2. Neuvonta
liittyy yleensä konkreettisiin,
kertaluonteisiin tilanteisiin, joissa kysyjä
kaipaa suoria neuvoja ja ohjeita
ongelmiinsa.
yksi ohjauksessakin käytettävä toimintamuoto ja esim.
hallinnollisen tai teknisen ohjauksen keinona toimiva,
mutta pedagogisena ohjauskeinona se ei ole
riittävästi oppijan omaa aktiivisuutta tukevaa.
3. Mitä tarkoitetaan ohjauksella?
Anna Raija Nummenmaa 2000
Ohjaus-käsitteellä viitataan toisaalta
opetus- ja ihmissuhdeammateissa
käytettävään työmenetelmään,
ammatillisen keskustelun muotoon,
ja toisaalta institutionaaliseen toimintaan, jolle on
asetettu tietyt sisällölliset tavoitteet – esimerkiksi
ammatinvalinnanohjaus, oppilaanohjaus – ja jossa
käytetään tiettyjä työmenetelmiä.
Ohjauksen kohteena voi olla yksilö, ryhmä tai laajempi
yhteisö.
5. Ohjauksen tehtävänä voi olla
(Lairio ja Puukari 2001)
– Ohjaus ja vuorovaikutus ovat sidoksissa
toimintakontekstiin
– sosiaalistaminen, opettaminen, valmennus,
ohjaus, neuvojen antaminen,
kannustaminen,
– innostaminen, haastaminen ja tutkimaan
saattaminen, roolimallin antaminen,
tukeminen ja
– auttaminen.
6. Verkko-ohjaus
Tarkoitetaan erilaisissa verkkoympäristössä ja
sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa tavoitteellista
oppimisprosessin, opiskelun, oppimisen ja
osaamisen kehittymisen ohjausta (Koli 2008).
– Keinoja ja menetelmiä, joilla voidaan edistää
opiskelijan oppimista, osaamisen kehittymistä ja
opiskelun etenemistä
– Luoda edellytyksiä oppimiselle ja opiskelulle
– Aktivoida opiskelijaa työskentelemään, oppimaan
tavoitteellisesti ja kehittää omia metakognitiivisia
taitojaan sekä oppimaan oppimisen kykyjä
– Suppeasti nähtynä se voi olla vain ohjaajan
antamaa palautetta tai neuvoja
7. Verkko-ohjaus
Siinä pitäisi yhdistyä teorian ja tiedon lisäksi oppijan kokemukset
Tavoitteena
itseohjautuvuus ja asioiden pohtiminen
ongelmaratkaisutaitojen kehittyminen
• Ohjaustoimintaan vaikuttavat erityisesti
– sille varatut resurssit,
– suunnitellun oppimis-/opiskeluprosessin idea,
– pedagoginen tarkoituksenmukaisuus sekä
– opettajan ohjausvalmiudet.
8. Verkko-ohjaus
• Ohjauksen tavoitteet tulevat opetussuunnitelman
määrittelemistä sisällöistä ja tavoitteista.
• Sen taustalla vaikuttavat sekä opettajan että yhteisön
arvot, asenteet, ihanteet, käsitykset oppimisesta,
tiedosta ja ihmisistä sekä aikaisemmat kokemukset
ohjauksesta (määrä ja laatu).
9. Verkko-ohjauksen tarkoitus, tavoite ja toiminta
(Koli2011)
• Valmistautuminen
• Itsensä esittely –
ryhmäytyminen
• Orientointi – kontekstin
luominen
• Tavoitteiden asettaminen
• Ongelmien ja kysymysten
asettaminen
• Omien selitysten antaminen –
hypoteesin asettaminen
• Muiden käsityksiin
tutustuminen
• Omien käsitysten
reflektointi
• Tiedonhaku
• Tiedonrakentelu
• Syventävän tiedon
tuominen keskusteluun
• Oppimisprosessin ja/tai
tuotosten reflektointi
10. Miksi verkko-ohjausta? (Koli 2011)
• Mikä on ohjauksen yleinen tavoite – idea?
• Mikä on ohjauksen tavoite ja rooli eri
oppimisprosessin vaiheessa?
• Mistä suunnitellaan ohjausta/palautetta
annettavaksi?
• Milloin ohjataan eli miten ohjaus ajoitetaan?
• Kuka ohjaa missäkin vaiheessa?
• Mitä ohjauksen muotoja/menetelmiä käytetään?
• Mikä on vertaispalautteen rooli?
11. MITÄ OHJATAAN JA
MIKSI?
– sisältöjä
– oppimisprosessia
– opiskelua/työskentelyä
– ryhmäprosesseja
KUKA/MIKÄ OHJAA?
– opettaja
– tuutori
– asiantuntija
– toinen opiskelija
– pienryhmä
– tietokone
MITEN/MILLOIN
OHJATAAN?
• oppimistehtävillä
• toimeksiannoilla
• työtavoilla
• aineistoilla
• ohjeistuksilla ja
työskentelyohjeilla
• arvioinneilla ja palautteella
• välineillä ja teknologialla
Koli 2011
12. Verkon avulla ohjauksessa voidaan
• välittää sekä tietoa, neuvontaa että ohjausta
• helpottaa kommunikointia ohjaajien ja opiskelijoiden välillä
• muodostaa erilaisia ohjaajien ja opiskelijoiden verkostoja
• lisätä tiedon- ja työnjakoa opiskelija-, ura- ja rekrytointipalvelujen välillä
• vapautua ohjaustilanteissa sidonnaisuudesta aikaan ja
paikkaan
• monipuolistaa ja tehostaa ohjauspalveluja
• markkinoida omaa oppilaitosta ja sen tarjontaa
• vahvistaa opiskelijoiden itseohjautuvuutta
• luoda uusia ohjauksen toimintamalleja
• säästää ohjaajien ja opiskelijoiden aikaa, vaivaa ja kustannuksia
13. Ohjausprosessi
Verkko-ohjausprosessissa verkon resursseja käytetään joko
ohjausprosessin tukena ja/tai sen toteuttamisen välineinä siten, että
käytetyt välineet ja palvelut vastaavat opiskelijoiden erilaisia tilanteita ja
tarpeita sekä heidän käsityksiään siitä, mitä verkon välineillä voidaan
saavuttaa. (Vuorinen 2004)
Ohjausprosessi on ohjaajan ja opiskelijan välinen, tavoitteelliseen
toimintaan perustuva eri ohjaustilanteiden muodostama kokonaisuus,
jonka tarkoitus on auttaa opiskelijaa opiskelu- ja oppimistavoitteiden
asettamisessa suhteessa omiin tulevaisuuden suunnitelmiin.
Merkityksellinen ohjausprosessi edistää sekä ohjaajan että ohjattavan
persoonallisuuden kasvua, ja se herättää etenkin ohjattavassa halun
keksiä, tavoitella, saavuttaa ja ymmärtää uutta. (Silkelä 2003)
14. Ohjaustoiminnan suunnittelu (Koli 2011)
• Oppimisprosessi, oppimistilanteet (tavoitteet muutetaan opiskelijan ja
ohjaajan toiminnaksi)
• Oppimistehtävät
• Ohjausresurssit (mm. ajankäyttö); oppimistehtävien, prosessin ohjaus
sekä palautteet
• Oppimisen edistäminen ja metakognitiivisten taitojen kehittymisen
tukeminen
• Ohjeet
• Ohjauspyrkimykset
• Oppimistilanteiden ohjaus
• Opiskelun seuranta
• Ohjauksen välineet ja mediat
15. Henkilökohtaiset verkko-ohjausprosessit
edellyttävät ohjaajalta
verkon resurssien ja välineiden
tuntemusta esim. Moodlen ja sosiaalisen
median
• kykyä arvioida opiskelijoiden tietoteknisiä valmiuksia
ja ohjauksellisia tarpeita
• mahdollisuutta käyttää verkon resursseja osana
ohjauskeskusteluja
• taitoa tukea opiskelijaa verkon resurssien käytössä
16. Lisäksi ohjaajalla on hyvä olla
• aktiivisen kuuntelun taitoa, jolla hän osoittaa ymmärtämystä
opiskelijaa kohtaan
• kykyä tarjota opiskelijalle uusia tietoja ja perspektiivejä sekä
kykyä nähdä, miten uudet näkökulmat auttavat opiskelijaa
ymmärtämään omaa tilannettaan
• oikea johdattelutekniikka, joka koostuu avoimista
kysymyksistä, opiskelijan näkemyksien selventämisestä ja
tiivistämisestä sekä keskustelun kohdentamisesta olennaisiin
kysymyksiin
• taitoa tukea opiskelijaa realististen, ammatillista ja
henkilökohtaista kasvua tukevien tavoitteiden muotoilussa
17. Verkkoryhmien ohjaaminen edellyttää
ohjaajalta (Manninen&Nevgi 2000)
• ryhmän työskentelyn aikatauluttamista
• käsiteltävien aiheiden määrittelyä
• ryhmän toiminnan pelisääntöjen ja netiketin määrittelyä
• keskustelujen ja tehtävien ohjeistusta sekä vastuuta niiden
toteutumisesta
• keskustelujen aloittamista sekä opiskelijoiden ohjaamista
aiheiden mukaisesti
• ystävällisen ilmapiirin luomista rohkaisun ja positiivisen
palautteen avulla
• olennaisten kysymysten sekä erilaisten näkökulmien ja
vaihtoehtojen esittämistä
18. Ohjauksen muotoja verkossa (Koli2011)
•Ennakkoon valmisteltu ja suunniteltu oppimisprosessi ja sen
rakenne, ohjeet ja oppimistehtävät.
Ennakkoon strukturoitu
ohjaus
•Oppimistehtävien palaute ja ajankohdat, ohjaus ajallisesti ja
resurssien mukaan suunniteltuna eri vaiheisiin ja tilanteisiin,
opiskelun seuranta.
Ennakkoon päätetty
ohjaus
•Oppijasta –opiskelijasta lähtöisin oleva ohjaus. Opiskelija pyytää
tarvittaessa ohjausta esim. ohjauspyyntölomakkeella.On Demand -ohjaus
•Ohjaajan reagointia esim. opiskelun etenemisen seurannassa tai
vaikka keskustelualueella. Ohjausta tarpeen vaatiessaAd Hoc –ohjaus
•Dialogin ohjaus ja sen edistäminen, ohjaajan havainnot ja ohjaus
niiden perusteella
Vuorovaikutustilanteen
ohjaus
19. Verkko-ohjauksen välineitä (Koli 2008)
• Ohjeet ja tiedotteet
• Opintojakson uutispalsta
• Opiskeluun orientaatio tekstin, videon tai äänitteen avulla
• Oppimistehtävät ja toimeksiannot
• Ohjauspyyntölomake
• Aiheeseen liittyvät tsekkilistat
• Reflektiolomakkeet tai –kysymykset
• Verkkokeskustelut ja ohjausdialogi
• Arviointi eri vaiheissa
• Yksilö- ja ryhmäpalautteet
• Portfolio ja oppimispäiväkirja
• Scaffolding eli oppimisen ja työskentelyn tukemista erilaisin ohjauksen
keinoin (tuettu ohjaaminen)
• Opiskelun etenemisen seuranta
20. Opettaja voi ohjauksessaan
• osoittaa lukeneensa
tekstit, olla läsnä
• kannustaa
ihmettelemään ja
omien kysymysten
tekemiseen
• kohdistaa huomiota
keskeisiin käsitteisiin,
todellisiin ongelmiin
jne.
• rakentaa siltoja
monologisten
puheenvuorojen välille
• kysyä selkeyttäviä kysymyksiä:
miten? missä? milloin? kuka? mitä?
miksi?
• osoittaa ristiriitoja suunnitelmien ja
tekojen välillä
• hyväksyä, tukea, pyytää kertomaan
lisää
• auttaa pilkkomaan isoja kysymyksiä
pienempiin osiin
• arvioida argumentaation
vakuuttavuutta
21. Kysymyssarja (verkko)-ohjauksen
(Koli&Silander 2003)
• Mikä on ongelmasi? (kuvaa tarkasti)
• Miten olet yrittänyt ratkoa ongelmaa/päästä
eteenpäin?
• Oletko tarkistanut löytyykö ongelmaasi
vastaus keskustelualueelta muiden viesteistä
tai ohjeista? Mistä muualta olet yrittänyt
hakea tietoa?
• Oletko kysynyt apua muilta oppijoilta?
Oletko saanut apua? Millaista?
• Mikä olisi oma ajatuksesi ongelman
ratkaisemiseksi?
• Mihin tarvitset ohjausta? Millaista apua
ohjaajalta tarvitset?
22. Kysymyksiä verkkoryhmän ohjauksen tueksi (Ruponen,
Nummenmaa&Koivuluhta 2000)
Suunnittelu (ryhmän
tarkoitus, toiminta ja
toteutus)
• Millaiset verkon resurssit
soveltuvat ryhmän
työskentelyyn?
• Miten verkkoympäristössä
työskentely tukee ryhmän
tarkoitusta ja sen tavoitteita?
• Mikä on ryhmän motivaatio ja
valmius käyttää verkon
välineitä ja palveluita?
Aloitus
(yhteenkuuluvuus, esittely ja
ryhmän jäsenten roolit)
• Miten verkossa työskentely
tukee ryhmän jäsenten
yhteenkuuluvuutta?
• Miten verkkoympäristö edistää
ryhmän jäsenten roolien
löytymistä sekä heidän
tutustumista toisiinsa?
• Millä tavoin ohjaus
toteutetaan?
23. Kysymyksiä verkkoryhmän ohjauksen tueksi (Ruponen,
Nummenmaa&Koivuluhta 2000)
Siirtymä (luottamuksen
kehittyminen, ryhmän
päämäärien ja työskentely-
periaatteiden omaksuminen)
• Miten ryhmän jäsenten
luottamus toisiinsa
varmistetaan?
• Mitkä ovat ryhmän päämäärät?
• Miten verkon resurssit
sitouttavat ryhmän jäseniä
ryhmän päämääriin ja
työskentelyperiaatteisiin?
Työskentely
• Mitä verkko-
ympäristössä
työskentely edellyttää
ryhmäläisiltä?
• Miten heitä ohjeistetaan
verkon resurssien käyttöön?
• Miten ryhmän jäsenten
erilaiset valmiudet käyttää
verkon resursseja otetaan
huomioon
24. Kysymyksiä verkkoryhmän ohjauksen tueksi
(Ruponen, Nummenmaa&Koivuluhta 2000)
Lopetus
• Miten verkon resurssien käyttö
tukee ryhmän tavoitteiden
saavuttamista?
• Millainen on ryhmän ohjaustarve
työskentelyn jälkeen?
• Miten ryhmä aikoo työskennellä
jatkossa?
26. Vuorovaikutus verkossa
• On välittynyttä, sosiaalisesti vihjeetöntä ja siksi monella
tapaa erilaista kuin kasvokkainen vuorovaikutus
• Viestintä on verkossa neutraalimpaa kuin
lähiopetuksessa
• Välttämätön ja tavoiteltava asia
• Tulisi olla dialogista ja perustua
argumentaatioon
27. Vuorovaikutusta verkossa
Voi olla eri tasoilla
– Opettajan ja opiskelijan välillä
– Opiskelijoiden kesken
– Oppimateriaaliin sisäänrakennettuina itsensä
korjaavina monivalintatehtävinä ja linkkeinä
globaaliin verkkoon
Keskustelu
– Yhteisymmärrys
– Väittelevä vuorovaikutus
28. Vuorovaikutuksellinen verkko-opetus
• ei toimi ilman tasavertaista,
osallistujakeskeistä ja
aktiivista dialogista
työskentelyä, johon kaikki
osallistujat sitoutuvat.
• Yhdessä ajatteleminen ja
perehtyminen tarkoittavat, että
tietoa ja sen yhdistämistä
toimintaan haetaan yhteisen
työstämisen avulla.
• Erityisesti kirjoittamiseen
perustuva verkkovuorovaikutus
on kaikessa dokumentoitu-
vuudessaan vahvaa ja voimakasta,
sillä kirjoitettujen sanojen
taustalla ei ole mitään sanomaa
"ohentavaa" oheisviestintää.
• Kirjoitukset tulkitaan monesti
huomattavasti jyrkemmin kuin
puhuttu kieli, eikä viestin
kirjoittaja pysty "näkemään",
minkälaisia reaktioita viesti
akuutisti herättää. (Verkko-tutor)
30. Syväsuuntautuminen dialogisessa
oppimisprosessissa (Aarnio 2009)
1. Asioita joutuu ymmärtämään monista näkö-
kulmista
2. Osallistujat tuovat omaa ajatteluaan ja
toimintatapojaan muille tutkittavaksi
3. Osallistujat perustelevat muille myös teoreettisesti omaa
ymmärrytystään ja näkemyksiään
4. Myös käytännön tekemistä perustellaan teoreettisesti
5. Osallistujat haluavat tiedustella muilta asioista ja tekemisen
tavoista, jotta osaisi
6. Osallistujat arvioivat ymmärrystään ja toimintaansa luonnollisena
osana kaikkea oppimista, yrittämistä, erehtymistä ja taas
korjaavaa uudelleen yrittämistä
7. Osallistujat luovat yhdessä muiden kanssa jotakin sellaista, jota
kukaan osallistujista ei saisi yksinään aikaan
31. Tekstipohjaisen verkkoviestinnän piirteitä
(Martikainen 2001)
• viesteistä puuttuvat nonverbaalit vihjeet, joten
viestejä tulkitaan ja tunnetiloja ilmaistaan
kirjoitustyylin, hymiöiden ja erilaisten merkkien
avulla
• viestit usein epämuodollisia ja tyyliltään
vapaita, ns. "kirjoitettua puhetta"
• palautteen aiheuttamat välittömät reaktiot
jäävät usein välittymättä
• palautetta joutuu yleensä joko odottamaan tai
jäämään jopa ilman
• valta-asema on usein opettajalla/ohjaajalla
32. Oppijoiden välinen vuorovaikutus (Voipala 2013)
• selittäminen, argumentointi, kysyminen, vastaaminen ja
perspektiivin ottaminen
• oppijoiden sitoutuminen yhteiseen tavoitteeseen ja
tietoinen ponnistelu päämäärän eteen keskustellen,
tietoa jakaen ja oppijoiden asiantuntijuuksia yhdistäen
• Ryhmätekijät, erityisesti sosiaalinen vuorovaikutus
• sujuvan vuorovaikutuksen, vastavuoroisten keskusteluiden ja
argumentoivan keskusteluotteen
• onnistuneimmissa ryhmissä vuorovaikutus keskittyi harvoin
opittavien sisältöjen syvälliseen teoreettiseen käsittelyyn. Sekä uusi
tieto että kommentit pohjautuivat teoriaa ja tutkimustietoa
enemmän oppijoiden omiin kokemuksiin ja mielipiteisiin, erityisesti
samanaikaisessa keskustelussa
33. Oppijoiden välinen vuorovaikutus (Voipala 2013)
• Onnistuneet ryhmät käyttivät paljon aikaa yhteisen toiminnan
suunnitteluun ja organisointiin.
• Vuorovaikutus keskittyi niissä myös sosioemotionaaliselle tasolle,
jolloin puheenvuorot ja keskusteluviestit pyrkivät jännityksen
lieventämiseen tai yhteenkuuluvaisuuden ilmaisemiseen.
• Koulutus- ja kulttuuritaustoiltaan homogeeninen ryhmä tuki oppimista
heterogeenistä ryhmää paremmin.
• Positiivinen, kannustava ja luottamuksellinen ryhmäilmapiiri
• Oppimistehtävän tuli edellyttää kaikkien ryhmän jäsenten
osallistumista
• Opettaja on oppimisprosessin aikainen tukija: kysymykset,
yhteenvedot, motivointi ja läsnäolo
34. Oppijoiden välinen vuorovaikutus (Voipala 2013)
• teknologialla on merkitystä vuorovaikutuksen laatuun: ei-
reaaliaikaiset keskustelut edistivät oppimista enemmän kuin
esim. Skypellä käydyt reaaliaikaiset
• oma aktiivinen osallistuminen on tärkeää koko ryhmän
oppimisen kannalta
Tutustuminen Ryhmäytyminen Oppimistehtävät
35. Opettajan rooli keskusteluissa
• Rohkaise osallistumista ja mahdollista helppo osallistuminen
• Mieti omaa rooliasi keskustelussa: voit osallistu itse aktiivisesti ja näytä
esimerkkiä, mutta tee se harkiten
• Osoita, että arvostat oppijoiden osallistumista esim. ”jättämällä jälkiä”
• Pidä keskustelu raiteillaan
• Monet oppijat tekevät vain sen mitä kurssilla vaaditaan, joten voit motivoida
heitä myös arvioimalla viestejä ja sitomalla osallistumisen saatavaan
arvosanaan
• Voit tehdä asteikko, jolla arvioit viestien relevanssia
• Mieti milloin käytät koko ryhmän keskustelua ja milloin jaat keskustelun
pienempii ryhmiin
• Käyttäjätietojen kautta näet käyttäjittäin lähetetyt viestit
36. Keskusteluohjeet (Koli&Silander 2003)
• Millä keskustelualueella keskustelu
tapahtuu?
• Mikä on keskustelun aihe / teema?
• Mitkä ovat keskustelun päämäärä ja
tavoitteet?
• Miksi keskustelua käydään?
• Mitä lopputuotosta keskustelulla
tavoitellaan?
• Mikä on lopputuotos? (tiivistelmä,
yhteenveto, esitelmä, essee, kertomus
jne.)
• Mikä on keskustelun funktio?
• Miten oppija hyödyntää käytävää
keskustelua omissa töissään ja
opiskelussaan?
• Onko oppijan kirjoitettava viestejä
määrätyssä aikataulussa tai onko viestien
lukumäärälle asetettu tavoitteita?
• Tehdäänkö keskustelusta yhteenveto?
• Miten johtopäätökset keskustelun
pohjalta tehdään ja kirjataan?
• Miten käytyä keskustelua muuten
hyödynnetään?
• Mikä on lopputuotos?
• Kuka tekee lopputuotoksen?
• Miten lopputuotos tehdään?
• Miten keskustelua -
tiedonrakenteluprosessia/ongelman-
ratkaisuprosessia tarkastellaan ja
reflektoidaan lopussa/jälkikäteen?
