Diese Präsentation wurde erfolgreich gemeldet.
Die SlideShare-Präsentation wird heruntergeladen. ×

Kolmas lähde: Palvelutuotannon erilaisia toimijoita

Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Wird geladen in …3
×

Hier ansehen

1 von 24 Anzeige

Kolmas lähde: Palvelutuotannon erilaisia toimijoita

Herunterladen, um offline zu lesen

Kolmas lähde -hankkeen esitys verkostotapaamisessa "Yhdistys vai yritys hyvinvointia tuottamassa - onko muodolla väliä?" 10.5.2012 Helsingin Kiltasalissa. Lisätiedot: http://www.kolmaslahde.fi/koulutusta/menneet-tapahtumat

Kolmas lähde -hankkeen esitys verkostotapaamisessa "Yhdistys vai yritys hyvinvointia tuottamassa - onko muodolla väliä?" 10.5.2012 Helsingin Kiltasalissa. Lisätiedot: http://www.kolmaslahde.fi/koulutusta/menneet-tapahtumat

Anzeige
Anzeige

Weitere Verwandte Inhalte

Diashows für Sie (17)

Andere mochten auch (13)

Anzeige

Ähnlich wie Kolmas lähde: Palvelutuotannon erilaisia toimijoita (20)

Weitere von Kolmas Lähde (14)

Anzeige

Kolmas lähde: Palvelutuotannon erilaisia toimijoita

  1. 1. Yhdistys vai yritys hyvinvointia tuottamassa – onko muodolla väliä?
  2. 2. OHJELMA 10.5.2012 10.00–10.30 Avaus: Palvelutuotannon erilaisia toimijoita 10.30–11.15 Onko muodolla väliä? Järjestö vai yritys palvelujen tuottajana / Aaro Harju, Kansalaisfoorumi SKAF 11.15–11.45 WAU ry – Uusi kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana / Rami Luomanpää, WAU ry 11.45–12.15 Miten yhdistys sijoittuu palveluntuotannon kartalla? Mitä sijainti merkitsee? / Kolmas lähde ja yhdistyskehittäjät 12.15–13.15 Lounas (omakustanteinen) 13.15–14.00 Hyvinvointipalvelujen tulevaisuus yhdistys-yritys -akselilla. Erilaisia identiteettejä ja tapoja tuottaa palveluita / Riitta Hämäläinen-Bister, Deviation Finland Oy 14.00–14.30 Voiko yhdistyksen elinkeinotoiminta vaarantaa yleishyödyllisen toiminnan? / Markku Pyykkönen, Joensuun Popmuusikot ry 14.30–15.00 Kahvia ja verkostoitumista päivän teemojen ympärillä 15.00–15.45 Vaihtoehtona arvopohjainen yritystoiminta/ Anne Bland, Social Business International 15.45–16.00 Päätös
  3. 3. Kolmas lähde koordinoi ESR-kehittämisohjelmaa ”Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana” 2007- 2013. Kehittämisohjelmassa on mukana 157 yhdistystä ympäri Suomen. Kolmas lähde: Nelli Koivisto Taneli Tiilikainen Arsi Veikkolainen Pirita Tolvanen Ulla Karhu
  4. 4. Palvelutuotannon erilaisia toimijoita 6
  5. 5. 7
  6. 6. pääkohderyhmänä JÄSENISTÖ 8
  7. 7. Case Kokkolan Avantouintiseura Kuutit ry Seura on perustettu vuonna 1992. Jäseniä on noin 200. Terveyttä talviuinnista -ESR-hankkeessa seura alkoi kehittää työhyvinvointipalveluja yrityksille. Palvelut tuovat seuralle lisää jäseniä ja lisätienestiä. Palvelut tuotetaan vapaaehtoisvoimin. ”Hyvän porukan ansiosta se on onnistunut hyvin ja joustavasti, vaikka aktiiveilla onkin muita töitä ja sitoumuksia”, kertoo yhdistyksen jäsen Kari Ås. Toiminta jatkunee myös hankkeen jälkeen jossain muodossa, koska palveluille on ollut kysyntää: ”Yrityksistä on mielellään lähdetty porukalla avantouimaan.” 9
  8. 8. pääkohderyhmänä JÄSENISTÖ 10
  9. 9. Case Myllykosken Pallo Jalkapalloseuralla on laaja junioritoiminta sekä edustusjoukkue Veikkausliigassa. Seurassa on kymmenen työntekijää. Seura tekee palvelutoimintaa kunnalle iltapäiväliikuntakerhojen muodossa. Kohderyhminä ovat koululaiset ja päiväkoti-ikäiset. Palveluja on toteutettu myös työyhteisöille. Palvelutoiminta vastaa kunnan tarpeeseen liikuttaa lapsia enemmän koulupäivän yhteydessä. Seura saa koululaisryhmistä uusia jäseniä sekä työtehtäviä oppisopimuksella toimiville ohjaajilleen. Palvelutoimintaa tehdään myös yhteistyössä kahden muun seuran kanssa. Työnjako on selkeä: Koripalloseura Kouvot organisoi toiminnan, MyPa markkinoi ja Pohjois-Kymen liikuntayhdistys PoKLi ry vastaa taloudesta. Liikuntaohjaajia ryhmiin tulee jokaisesta seurasta. 11
  10. 10. pääkohderyhmänä ASIAKKAAT 12
  11. 11. Case Pii Poo ry Lempääläisen lasten ja nuorten kulttuurikeskuksen tarkoituksena on tuottaa kulttuuripalveluja erityisryhmille, lapsille ja nuorille. Asiakkaat tulevat palveluihin kunnan tai yrityksen kanssa tehtävän yhteistyön kautta tai avoimilta kuluttajamarkkinoilta. Yhdistysmuoto oli luonteva valinta, koska erityisryhmien kulttuuripalveluita ei ilman yhteiskunnan tukea pysty tuottamaan: Käyttäjän maksama hinta palvelusta ei ole kustannusten mukainen. Yhdistysmuodon ratkaisi siis lähinnä toimintaympäristö. ”Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön Taikalamppu-verkosto on tärkeä yhteistyökumppanimme, jonka jäseniä emme yritysmuotoisena pystyisi olemaan”, kertoo toiminnanjohtaja Pilvi Kuitu. Kannatusyhdistyksen jäseniä ovat hallituksen jäsenet, ja ajatus jäsenistöstä, jonka ehdoilla toimintaa toteutettaisiin, tuntuu kaukaiselta. 13
  12. 12. pääkohderyhmänä ASIAKKAAT 14
  13. 13. Case ValoAurinko osuuskunta ja ry ValoAurinko on turkulainen lasten ja nuorten kulttuuriin ja mediaan erikoistunut osuuskunta sekä yhdistys. Osuuskunta perustettiin ensin, tavoitteena työllistää elokuva-alan ammattilaisia ja toimia tuotantoyhtiönä. ”Kulttuurialan luonteesta johtuen pian tuli eteen tarve yhdistysmuodolle, koska toimimme myös avustusten pohjalta, ja joissain rahoitushauissa ei osuuskuntamuodolle rahoitusta myönnetä. Perustettiin yhdistys edistämään lasten kulttuuritoimintaa ja elokuvataidetta”, kertoo Metsämarja Aittokoski. Yhdistys tekee palvelutoimintaa yhteistyössä kaupungin kanssa, kohderyhminä lapset ja vanhukset. Osuuskunnan tuotolla rahoitetaan yhdistyksen taiteellisia produktioita. Yhdistys ja osuuskunta toimivat rinnakkain ja joustavasti. Yhdistys toteutti esimerkiksi elokuvatyöpajoja osuuskunnan tuottaman tv-sarjan lapsiavustajille. ”Työn alla on kehityshanke, miten toiminta jatkossa kannattaa järjestää, onko esimerkiksi syytä eriyttää ry:n ja osuuskunnan profiileja enemmän toisistaan.” 15
  14. 14. Case Hipko Oy Hipko on helsinkiläinen kamppailu-, itsepuolustus- ja kuntoilutunteja tarjoava yksityinen koulu. Pohjalla on vuonna 1998 perustettu Taekwondo Tigers ry, joka kasvoi muutamassa vuodessa niin suureksi, että päätettiin perustaa osakeyhtiö. Perustaja ja toimitusjohtaja Timo Räkköläinen näki yritysmuodon parhaaksi koulun vision toteuttamiselle. Ratkaisevia seikkoja olivat halu sitoutua koulun kehittämiseen täysillä ja olla siinä kiinni päätyönä. Toiminnan läpinäkyvyys oli tärkeää. Yrityksessä kaikilla on selkeät vastuualueet, ja päätökset tehdään nopeasti. Alusta alkaen on myös tiedostettu, ettei yrityksenä voi hakeutua julkisen tuen piiriin yhdistysten lailla. Kilpaurheilijoita varten Hipkon kylkeen on perustettu Hipko Team ry, mikä mahdollistaa lajiliittojen kilpailutoimintaan osallistumisen. Perinnelajien aate ja yhteisöllisyys elävät Hipkon toiminnassa. Asiakkaat puhuvat hipkolaisuudesta. 16
  15. 15. 17
  16. 16. Mitä palveluja ELY-keskukset tarjoavat yhdistyksille? Lataa uunituore selvityksemme verkkosivuilta: www.kolmaslahde.fi/tietoa Selvitys sisältää ELY-keskuskohtaiset palvelutarjottimet yhdistyksille, tapausesimerkkejä yhdistyksistä ELY-keskusten asiakkaina sekä vinkkejä yhdistyksille asiointiin ELY-keskuksen kanssa.
  17. 17. Polku II –koulutus tuo samaan pöytään yhdistysten ja kuntien edustajat käsittelemään hyvinvointipalvelujen suunnittelua yhteisesti. Yhdistykset vahvistavat osaamistaan palveluliiketoiminnassa sekä tuntemustaan kuntien odotuksista ja hankintatavoista palvelujen hankinnassa. Kuntien edustajat vahvistavat osaamistaan palvelujen hankkimisessa yhdistyksiltä sekä saavat tietoa yhdistysten erityispiirteistä palvelujentuottajina. Haku koulutukseen 31.5. mennessä: www.kolmaslahde.fi/koulutusta
  18. 18. Seuraa Kolmatta lähdettä myös Facebookissa
  19. 19. Verkostotapaamisen puhujien materiaalit löytyvät tapahtuman jälkeen verkkosivuiltamme www.kolmaslahde.fi . Lähetämme myös sähköpostitse kaikille osallistujille linkit materiaaleihin .
  20. 20. Kehittämisohjelman kauden huipentava verkostotapaaminen 15.5.2013. Ajantasaisimmat tiedot uutiskirjeestä: www.kolmaslahde.fi/uutiskirje

×