Miktech Oy:n hallinnoima Pooliplus -hanke teetti Intosome Oy:llä kartoituksen eteläsavolaisten teknologiayritysten tilanteesta ja asenteista digitalisaation suhteen. Tulokset olivat hyviä, asenne on kohdallaan.

1. Digitaalisaatio-kartoituksen tulokset
Teollinen internet, yhteisölliset työkalut ja Lean
Etelä-Savon teollisuusyrityksissä
Selvitys Miktechille – 17.10.2014
Harri Lakkala, Oskari Uotinen ja Kaija Pöysti
Intosome Oy

2. Johdantosanat
‣ Digitalisaatio muuttaa lähivuosina kaikkia toimialoja ja koskettaa
jokaista elämän osa-aluetta. Internet yhdistää jo maailman
ihmiset, ja teollinen internet pian myös koneet ja esineet.
‣ Digitalisaatio mahdollistaa tuotannon tehostamisen, ajasta ja
paikasta riippumattoman palvelutarjonnan ja periaatteessa
minkä tahansa bisneksen globaalin levityksen. Sen avulla
voidaan tarjota asiakkaille ja loppukäyttäjille helppoutta,
vaivattomuutta, nopeutta tai joustavuutta, sekä ennen kaikkea
tuottavuuden kasvua. Teollinen internet voidaan valjastaa myös
mm. palveluliiketoiminnan tarkoituksiin, jolloin siitä voi syntyä
uusia tuotteita ja palveluja ja uutta tulovirtaa nykyisiin tai
syntyviin uusiin yrityksiin.
‣ Lähteet: Tekes ja Matti Pohjola Teknologiateollisuuden raportissa

3. Kartoitus
‣ Tämä raportti kuvaa syksyllä 2014 toteutetun Digitaalisaatio-kartoituksen
tulokset. Kartoituksessa selvitettiin kuinka hyvin Etelä-
Savon alueen teollisuusyrityksen tuntevat Teollisen internetin,
yhteisölliset työkalut sekä Leanin tarjoamat mahdollisuudet sekä
miten yritykset näkevät digitalisaatiokehityksen merkityksen uuden
liiketoiminnan luomisessa ja oman toimintansa tehostamisessa.
‣ Selvitys koostui laajemmalle yritysjoukolle lähetystä verkkokyselystä
(16 vastausta) sekä kymmenestä yritysten tilaa tarkemmin
selvittänneestä yrityshaastattelusta
‣ Raportti esittelee kartoituksen tulokset ja johtopäätökset sekä
sisältää Intosomen suosituksen jatkotoimista
‣ Kartoitus on toteutettu osana Miktechin hallinnoimaa PooliPlus-hanketta.
Se on toteutettu Intosome Oy:n toimesta syys-lokakuussa
2014.

4. Raportin sisältö
‣ 1. Teollinen internet
‣ 2. Yhteisölliset työkalut
‣ 3. Lean
‣ 4. Johtopäätökset ja suositukset

5. 1. Teollinen internet

6. Mikä on Teollinen internet
‣ Teollisen internetin nähdään usein tarkoittavan älykkäiden sensoriteknologialla
varustettujen koneiden kytkeytymistä internetiin (Internet of Things). Termi
kattaa kuitenkin myös koneiden ja ihmisten tuottaman tosiaikaisen datan (Big
Data) keräämisen, sen pohjalta tehtävät analyysit päätöksentekoa varten
sekä ihmisten ja koneiden keskinäisten ja välisten tietovirtojen hallinnan. Kyse
on siis tiivistetysti tosiaikaisen datan keräämisestä, sen analysoimisesta ja
hyödyntämisestä liiketoiminnan päätöksenteossa eri tasoilla.
‣ Teollisella internetillä on suuria vaikutuksia moniin toimialoihin (ei vain
teollisuuteen) mm. datan hyödyntämisen pohjalta syntyvän uuden
palveluliiketoiminnan, ennakoivan huoltotoiminnan sekä esimerkiksi laitteiden
etämonitoroinnin ja hallinnan myötä. Vaikutukset voivat näin ollen koskea
mm. oman toiminnan tehostamista, älykkyyden (eli sekä datan keruun että
ohjattavuuden) tuomista omiin tuotteisiin, uusien palvelutuotteiden
kehittämistä ja asiakasymmärryksen parantamista.

7. 1.1 Verkkokysely
Teollinen internet oli
käsitteenä useimmille
verkkokyselyyn vastanneista
ainakin jokseenkin tuttu.
Vain neljännekselle
vastanneista termi oli
tuntematon.
Teollisen internetin
hyödyntämistä suunniteltiin
tai mahdollisuuksista oltiin
vähintään kiinnostuneita
kaikissa yrityksissä. Kaksi
vastaajayrityksistä oli jo
pidemmällä
hyödyntämisessä.

8. 1.2 Kyselyn avoimet vastaukset
Vaikka termi olikin useimmille vastaajille tuttu, ei sen sisältöä osattu kuvata omin sanoin kovinkaan
tarkasti. Osa vastaajista ymmärsi termin hyvin laveasti (”tiedon siirtyminen teollisten rakenteiden
avulla”), ja myös termi itsessään sai kritiikkiä. Datan kerääminen ja hyödyntäminen vaikuttivat olevat
parhaiten sisäistettyjä teollisen internetin sisältöjä. Datan ymmärrettiin useimmissa vastauksissa
tulevan ja siirtyvän laitteiden välillä, ja vain kahdessa vastauksista mainitaan ihmisten tuottaman tiedon
hyödyntäminen.
Teollisen internetin hyödyntämisestä omassa toiminnassa kertoi avoimissa vastauksissa viisi
vastaajaa, vaikka teollista internetiä aiemmissa kysymyksissä kertoi hyödyntävänsä vain kaksi yritystä.
Hyödyntäminen vaikutti keskittyvän erityisesti laitteiden etävalvontaan ja -hallintaan. Vastaukset eivät
anna mahdollisuutta kovin syvälle meneviin tulkintoihin, mutta kaikki vastaukset liittyvät joka
tapauksessa teolliseen internetiin.

9. Miten&hyödynnä,e&TI:tä?& 1.3 Haastattelujen
0" 1" 2" 3" 4" 5" 6" 7" 8"
Asiakasymmärryksen"parantaminen"
Uusi"palveluliiketoiminta"
Tuotantoprosessien"tehostaminen"
Omat"tuo1eet"
tulokset 1/3
‣ Haastatteluissa selvitettiin ensin yrityksen senhetkinen käsitys teollisesta
internetistä. Sen jälkeen yritykselle kerrottiin lyhyesti lisää aiheesta.
‣ Vaikka käsitettä teollinen internet pidettiin yleisesti huonona, eikä moni
vastaajista osannut juurikaan kuvata mitä TI pitää sisällään, oltiin
useimmissa haastatelluista yrityksistä jo vähintäänkin pohdittu TI:iin
liittyviä teemoja.
‣ Aihetta pidettiin tärkeänä ja siihen panostettiin. Suurimmalla osalla
yrityksistä toiminta oli luontaisesti ajautunut teollisen internetin käyttöön, kun
uusia teknologisia mahdollisuuksia oli alettu hyödyntää. Useilla yrityksillä TI
oli tullut toimintaan ”vahingossa” esimerkiksi uuden tuotantokoneen
mukana. Yhdessä yrityksessä kimmoke käyttöön oli tullut asiakkaalta.

10. 1.3 Haastattelujen tulokset 2/3
‣ Haastatelluissa yrityksissä jokaisessa hyödynnettiin TI:tä
jossain määrin (vähintään sensoridatan käyttö omissa
tuotantoprosesseissa), vaikka toiminnan ei välttämättä oltu
mielletty liittyvän teolliseen internetiin.
‣ TI:stä kertominen vaikutti lisäävän ymmärrystä siitä, miten
omassa toiminnassakin TI on jo mukana ja miten sitä
voitaisiin hyödyntää enemmän. Useimmissa tapauksissa TI:n
käyttö oli omien prosessien tehostamista, mutta monella
myös omiin tuotteisiin sisältyi mm. sensoriteknologiaa.
‣ Monessa haastatelluista yrityksistä selvitettiin käytön
mahdollisuuksia laajemminkin kuin omissa prosesseissa ja
tuotteissa. Lähinnä uuden palveluliiketoiminnan kehittämisen
mahdollisuus nousi esille monessa haastattelussa.

11. 1.3 Haastattelujen tulokset 3/3
‣ Toisaalta TI:n hyödyntämiseen koettiin liittyvän paljon
haasteita. Yritykset, joiden tuotteisiin sisältyi TI:tä, kokivat,
että sen asiakaslisäarvo tulisi tuotteistaa paremmin.
Kahdessa yrityksistä koettiin, ettei asiakas ole valmis
maksamaan TI:n tuomasta lisäarvosta. Muita haasteita ja
ongelmia olivat:
‣ kankeat ja erilliset järjestelmät tarkoittavat, että tieto on hajallaan
ja sen tehokas hyödyntäminen on siten hankalaa: dataa
kerättiin, mutta se tallentui usein erillisiin järjestelmiin, kun sen
olisi haluttu integroituvan esim. ERPiin.
‣ jos oma tuotanto on alihankintaa, on vaikea lisätä TI:tä tuotteisiin
‣ asiakastiedon keräämiseen liittyy tietosuojaongelmia, joita ei ole
kyetty ratkaisemaan

12. 1.4 Johtopäätökset
‣ Teollinen internet oli käsitteenä melko hyvin tunnettu.
‣ Monessa yrityksessä teollista internetiä
hyödynnettiin, vaikka siitä ei välttämättä oltu tietoisia.
‣ Lähinnä teollisen internetin käyttö liittyi kuitenkin
melko perinteiseen koneiden tuottamaan dataan
(esim. käyttöasteet), jota voitiin monitoroida.
‣ Datan hyödyntämistapoja ei vielä täysin hahmotettu;
monessa yrityksessä koettiin, että iso osa tiedosta
on turhaa eikä sitä osata hyödyntää järkevästi.

13. 2. Yhteisölliset työkalut

14. Mitä ovat yhteisölliset työkalut
‣ Yhteisölliset työkalut ovat verkkotyökaluja, jotka
mahdollistavat tehokkaan kommunikoinnin tai
yhteistyöskentelyn ryhmänä. Tyypillisiä toimintoja ovat
keskustelut, tiedon jakaminen ja “tykkääminen”.
‣ Yhteisöllisiksi työkaluiksi voidaan laskea mm. wikit, blogit ja
mikroblogit sekä sosiaaliset intranetit. Paremmin tunnetuiksi
digitaalisiksi työkaluiksi voidaan puolestaan määritellä
verkkokokousjärjestelmät, pikaviestimet ja erilaiset
verkkotyötilat.
‣ Tehokas yhteisöllinen toimintatapa yrityksissä vaatii hyvät
työkalut, järjestelmien käytön ja hyödyntämistavat tuntevan
henkilöstön sekä yhteisöllistä työskentelyä tukevan kulttuurin.

15. 2.1 Verkkokysely
Yhteisölliset työkalut olivat
käsitteenä melko outo. Noin puolet
vastaajista tunsi termin, mutta
puolelle se oli vastaavasti
tuntematon. Esimerkkien
antaminen työkaluista kysymyksen
osana olisi todennäköisesti
auttanut ymmärtämään termin
paremmin.
Noin neljännes yrityksistä käytti
yhteisöllisiä työkaluja jonkin verran,
mutta vain yksi vastaajayrityksistä
käytti niitä laajasti. Kaksi
kolmannesta ei hyödyntänyt
työkaluja tällä hetkellä, mutta
hyödyntämismahdollisuudet
kiinnostivat kuitenkin suurinta osaa.

16. 2.2 Kyselyn avoimet vastaukset
Vain 4 vastaajaa listasi yhteisöllisiä työkaluja pyydettäessä ja vain kahdessa vastauksessa
mainitaan erityisesti yrityskäyttöön tarkoitettuja järjestelmiä, kuten Jakamo, SharePoint ja
Google Drive. Skypeä tosin käytetään laajasti yhteydenpitoon yritysten välillä, vaikka se
onkin enemmän kuluttajapalvelu. Vastauksissa nostetaan esille myös julkisia
verkkopalveluja yhteisöllisinä työkaluina, minä niitä voidaankin hyvin pitää.
Yksi yritys käyttää yhteisöllisen toimintatavan mahdollistavaa Jakamo-alustaa sekä
sisäisesti että muutaman asiakkaansa kanssa. PDM:ää voi normaalisti pitää enemmän
bisnesjärjestelmänä, mutta se voi sisältää myös esimerkiksi keskusteluominaisuuksia,
joten modernia PDM-järjestelmää voi pitää yhteisöllisenä työkaluna. Viimeinen vastaaja
hyödyntää yhteisöllisiä työkaluja sekä ulkoisessa viestinnässä että yhteistyössä
todennäköisesti sekä organisaation sisällä että ulkopuolisten kumppanien kanssa.

17. Käy$ääkö'yritys'digitaalisia'tai'
0" 1" 2" 3" 4" 5" 6" 7"
Ei"kumpiakaan"
Vain"digitaalisia"työkaluja"
Sekä"digitaalisia"e>ä"yhteisöllisiä"
työkaluja"
yhteisöllisiä'työkaluja' 2.3 Haastattelujen
tulokset 1/2
‣ Haastatteluissa selvitettiin ensin yrityksen käsitys digitaalisista ja
yhteisöllisistä työkaluista ja sitten tarvittaessa kerrottiin aiheesta lyhyesti.
‣ Monessa yrityksessä hyödynnettiin jo laajasti tietotekniikka, mutta käyttö
oli pääosin keskittynyt bisnesjärjestelmiin, kuten ERP, PLM ja CRM, ja
digitaalisiin työkaluihin.
‣ Useimmissa yrityksissä yhteisölliset työkalut koettiin kiinnostavana
mahdollisuutena. Lähinnä pienet pelkästään alihankkijoina toimivat
yritykset eivät kokeneet niitä ollenkaan tarpeellisiksi.
‣ Yhteisöllisten työkalujen hyödyntämistä oli ehdotettu myös asiakkaille,
mutta idea ei ollut vielä saanut suurempaa vastakaikua.

18. 2.3 Haastattelujen tulokset 2/2
‣ Yhteisöllisten työkalujen hyödyntäminen teollisuusyrityksissä on vielä
alkuvaiheessa. Muutama edelläkävijä hyödynsi niitä sisäisesti ja monet
yrityksistä käyttävät digitaalisia työkaluja.
‣ Positiivista oli kuitenkin huomata, että työkalujen tarjoamat mahdollisuudet
kiinnostavat useimpia yrityksiä ja yleisesti vaikuttaa, että yritysten johto
haluaa muuttaa toimintatapoja yhteisöllisempään suuntaan
‣ Tarve digitaalisten työkalujen hyödyntämiseen on saattanut tulla
konsernitasolta tai jos henkilöstöä on useammalla paikkakunnalla
‣ Yleisimmin käytettyjä digitaalisia työkaluja olivat verkkokokoukset ja
pikaviestintä
‣ Verkkolevyjä hyödynnettiin laajasti. Dokumentit voisi nykypäivänä
tallentaa myös pilvipalveluihin, jolloin ne olisivat helpommin käytettävissä
omien toimitilojen ulkopuolella ja mobiililaitteilla.
‣ Pilvipalveluiden tietoturva ei ole enää nykyään suuri ongelma, mutta
kannattaa valita luotettava palveluntarjoaja.

19. 2.4 Johtopäätökset
‣ Yhteisöllisten työkalujen hyödyntäminen teollisuusyrityksissä on vielä alkuvaiheessa,
mutta tulee todennäköisesti merkittävästi kasvamaan lähivuosina
‣ Päämiehet voivat alkaa vaatimaan alihankkijoiltaan laajempaa digitaalisuuden
hyödyntämistä tulevaisuudessa
‣ Selkein tarve yhteisöllisille työkaluille on monilla paikkakunnilla tai kansainvälisessä
bisneksessä toimiville yrityksille, mutta myös yksitoimipaikkaiset yritykset voivat saada
niistä hyötyjä.
‣ Yrityksissä tiedonhallinnan suhteen yksi iso ongelma vaikuttaa olevan että tieto
(dokumentit) ovat eri paikassa kuin niitä koskevat keskustelut. Verkkolevyt ja suurin osa
dokumentinhallintajärjestelmistä ei tue keskusteluja tai keskustelutoimintoa ei
hyödynnetä.
‣ Käyttämällä järjestelmiä joissa keskustelut ja tieto saadaan samaan paikkaan tai
automaattisesti linkitettyä toisiinsa voitaisiin merkittävästi tehostaa tiedonhallintaa
‣ Yhteisöllisten työkalujen käyttö edelläkävijäyrityksissäkin on jäänyt vielä oman
organisaation sisälle. Hyödyntämällä yhteisöllisiä työkaluja kokonaisten toimitusketjujen
kommunikoinnin tehostamiseen voitaisiin saada selviä hyötyjä.
‣ Laajempi käyttöönotto vaatisi kuitenkin työntöä päämiesyrityksiltä ja alihankkijat voivat
silloin joutua käyttämään useita eri järjestelmiä eri päämiesten kanssa

20. 3. Lean

21. Mikä on Lean?
‣ Lean tarkoittaa tehokasta toimintatapaa, jossa poistetaan hukka sekä
resursseista että työstä.
‣ Lean ei ole erillinen projekti tai menetelmä, vaan jatkuvan parantamisen
toimintatapa. Se sisältää myös ihmisten kouluttamisen toimimaan niin,
että he tietävät, mitä yrityksen tehokas toiminta merkitsee heidän
omassa työssään.
‣ Lean kattaa yrityksen kaikki toiminnot ja rajapinnat, omasta
henkilöstöstä asiakkaisiin ja partnereihin.
‣ Lean on teollisen internetin olennainen osa. Digitalisoimisen ansiosta
Leanista toimintatavassa pystytään keräämään tosiaikaista dataa,
analysoimaan sitä ja esittämään analyysin tulokset visuaalisesti kaikille
työntekijöille, niin että he voivat sen pohjalta tehdä paremmin päätöksiä
omassa työssään.

22. 3.1 Verkkokysely
Lähes kaikilla verkkokyselyyn
vastanneilla yrityksillä oli selkeä tai
vähintään jonkinlainen käsitys
Leanista. Kukaan ei pitänyt Leania
turhana ja yli 60% hyödynsi sitä jo
vähintään jonkin verran.
3 vastaajaa kertoi enemmän Leanin
käytöstä yrityksessään. Kaikki
käyttävät Leania tuotannon
järkeistämisessä ja tehostamisessa.
Yksi totesi sen olevan
jokapäiväinen asia, jonka eteen
tehdään jatkuvasti töitä.

23. 3.2 Kyselyn avoimet vastaukset
Lean nähdään pääasiassa tapana poistaa hukkaa ja turhaa työtä omassa tuotannossa.
Vain yksi vastaaja näki Leanin ulottuvan koko arvoketjuun ja yksi vastaaja mainitsi
tuotteen/palvelun todellisen arvon synnyttämisen.
Asiakasta, kuten asiakaspalvelua, tukea tai parempaa asiakasymmärrystä ja Leanin
menetelmien käyttämistä asiakasrajapinnassa ei maininnut yksikään vastaajista. Jatkuva
parantaminen, virheiden minimoiminen ja hukan poistaminen toiminnoista voidaan tosin
katsoa kattavan myös asiakasrajapinta, mutta tyypillisesti vastaukset näyttävät
keskittyvän omaan tuotantoon.

24. Emme"
Jonkin"verran"
Onko%digitaalisuus%mielestäsi%osa%
0" 1" 2" 3" 4" 5" 6"
Ei"
Tarjoaa"jotain"hyötyjä"
Olennainen"osa"
Leania?%
Jos$käytä)e$Leania,$millä$alueella?$
0" 1" 2" 3" 4" 5" 6"
Oman"tuotannon"tehostamisessa"
Partnerien"kanssa"
Asiakastyössä"
Kaikilla"alueilla"
0" 1" 2" 3" 4" 5" 6"
Käytämme"laajas3"
Käytä%ekö)Leania?)
3.3 Haastattelujen
tulokset 1/2
Leania käytetään ja nekin, jotka eivät vielä käytä, aikovat.
Digitaalisuus nähdään selkeästi osana Leania.
Pääasiassa omassa tuotannossa, muutama jo kaikessa.

25. 3.3 Haastattelujen tulokset 2/2
‣ Myös haastatelluille yrityksille Lean oli tuttu käsite ja sitä käytettiin, osassa yrityksistä
se oli viety jo pitkälle. Lähes kaikki yritykset kokivat, että tekemistä olisi vielä paljon.
‣ Pääasiallinen käyttö oli oman tuotannon tehostamisessa, mutta 2 yritystä käytti
Leania kaikessa, 1 myös asiakkaiden ja 1 myös partnerien kanssa.
‣ Osalla yrityksistä Lean oli otettu käyttöön asiakkaan vaatimuksesta, vaikka sitä ei
käytettykään varsinaisesti asiakastyössä, vaan omassa tuotannossa.
‣ Leanissa käytetään vielä pitkälti paperia ja ilmoitustauluja, mutta digitaalisuus on
alkanut tulla mukaan: sähköiset ilmoitustaulut, tabletit ja tiedon muuttaminen
digitaaliseen muotoon, läpinäkyvästi kaikkien ulottuville.
‣ Hyville digitaalisille työkaluille on tarvetta; nykyiset järjestelmät, kuten ERP, eivät aina
taivu Leaniin optimaalisesti.
‣ Kokonaisnäkemys osaoptimointien sijaan olisi tärkeää, sekä omassa toiminnassa
että asiakkaan kanssa.
‣ Lean-konsultit nähtiin useammassa paikassa perinteisinä, paperia, tauluja ja
lippulappuja käyttävinä. Asiakkaat kaipaavat lisäksi myös digitaalisuuden
hyödyntämistä turhan työn välttämiseksi ja tiedon helpomman käytön tukemiseksi.

26. 3.4 Johtopäätökset tuloksista
‣ Lean on ajatuksena suhteellisen tuttu ja otettu melko hyvin
käyttöön.
‣ Digitaalisuuden mahdollisuuksista tarvittaisiin lisää
konkreettista tietoa: kokemuksia työkaluista,
mahdollisuuksista ja haasteista.
‣ Paperin, ilmoitustaulujen ja lippulappujen muuttaminen
digitaalisiksi helppokäyttöisellä tavalla.
‣ Kokonaisnäkemys osaoptimointien ja erillisten työkalujen
sijaan.
‣ Tosiaikaisen datan hyödyntäminen ja visualisoiminen
päätöksenteon perustaksi, myös asiakas- ja partnerityössä.

27. 4. Johtopäätökset ja suositukset

28. Johtopäätökset
‣ Kartoituksen poikkileikkaavana teemana oli digitaalisaatio ja
sen laajempi hyödyntäminen.
‣ Teollinen internet tarjoaa mahdollisuuksia uudenlaisten
palvelukokonaisuuksien ja -liiketoiminnan rakentamiseen
tosiaikaisen tiedonkeruun ja analytiikan avulla saavutettavan
paremman asiakasymmärryksen ja tehokkaamman oman
toiminnan ansiosta.
‣ Yhteisölliset työkalut ja Lean mahdollistavat sekä oman toiminnan
tehostamisen että toimitusverkostojen kokonaisvaltaisemman
kehittämisen.
‣ Tekes tulee hyvin todennäköisesti lähiaikoina päättämään
Teollisen internetin ohjelman käynnistämisestä, joten
digitaalisaatiolla on myös heidän mielestään tärkeä rooli
teollisuusyritysten kehittämisessä

29. Toimenpidesuositukset
‣ Yritysten kannattaa selvittää omat mahdollisuutensa digitaalisaation
hyödyntämiseen
‣ Helpointa ja nopeinta on aloittaa oman toimintansa tehostamisella ja
asiakasymmärryksen parantamisella. Pitkällä tähtäimellä suurin vaikutus
voi olla uuden liiketoiminnan rakentamisella.
‣ Tosiaikaisen tiedon pohjalta tehtävien johtopäätösten (eli analytiikan)
merkityksen ymmärtäminen liiketoiminnalle on tärkeää ja sitä olisi syytä
kehittää.
‣ Leanin osalta kannattaa hyödyntää digitaalisaatiota ja edellyttää myös
konsulteilta sen mahdollisuuksien hyödyntämistä
‣ Miktechin ja muiden yrityskehitystä tekevien tahojen osalta
suosittelemme tiedonjaon jatkamista näistä kehittämisteemoista sekä
yritysten auttamista kehittämishankkeiden valmistelussa
‣ Digitaalisaatio kannattaa ottaa mukaan kehityshankkeiden teemaksi
kohdeyritykselle soveltuvalla tavalla

30. www.intosome.fi
info@intosome.fi
+358 45 260 3884

31. Liite A – Haastatellut yritykset
‣ Actiw Oy, Naarajärvi (Pieksämäki)
‣ Alufer Oy, Kuvansi (Varkaus)
‣ Control Express Finland Oy, Savonlinna
‣ Franke Finland Oy, Naarajärvi (Pieksämäki)
‣ Joros Oy, Punkaharju (Savonlinna)
‣ Ket-Met Oy, Savonlinna
‣ Plastep Oy, Kuortti
‣ Siimet Oy, Mikkeli
‣ Tehomet Oy, Kangasniemi
‣ Oy U-Cont Ltd, Joroinen (Varkaus)