1. seminaari - nuorten mielenterveyden hyvat ja huonot uutiset paihdepaivat 2021EHYT
Henna Haravuori, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, dosentti, THL Mielenterveystiimin vieraileva tutkija.
Miguel Reyes, Sekasin-chat tiimipäällikkö, MIELI Suomen Mielenterveys ry
Leena Ehrling, VTT, psykoterapeutti (VET)
1. seminaari - nuorten mielenterveyden hyvat ja huonot uutiset paihdepaivat 2021EHYT
Henna Haravuori, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, dosentti, THL Mielenterveystiimin vieraileva tutkija.
Miguel Reyes, Sekasin-chat tiimipäällikkö, MIELI Suomen Mielenterveys ry
Leena Ehrling, VTT, psykoterapeutti (VET)
Puhetta päihteistä -koulutus Helsingissä 29.11.18EHYT
Puhetta päihteistä -koulutuksessa tavoitteena on tukea lastensuojelulaitoksissa työskentelevien ammattilaisten ehkäisevän työn osaamista. Koulutuksessa osallistujat saivat ajankohtaistietoa päihteistä, ehkäiseväst työstä ja lastensuojelun ja ehkäisevän työn rajapinnoista. Koulutuksessa tutustuttiin myös kolmeen ehkäisevän päihdetyön menetelmään.
Koulutus videoitiin ja siitä ilmestyy oma verkkosivusto tammikuussa 2019 osoitteeseen www.ept-verkosto.fi.
Vanhemmuuden tukeminen ja kuritusväkivallan ehkäisy, tutkimuspäällikkö Tuovi ...THL
Vanhemmuuden tukeminen ja kuritusväkivallan ehkäisy osana Lasten ja nuorten turvallisuuden edistämisen ohjelmaa, tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulisen/THL esitys seminaarissa pe 13.4.2018 klo 8.30-11 STM
2019-11-13 Juho Mertanen Asiantuntijapsykologina Mieli ry:ssä JuhoMertanen
MIELI ry:n mielenterveyden edistämisen asiantuntijapsykologi Juho Mertasen puheenvuoro taustastaan, työstään ja mielenterveyden edistämisen teorioista psykologian opiskelijoille Helsingissä 13.11. ja Tampereella 14.11.
Puhetta päihteistä -koulutus Helsingissä 29.11.18EHYT
Puhetta päihteistä -koulutuksessa tavoitteena on tukea lastensuojelulaitoksissa työskentelevien ammattilaisten ehkäisevän työn osaamista. Koulutuksessa osallistujat saivat ajankohtaistietoa päihteistä, ehkäiseväst työstä ja lastensuojelun ja ehkäisevän työn rajapinnoista. Koulutuksessa tutustuttiin myös kolmeen ehkäisevän päihdetyön menetelmään.
Koulutus videoitiin ja siitä ilmestyy oma verkkosivusto tammikuussa 2019 osoitteeseen www.ept-verkosto.fi.
Vanhemmuuden tukeminen ja kuritusväkivallan ehkäisy, tutkimuspäällikkö Tuovi ...THL
Vanhemmuuden tukeminen ja kuritusväkivallan ehkäisy osana Lasten ja nuorten turvallisuuden edistämisen ohjelmaa, tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulisen/THL esitys seminaarissa pe 13.4.2018 klo 8.30-11 STM
2019-11-13 Juho Mertanen Asiantuntijapsykologina Mieli ry:ssä JuhoMertanen
MIELI ry:n mielenterveyden edistämisen asiantuntijapsykologi Juho Mertasen puheenvuoro taustastaan, työstään ja mielenterveyden edistämisen teorioista psykologian opiskelijoille Helsingissä 13.11. ja Tampereella 14.11.
Esitys Sosiaalilääketieteen yhdistyksen kevätseminaarissa 2022. Teemana on kansallinen mielenterveysstrategia ja poikkihallinnollinen mielenterveyden edistäminen kunnissa. Esityksessä esitellään kaksi meneillään olevaa kehittämishanketta: Hyvän mielen kunta -hanke kehittää työkalupakkia kunnille ja MIVA-hanke tuottaa välineen kunnallisten päätösten mielenterveysvaikutusten arviointiin.
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä EHYT
Seminaari pureutuu mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuteen ja esittelee työkalun ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn. Seminaari antaa tietoa Lapset puheeksi -menetelmän hyödynnettävyydestä sosiaali- ja terveyssektorin toimijoille kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä sekä näiden alojen opiskelijoille. Esihenkilöt, johtajat ja päättäjät saavat seminaarista tietoa Lapset puheeksi -menetelmän ja -toimintamallin juurruttamisesta osaksi organisaatioita ja kuntien vaikuttavaa toimintaa ja verkostotyötä.
klo 9 Seminaarin avaus
Nina Heinrichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/ Perheet ja Mielenterveys yksikkö
klo 9.10 Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus
Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija/TM
klo 9.40 Tauko ja pariporina
klo 9.50 Mikä on Lapset puheeksi -menetelmä?
Jenni-Liisa Suvikas, Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry
klo 10 Lapset puheeksi -työ päihde- ja mielenterveystyössä
Keskustelemassa tlp- asiantuntija Virpi Valiola (MIELI ry) ja A-klinikkasäätiön Kristiina Siirto-Honkanen (Palveluesimies, TtM A-klinikka Oy / perheiden palvelut) haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa työskentelystä ja esihenkilön näkökulmasta tuloksista ja vaikuttavuudesta.klo 10.20 tauko ja pariporina
klo 10.30 Lapset puheeksi -toimintamalli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Arja Seppälä, vastuualuejohtaja, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Soite
klo 10.55 keskustelua ja kysymyksiä
Nina Heirichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/Perheet ja Mielenterveys yksikkö
Suomen Mielenterveysseuran Mielinauha-luento: Nuoret, päihteet ja vanhemmuus....JuhoMertanen
#Mielinauha on kampanja mielenterveyden hyväksi. Siihen liittyvällä keräyksellä tuetaan kotimaista mielenterveystyötä, mielenterveyden edistämistä ja vaikeassa elämäntilanteessa olevien kriisiauttamista. Lisätietoja osoitteesta mielinauha.fi.
Mielenterveysseura ja Terveystalo järjestivät kampanjaan liittyen yhdessä Terveystalon ja Finnkinon kanssa mielen hyvinvointiin liittyvät maksuttomat yleisötilaisuudet Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa.
Turussa aiheena oli "Nuoret, päihteet ja vanhemmuus - Kuinka tukea nuorta tunnemyllerryksen ja houkutusten ristipaineissa? Mitä tehdä, jos huoli nousee?" Aiheeseen johdatteli Suomen Mielenterveysseuran asiantuntijapsykologi Juho Mertanen, joka on työskennellyt nuorten ja aikuisten kanssa mm. mieliala-, ahdistus-, ja päihdeongelmien sekä traumojen parissa.
Esitys hallitusneuvottelijoiden kulttuurin, liikunnan ja nuorison jaostolle 16.5.2023 Säätytalolla. Esityksessä nostan esille nuorten mielenterveyden merkityksen toimintakyvylle, oppimiselle ja tarvetta ministeriöiden toimialoja läpäisevälle nuorten hyvinvointiohjelmalle.
Marja saarenheimo & Reija Heinola: Eloisa ikä, mielen voimaa vanhuuteenTHL
Seminaari: Mielen hyvinvointi ikääntyessä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 11.5.2016
Marja Saarenheimo & Reija Heinola: Eloisa ikä, mielen voimaa vanhuuteen
Virtuaaliset Päihdepaivat 2020, seminaari 4: Raskaus, alkoholi ja sikiövaihee...EHYT
Seminaari ”Raskaus, alkoholi ja sikiövaiheessa alkoholille altistuneet nuoret ja aikuiset” käsittelee naisten alkoholinkäyttöä raskausaikana, naisten päihteettömyyden tukemista raskausaikana sekä sikiöaikana alkoholille altistuneiden nuorten ja aikuisten arkea.
Seminaarissa keskustellaan muun muassa siitä, miten päihteettömyyttä voidaan tukea raskausaikana sekä miten alkoholialtistus näkyy lapsuus- ja nuoruusiässä ja
millaista tukea altistunut lapsi ja nuori aikuinen tarvitsevat.
Seminaarin teema soveltuu muun muassa äitiysneuvolan työntekijöille, päihdetyöntekijöille, opetushenkilökunnalle ja lasten parissa työskenteleville, lastensuojelun työntekijöille, tutkijoille sekä aihealueesta kiinnostuneille.
Kasvatus kannattaa -kampanja on Nuorten Palvelu ry:n keväisin toteutettava kampanja. Kampanjalla halutaan nostattaa yhteistä kasvatusvastuuta sekä innostaa aikuisia mukaan nuorten reviireille.
Lisätiedot kampanjasta: Helmi Korhonen, helmi.korhonen@nuortenpalvelu.fi 0400-231 693 tai Merja Kaija, merja.kaija@nuortenpalvelu.fi 040-4874 683 .
Esitys Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen yleisötilaisuudessa 9.5.2016: Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Sote-uudistuksen haasteita.
Finland's mental health policy and its implementation: a CSO perspectiveKristian Wahlbeck
A presentation held 16.5.2024 in Helsinki at the policy dialogue meeting between Finland and the WHO European Region.
The mental health future in Finland does not look bright. Austerity measures 2025-28 will reduce benefits, increase poverty and result in financial distress in families. Reduced access to primary health care (statutory maximum waiting time increases from two weeks to three months) and increased availability of alcohol (lowered taxes and weakening of the alcohol sales monopoly) will add to the burden. In addition, government financial support to health and social care CSOs will be reduced by 34 %. As a result of the above, population mental health is facing major challenges.
Esitys MIELI ry:n liittokokouksessa Helsingissä 28.4.2024. Suomalaisten fyysinen terveys on kohentunut, mutta mielenterveys on heikentynyt. Koettu stressi on huippulukemissa. Mielenterveystilanne on heikoin matalasti koulutettujen nuorten naisten ryhmässä. Yksi kolmesta koulutytöstä kokee ahdistusta. Alaikäisten ADHD-diagnoosit lisääntyvät räjähdysmäisesti.
Mielenterveyden kuormitus näkyy myös sairauslomissa: vuonna 2023 ennätysmäärä ihmisiä oli pitkillä sairauslomilla mielenterveyden häiriöiden takia. Nousua on erityisesti ahdistuneisuushäiriöiden osalta. Mielenterveyden häiriöiden osuus työkyvyttömyyseläkkeistä nousi edelleen, ollen yli 55 %.
Hyvinvointialueiden panostukset mielenterveyteen (n. 1 miljardi) ovat räikeässä epäsuhtassa mielenterveyden aiheuttamiin kustannuksiin (n. 11 miljardia). Valtion taloussuunnitelma 2025-28 edustaa kurjistavaa talouspolitiikka, ja toteuttaa lyhyen ajan sisällä massiivisia leikkaustoimia, joiden mielenterveysvaikutuksia erikseen tai yhdessä ei ole arvioitu. Sosiaaliturvan ja sosiaali- ja terveydenhuollon säästöt, järjestöavustusten leikkaaminen ja alkoholin saatavuuden lisäävät toimet tulevat lisäämään mielenterveyden kuormittumista.
Medikalisering av neurodiversitet - på gott och ontKristian Wahlbeck
Föreläsning på Social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet 10.4.2024. Skall vi diagnosticera och behandla eller skall vi genom universell utforming av skola och arbetsliv möjliggöra delaktighet personer med neurodiversitet?
Ungas psykiska hälsa 2024 - trender och bakomliggande faktorerKristian Wahlbeck
Föredrag i Mariehamn 6.3.2024 om ungas psykiska hälsa idag. Trenden är bekymmersam -unga rapporterar mera stress och ångest än tidigare. Den negativa trenden accentuerades under covid-pandemin, men har försämringen har fortsatt även efter det. Positivt är att användningen av alkohol har minskat, men helhetsbilden är dyster. Olika bakgrundsfaktorer och lösningar presenteras också.
Katsaus suomalaisten mielenterveyteen MIELI ry:n kehittämispäivässä 5.3.2024. Trendi on väestötasolla kielteinen, erityisesti nuorten naisten kohdalla. Alueellinen eriarvoisuus on myös mielenterveyden osalta suuri: tilanne on Itä- ja Pohjois-Suomessa heikompi kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa. Mielenterveyden heikkenemistä ei enää voi selittää kovidpandemialla, vaan kyseessä on pitkäaikaisempi ja syvempi trendi, joka on huolestuttava.
Hur kan vi stärka det psykiska välbefinnadet och vilken roll kan Lappviksområdet i Helsingfors spela i arbetet för psykisk hälsa?Föredrag 25.1.2024 för Munksnejdens Pensionärer.
Presentation at the Finnish Insititute for Health and Welfare (THL) January 18, 2024. Fossil-free mental health promotion aims at addressing two main challenges of humankind by reducing the environmental impact of human activities and by addressing deterioration of mental wellbeing. There are win-win opportunities for improving mental wellbeing associated with taking actions to reduce greenhouse gas emissions. Awareness of climate change, perception of solutions and psychological adaptation is needed for a pro-environmental behaviour. Promotion of mental health and the green transition are intrisically intertwined.
SFP:s diskussionskväll om Lappvikens framtid 10.1.2024Kristian Wahlbeck
Presentationerna från SFP:s diskussionstillfälle på Lappviken 10.1.2024:
Kristian Wahlbeck: Nuläget för Lappviksområdet
Nonni Mäkikärki: Verksamheten vid Lappviken idag
Kristina Salomaa och Andreas Slotte: Planerna på en biltunnel till Västra hamnen
Prsentation under SFP:s utflykt till Lappviken 10.1.2024. Lappviksområdets framtid avgörs under 2024. Stadsmiljön vill ta in fastighetsförädlaren NREP som majoritetsägare och grundrenovera. De nuvarande aktörerna talar för en bevarande renovering och offentligt ägande. Stiftelsen Lappviken har grundats för att garantera den nuvarande verksamheten i den psykiska hälsans tjänst.
Esitys Eduskunnan mielenterveyspoliittiselle neuvottelukunnalle 22.11.2023. Suomalaisten mielenterveys on heikentynyt. Puutteet ehkäisevässä työssä ja varhaisessa hoidossa vinouttavat koko hoitojärjestelmää. Mielenterveystyö on vaikuttavaa ja kustannusvaikuttavaa. Hyvinvointialueet eivät riittävästi hyödynnä kansalaisten omia resursseja
Föreläsning vid Helsingfors Svenska Reumaförenings 75-årsjubileum 7.10.2023.
Vad är psykiskt välbefinnande och hur kan det stärkas? Finns det ett samband mellan reumasjukdomar och psykisk hälsa?
Föreläsning på Ålands landskapsregerings suicidpreventiva dag i Mariehamn 8.9.2023. Presentationen innehåller statistik om suicid i Finland och Åland, åtgärder för att förebygga suicid och hänvisning till olika kristjänster.
Esitys hallitusneuvottelijoille sosiaali- ja terveyspalvelujen jaostossa 17.5.2023. Esityksessä nostan esille mielenterveysstrategian toimeen panon jatkamisen tärkeyden, terapiatakuun tarpeen ja mielenterveysjärjestöjen toimintaedellytysten turvaamisen.
Järjestöt ovat merkittävä resurssi päätösten mielenterveysvaikutusten ennakkoarvioinnissa. Esitys MIVA-hankkeen päätöstilaisuudessa sosiaali- ja terveysministeriössä 27.4.2023.
Lapinlahden Lähteellä 30.3.23 pidetty esitys mielenterveyspalvelujen kriisistä ja ratkaisuista niihin. Esityksessä painotan peruspalvelujen kehittämistä, terapiatakuuta ja esitän tuoretta Kiurun pyöreän pöydän mallia. Esitys on osa Pro Lapinlahden 35-vuotisjuhlavuoden luentosarjaa.
Lapinlahti-yhteisö esittää Helsingin kaupungille että alueen nykytoiminnan säilyttämistä ja sen kehittämistä mielen hyvinvoinnin keskukseksi, jonka kulmakivet ovat taide, kulttuuri, ympäristö ja kestävä kehitys.
Vuodesta 2016 Lapinlahti on toiminut kaikille avoimena taiteiden, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keitaana.
Sairaala-alueen nykyisten toimijoiden tavoite on suojella arvoympäristöä, jatkaa 180-vuotisen mielenterveystyön perintöä ja kehittää toimintaa, joka palvelee kaupunkilaisia muuttuvassa yhteiskunnassa.
Lapinlahdessa kulttuuri ja
mielenterveystyö yhdistyvät synnyttäen uuden, innovatiivisen ja kansainvälisesti kiinnostavan konseptin.
Lapinlahdesta kuoriutuu Helsingin uusi hyvinvointikeskus, joka vahvistaa Helsingin kaupunkiympäristön viihtyisyyttä, elinvoimaisuutta ja sen kestävää kehitystä.
Den svenskspråkiga ungdomsbarometern visar att ungas psykiska välbefinnade har försämrats med alla mått mätt. Flickorna mår mycket sämre än pojkarna. Möjliga orsaker och åtgärdsekommendationer presenteras.
Terapiat etulinjaan -malli mahdollistaa terapiatakuunKristian Wahlbeck
Esitys Terapiat etulinjaan -hankkeen päättäjäwebinaarissa 2.11.2022. Kansalaisaloite terapiatakuusta on eduskunnassa käsiteltävänä. Terapiat etulinjaan -hanke mahdollistaa valtakunnallisen terapiatakuun toteuttmista. Monessa länsimaassa on otettu käyttöön terapatakuu psykoterapian saatavuuden parantamiseksi.
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
1. NUOREN ÄÄNI - NUOREN
MIELENTERVEYS
MUUTTUVASSA
MAAILMASSA
Kemi, Maailman mielenterveyspäivänä 10.10.2018
Kristian Wahlbeck
Kehitysjohtaja, psykiatrian dosentti
4. 10.10.2018 Nuoren ääni4
Missä ja miten synnymme,
kasvamme, elämme, teemme
työtä ja ikäännymme määrittää
mielenterveyttämme
5. 11/10/2018 Mielenterveyden edistäminen
Kaltoin kohdelluilla tai kiusatuilla
lapsilla on moninkertainen riski
mielenterveyden häiriöön
aikuisiällä
Great Smoky Mountains Study, Lereya et al
Lancet 2015
Mielenterveys-
ongelmien
juuret ovat
lapsuudessa
0.0
1.0
2.0
3.0
4.0
5.0
Normal population Maltreated Bullied
Oddsratio
5
6. Psyykkisen hyvinvoinnin perusta
luodaan lapsuudessa
Turvallinen vuorovaikutussuhde aikuisen kanssa vauvasta alkaen
Suoja fyysistä kuritusta, hyväksikäyttöä ja kiusaamista vastaan
Mielenterveystaitojen omaksuminen lapsuudessa
Talouden nobelistin James Heckmanin mukaan suurin taloudellinen hyöty
yhteiskunnan varojen käytöstä saadaan syrjäytymisvaarassa olevien lasten
tukitoimista
11/10/2018 Mielenterveyden edistäminen6
7. NIH/NIDA: Ihmisen ensimmäiset
kahdeksan vuotta ovat ratkaisevia
päihdeongelmien ehkäisyssä
11/10/2018 Mielenterveyden edistäminen7
“On vahvaa näyttöä siitä
että vakaat
kotiolosuhteet, riittävä
ravinto, kannustaminen
liikkumaan, älylliset
haasteet, ja positiivinen
vanhemmuus johtavat
hyvään kehityskulkuun.”
Source: NIH/NIDA 2016
9. 10.10.2018 Nuoren ääni9
Yhä suurempi osa suomalaisten
sairaustaakasta johtuu
mielenterveyden häiriöistä
0
10
20
30
40
50
60
Mielenterveysperusteisen työkyvyttömyyseläkkeen
saajat (%)
Eläketurvakeskus, 2017
10. 10.10.2018 Nuoren ääni10
Maailma muutoksessa
ikärakenne
ilmastonmuutos
digitalisaatio
globalisaatio
polarisaatio
ennakoimattomuus
11. 0.0
2.0
4.0
6.0
8.0
10.0
12.0
2006-2007 2008-2009 2010-2011 2013 2015 2017
Ei yhtään läheistä ystävää, %
Perusopetus 8. ja 9. lk Lukio 1. ja 2. vuosi Ammatillinen oppilaitos
10.10.2018 Nuoren ääni11
Myönteinen kehitys:
ilman läheistä ystävää olevat
koululaisten osuus vähenee
THL, Kouluterveystutkimus 2017
12. 0.0
1.0
2.0
3.0
4.0
5.0
6.0
7.0
8.0
9.0
2006-2007 2008-2009 2010-2011 2013 2015 2017
Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, %
Perusopetus 8. ja 9. lk Lukio 1. ja 2. vuosi Ammatillinen oppilaitos
10.10.2018 Nuoren ääni12
Koulukiusaaminen vähenee
THL, Kouluterveystutkimus 2017
15. 16–24-vuotiaista nuorista yhä
useampi on
työkyvyttömyyseläkkeellä
mielenterveyssyistä
3 233
nuorta vuonna 2000
10.10.2018 Nuoren ääni15
5863
nuorta vuonna 2016
Lähde:
Tilastot.etk.fi
20. Mistä lasten ja nuorten psykiatristen
palvelujen käytön kasvu kertoo?
• parempi tunnistaminen
• häpeäleiman vähentyminen
• leikkaukset varhaiskasvatuksessa ja kouluissa
• heijastaako lasten tilanne vanhempien pahoinvointia
• arkielämän tuen puuttuminen
• peruspalvelujen riittämättömyydestä
10.10.2018 Nuoren ääni20
21. Lisääntyvätkö nuorten
mielenterveyshäiriöt?
• Yleisesti uskotaan että lisääntyy
• Tutkimustieto ei viittaa siihen että häiriöt olisivat
lisääntyneet
• Jopa myönteistä kehitystä on raportoitu
toistotutkimuksissa
10.10.2018 Nuoren ääni21
Kaltiala-Heino ym., SLL 2015
22. Mitä nuoria vaivaa?
• nuorten elämä
on muuttunut ratkaisevasti
2010-luvulla
• älypuhelin ja some ovat
vallanneet nuorten elämän
23. 10.10.2018 Nuoren ääni
Älypuhelin ja some ovat muuttaneet
nuorten elämää
• Kavereita tavataan vähemmän kasvokkain
• Fyysistä läheisyyttä ja seksiä on vähemmän
• Fyysinen aktiivisuus laskee
• Nettikiusaaminen
23
24. 0.0
10.0
20.0
30.0
40.0
50.0
60.0
2013 2015 2017 2017
Perusopetus 8. ja 9. lk Lukio 1. ja 2. vuosi Ammatillinen oppilaitos
10.10.2018 Nuoren ääni24
Nukkuu arkisin alle 8 tuntia, %
THL, Kouluterveystutkimus 2017
25. Someen käytetty aika ja onnellisuus
Tutkimukset osoittavat yhteyden somessa käytetyn ajan ja
onnellisuuden välillä
• Mitä enemmän aika viettää somessa, sitä vähemmän
onnellisuutta ja sitä enemmän masennusta
• Mitä enemmän aikaa viettää ystävien kanssa, sitä enemmän
onnellisuutta
10.10.2018 Nuoren ääni25
29. Miksi somen suurkulutus on
mielenterveysriski?
• Moni somesovellus perustuu ihmisten jakamisiin ystäviin ja ei-
ystäviin, ja voi vahvistaa ulkopuolisuuden tunnetta ja
yksinäisyyttä
• Sovellusten ”peukuttamisfunktio” on sosiaalisen hyväksynnän
muoto
• Nettikiusaaminen aiheuttaa vakavaa haittaa
• Yöuni vähenee
10.10.2018 Nuoren ääni29
31. Kuntien terveydenhuollon menoista mielenterveyspalveluihin:
2000: 6,0 %
2005: 4,8 %
2010: 4,5 %
2015: 4,3 %
Sote-uudistuksessa mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat olleet
katveessa
10.10.2018 Nuoren ääni
Kuntien terveydenhuollon menoista
yhä pienempi osuus ohjautuu
mielenterveyspalveluihin
Lähde: Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017
31
38. MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN
Mielen
terveys
Salutogeneesi – mistä terveys rakentuu?
Suojaavat tekijät
Päivähoito
Koulu
Nuorisotyö
Työelämä
Osallisuus
Yhteisöllisyys
Sosiaalinen pääoma
11/10/2018
Turvallisuuden
tunne Mielenterveyden edistäminen38
39. Vaikuttavien edistävien ja ongelmia ehkäisevien
työmenetelmien implementaatio ontuu
10.10.2018 Nuoren ääni39
40. Mielenterveyden edistäminen on
kustannusvaikuttavaa
Yhden euron investointi tuottaa pitkällä tähtäimellä yhteiskunnallisia säästöjä
• 83 € lasten käytöshäiriöiden ehkäisyssä
• 44 € yleislääkäreiden koulutuksessa itsemurhien ehkäisyyn
• 14 € koulukiusaamisen ehkäisyssä
• 10 € työelämän mielenterveyden edistämistoimissa
Useat investoinnit mielenterveyden edistämiseen maksavat itsensä takaisin
varsin pian, mielenterveystaitojen opettaminen kouluissa ja itsemurhien
ehkäisy jo alle vuodessa. 1 € kouluohjelmiin säästää 50 € viidessä vuodessa.
11/10/2018 Mielenterveyden edistäminen
McDaid: Commissioning Cost-Effective Services for Promotion of Mental Health and
Wellbeing and Prevention of Mental Ill-Health, EU 2011, PHE 2017
40
41. VANHEMMUUDEN TUKI VÄHENTÄÄ
ERIARVOISUUTTA LÄPI ELÄMÄN
10.10.2018 Nuoren ääni
Social- och integrationsministeriet, Tanska 2012
41
Vanhemmuu
den tukiKäytöshäiriöiset lapsetNormaaliväestö
Yhteiskunnan
nettokustannukset(DKR)
44. MIELENTERVEYSEROT
Mielenterveyden häiriöt ovat yleisesti katsoen noin kaksi kertaa
tavallisempia alimman koulutus- ja tulotason väestöryhmissä
Mielenterveys on yhteydessä
• köyhyyteen
• asumisoloihin
• koulutustasoon
• työttömyyteen
• työn kontrollin vähäisyyteen
• kurittamiseen ja hyväksikäyttöön lapsuudessa
• sosiaalisen verkoston ja tuen vähäisyyteen
• syrjintään
11/10/2018 Mielenterveyden edistäminen44
45. Income-to-needs ratio = poverty line = 1
Internalizing
problems
Norwegian Mother and Child Cohort Study (MoBa), N=75296 (Zachrisson & Dearing, 2014)11/10/2018 Mielenterveyden edistäminen45
53. Malleja kuntien mielenterveystyöhön mahdollisen
sote-uudistuksen jälkeen
• Mielenterveyttä määrittävien tekijöiden ja väestön mielenterveyden
seuraaminen kunnan sähköisessä hyvinvointikertomuksessa
• Päätösten mielenterveysvaikutusten arviointi
• Mielenterveyden edistäminen kouluissa
• Vanhemmuuden tukemisen mallit
• Etsivän nuorisotyön Aikalisä-malli
• Asunto ensin -malli
• Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kulttuuri-, sivistys- ja liikunta-
sekä työllisyyspalveluiden käytön mahdollistaminen
10.10.2018 Nuoren ääni 53
54. • Hallituksen lakiesitys ei velvoita sote-keskuksia
tarjoamaan mielenterveyspalveluja
• Lakiesitys tarkoittaa että mielenterveystyö määritellään
maakuntakohtaisesti palvelulupauksissa ja
järjestämissuunnitelmissa
• Jatkossa sekä kuntien että maakuntien tulee sopia
järjestöjen kanssa edistävistä ja ehkäisevistä palveluista
10.10.2018 Nuoren ääni 54
Mitä seuraavaksi?
55. Mielenterveys on riippu-
vainen rakenteista:
psyykkinen hyvinvointi
on paras oikeudenmukaisissa,
tasa-arvoisissa ja
väkivallattomissa
yhteisöissä
10.10.2018 55