Jenni Simosen esitys Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä 26.9.2017

1. 26.9.2017 1
Pulloon hukkunut vanhemmuus -
päihdeperheissä elävien nuorten kokemuksia
ja voimavaroja
Jenni Simonen, erikoistutkija, VTT, THL
Lastensuojelupäivät 26.9.2017
Esityksen nimi / Tekijä

2. Taustaa
• Alkoholinkulutuksen kasvu ja juomisen siirtyminen
kotiympäristöön on lisännyt päihteidenkäytöstä lapsille
aiheutuvia haittoja (Raitasalo & Holmila 2014).
• Joka neljäs suomalainen kertoo kokeneensa
lapsuudenkodissaan liiallista päihteidenkäyttöä (Roine & Ilva
2010).
• Vanhempien ongelmallinen juominen tuottaa monia haittoja:
perheriitoja, väkivaltaa, lasten laiminlyöntiä, erotilanteita,
taloudellisia ongelmia, turvattomuutta ja sosiaalisten suhteiden
haurautta (Holmila & Ilva 2010; Itäpuisto 2005)
• Haittatutkimusta runsaasti, vähemmän tutkittu ongelmista
selviämistä ja etenkin parhaillaan päihdeperheessä elävien
nuorten tai lasten näkökulmasta (ks. kuitenkin Holmila & Ilva
2010; Backett-Milburn ym. 2008)
 Päihdeperheissä elävien nuorten oman äänen esiin nostamisen
tärkeys
27.9.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2

3. Aineisto ja tutkimuskysymykset
• Aineisto koostuu v. 2014 kerätyistä 12–18-vuotiaiden nuorten
haastatteluista (N=25). Nuoren toisella tai molemmilla
vanhemmilla on diagnosoitu alkoholiongelma, jonka vuoksi
vanhempi on ollut hoidossa. Aineisto on kerätty ITLAn ja
THL:n organisoimassa Sata lasissa -hankkeessa.
• Tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka nuori kuvaa vanhemman
juomisesta aiheutuvia ongelmia ja niistä selviytymistä
• Esityksessä tarkastellaan, miten nuoret kuvaavat:
• 1) vanhemman runsaan alkoholinkäytön vaikutuksia arkeensa
• 2) vanhemman juomisen vaikutuksia perheen
vuorovaikutussuhteisiin, ja
• 3) niitä resursseja ja suojaavia tekijöitä, jotka auttavat
vanhemman ongelmallisen juomisen keskellä
27.9.2017 Esityksen nimi / Tekijä 3

4. “Ei mitään kavereita voinu tuoda kotiin” – arki
vanhemman juomisen keskellä
• Vanhemman juominen tuo monia vaikeuksia perheen arkeen.
Tavallisimpia erot ja perheen hajoaminen:
”Kun isä on juonu niin minä ja sisko ollaan jouduttu muuttaa
äidin kanssa pois kotoa” (Samuli, 17v. haast. 2).
• Usein juominen aiheuttaa myös riitoja:
”Isä ja äiti riiteli. Ja pikkuveli nukku ja sinne tuli poliisit ja
sitten äiti jäi yksin kotiin ja sit me itkettiin” (Janni, 12v, haast. 6).
• Monesti nuoret näkevät väkivaltaa:
”Monestikin piti lähtee keskellä yötä pois kun ei voinu jäädä
sinne kun isä alko riehumaan” (Lari, 16v. haast. 13).
• Vanhemman juominen rajoittaa nuoren sosiaalista elämää:
”Ei mitään kavereita voinut tuoda kotiin tai ei viittinyt”
(Joakim, 18v, haast. 10)
27.9.2017 Esityksen nimi / Tekijä 4

5. • Vanhemman juomisen seurauksena nuori joutuu kantamaan
vastuuta:
”Kyl mun siskon kans sitten otettiin vastuuta, kun äiti ei ollu
kotona, --- sanotaan joskus 7─8-vuotiaana niin huolehdittiin ite
nukkumaan ja huolehdittiin et iskä sammuu sisään ja kaikkee
tämmöstä.” (Joakim, 18v. haast. 10).
• Vanhemman juominen voi heijastua koulunkäyntivaikeuksina:
”Nytkin yöunet jää monesti vähän vähiin kun niitä asioita
miettii. Niin sitten senkin takia se koulu on vähän semmosta, ettei
motivoidu, välillä. (Lotta, 16v. haast. 14).
• Vanhemman runsas juominen voi tuottaa myös pahoinvointia
ja häiriökäyttäytymistä:
”me kiusattiin kaikkia koulussa, kun purki sitä [pahaa oloa]
muihin” (Petri, 16v. haast. 13).
27.9.2017 Esityksen nimi / Tekijä 5

6. ”Se vaan oli siellä talos, ku lemmikki tai
semmonen” - pullo vuorovaikutuksen haasteena
• Vaikeus rakentaa lämmintä suhdetta juovaan vanhempaan:
” [Isä] ei ollu millään tapaa siinä kasvatuksessa mukana, et se vaan
oli siellä talos ku lemmikki käytännössä tai semmonen --- se oli
vaan semmonen olento, joka pyöri meillä.” (Joakim, 18v. haast.
10)
• Osa juovista vanhemmista pystyy hoitamaan kotiaskareet, mutta
tunnepuolella suhde jää köyhäksi:
”[äiti] on pystyny hoitamaan lapset ja käynyt kaupassa ja pessy
pyykit mut en mä muista et äiti ois koskaan sanonu mulle, et
hän rakastaa mua tai et ois halunnu halii koskaan.” (Emilia. 18v.
haast. 9.)
• Myös pettymykset ja valehtelu rapauttavat suhdetta:
”aika paljon valehtelua joutunut kuuleen äidiltä ja isältä” (Jarkko,
17v. haast. 13)
27.9.2017 Esityksen nimi / Tekijä 6

7. ”Musiikki ehkä silleen ja tanssi” - voimavarojen
lähteitä ja vaikeuksien ylittämistä
Nuorten omat voimavarat
• Nuorilla monia omia selviytymiskeinoja: kaverit, sukulaiset ja
sosiaaliset verkostot
• Etenkin isovanhempi saattaa monelle nuorelle olla oman
vanhemman korvike ja tärkeä suojaava tekijä:
”Se mun äidin äiti, joka on mulle viel tärkeempi ku mun oma
äiti, se on opettanu mut lukemaan ja laskemaan ja uimaan ja et
mä oon oppinu pyöräileen” (Emilia, 18v. haast. 9)
• Tukea ja lohtua haetaan usein myös eläimistä tai nuorille
tärkeistä harrastuksista:
“Musiikki ehkä silleen ja tanssi” (Kiia, 16v. haast. 14)
”No kyl se on toi jalkapallo, et harrastus ainakin on ihan
ykkösjuttu” (Joakim, 18v. haast. 10)
27.9.2017 Esityksen nimi / Tekijä 7

8. • Nuoret ovat myös oppineet toimintamalleja, joilla suojata itseä
vanhemman juodessa. Useat mainitsevat sulkevansa itsensä
tilanteen ulkopuolelle esimerkiksi vetäytymällä omaan
huoneeseen:
”Mää sitten olin yleensä vaan omassa huoneessa” (Lotta, 16v.
haast. 14)
• Osa hakee etäisyyttä kotioloihin menemällä kaverin luokse
yökylään:
”Oon just tosi useesti ollu silleen, et pääseeks teille [kaverille]
yöks, et en mä jaksa olla kotona” (Emilia. 18v. haast. 9).
27.9.2017 Esityksen nimi / Tekijä 8

9. Yhteiskunnan palvelut ja ammattiapu
• Moni nuorista on saanut apua myös palvelujärjestelmän kautta
• Vaikka nuoret kokevat, että hoitoa ja apua on saatavilla, nuorilla
on kuitenkin toiveita nykyistä vahvemmasta läheisen
huomioinnista päihdepalveluissa:
”Sillon kun mä ootin siellä sen iskän [hoito]jakson aikana, niin ei
siellä multa kyselty, että tarviinko mä apua. Siel oli lappusii
seinillä, mut siihen se jäikin” (Vilma, 15v. haast. 8).
• Avun saannissa voi olla esteitä ja vaikeuksia. Omalla
paikkakunnalla ei välttämättä ole tarpeeksi juuri niitä avun
muotoja, joista nuoret voisivat hyötyä – esimerkiksi
ryhmämuotoista toimintaa.
27.9.2017 Esityksen nimi / Tekijä 9

10. • Avun saamisen esteenä voi olla myös se, että nuori itse salaa
ongelmia tai asiasta ei kysytä:
H: Pitäis olla (tukea) ja ehkä sellasta, et just puhuttais niitten
lastenkin kanssa ja katottais, miten niillä oikeesti menee. Että
moni lapsi, kuten itekin olin, niin salasin tosi paljon niitä
asioita. Että jos joku ois oikeesti kysyny ja vaatinu, että mä
puhun totta, niin ehkä sitten ois puhunu.
T: Ajattelet sä, että sä silloin olisit tarvinnu jotain tällasta tukee?
H: Joo, se ois ehkässy monia ongelmia sillon. Kun salas
asioita, niin sitten tunteet piti kans sisällään, niin siitähän sitten
lähtee. (Oona, 16v., haast. 4)
Esityksen nimi / Tekijä 10

11. Avoimuus ja keskustelevuus voimavarana
• Erityisesti mahdollisuus keskusteluun koetaan voimaannuttavana.
Tärkeää on, että nuori löytää itselleen sopivan keskustelukanavan
‒ joko ammattilaisten tai oman lähiverkoston kautta.
• Avoimuuteen ja keskustelevuuteen perustuva kulttuuri pitäisi
nuorten mukaan yltää koko yhteiskunnan tasolle:
”[Alkoholiongelmia] pitäs mainostaa telkkarissa, koska vaikka ne
ehkä on semmonen hävetty asia, mutta niitä on kuitenkin niin paljon
täällä, niin se on ihan arkipäivää. Ihan sama kun laittais jonkun
shampoomainoksen, niin sinne joukkoon kyllä mahtuu varmasti
yks mainos jostain hoitolaitoksesta.” (Kiia,16v.haast.14)
27.9.2017 Esityksen nimi / Tekijä 11

12. Johtopäätökset
• Vanhemman juomisella on monia kielteisiä vaikutuksia, mm.
luottamuksellisen ja toimivan vuorovaikutussuhteen haasteet ja
vanhemmuuden rapautuminen.
• Nuorilla kuitenkin myös erilaisia selviytymiskeinoja ja
resursseja.
• Päihdeperheissä elävät nuoret toivovat keskustelevuutta,
avoimuutta ja läsnäoloa niin päihdeongelmaiselta
vanhemmalta kuin myös koko yhteiskunnan taholta – aika
päästä eroon alkoholiongelman tabuluonteesta, häpeästä ja
leimaamisesta.
• Vaikeista olosuhteista huolimatta on mahdollista rakentaa
tasapainoinen ja eheä elämä. Haastatelluilla nuorilla on
säilynyt usko siihen, että elämä kantaa.
• Vaikeuksien voittaminen ei poista tuen ja avun tarvetta eikä
vapauta palvelujärjestelmää herkistymästä päihdeperheissä
elävien nuorten tarpeille.
27.9.2017 Esityksen nimi / Tekijä 12

13. Kiitos! Lisätietoja: jenni.simonen@thl.fi
• Holmila ym. 2016: Sukupolvien sillat ja kasvamisen karikot - vanhemmat, lapset ja alkoholi. Helsinki:THL.
• Backett-Milburn, Kathryn, Wilson, Sarah, Bancroft, Angus & Cunningham-Burley Sarah 2008: Challenging
Childhoods: Young people’s accounts of ‘getting by’ in families with substance use problems. Childhood 15, 461–
479.
• Bancroft, Angus, Wilson, Sarah, Cunningham-Burley Sarah, Masters, Hugh & Backett-Milburn Kathryn 2005:
Children managing parental drug and alcohol misuse: challenging parent–child boundaries. Teoksessa Linda McKie
& Sarah Cunningham-Burley (toim.) Families in Society. Boundaries and Relationships. Bristol: Policy Press, 111–
125.
• Itäpuisto, Maritta 2005: Kokemuksia alkoholiongelmaisten lasten kanssa eletystä lapsuudesta. Kuopio: Kuopion
yliopisto.
• Holmila, Marja & Ilva, Minna 2010: Näkymätön uhri vai pätevä toimija? Vanhempiensa päihteidenkäytöstä kärsivien
lasten mielipiteitä ja selviytymiskeinoja. Teoksessa Mira Roine & Minna, Ilva & Janne, Takala 2009: Lapsuus
päihteiden varjossa. Helsinki: A-Klinikkasäätiö.
• Raitasalo, Kirsimarja 2010: Saako lasten seurassa juoda? Alkoholin käyttö lasten seurassa ja asenteet sitä kohtaan.
Teoksessa Mäkelä, Pia & Mustonen, Heli & Tigerstedt, Christoffer (toim.) Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö
ja sen muutokset 1968–2008. Helsinki: THL.
• Raitasalo, Kirsimarja & Holmila, Marja 2014: Alkoholinkäyttötapojen periytyminen ja vanhempien kasvatuskäytännöt.
S.196–204. Teoksessa Lammi-Taskula, Johanna & Karvonen, Sakari (toim.): Lapsiperheiden hyvinvointi 2014.
Helsinki: THL.
• Roine, Mira & Ilva, Minna 2010: Joka neljännessä suomalaisperheessä käytetään lasten näkökulmasta liikaa
päihteitä. Teoksessa Mira Roine & Minna, Ilva & Janne, Takala (toim.): Lapsuus päihteiden varjossa. Helsinki: A-
Klinikkasäätiö.
• Ungar, Michael 2015: A Constructionist discourse on resilience. Multible Contexts, Multiple Realities Among At-Risk
Children and Youth. Youth & Society 35(3), 341–365.
• Velleman Richard & Orford, Jim 2001: Risk and resilience. Adults who were children of problem drinkers. London:
Harwood Academic Publishers.
27.9.2017 Esityksen nimi / Tekijä 13