Ester-hanke
Nuoret pudokkaat

Ester-hanke
Nuoret pudokkaat
Nuorilla pudokkailla tarkoitetaan alle 25-vuotiaita nuoria, jotka eivät ole peruskoulun
jälkeen löytäneet tai kiinnittyneet jatko-opintoihin. He usein ajelehtivat
elämäntilanteessaan ja monien kohdalla vaarana on ajautuminen riskejä sisältävään
elämäntapaan, muun muassa päihteidenkäyttöön. He usein tekevät lyhyitä pätkätöitä,
jolloin heillä ei ole käytettävänään työterveyshuollon palveluita tai he eivät koe niitä
omikseen työsuhteiden vaihtuvuuden ja lyhytaikaisuuden vuoksi .
Ennaltaehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen sekä nuoren saattaminen tiedon, palvelujen
ja nuorta tukevan toiminnan piiriin tarvitsee tiiviimpää ja vahvempaa monialaista
yhteistyötä.
Yhteiset sovitut tavoitteet:
 Luodaan toimintamalli peruspalveluille nuorten itsenäistymisen tukemiseksi (sekä
ehkäisevä että korjaava työ)
 Nuori on aktiivinen toimija omien palveluidensa suunnittelemisessa
 Luodaan itsearviointimalli syrjäytymisvaarassa olevien nuorten palvelujärjestelmälle
(PDSA)
Kokonaisbudjetti 2011-2013: 945 000 €

Toimijat
 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri -
EKSOTE (Hanna Puustinen)
 SIPOO (Lassi Puonti)
 KOTKA (Tarja Nyström)
 LOVIISA (Maarit Virtanen)
 ESPOO (Minna Latonen)
 KOUVOLA ( Miia Pauna)

Hankeorganisoituminen
Johtoryhmä
Projekti- Koordinaattorit-
työryhmä työryhmä
Espoo
Kotka Kouvola Loviisa - Projektityöryhmä Eksote Sipoo
–Ohjausryhmä –Ohjausryhmä - Projektityöryhmät - 2kehittämis- –Johtoryhmä
–Johtoryhmä
- Kehittäjätiimi -Riskinuoret- työryhmää –Helpesterit-
- Ohjausryhmä –Ester-työryhmä
työryhmä - Nuorten työryhmä
kehittämistyöryhmä

PDCA Jatkuvan parantamisen malli
Mitä haluamme saada aikaan? Tavoite
Mistä tiedämme, että muutos on parannus? Mittaaminen
Mitkä muutokset johtavat toiminnan parantumiseen? Ideat
Act, Plan,
Toimi Suunnittele
Testaaminen
Check, Do,
Tutki Tee
5

Nuorten osallisuus
Esimerkkejä, kuinka saada nuori mukaan suunnittelemaan ja
kehittämään omia palveluitaan?
Mistä? Mitä?
Nuoria on tavoitettu: Nuoret ovat saaneet olla mukana
Miten?
- Oppilaitoksista - Suorassa asiakastyössä ja
suunnittelemassa ja kehittämässä
- Tukiasunnoista sosiaalisessa mediassa
palvelujärjestelmää ja
- Työvoimatoimistosta - Kehittämistyöpajoissa, joissa
toimintamalleja, mm.
- Työpajoista ja muista ryhmistä toimenpiteitä on suunniteltu
- Ennaltaehkäisevän työn mallia
- Nuorisotaloilta - Osana kuntouttavaa
- Nuorten toimintakeskuksen
- Nuorten kanssa työtoimintaa
sisältöä
työskentelevien ammattilasten - Nuoria otettu mukaan
- Nuorten työpajatoimintaa
avulla tutustumaan palveluihin ja
- Verkkoneuvontaa
pyydetty kommentoimaan
- Sähköistä asiointia
KOKEMUKSIA
- Nuoret ovat antaneet osallistumisestaan pelkästään hyvää palautetta. He ovat kokeneet tulleensa kuulluksi ja
uskoneet heidän mielipiteillään olevan merkitystä.
- Myös ammattilaisten kokemukset nuorten osallistumisesta ovat olleet positiivisia. Ammattilaisten asenteiden
tulee olla kunnossa ja yhteistyö sujuvaa, etteivät ammattilaiset hankaloita nuorten mukaan ottamista. Esimiehille
ja ammattilaisille tiedottaminen ja heidän sitouttamisensa on tärkeää.
- Nuorten mukaan ottaminen palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen ei vaadi muuta kuin vanhojen käytäntöjen
muuttamista. Otetaan rohkeasti käyttöön erilaisia menetelmiä, joilla luodaan nuorille mahdollisuus osallistua.

 Elämisen taito-kurssi
– Ammattistarttiryhmille ja vapaasti valittavana kurssina 2. asteen
opiskelijoille
– Kurssin aikana käytetään eri ammattialojen luennoitsijoita
 Maahanmuuttajataustaisten nuorten pienryhmä
– Tukipalvelu nuorille jotka ovat sekä koulutuksen että työelämän
ulkopuolella
– Mukana tukinuoria
– Toteutus srk:n, maahanmuuttopalveluiden, Nuoret pudokkaat –hankkeen
yhteistyönä.
 Saattaen toiselta asteelta
– Työelämään tai jatko-opintoihin
– 90 kyselyyn vastanneen nuoren toiveiden mukaisesti kehitetään Step by
step- tapahtuma

 ”Verkostoterkkari ”
– Pyrkii tavoittamaan työterveyshuollon ja kouluterveydenhuollon
ulkopuolelle jäävät nuoret. Moniammatillista yhteistyötä tiivistetään
niin, että nuoret jotka eivät ole peruskoulun jälkeen löytäneet jatko
opiskelupaikkaa, eivät jää yksin.
 Terveys- ja elämänhallintaluennot nuorten
työpajassa. Suunnitteilla myös ”elämänhallinta”- vapaavalintainen
kurssi yläasteelle.
 Nuorisoverkon toimintaa on kehitetty ja etsivänuorisotyö on tehty
tunnetuksi.

 Kotimäki – kehitysvammaisten nuorten asumisyksikkö
– Kotimäessä on koteja 24 nuorelle kehitysvammaiselle henkilölle, jotka
harjoittelevat tuetussa ympäristössä arjen taitoja ja itsenäisempää
elämää.
 Kotimäessä on tavoitteena, että nuori on oman elämänsä
vastuullinen toimija ja saa elää nuoren itsensä näköistä elämää.
 Kehitysvammaisen nuoren oman äänen kuuleminen on tärkeää!
– Arjen tilanteet, valinnat, oma tahto, omat mielipiteet jne.
 Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja yksilökeskeinen
toimintatapa on avainasia !
– Nuoria tuetaan tekemään itse arjen pieniä valintoja – nuoria opetetaan
kantamaan vastuuta tekemistään valinnoista.
– Tukiprofiilit tehdään jokaiselle Kotimäessä asuvalle nuorelle -> takaa
nuorelle yksilöllisen nuoren itsensä näköisen elämän, riittävän ja
tarkoituksen mukaisen ohjauksen ja tuen, joka johtaa nuoren
arjentaitojen kehittymisen ja mahdollisuuden itsenäisempään elämään.
• Itsenäistymissuunnitelma: tavoitteet, toiveet ja unelmat
osana tukiprofiilia
– Palvelusuunnitelma (määritellään lain oikeuttamat palvelut)

 Etsivän nuorisotyön toimintakeskus
- toimintakeskuksessa olisi saman katon alla käytettävissä sairaanhoitaja - ja
lääkäripalvelut, sosiaalipalvelut, asuntopalvelut sekä työllisyyspalvelut.
- nuorille vapaaehtoinen ja nuorten tarpeisiin kehitetty toimintamalli, jossa
on koottu saman katon alle matalan kynnyksen ryhmätoimintaa
 eAsiointikoulutus
- sähköisten asioinnin valmennusta syrjäytymisvaarassa oleville nuorille
 Verkkoneuvonta
-nuoret mukana arvioimassa ja kehittämässä sosiaalityöntekijän ja asiakkaan
välisen verkostotyökalun sisältöjä ja ulkonäköä.
 Espoon Tuulimylly –portaali
- käynnistetään Espoossa monialaisen verkostoyhteistyön parantamiseksi
 Nuorten Kipinä
- matalan kynnyksen kuntouttavaa työtoimintaa syrjäytymisvaarassa tai jo
syrjäytyneille nuorille, jotka eivät ole löytäneet peruskoulun jälkeen
jatkopaikkaa.
- ryhmäläiset mukana suunnittelemassa, kehittämässä ja arvioimassa
kaupungin nuorten palveluita yhdessä toimijoiden kehittämisryhmissä.

 Erityistyöntekijät tunnetuksi koulukohtaisesti
- Julistepohjan suunnittelu ja testaus yhdessä nuorten kanssa  testauksen
jälkeen levitys kaikkiin kouluihin
 Infoiskut nuorille suunnatuista palveluista ja oikeuksista
- Nuoret mukana vaikuttamassa infoiskujen sisältöön  pilottina KSAO:n
ammattistarttiluokka
 ”Läpyskä” , johon kootaan tärkeimmät nuorten palvelujen
yhteystiedot
- Nuoriin vetoava visuaalinen ilme (suunnittelu opiskelijatyönä) + herätteleviä
lausahduksia

 Sieppari
– Ennaltaehkäisen työn malli, jolla syrjäytymisuhan alla olevat
lapset/nuoret (7-16-vuotiaat) löydetään yhteistyössä kunnan muiden
toimijoiden kanssa.
– Sieppari on tarkoitettu oppilashuollon tukitoimien lisäksi, ennen
lastensuojelun asiakkuutta tai varsinaista pudokkuutta.
 Tuuppauskokoukset
– Vuosittaisissa tuuppaus-kokouksissa käydään laajennetussa
oppilashuollon tiimissä läpi sellaisten 9-luokkalaisten tilanne, joilla on
hälyttävä määrä kertynyt poissaoloja tai selkeä vaara jäädä ilman
koulutuspaikkaa.
– Jokaiselle mahdolliselle pudokkaalle tehdään avohuollon suunnitelma
jatkosta.
 Toimintakeskus Risteys
– Risteys tarjoaa kuntouttavaa työtoimintaa, työelämänvalmennusta,
työkokeilua sekä työharjoittelupaikkoja. Sopimusten aikana nuoret
työskentelevät Risteyksen omien työmuotojen parissa
– Risteyksessä nuoret on ensisijaisesti palkattu pajatyöryhmään, jonka
tavoitteena on nuorten työpajan suunnittelu sekä toteuttaminen Sipoon
kuntaan

”Kiva aikuinen”
Kohtaatko nuoren
aidosti? Nuoren tapaturma-
 vahinko vai
hätähuuto
Miksi nuorten
avunpyynnöt Kehitysvammainen:
tukehtuvat täysivaltainen
palveluviidakkoon? kansalainen?
”mä onnistun, jos te
pidätte
lupauksenne”