1. Graduuni –
tutkielmaopinnot:
Orientaatio
Pirkko Hyvönen / LET

2. Miksi pro gradu -tutkielma
tehdään?

3.  Oppimisen asiantuntijuus: Tilaisuus perehtyä
syvemmin johonkin sinua kiinnostavaan
teoreettiseen näkökulmaan ja tarkastella
empiirisesti havaitsemaasi ongelmaa tai
haastetta.
 Itsesäätöisyys: Tilaisuus itsesäätöiseen
oppimiseen ja sen kehittämiseen.
 Kollaboratiivisuus: Tilaisuus osallistua
kollaboratiiviseen tutkimusprosessiin.
 Oman työn kehittäminen (design-tutkimus)
”Tutkiva opettaja”:
 tiede ja tutkimus työkaluja oman työn
kehittämiseen

4. Mitkä ovat
gradutyöskentelyn
ensimmäiset vaiheet?
1. Ongelman havaitseminen ja tutkimuksen tarpeen
perustelu
2. Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

5. 1. ONGELMAN HAVAITSEMINEN JA TUTKIMUKSEN TARPEEN PERUSTELU
•Minkälaisia haasteita •Minkälaisia ongelmia •Aihe, josta ei ole
Yhteiskunta
Tutkimukselliset tarpeet
Omat havaintosi
yhteiskunta asettaa tai puutteita olet tutkimusta
yksilöille tai havainnut? •Aihe, jota on
organisaatioille tai •Mikä sinua tutkittu, mutta jokin
mitä ongelmia olet kiinnostaa? osa kaipaa
havainnut? tarkempaa
•Esim. työsi kontestissa tarkastelua
•Raportit •Aihe, jota ei ole
(Fin, EU, OPEC) tarkasteltu oppimisen
•Tulevaisuusskenaariot näkökulmasta
• Aihe, josta on
ristiriitaisia tuloksia
• Aihe jonka tarkastelu
vaatii uusia
metodosoa rataisuja

6. 2. TEOREETTISEN VIITEKEHYKSEN RAKENTAMINEN
a) Aiemmat tutkimukset siitä mitä on jo tutkittu
b) Teoreettinen kehys omaan tutkimukseesi
Kaikissa tutkimuksissa, myös aineistolähtöisissä, on
teoreettinen viitekehys: ”selkäranka, joka kulkee mukana
alusta loppuun saakka.
Ymmärtävä oppiminen:
Sosio-kognitiivinen / sosiokulttuurinen oppimisteoria
• Itsesäätöinen oppiminen: strateginen oppiminen, emootioiden ja
motivaation säätely, self-efficasy
• Kollaboratiivinen oppiminen: skriptaus, vuorovaikutus, luova
kollaboraatio
• Asiantuntijaksi oppiminen: tiedon
rakentaminen, ongelmanratkaisu, itsesäätöisyys
Oppimisteorian ja jonkin muun tieteenalan yhdistäminen

7. Mihin ongelmiin on
tartuttu, mitä aiheita on
tutkittu ja mihin teoriaan
perustuen?

8. ONGELMA AIHE KONTEKSTI TEORIA NÄKÖKULMA
Opiston LVI-alan LVI-alan Ammatillinen Työnantaja
opettajalta, työnantajien työpaikat ja asiantuntija,
tarve tietää odotukset LVI- ammattiopisto
ta:n tarpeita; alan LVI-alan
aiheesta ei koulutukselle koulutus
selvityksiä
Omat Ammattiopisto Kollaboraatio Ryhmäohjaaja
kokemukset ja Ryhmäohjaaja
havainnot; n
aiheesta ei työssäjaksamin
tutkimusta en

9. ONGELMA AIHE KONTEKSTI TEORIA NÄKÖKULMA
Miten Kansalaisopist Yhteisöllinen Opiskelijat ja
kansalaisopist Verkkovuorov o oppimien opettajat
ossa voidaan aikutus ja
hyödyntää yhteisöllinen
oppituntien oppimien
välistä aikaa sosiaalisen
yhteisöllisen median avulla
oppimiseen
Omat Kieltenopettaji Ammattiopisto Itsesäätöinen Kieltenopettaj
havainnot: en asiantuntijuus a
toiset työssäjaksamin
opettajat en
jaksaa, toiset
eivät

10. TIEDEKUNNAN
OHJEISTUShttp://www.oulu.fi/ktk/kasope/opetus/opinnaytetyo/
LAAJUUS
KIELI
ARVIOINTI
1-5
Arviointilomake

11. HYVÄKSI HAVAITTUJA OHJEITA
1. Ulkoista ajatuksiasi!
Puhu tutkimuksestasi mahdollisimman paljon ja haasta
ihmisiä keskustelemaan.
Tee muistiinpanoja, piirrä karttoja ja kuvioita, kirjoita blogia
tms.
2. Harjoittele havaitsemista ja ajattelua
- analyyttinen, reflektiivinen, kriittinen, praktinen ajattelu
3. Lue aiheeseen liittyvää kirjallisuutta
4. Huolehdi lähdemerkinnät alusta lähtien
5. Pidä hyvä huoli itsestäsi 

12. Metodologiset resurssit

13. Palauta mieleesi ja pohdi aiempia kokemuksiasi opinnäytetyön
työstämisestä.
 Minkälaisia ajatuksia ja tunteita herää aiempien kokemustesi
pohjalta?
 Mitkä ovat vahvuuksiasi tai osaamisalueitasi opinnäytetyön
tekijänä?
 Miltä osin haluat edelleen kehittyä?
 Mitkä tutkimusaiheet kiinnostavat sinua?
Laadi näiden kysymysten pohjalta miellekartta.

14. Keskustelkaa ryhmässä laatimistanne henkilökohtaisista
miellekartoista ja yhdistäkää niiden osaamisalueita, joista
muodostuu ns. metodologiset resurssinne.
Myös aiemmat kokemuksenne, uudet osaamishaasteet ja
kiinnostusalueet kuuluvat näihin resursseihin.
Tuotoksena syntyy ryhmän metodologinen kartta, jonka kautta
nähdään