Diese Präsentation wurde erfolgreich gemeldet.
Die SlideShare-Präsentation wird heruntergeladen. ×

Viestinnän sidosryhmätilaisuus 2018

Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Wird geladen in …3
×

Hier ansehen

1 von 42 Anzeige

Viestinnän sidosryhmätilaisuus 2018

Herunterladen, um offline zu lesen

Viestinnän sidosryhmätilaisuus 13.9.2018: Vuorovaikutteisen työyhteisöviestinnän iltapäivä

Tilaisuuden avaus
viestintäjohtaja Pipsa Lotta Marjamäki, Kela

Vuorovaikutteinen työyhteisöviestintä
viestintäpäällikkö Sannamari Alatalkkari (strategia- ja työyhteisöviestintä), Kela
viestintäpäällikkö Tiina Piensoho, Ilmarinen

Monipaikkaisen organisaation esimiesviestintä
tiimipäällikkö Heli Korhonen, Kelan perintäkeskus

Pro gradu: Työyhteisöviestinnän ihanteet ja todellisuus.
viestinnän maisteriopiskelija Saara Salonen, Helsingin yliopisto

Viestinnän sidosryhmätilaisuus 13.9.2018: Vuorovaikutteisen työyhteisöviestinnän iltapäivä

Tilaisuuden avaus
viestintäjohtaja Pipsa Lotta Marjamäki, Kela

Vuorovaikutteinen työyhteisöviestintä
viestintäpäällikkö Sannamari Alatalkkari (strategia- ja työyhteisöviestintä), Kela
viestintäpäällikkö Tiina Piensoho, Ilmarinen

Monipaikkaisen organisaation esimiesviestintä
tiimipäällikkö Heli Korhonen, Kelan perintäkeskus

Pro gradu: Työyhteisöviestinnän ihanteet ja todellisuus.
viestinnän maisteriopiskelija Saara Salonen, Helsingin yliopisto

Anzeige
Anzeige

Weitere Verwandte Inhalte

Ähnlich wie Viestinnän sidosryhmätilaisuus 2018 (20)

Weitere von Kela (20)

Anzeige

Aktuellste (20)

Viestinnän sidosryhmätilaisuus 2018

  1. 1. Tervetuloa Kelaan! Vuorovaikutteisen työyhteisöviestinnän iltapäivä Kelan viestinnän sidosryhmätilaisuus 13.9.2018
  2. 2. Ohjelma • 14.15 Tilaisuuden avaus, Pipsa Lotta Marjamäki, Kela • 14.30−16 • Vuorovaikutteinen työyhteisöviestintä, Sannamari Alatalkkari, Kela ja Tiina Piensoho, Ilmarinen • Monipaikkaisen organisaation esimiesviestintä, Heli Korhonen, Kela • Pro gradu: Työyhteisöviestinnän ihanteet ja todellisuus, Saara Salonen, Helsingin yliopisto • 16.15–17.15 Pienryhmät oman kiinnostuksen mukaisesti • Digitalisaatio lisää selkeän kielen tarvetta – missä mennään Kelassa? • Miten Kela tavoittaa eri kohdeyleisöjä sosiaalisessa mediassa? • Miten kriittisiä teemoja ennakoidaan Kelassa? • 17.30–18.30 Buffet ja verkostoitumista (Kelahalli)
  3. 3. Käytännöistä • Kysymyksiä ja kommentteja voi esittää puheenvuorojen jälkeen. • Voit kysyä ja osallistua keskusteluun myös twiittaamalla aihetunnisteella #avoinkela • Parhaat twiitit palkitaan tilaisuuden jälkeen! • Kelan viestijät tunnistaa sinisistä nimikylteistä − voit kysyä meiltä Kelan viestinnästä! • Videotallenne ja esitysmateriaalit tulevat jakoon sähköpostilla tilaisuuden jälkeen.
  4. 4. Vuorovaikutteinen työyhteisöviestintä Kelassa Sannamari Alatalkkari Viestintäpäällikkö, strategia- ja työyhteisöviestintä @5annam
  5. 5. Miksi vuorovaikutteisen työyhteisöviestinnän kehittämiseen panostetaan?
  6. 6. Paljon ihmisiä, erilaisia työtehtäviä, toimipisteitä • Yli 7 200 työntekijää noin 200 toimipisteessä • Yli puolet henkilöstöstä ratkaisutyötä tekeviä etuuskäsittelijöitä, asiakaspalvelussa työskenteleviä palveluneuvojia reilu kymmenesosa. • Monipaikkainen työyhteisö • Kotietätyösopimuksia tällä hetkellä noin 1 200 13.9.2018 Vuorovaikutteinen työyhteisöviestintä Kelassa | Sannamari Alatalkkari
  7. 7. Vuorovaikutuksella parempi ja avoimempi työyhteisö • Kelan strateginen tavoite: Uudistamme työn muotoja ja vahvistamme palvelukulttuuriamme. • Viestinnän linjaus: Viestimme työyhteisössä avoimesti ja vuorovaikutteisesti. • Viestinnän tavoite: Rakennamme viestinnällä Kelasta parasta julkisen sektorin työpaikkaa. • Viestinnän linjausten mukaan viestintä on kaikkien kelalaisten työtä. 13.9.2018 Vuorovaikutteinen työyhteisöviestintä Kelassa | Sannamari Alatalkkari
  8. 8. Tavoittelemme uudenlaista työkulttuuria • Kelan työ- ja organisaatiokulttuurin tulee kehittyä vastatakseen muuttuvaan toimintaympäristöön. – KYLLÄ moniulotteinen, osaava, luotettava, sitoutunut, aikaansaava. – EI hierarkkinen, siiloutunut, konflikteja välttävä, virheitä pelkäävä. • Vuorovaikutuksella kevennetään muutosten aiheuttamaa tunnekuormaa. • Tavoitellaan positiivista suhtautumista uusiin ja erilaisiin ideoihin ja sitä, ettei vaieta vaikeista asioista. • Lopputulos: Olemme rohkeampia, vuorovaikutteisempia, ketterämpiä ja luottavaisempia. 13.9.2018 Vuorovaikutteinen työyhteisöviestintä Kelassa | Sannamari Alatalkkari
  9. 9. ”Viestimme työyhteisössä avoimesti ja vuorovaikutteisesti” Työyhteisöviestinnän tavoitteita: 1. Rakennamme avointa ja kannustavaa työilmapiiriä ja Kelasta parasta julkisen sektorin työpaikkaa. 2. Kerromme asioista avoimesti ja oikea-aikaisesti. 3. Kehitämme työyhteisöviestintää entistä tasapuolisemmaksi. 13.9.2018 Vuorovaikutteinen työyhteisöviestintä Kelassa | Sannamari Alatalkkari
  10. 10. Vuorovaikutteinen Sinetti-intranet • Etusivulla vuorovaikutteisuuteen kannustavia elementtejä https://sinetti.kela.fi/ 13.9.2018 Vuorovaikutteinen työyhteisöviestintä Kelassa | Sannamari Alatalkkari
  11. 11. Sano se! • Uusia avauksia, kommentteja ja tykkäyksiä päivittäin. • Vakiokeskustelijoita, mutta mukaan tulee koko ajan myös uusia. • Myös johto näkyy kommentoimassa. • Asioita saadaan eteenpäin, kun ne nostetaan keskusteluun. 13.9.2018 Vuorovaikutteinen työyhteisöviestintä Kelassa | Sannamari Alatalkkari
  12. 12. Sano se! -palstan tarkoitus • Kaikkeen Kelaa ja työtämme koskevaan keskusteluun tarkoitettu • Tiedon ja hyvien käytäntöjen jakaminen • Kysyminen • Epäkohtien nostaminen esiin • Tapahtumien ja muiden sisältöjen mainostaminen • Me-hengen ja yhteenkuuluvuuden lisääminen • Päivän piristäminen, taukojen tarjoaminen, työhyvinvoinnin lisääminen 13.9.2018 Vuorovaikutteinen työyhteisöviestintä Kelassa | Sannamari Alatalkkari
  13. 13. Kiitos mielenkiinnosta ja ota yhteyttä! Sannamari Alatalkkari Viestintäpäällikkö, strategia- ja työyhteisöviestintä @5annam
  14. 14. Työyhteisöviestinnän ihanteet ja todellisuus Saara Salonen Maisteriopiskelija, Helsingin yliopisto
  15. 15. Lähtökohdat • Miten virallinen työyhteisöviestintä (Sinetin etusivu, Menossa Kelassa - uutiskirje ja Someritarit-ryhmä) tavoittaa ratkaisu- ja palveluasiantuntijat? • Päätutkimuskysymys: • Mikä merkitys Kelan työyhteisöviestinnällä on palvelu- ja ratkaisuasiantuntijoille? • Työtä varten haastateltiin yhteensä 12 kelalaista, 8 ratkaisuasiantuntijaa ja 4 palveluasiantuntijaa.
  16. 16. Lähtökohdat • Miksi juuri ratkaisu- ja palveluasiantuntijat?  Vaativa työ asiakasrajapinnassa.  7226 kelalaisesta ratkaisu- ja palveluasiantuntijoita on yhteensä 4852 eli 67%. Kyseessä siis jo koonkin puolesta merkittävä sisäinen kohderyhmä.  Mutta mitä viestintäyksikössä oikeastaan tiedetään kohderyhmän arjesta?
  17. 17. Työ + yhteisö + viestintä = työyhteisöviestintä (Pälli, 2016)
  18. 18. VIESTINNÄN HAASTEET
  19. 19. 1. Työ
  20. 20. Taylorismille ominaisia teemoja (Mustosmäki ja Anttila, 2012) 1 Määrällisten tavoitteiden luomat paineet työlle 2 Työntekijöiden valvominen 3 Vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys 4 Pitkälle standardisoidut toimintatavat, mekanistinen työ
  21. 21. Määrällisten tavoitteiden luomat paineet ”Ja meillä tosiaan ne tulostavotteet on kovat. Siinä saa painaa työtä ihan tosissaan. - - Ajoittain mä meinaan vähä syyllistyä siihen (tuntemaan stressiä tavoitteista), mut sit totean taas, että mä teen sen, minkä mä teen ja enempää en voi. Koska mikään ei riitä. Se on tullu selväksi.” H3, ratkaisuasiantuntija
  22. 22. Työntekijöiden valvominen ”Mulla on se tietous, että täällä seurataan kaikkea. Ihan sitä, että kauanko sä oot kahvitauolla tai mitä sä teet missäkin vaiheessa.” H8, ratkaisuasiantuntija
  23. 23. ”Mut isossa kuvassa en koe, että mulla olis mahdollisuus vaikuttaa mun työhön. Koska mun työ on sitä asiakaspalvelutyötä ja se kiteytyy siihen, että tavallaan se työ menee aina sen asiakkaan mukaisesti.” H1, palveluasiantuntija Vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys
  24. 24. Pitkälle standardisoidut toimintatavat ”Että mun oma koulutustaso, sellanen kapasiteetti, mihin mä pystyn työelämässä valuu aivan hukkaan. - - Tuntuu, että toi on hyvin mekaanista työtä. Ja mä oon esimiehellekin tuonut esille, että mä taon määrää, en laatua.” H8, ratkaisuasiantuntija
  25. 25. 2. Yhteisö
  26. 26. ”Onhan mulla ihan valtava osaaminen, mä oon ollu niin monessa paikkaa töissä. Mut mä en aina tiedä, missä sitä sit välttämättä tarvitaan. Mä toin sitä alkuun esille silloiselle esimiehelle, joka tyrmäs lähinnä kaikki.” H11, ratkaisuasiantuntija
  27. 27. ”Voisitko ajatella, että sä oot Kelassa töissä vielä 5 tai 10 vuoden päästä?” ”Jos mä pääsen johonki parempaan työtehtävään, johonki vaativampiin tehtäviin, niin kyllä. - - En mä näe itseäni tässä työssä, ehkä ens vuoden vielä.” H2, palveluasiantuntija
  28. 28. ”Kun ei aina oo ollu niin, että meitä (työntekijöitä) ois arvostettu. Jos asiakkaita pitää arvostaa, mutta jos kaikkien organisaatiossa ylempien ei tartte sitte taas meitä arvostaa täällä, niin tulee taas just sellanen tunne, että no joo. Että sepä siitä sitte.” H7, ratkaisuasiantuntija
  29. 29. ”Joo, yks yhteinen Kela pitäs toteutua meidän asiakkaille kaikis muodois, mut se ei toteudu meille työntekijöille.” H3, ratkaisuasiantuntija
  30. 30. ”Tää ku oli tää viimenen sivu, että henkilöstöä kannustetaan viettämään viikkoa eri puolilla taloa, niin tuli mieleen vaan, että oonks mä edes henkilöstöä, ku en mä oo ikinä kuullu tämmösestä. - - Kai näitä sitte jossain päätalossa vietetään jotain ympäristöviikkoa, mutta ei oo mun työhön ainakaan näkyny mitenkään missään. Ikinä kuullukaan.” H2, palveluasiantuntija
  31. 31. 3. Viestintä
  32. 32. ”Mutta tietoa on niin paljon ja ei siellä välttämättä oo sellasta, mitä mä… - - Tai jotenki liian vähä tärppejä. Siellä vois olla enemmän niitä, että ”Hei katso tänään, hot tänään, että tänään on tää.”” H11, ratkaisuasiantuntija
  33. 33. ”Yleensähän se on joku diapaketti, mikä meille annetaan jostain lakiuudistuksesta ja siellä saattaa olla ensimmäisellä slidella vähän kerrottuna, että miks. Ja se jää hyvin kevyeksi niin ku se miksi. Jos sillon, ku tulee tällasia isoja lain uudistuksia, niin, - - niitä olis siellä tongittu vähän syvemmälle.” H7, ratkaisuasiantuntija
  34. 34. Miten voitaisiin kehittää?
  35. 35. • Työyhteisöviestinnän uudelleen brändääminen  Mitä me tarjoamme yleisölle?  Mikä meidän sisällöissämme on kiinnostavaa?  Eri kanavien roolit kirkkaaksi!  Viestinnän perehdytyspaketti uudelle kelalaiselle?
  36. 36. • Strategisempi ote viestintään. Mikä on tärkeää ja miksi? Erottaudu informaatiotulvasta tarjoamalla kohdennettua tietoa. • Kuka on kohderyhmä? Pidä heidät mielessä, ole rehellinen. • Kohdenna viesti jo otsikolla ja kuvilla. Itselle tärkeät avainsanat saavat klikkaamaan, kuva voi tarjota paljonkin tietoa näppärässä paketissa.
  37. 37. Mutta tarvitaan jotain enemmän ”Mulla on tosi hyvä tiimi ja tosi hyvä työympäristö ja tosi hyvä esimies ja ihanat työkaverit. En vois pyytää sen puolesta enempää. Mut sit taas kaikki se ympäröivä maailma. Niin sit sen pitäis muuttua.” H1, palveluasiantuntija
  38. 38. AVUKSI PALVELUMUOTOILU?
  39. 39. • Jotta voitaisiin kurkotella kohti viestinnän linjausten tavoitteita, on keksittävä uudenlaisia ratkaisuja, joilla kehitetään nimenomaan viestinnän sosiaalista ulottuvuutta. Tehokkaammat vaikuttamis-, osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuudet lisäävät myös työhyvinvointia ja sitoutumista (Pekkola ym. 2013, Juholin 2008). • Palvelumuotoilulla on ratkaistu viestinnän haasteita mm. sairaalaympäristössä (Brown 2008).
  40. 40. 1 Hierarkkisen kaavan rikkominen. Vuorovaikutus ja osallistuminen eivät voi olla kiinni vain esimiehestä. 2 Pienellä, kohderyhmästä etäällä olevalla porukalla on hankala osua oikeaan aihevalinnoilla. Viestit saattavat kääntyä ennemminkin itseään vastaan. 3 Palvelumuotoilu auttaa myös erilaisten kohderyhmien hahmottamisessa. Kehittämisessä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi jo nyt luotuja Sinetin käyttäjäpersoonia. 4 Pelkät vuorovaikutteiset kanavat eivät riitä, osallistumiselle pitää saada vahva tuki. Osallistuminen pitää leipoa sisään työhön.
  41. 41. Kiitos! Saara Salonen Maisteriopiskelija, Helsingin yliopisto
  42. 42. Pienryhmät klo 16.15−17.15 • Digitalisaatio lisää selkeän kielen tarvetta – missä mennään Kelassa? Kelahalli vastaava kielenhuoltaja Jenni Viinikka ja kielenhuoltaja Essi Lehtinen, Kela • Miten Kela tavoittaa eri kohdeyleisöjä sosiaalisessa mediassa? NH 103 viestinnän asiantuntija Siiri Kärkkäinen, Kela • Miten kriittisiä teemoja ennakoidaan Kelassa? Auditorio viestintäpäällikkö Ville Korhonen, Kela ja Account Manager Taina Kerttula, Hill+Knowlton Strategies • 17.15–17.45 Mahdollisuus tutustua Kelan kirjastoon • 17.30–18.30 Buffet ja verkostoitumista, Kelahalli

×