietajärvi

21.
Teknologian järjellinen käyttö vaatii toiminnan
”käyttöjärjestelmän” muuttamista
• Kasvatuspsykologinen tutkimus osoittaa teknologian
välittämän yhteisöllisen oppimisen tuottavan hyviä
oppimistuloksia.
• Digitaalisesta teknologiasta tulee joustava toimintaväline
vain mielen ja aivojen uudelleen ohjelmoinnin
(”formatointi”) välityksellä.
• TVT:n tehokkaassa käytössä ei ole kysymys irrallisista
taidoista, vaan tieto- ja mediakäytäntöjen
omaksumisesta => käyttöjärjestelmän muovaaminen.
• Suurin osa nuorista tarvitsee tähän ohjausta.
Professori Kai Hakkarainen

22.
Voisimmeko luoda uudenlaisia tietokäytäntöjä?
• Toimijuus, kyky vaikuttaa ympäristöön ja hyödyntää sen
tarjoamia resursseja oman toiminnan tukena (esim.
Edwards, 2005) ja vastuullisuus (accountability), mitä
ja ketä varten asioita tehdään (esim. Gresalfi et al.
2008).
• Yhteisön tavat toimia, enemmän kuin henkilökohtaiset
uskomukset, vaikuttavat oppimisen tapaan
(Hakkarainen, 2009; Lonka, 2012).
• Yhteisöllinen tiedon luominen tarkoittaa, että yhdessä
kehitellään uusia ajatuksia ja tuotoksia (Hakkarainen,
Lonka & Lipponen, 2004; Hakkarainen, 2009).
• MILLAISIA TIETOKÄYTÄNTÖJÄ KEHITÄMME? Miten
tuemme yhteisöllistä oppimista?
Professori Kai Hakkarainen, KM Lauri Hietajärvi

23.
Ilmiöpohjaiset ja tutkivat monialaiset tietotyöprojektit
kulttuurin muutoksen apuna
• Haastava ja
merkityksellinen
ongelma
tai ilmiö
Projektin
aloitus
Projektin
suoritus
• Tiedon soveltaminen
ja luominen
• Jatkuva korjaava
palaute
• Vertaisarviointi
• Reflektointi,
korjaaminen,
• Iteraatiot
• Tiedon luominen ja
rakentaminen
Projektin jatko
Osanottajat kasvavat projektiensa mukana tavalla, joka
rakentaa tulevan oppimisen edellytyksiä!
Professori Kai Hakkarainen

24.
Mikä ihmeen Flipped
Classroom?
•
•
•
•
•
Luokkahuone “ylösalaisin”: yhteistä aikaa ei enää tuhlata
tiedon jakamiseen
Tiedot voidaan innostavasti opiskella kavereiden kanssa,
kotona tai kirjastossa mobiililaitteiden tuella
Opettajan ja opiskelijoiden yhteinen aika käytetään
keskusteluun, asioiden yhteiseen kehittelyyn, missä
teknologiaa voidaan käyttää myös apuna
Toiminta suuntautuu yhteiseen kohteeseen, kuten projektiin
Tämä vaatii jaettua vastuuta, jossa opettaja ja opiskelijat
yhdessä ovat vastuullisia toimijoita
Professori Kirsti Lonka & KM Lauri Vaara

25.
Haasteena koulun
toimintakulttuurin kehittäminen
”Uutta toimintakulttuuria rakentaessa tyypillinen virhe on
mukauttaa uudet mallit osaksi vanhoja rakenteita ja
toimintatapoja.”
(Ryymin & Silander, 2012).
Maailma muuttuu vauhdilla. Meidän on nyt ajateltava asiat
kokonaan uudella tavalla. Tutkimusta on jo riittävästi, nyt
olisi aika toimia!
Professori Kirsti Lonka & KM Lauri Vaara

26.
Miten?
KM Lauri Hietajärvi

27.
Kirjallisuutta to name a few…
•
Ainley, M., Hillman, K., & Hidi, S. (2002). Gender and interest processes in response to literary texts: Situational and individual interest. Learning and Instruction, 12(4), 411-428.
•
Anderson, C. (2012). Makers: The New Industrial Revolution. Crown Publishing: New York.
•
Barron, B. (2004). Learning ecologies for technological fluency: Gender and experience differences. Journal of Educational Computing Research, 31, 1-36.
•
Bennet, S., Maton, K., Kervin, L. (2008). The 'digital natives' debate: A critical review of the evidence. British Journal of Educational Technology. 39 (5), 775-786.
•
Bennett, S. & Maton, K. (2010). Beyond the “digital native” debate: Towards a more nuanced understanding of students’ technology experiences. Journal of Computer Assisted Learning, 26, 321-331.
•
Csikszentmihalyi, M. IS Csikszentmihalyi. 1988. Optimal Experience.
•
Deci, E. L., & Ryan, R. M. (2008). Self-determination theory: A macrotheory of human motivation, development, and health. Canadian Psychology/Psychologie Canadienne, 49(3), 182.
•
Edwards, A. (2005). Relational agency: Learning to be a resourceful practitioner. International Journal of Educational Research, 43(3) ,168–182.
•
Eynon, R., & Malmberg, L. (2011). A typology of young people's internet use: Implications for education. Computers and Education, 56, 585-595.
•
Gee, J.P. (2007). Good video games + good learning. New York: Peter Lang.
•
Gresalfi, M., Martin, T., Hand, V. & Greeno, J. (2008). Constructing Competence; an analysis of student participation in the activity systems of mathematics classrooms. Educ Stud Math (70). 49-70.
•
Hakkarainen, K. (2009). A knowledge-practice perspective on technology mediated learning. Computer-Supported Collaborative Learning, 4(2), 213-231.
•
Hakkarainen, K. Lonka, K. & Lipponen, L. (2004). Tutkiva Oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. WSOY: Porvoo.
•
Helsper, E., & Eynon, R. (2009). Digital natives: Where is the evidence? British Educational Research Journal, 36, 3, 503-520.
•
Heiskanen, H. (2012). Opiskeluinnon avaimet. Tietokäsitysten ja ajattelu- ja toimintastrategioiden yhteys, 161.
•
Heiskanen, H., Lonka, K., Ketonen, E., Korhonen, J., & Saarinen, E. (2012). Promoting Study Engagement on an Innovative Philosophy Course. In A Paper Presented at EARLI SIG
Higher Education Conference, Tallinn, Estonia.
•
Hidi, S., & Renninger, K. A. (2006). The four-phase model of interest development. Educational psychologist, 41(2), 111-127.
•
Ito, M. et al. (2011) . Hanging Out, Messing Around, and Geeking Out. Kids Living and Learning with New Media. MIT Press: Cambridge.
•
Jurik, V., Gröschner, A., & Seidel, T. (2013). How student characteristics affect girls' and boys' verbal engagement in physics instruction. Learning and Instruction, 23, 33-42.
•
Kim, C., & Pekrun, R. (2014). Emotions and motivation in learning and performance. In Handbook of research on educational communications and technology (pp. 65-75). Springer New York.
•
Lonka, K. & Ketonen, E. (2012). How to make a lecture course an engaging learning experience. Studies for the learning society. 2, 2-3, 63-74.
•
Lonka, K. (2012). Engaging Learning Environments for the Future : The 2012 Elizabeth W. Stone Lecture. In Roisin Gwyer, Ruth Stubbings, Graham Walton (toim.) The road to information literacy: Librarians as facilitators of learning : IFLA Publications Series 157.
•
Lonka, K., Joram, E., & Bryson, M. (1996). Conceptions of learning and knowledge: Does training make a difference?. Contemporary Educational Psychology, 21(3), 240-260.
•
Muukkonen, H., Hakkarainen, K., Inkinen, M., Lonka, K., & Salmela-Aro, K. (2008, June). CASS-methods and tools for investigating higher education knowledge practices. In Proceedings of the 8th international conference on International conference for the
learning sciences-Volume 2 (pp. 107-114). International Society of the Learning Sciences.
•
Prensky, M. (2001a). Digital natives, digital immigrants. On the New Horizon, 9 (5), 1-6.
•
Salmela-Aro, K & Upadaya, K. (2012). Schoolwork engagement inventory – energy, dedication, and absorption (EDA). European Journal of Psychological Assessment.
•
Salmela-Aro, K., Kiuru, N., Leskinen, E., J.-E. Nurmi, (2009). School burnout inventory (SBI): Reliability and validity. European Journal of Psychological Assessment, 25, 48-57.
•
Silander, P. & Ryymin, E. Johtaminen toimintakulttuurin muutoksen työkaluna. TIETo, 5.
•
Stevenson, I. (2013). Does technology have an impact on learning? A Fuzzy Set Analysis of historical data on the role of digital repertoires in shaping the outcomes of classroom pedagogy. Computers & Education, 69, 148-158.
•
Tuominen-Soini, H. (2012) Schoolwork engagement and burnout among Finnish high school students and young adults: Profiles, progressions, and educational outcomes. Developmental Psychology. July 29. 2013
•
Vallerand, R. J., Salvy, S-J., Mageau, G. A., Elliot, A. J., Denis, P. L., Grouzet, F. M. E. & Blanchard C. (2007). On the Role of Passion in Performance. Journal of Personality 75 (3), 505-534.