SlideShare a Scribd company logo

Poliisin päihdeprojektin loppuraportti

•Download as DOC, PDF•
•
Kari Virtanen
Kari Virtanen
1 of 85
1 Sisäasisiainministeriö Poliisiosaston julkaisu 1 /2002 Poliisin päihdeprojekti 1999-2001 Loppuraportti Myllyhoitoyhdistys ry. ISBN 951-734-486-4 2 ESIPUHE Tämä raportti kuvaa ”Poliisin päihdeprojektia”, mikä toteutettiin vuosina 1999 – 2001 Sisäasiainministeriön poliisiosaston, Oulun läänin, Etelä-Suomen läänin, Länsi-Suomen läänin, kahdeksan pilottipoliisiyksikön ja Myllyhoitoyhdistyksen yhteistyönä. Raportti kuvaa projektin synnyn, organisaation, toteuttamistavan, sisällön, osallistujat, koulutukset ja talouden. Raportin loppusivuilta löytyvät yhdessä tuotetut johtopäätökset sekä toimenpideehdotukset, miten tästä tulisi jatkaa. Ja jatkaa tätä työtä pitää. Sen todistivat viimeistään syksyllä 2001 Myllykallion kehittämiskeskuksessa pidetty toipuvien poliisien tapaaminen, päihderyhmien viimeisen koulutuskerran kannanotot sekä ohjaus- ja taustaryhmän viimeisen seminaarin pilottien raportit ja yhdessä työstetyt johtopäätökset ja jatkotoimenpide-ehdotukset. Kolme vuotta on projektille pitkä aika. Sen aikana on mahdollista käynnistää vankka muutosprosessi. Se oli tässä projektissa tarkoituskin, käyttäen myös aikaa yhtenä prosessin resurssina. Päihdeasioiden ja ennen kaikkea päihdeongelmien asiallinen käsittely on vaativaa, mutta palkitsevaa työtä. Sen tekee erityisen vaativaksi se, että asenteemme ovat useimmilla meistä oman päihteiden käytön takia haluttomat muuttumaan. Sen tekee erityisen palkitsevaksi onnistumisen kokemukset, viimeistään päihderiippuvuudesta toipumisen näkyminen kaverin elämässä ja kaverin työryhmän toipuminen yhteistyökykyiseksi ja toimivaksi yksiköksi. Olen ollut kolme vuotta aitopaikalla todistamassa maassamme tiettävästi ainutlaatuista yhden ammattikunnan päihdetyön kehittämisprosessia. Ja esimerkillisesti: tekijöinä olivat poliisit . Tämä on oikea paikka kiittää tästä onnistumisesta pilottiyksiköitä, projektivastaavia ja päihderyhmiä, läänien edustajia, työsuojelun piirivaltuutettuja, projektiryhmää, tausta- ja ohjausryhmää, Sisäasiainministeriön poliisiosastoa, toipuvia poliiseja ja hallitusneuvos Tiina Eränkö- Pekkasta. Te vastasitte myöntävästi kun kysyttiin - Puhuttaisko? Tämän pilottijoukon projektissa tekemän työn ansiosta poliisien päihdeasioiden käsittely on aloittamassa uutta vaihetta. Kiitos myös koko Myllyhoitoyhdistyksen henkilöstölle ja erityisesti kouluttaja Anne Kujasalolle, joka oli projektissa koulutusvastaavana sekä kehitysjohtaja, kasvatustieteen tohtori Leila Märkjärvelle, joka on tehnyt mittavan työn projektin seurantatutkimuksen osalta. Helsingissä 12. 1. 2002 Kari Virtanen Projektipäällikkö Poliisin päihdeprojekti 3 SAATTEEKSI Onko poliisilla päihdeongelmia? Suojaako poliisin työ alkoholin ongelmakäytöltä vai onko raskas työ
päinvastoin riski sairastua päihderiippuvuuteen? Miten poliisin sisällä suhtaudutaan vaikeuksiin joutumassa olevaan työkaveriin? Osataanko meillä puuttua vaikeisiin henkilökohtaisiin ongelmiin?. Mitä teen, kun alaiseni tulee jatkuvasti krapulassa työvuoroon? Poliisi on ihminen. Virkapuku ei suojaa sairastumiselta. Poliisi selvittää virkansa puolesta kansalaisten ristiriitatilanteita ja joutuu kasvotusten ihmiselämän vaikeimpien asioiden kanssa. Oma työyhteisö ei kuitenkaan välttämättä näe, tunnusta tai osaa ratkaista sisäisiä ongelmiaan.Tämä projekti lähti etsimään vastauksia, kehittämään työkaluja ja avaamaan hiljaisuuden verhoa. Työ lähti kentän tarpeista. Usean vuoden ajan oli yksittäiset poliisiyksiköt hakeneet kokemusta ja apua päihdeongelmien ratkaisuun Myllyhoitoyhdistykseltä. Poliisin ylijohto katsoi hyödylliseksi keskittää voimavarat ja etsiä valtakunnallista mallia poliisin päihdetyöhön. Menneen kolmen vuoden aikana on projektin henkilöstön kanssa yhdessä innostuttu, väsytty, petyttykin ja taas herätetty toivo. Poliisissa on omanlaisensa päihdekulttuuri, jonka murtaminen on vaatinut pioneerihenkeä. Pilottiprojekteilla oli tavallistakin vaativampi tehtävä muuttaa usein näkymätöntä ja määrittelemätöntä asennetta päihdetyöhön. Jokainen pilottiyksikkö on päässyt kappaleen taipaletta eteenpäin, jotkut pidemmälle jotkut hitaammin askelin.Tämä raportti kuvaa työtapaamme, saavutuksiamme ja saavuttamatta jääneitä tavoitteita. Projektista on julkaistu myös kasvatustieteen tohtori Leila Märkjärven seurantatutkimus. Haluan osaltani kiittää kaikkia projektiin osallistuneita uraauurtavasta työstä. Yhteistyö Myllyhoitoyhdistyksen kanssa on ollut erinomaista ja ennakkoluulotonta. Pilottipiirien projektivastaavia kiitän erityisen vaativasta urakasta. Kiitos myös tukemassa olleille poliisin lääninjohtojen ja liikkuvan poliisin esikunnan edustajille sekä työsuojelun piirivaltuutetuille. Helsingissä 12.1.2002 Tiina Eränkö-Pekkanen Hallitusneuvos Sisäasiainministeriö, poliisiosasto 4 ESIPUHE ...................................................................................................................................... 1 SAATTEEKSI................................................................................................................................. 3 POLIISIN PÄIHDEPROJEKTIN LOPPURAPORTTI................................................................................................. 5 1. TEHTÄVÄKSIANTO.................................................................................................................. 5 1.1 TAUSTAA.................................................................................................................................................... 5 1.2 PROJEKTISUUNNITELMAN SYNTY............................................................................................................ 5 2. PROJEKTIN TAVOITTEET, ORGANISAATIO JA SISÄLTÖ.......................................................... 6 2.1 TAVOITTEET................................................................................................................................................ 6 2.2 KOULUTUSOSIOT....................................................................................................................................... 6 2.3 PROJEKTIN ORGANISAATIO JA ERI RYHMÄT....................................................................................... 8 3. AIKATAULU, VAIHEISTUS JA RESURSSIT................................................................................ 10 3.1 VUOSI 1999 ............................................................................................................................................. 10 3.2 VUOSI 2000 ............................................................................................................................................. 10 3.3 VUOSI 2001 ............................................................................................................................................. 11 4. PROJEKTIN TALOUS .............................................................................................................. 12 4.1 RAHOITUS JA SEN TOTEUTUMINEN ...................................................................................................... 12 4.2 RAHOITUKSEN JAKAUTUMINEN ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN............................................................. 12 4.3 MUUTOKSET RAHOITUKSEEN PROJEKTIN EDETESSÄ.......................................................................... 13 4.4 SEURANTATAPA...................................................................................................................................... 13 5. TULOSTEN ESITTELY ............................................................................................................... 13 5.1 OHJAUS- JA TAUSTARYHMÄN TYÖ..................................................................................................... 13 5.2 PÄIHDETYÖN MALLI............................................................................................................................... 13 5.3 MALLIN KOEKÄYTTÖ JA VIENTI YKSIKÖIHIN ....................................................................................... 14 5.4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA KORJAUKSET MALLIIN.................................................................................... 14 5.5 KUNTOKURSSI.......................................................................................................................................... 14 5.6 NAISTEN KUNTOKURSSI.......................................................................................................................... 15 5.7 MALMÖ - MAST TESTIT ........................................................................................................................... 15 5.8 SEURANTATUTKIMUS .............................................................................................................................. 17 5.9 PILOTTIYKSIKÖIDEN TYÖ........................................................................................................................ 18
5.10 PILOTTIEN RAPORTIT ............................................................................................................................ 18 5.11 PROJEKTIN MUUT SEURAUKSET .......................................................................................................... 18 5.12 MAHDOLLISESTI TOTEUTUNEET HOIDOT............................................................................................ 19 5.13 LEHTIARTIKKELIT .................................................................................................................................... 19 5.14 VIDEO.................................................................................................................................................... 19 5.15 TYÖSUOJELUSTRATEGIA ..................................................................................................................... 19 6. ARVIO ONNISTUMISESTA SISÄLLÖN KANNALTA................................................................. 19 6.1 ARVIO KOULUTUSTEN SISÄLLÖSTÄ ...................................................................................................... 19 6.2 ARVIO KOULUTUSTEN MÄÄRÄSTÄ JA TOTEUTUMISESTA.................................................................. 20 6.3 ARVIO KUNTOKURSSEISTA .................................................................................................................... 21 6.5 ARVIO TUOTETUSTA MALLISTA ............................................................................................................. 21 7. ARVIO ONNISTUMISESTA OHJAUKSEN KANNALTA ............................................................ 22 8. JOHTOPÄÄTÖKSET ............................................................................................................... 23 8.1 PROJEKTIN AIKAANSAAMAT MUUTOKSET.......................................................................................... 23 8.2 PÄIHDETYÖN TULEVAISUUDEN HAASTEET .......................................................................................... 24 8.3 YLEISET HUOMIOT................................................................................................................................... 24 9. JATKOTOIMENPIDE – EHDOTUKSET...................................................................................... 25 9.1PÄIHDETYÖN MALLIN LEVITTÄMINEN HALLINTOON.......................................................................... 25 LIITTEET...................................................................................................................................... 26 5 POLIISIN PÄIHDEPROJEKTIN LOPPURAPORTTI 1. TEHTÄVÄKSIANTO 1.1 TAUSTAA Poliisiorganisaation yksittäisten yksiköiden ja Myllyhoitoyhdistyksen välillä oli ollut yhteistyötä koko 1990-luvun ajan. Yhdistyksen kouluttajat olivat tehneet työtään mm. Helsingin, Jyväskylän ja Tampereen poliisilaitoksissa joko kouluttaen päihdeasioissa tai opastaen työnohjauksessa ja antaen sitä. Yhdistyksen kouluttajien keskuudessa oli siten alkanut muodostua käsitys myös poliisiorganisaation sisäisistä päihdekysymyksistä. Kun samaan aikaan yhdistyksessä oli yli kymmenen vuoden aikana tehty erilaisia hankkeita projekteina, syntyi ajatus pyrkiä laajempaan ja kattavampaan yhteistyöhön poliisin kanssa. Yhdistyksen sisäisissä palavereissa syntyi sitten toteuttamismalli yhteistyön käynnistämiselle. Samaan aikaan oltiin poliisin työsuojelustrategiaan 1999-2003 kirjattu maininta päihdeasioiden käsittelyn uuden mallin työstämisestä. Yhdistys lähetti syksyllä 1997 kutsun niihin poliisin yksiköihin, joiden kanssa oltiin jo oltu kosketuksissa ja joista oli siis yhteystiedot ja –henkilöt tiedossa. Kutsu lähti kaikkiaan lähes kahteenkymmeneen yksikköön. Ajatuksena oli pitää yhteinen tilaisuus yhdistyksen kehittämiskeskuksessa Myllykalliossa, missä voisimme rauhassa yhdessä poliisien kanssa pohtia mahdollisen projektin tarvetta. Kutsussa pyydettiin myös osallistujia miettimään etukäteen millaisia olivat yksiköiden ruohonjuuritason päihdekysymykset ja miten niitä oli ratkottu ja mihin tuloksiin oli päästy. Tavoitteena oli saada paikalle viidestä kymmeneen poliisimiestä. 1.2 PROJEKTISUUNNITELMAN SYNTY Myllykallioon saapui 23. – 24. 10. 1997 kaikkiaan kaksikymmentäkaksi henkeä kolmestatoista poliisin eri yksiköistä ympäri Suomen. Joukossa oli paljon myös sellaisten yksiköiden edustajia, joiden kanssa ei vielä ollut koulutusyhteistyötä. Osanottajien määrä oli yhdistyksen edustajille yllätys, samoin kuin se miten vakavasti ja vakavista päihdetapauksista kertoen poliisimiehet asiaan paneutuivat. Etenemisen toimintatavaksi valittiin projektisuunnitelman laatiminen siten, että tilaisuudessa sovittu yhdeksän hengen ryhmä työstäisi projektisuunnitelmaa, jota sitten koolle kutsuttavalla isommalla ryhmällä arvioitaisiin. Suunnitelman työstön aikana työhön liittyivät mukaan myös Sisäasiainministeriön Poliisiosaston ja Länsi-Suomen lääninhallituksen edustajat. Näin työstäen projektisuunnitelma valmistui 15. 4. 1998. Kevään aikana tehtyjen tarkennusten suunnitelma esiteltiin poliisin ylijohdolle ja läänien poliisijohdolle. Vuoden aikana pohdittiin myös erilaisia rahoitusmalleja, mutta lopulta ainoaksi vaihtoehdoksi todettiin Poliisin oma rahoitus sekä sen tueksi haettava Työsuojelurahaston rahoitus. 6
Projektin suunnitteluvaiheessa mukana olleet yksiköt ja läänit selvittivät samaan aikaan valmiuksia osallistua projektiin. 1.3 TARJOUS JA SOPIMUS Myllyhoitoyhdistys teki syntyneen projektisuunnitelman (liite 1) toteuttamisesta tarjouksen Sisäministeriön Poliisiosastolle syksyllä 1998. Käytyjen neuvotteluiden jälkeen tarjous hyväksyttiin pienin muutoksin tutkimukseen varattuihin resursseihin ja sopimus projektin toteuttamisesta allekirjoitettiin marraskuussa 1998. Sopimus koski ”Poliisin päihdeprojektia”, jossa tultaisiin seuraavan kolmen vuoden aikana paneutumaan poliisiorganisaation sisäisiin päihdekysymyksiin valittujen pilottiyksiköiden, ohjaus-, seuranta- ja projektiryhmän sekä Myllyhoitoyhdistyksen koulutus- ja kehittämistoiminnan yhteistyöllä. Kyseessä oli yhdistyksen historian ensimmäinen päihdeprojektiprojekti, jossa tietty ammattikunta lähti yhteisönä ratkomaan sisäisiä päihdekysymyksiään. Projekti sai myös yhdistyksen toiminnassa kummiprojektin statuksen eli koko yhdistyksen sisäinen asiantuntijaryhmä toimi projektista vastaavien taustaryhmänä. 2. PROJEKTIN TAVOITTEET, ORGANISAATIO JA SISÄLTÖ 2.1 TAVOITTEET Projektisuunnitelma oli varsin laaja ja piti sisällään koko kolmen vuoden ajanjakson aikana toteutettavien koulutusten, kuntokurssien, päihdetoimintaohjeen sisällön rakentamisen ja projektin organisaation työn sekä seurantatutkimuksen määrittelyn. Suunnitelman monipuolinen ja pitkäjänteinen lähes vuoden kestänyt työstö ja hiominen olivat ehdoton vahvuus projektin edetessä. Suunnitelma oli yhdessä tehty ja siihen oli sen ansiosta myös sitouduttu. Projektin tavoitteiksi kirjattiin: - antaa pilottiyksiköiden koko henkilöstölle koulutus ja yhteistyövalmiudet päihdeasioissa - kehittää päihderyhmät - kehittää ja kokeilla valtakunnalliset ja yksikkökohtaiset toimintaohjeet päihdekysymyksissä - kehittää ja kokeilla poliiseille tarkoitettu päihteettömyyttä tukeva kuntokurssi - kehittää poliisin koulutusyksiköiden päihdekoulutusvalmiuksia - tehdä seurantatutkimus Projekti kirjattiin myös poliisin henkilöstöstrategiaan. 2.2 KOULUTUSOSIOT Minnesota-mallisen lähestymistavan mukaan sekä ehkäisevä että hoitava päihdetyö on psykoedukatiivista. Tämä tarkoittaa, että koulutuksen, tietojen ja taitojen kehittämisen ja asennekasvatuksen avulla pyritään saamaan aikaan muutos päihdekäytössä ja suhtautumisessa päihteiden käyttöön sekä yksilö- että yhteisötasolla.Tätä näkemystä on toteutettu poliisin päihdeprojektissa. Tavoitteena on ollut vaikuttaa tässä pilotissa mukana oleviin työyhteisöihin rakenteeltaan ja toteuttamisaikataulultaan Myllyhoitoyhdistyksen kehittämien ja käytännössä testaamien koulutusinterventioiden avulla. Koulutusosiot (liite 4) ovat : 7 2.2.1 HAVAHDUTTAMINEN Havahduttamiskoulutuksen sisältönä on päihderiippuvuudesta annettu tietoisku, joka kohdistettiin koko työyhteisölle. Koulutus toteutettiin 20 – 25 hengen ryhmille kerrallaan. Kouluttajina toimivat oman toipumiskokemuksen omaavat Myllyhoito®-kouluttajat. Tällöin asiantuntemus tulee kokemuksen sisältä eikä ulkokohtaisena ja koskettaa kuulijoita yleensä paremmin kuin raittiusvalistuksen tyylinen koulutus. Tavoitteena oli __ antaa perusnäkemys päihderiippuvuudesta ilmiönä, sen kehittymisestä ja etenemisestä; __ havahduttaa ja antaa valmiuksia tunnistaa ongelma lähiyhteisössä ja __ aktivoida jatkotyöskentelyyn sekä __ antaa tietoa oman päihdekäytön asialliseen tarkasteluun. Pienissä ryhmissä, useina erinä, koko työyhteisölle pitkäkestoisesti toteutettu koulutus jättää jälkensä yhteisön kollektiiviseen tietoisuuteen ja asenteisiin paremmin kuin suurryhmälle kertaluonteisesti pidetty luento. Kun ollaan muuttamassa koko yhteisön päihdekulttuuria, tarvitaan tällaista pitkäkestoista
vaikuttamista. Havahduttaminen on myös edellytyksenä asennemuutokselle, joka kantaa koko muutosprosessia. 2.2.2 PÄIHDERYHMIEN KOULUTUS Ensimmäisten havahduttamiskoulutusten toteuttamisen jälkeen työyhteisöistä koottiin päihderyhmät. Kunkin pilottiyksikön ryhmä koostui 6 – 8 henkilöstä: projektivastaava, luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, esimiesten edustaja, työntekijöiden edustaja, työterveyshoitaja ja oman kokemuksen edustaja. Ryhmien koostumus vaihteli jonkin verran suositellusta. Koulutus käsitti viisi kahden päivän koulutusjaksoa, jotka viimeistä lukuunottamatta pidettiin Myllykallion koulutuskeskuksessa. Viimeinen pidettiin kaikkien päihderyhmien yhteisenä tapahtumana Tampereen poliisikoululla. Ryhmien koulutukseen liittyi kunkin jakson välillä etätehtäviä, joiden avulla ryhmien ja työyhteisön välistä tiedonkulkua kehitettiin. Vuoden kestävän koulutusprosessin läpi käytyään ryhmällä on erityisasema yksikkönsä päihdeasiantuntijana ja valmiudet toimia erilaisissa sekä ehkäisevää että hoitoonohjaavaa asiantuntemusta vaativissa tilanteissa. Päihderyhmien koulutusohjelman toteuttivat Myllyhoito®- kouluttajat, jotka ovat erikoistuneet yhteisöllisten kehittämisprosessien ohjaamiseen. 2.2.3 PUHEEKSIOTTOVALMENNUS Esimies- ja työnjohtotehtävissä oleville pidettiin neljä koulutuskertaa, yhteensä kaksi työpäivää käsittänyt puheeksiotto-valmennusohjelma välitehtävineen. Sitä edelsi havahduttamisluennolle osallistuminen. Puheeksiottovalmennuksen toteutti oman läheiskokemuksen omaava Myllyhoito® - kouluttaja. Tässä läheistematiikan paralleelisuus nähdään tärkeäksi. Päihderyhmäläiset osallistuivat viimeiselle puheeksiottovalmennuksen koulutusjaksolle tarkoituksena kehittää yhteistyötä esimiesten kanssa. 2.2.4 OHJAUS-, TAUSTA- JA PROJEKTIRYHMIEN KOULUTUS 8 Projektisuunnitelman mukaan myös em. ryhmille oli tarkoitus järjestää edellä mainitut koulutustilaisuudet, jotta heille syntyisi näkemys siitä mitä koulutussisällöt ovat. Koulutuksia on toteutettu eri asteisesti, mutta ei aiotussa mittakaavassa. Tähän oli pääsyynä ohjaus-, tausta- ja projektiryhmien aikaresurssin niukkuus. 2.3 PROJEKTIN ORGANISAATIO JA ERI RYHMÄT Projektin organisaatio koostui seuraavista ryhmistä (liite 2). 2.3.1 Taustaryhmä Ryhmään otettiin edustajat poliisin johdosta ja työsuojelusta, yhdistyksen johdosta ja projektiryhmästä yhteensä 13 henkeä ( viisi Myllyhoityhdistyksestä ja kahdeksan Poliisista ). Ryhmän tehtäväksi määriteltiin kokoontua kerran vuodessa, linjata projektia poliisin muun toiminnan sekä projektisuunnitelman mukaan ja toimia peilinä projektille. Projektin toisesta vuodesta lähtien taustaryhmä yhdistettiin ohjausryhmään. Kokoontumisiakin tuli näin ollen kaksinkertainen määrä. Syynä yhdistämiseen oli tiedonkulun parantaminen projektista kentälle. 2.3.2 Ohjausryhmä Ryhmään kuuluivat Poliisin johdon edustaja, lääninjohtojen edustajat, pilottiyksiköiden projektivastaavat, Poliisin oppilaitosten edustajat sekä Myllyhoitoyhdistyksen edustajat, yhteensä 20 henkeä. Ryhmän puheenjohtajana toimi hallitusneuvos Tiina Eränkö-Pekkanen. Ryhmän tehtäväksi määriteltiin ohjata projektin etenemistä, koota pilottiyksiköiden käytännön työstä ja koulutusprosessista saatu materiaali sekä yhdistää pilottien, läänien, oppilaitosten, ministeriön ja Myllyhoitoyhdistyksen voimavarat. Ryhmä kokoontui kaksi kertaa vuodessa. Länsi-Suomen läänin poliisijohdon edustaja, Vaasan Liikkuvan Poliisin edustaja sekä Liikkuvan Poliisin johdon edustaja vaihtuivat projektin aikana. Poliisikoulun edustajista toinen siirtyi muihin tehtäviin projektin toisen vuoden aikana. Poliisiammattikorkeakoulun edustajat eivät osallistuneet ohjausryhmän toimintaan. 2.3.3 Projektiryhmä Projektiryhmään kuuluivat Poliisin johdon, läänin ja kentän edustaja ja yhdistyksestä kolme kouluttajaa. Ryhmän puheenjohtajana toimi projektipäällikkö Kari Virtanen. Työksi määriteltiin toimia ohjausryhmän työrukkasena: valmistella asiat ohjausryhmälle, tuoda työhön Poliisin ja Myllyhoitoyhdistyksen näkökulmat, yhdistää päihderiippuvuudesta toipumisen ja toipuvan läheisen näkökulmat ja molempien organisaatioiden toimintatavat.
Ryhmä kokoontui vähintään neljä kertaa vuodessa ja piti jatkuvasti yhteyttä myös sähköisin välinein. Länsi-Suomen läänin edustaja projektiryhmässä vaihtui projektin aikana. 2.3.4 Pilottiyksiköiden päihderyhmät Pilottiyksiköiden päihderyhmät olivat varsin eri kokoisia. Tämä johtui luonnollisesti pilottiyksiköiden erilaisuudesta, mutta myös projektille annettu merkitys yksikön sisällä on vaikuttanut ryhmän kokoon ja eri henkilöstöryhmien edustukseen siinä. Aikaisempi kokemus on osoittanut, että pelkästään viran 9 puolesta ryhmässä toimivilla ei aina ole riittävää motivaatiota. Tämä on vaikuttanut myös projektin päihderyhmien varsin erilaiseen toimintaan. . Tehtävä Ryhmien tehtävänä oli koulutuksen alusta lähtien ryhtyä ohjaamaan yksikön päihdetyötä, toimia esimiesten apuna akuuteissa päihdetilanteissa ja aloittaa toimintasuunnitelmansa puitteissa ennaltaehkäisevä työ yksikön sisällä. Ryhmien toiminnassa on ollut koko ajan selviä eroja. Aktiivisin ryhmä on kokoontunut projektin kolmen vuoden aikana kaksikymmentäkolme kertaa, joidenkin ryhmien kokoontumiset ovat jääneet pariin kertaan vuodessa. Tämä on selvästi vaikuttanut saavutettuihin tuloksiin. Valinta Pilottiyksiköiden valinta projektiin tapahtui Poliisin sisäisellä menettelyllä. Tarkoitus oli yleisesti ottaen löytää erilaisia, erikokoisia ja maantieteellisesti eri puolia edustavia yksiköitä. Pilottiyksiköiksi lähtivät Helsingin poliisilaitoksen keskustan piiri, Lappeenrannan poliisilaitos, Oulun poliisilaitos, Porin poliisilaitos sekä Liikkuvan Poliisin Helsingin, Mikkelin, Oulun ja Vaasan yksiköt. Yksiköiden koot vaihtelivat näin ollen noin 20 hengestä yli 300 henkeen. Yksiköiden kokonaishenkilövahvuus oli projektin alkaessa noin 1150 henkeä. Pilottiyksiköissä projektitoiminta keskittyi päihderyhmiin, joiden vetäjinä toimivat alueelliset projektivastaavat, jotka edelleen olivat ohjausryhmän jäseniä. Näin varmistettiin yhteys käytännön tasolle. Pilottiyksiköiden päihderyhmiin toivottiin edustusta eri organisaatiotasoilta: projektivastaava, työterveyshuolto, työsuojelu, päihdeyhdyshenkilö, luottamusmies sekä mahdollisesti toipuvia poliiseja. Ryhmien koko vaihteli 3 – 15 henkeen riippuen lähinnä yksikön koosta. Työterveyshuolto Työterveyshuoltojen osallistuminen päihderyhmän koulutukseen ja työhön on merkittävää siksi, että sekä siellä että yksikön sisällä on puhuttava päihdeasioista samaa kieltä ja samoin tavoittein. On todettu, että mikäli työote näiden välillä vaihtelee ovat sekä hoitoon ohjattu että hoitoon ohjaajat eksyksissä. Päihderyhmän koulutus Projektissa toteutettu päihderyhmän koulutusmuoto oli kohtuullisesti sovitettavissa yksiköiden ja työterveyshuoltojen sopimuksiin, yhteistyöhön ja toimintatapoihin, mutta aiheutti osin yllättäviäkin kustannuksia. Yksi projektin tuotoksista onkin ymmärrys siitä, että työterveyshuollon kanssa tehtävään sopimukseen on sisällytettävä tämän tyyppinen yhteistyö ja lisäksi sopimuksessa on edellytettävä työterveyshuollolta tiettyjä valmiuksia päihdekysymyksissä, esim. miniinterventiotaidot. Oppilaitosten päihderyhmät Poliisin oppilaitoksiin ei syntynyt päihderyhmiä, vaikka sitä toivottiinkin ja useita kontakteja asian tiimoilta ko. laitoksiin otettiin. Tämä on todennäköisesti vaikuttanut siihen, että päihdeosioita ei tiettävästi ole vieläkään otettu koulutussuunnitelmiin. Se on kuitenkin välttämätöntä, mikäli halutaan käytäntöjen nykyisestä muuttuvan. Poliisikoulun edustajat osallistuivat ohjausryhmän toimintaan ja toivat esille mm. oppilastyön päihdekysymyksiä. Niitä ei kuitenkaan sisällytetty projektiin erillisinä, mutta niistä voidaan todeta samaa kuin työterveyshuollon sopimuksista; tarvetta pelisääntöihin on olemassa. 10 3. AIKATAULU, VAIHEISTUS JA RESURSSIT Projektisuunnitelmassa projektin kestoksi oli määritelty vuodet 1999 – 2001. Vaiheistus näiden vuosien aikana oli suunniteltu seuraavaksi: 3.1 VUOSI 1999 - organisoituminen: tausta-, ohjaus- ja projektiryhmät - projektin käynnistysseminaari Poliisikoululla
- seurantatutkimuksen alkukartoituksen teko yksiköissä - pilottiyksiköiden päihderyhmien muodostaminen ja niiden koulutusten aloitus Myllykalliossa - pilottiyksiköiden henkilöstön havahduttamiskoulutusten aloitus yksiköissä - projekti-, ohjaus- ja taustaryhmien seminaarit Myllykalliossa - kuntokurssin suunnittelu ja yhden kurssin kokeilu Myllykalliossa Käynnistys tapahtui 3/1999 Poliisikoululla Tampereella, jossa projektivastaaville annettiin alkukartoituksen materiaali. Tämä oli määritelty suoritettavaksi kevään aikana, ennen kuin koulutukset aloitettaisiin yksiköissä. Projektivastaavien työksi sovittiin myös toimiminen yksikkönsä yhteyshenkilöinä suhteessa yhdistyksen kouluttajiin, koska koulutusaikataulut sovittiin käytännössä näiden kahden henkilön välillä. Samalla sovittiin Myllyhoitoyhdistyksen kouluttajien työnjako suhteessa pilottiyksiköihin. Tämä toteutettiin siten, että koko henkilöstölle annettavan havahduttamiskoulutuksen tekivät kaikissa yksiköissä yhdistyksen ne kouluttajat, joilla on oma toipumiskokemus. Vastaavasti esimiesten puheeksiottokoulutuksen ja päihderyhmäkoulutuksen tekivät yhdistyksen läheiskokemuksen omaavat kouluttajat. Näin varmistettiin molempien näkökulmien välittyminen pilottiyksiköihin. Projektin koulutusvastaavaksi Myllyhoitoyhdistyksessä sovittiin kouluttaja Anne Kujasalo. Seurantatutkimuksen otti vastuulleen yhdistyksen kehitysjohtaja Leila Märkjärvi ja kuntokurssin kehittämisen kouluttajat Risto Nieminen ja Arska Papunen. Näin projektissa toimi lähes koko yhdistyksen vakituinen henkilöstö. Poliisin osalta merkittävän resurssin muodostivat päihderyhmät, jotka koulutuksen lisäksi käynnistivät työtään päihdeasioiden suhteen omissa yksiköissään Projekti toteutui koko vuoden ajan alkuperäisen suunnitelman mukaan. 3.2 VUOSI 2000 Projektin toisen toimintavuoden vaiheistus oli suunniteltu seuraavaksi - havahduttamiskoulutusten täydennysosat sekä puheeksiottokoulutuksien aloitus yksiköissä - päihderyhmäkoulutusten jatko Myllykalliossa - päihdetoimintamallin ja ohjeistuksen valmistelu ohjaus- ja taustaryhmässä - kuntokurssin jatkokehittäminen ja kahden kurssin pito Myllykalliossa - projekti-, ohjaus- ja taustaryhmien seminaarit Myllykalliossa - kansainvälisten yhteyksien kartoitus 11 Tälle vuodelle tuli ensimmäinen poikkeama suunnitelmasta. Alun perin oli tarkoitus tehdä esimiesten puheeksiottokoulutukset ensimmäisen vuoden aikana. Jo vuoden 1999 alkusyksystä todettiin kuitenkin tämän olevan sekä piloteille että yhdistyksen kouluttajille liian vaativa aikataulu, joten nämä koulutukset sovittiin siirrettäväksi pääosin vuodelle 2000. Siirto vaikutti luonnollisesti myös projektin budjetin jakautumiseen näiden kahden vuoden välillä. Kansainvälisten yhteyksien osalta alkuperäisessä suunnitelmassa oli viimeiselle projektivuodelle varattu noin kymmenen hengen matka, jossa olisi tutustuttu jonkin toisen valtion poliisin päihdeasioiden käsittelyyn ja koulutukseen. Tämän valmistelemiseksi kävi yhdistyksen toiminnanjohtaja Hannu Ekholm tutustumassa New Yorkin poliisin (NYPD) päihdeasioiden hoitoon. Hän vieraili mm. paikallisen poliisikoulun päihdeasioita käsittelevällä luennolla sekä tutustui NYPD:n omaan hoitoyksikköön ja päihdetyöhön. Näihin kokemuksiin ohjaus- ja taustaryhmät tutustuivat seminaarissaan alkuvuonna 2001. Samalla kuultiiin myös Poliisiammattikorkeakoululla vierailemassa olleen Inspector James McShanen luento NYPD:n huumetesteistä ja päihdeasioista yleensä. Loppuvuodesta projektiryhmässä todettiin, että todennäköisesti projektin viimeisen vuoden budjettia jouduttaisiin supistamaan. Tämä merkitsisi ennen kaikkea muutosta kansainvälisten yhteyksien toteuttamisessa. Tämä suunniteltiin toteutettavaksi siten, että kutsutaan NYPD:stä luennoitsija projektin päättöseminaariin. Edellä mainittua puheeksiottokoulutusten siirtoa lukuun ottamatta projekti toteutui toisena vuonna alkuperäisen projektisuunnitelman mukaan. 3.3 VUOSI 2001 Projektin viimeisen vuoden suunnitelmassa olivat seuraavat asiat: - päihderyhmien koulutuksen loppuosa Poliisikoululla - havahduttamiskoulutusten täydennysosat niitä tarvitsevissa yksiköissä
- puheeksiottokoulutusten viimeiset osat yksiköissä - ohjeistuksen viimeistely, koekäyttö yksiköissä ja lausunnot - seurantatutkimuksen loppukartoitus yksiköissä - kuntokurssi Myllykalliossa - kansainvälinen koulutusosio - johtopäätökset projektista - valtakunnallisen mallin määritys ja käyttöönottosuunnitelma - jatkotoimenpide-ehdotukset - projekti-, ohjaus- ja taustaryhmien seminaarit Myllykalliossa Päihderyhmien koulutuksen viimeinen osa pidettiin suunnitelmien mukaan kevättalvella 2001, Poliisikoululla Tampereella. Havahduttamiskoulutusten täydennysosia on pidetty kahdessa yksikössä Oulussa ja Porissa. Helsingissä niitä olisi vielä syytä pitää useita, mutta vuoden 2001 aikana niitä ei pystytty toteuttamaan. Alkuvuodesta 2002 tutkitaan mahdollisuuksia niiden toteuttamiseksi kevään 2002 aikana. Puheeksiottokoulutukset on Helsingin keskustan piiriä lukuun ottamatta pidetty. Näidenkin osalta selvitetään voidaanko Helsingin keskustan piirin puheeksiottokoulutusten viimeiset jaksot toteuttaa kevään 2002 aikana. Päihdeasioiden ohjeistus on viety yksiköihin työpaikkakoulutuksena päihderyhmien toimesta. Vaikuttavuuden seurantakysely on yksiköissä tehty jo loppukevään aikana. Seurantatutkimuksen alustavat tulokset olivat valmiina viimeisessä ohjaus- ja taustaryhmien seminaarissa marraskuun alkupuolella ja niistä tehdään erillinen raportti päättöseminaariin. 12 Yksi kuntokurssi on pidetty suunnitelman mukaan Myllykalliossa. Syksyn tapahtumat USA:ssa vaikuttivat kansainvälisen osion toteuttamiseen, siksi NYPD:stä ei kutsuttu luennoitsijaa päättöseminaariin. On kuitenkin todettava, että esim. NYPD:llä on huomattava määrä kokemusta päihdeasioiden käsittelystä peruskoulutuksesta aina hoitojen toteuttamiseen. Sen hyödyntämistä kansainvälisenä yhteistyönä, jossa tämän projektin toiminta ja tulokset ovat suomalaisena tietovientinä mukana kannattaa tutkia. Projektin johtopäätökset, valtakunnallisen mallin määritys ja jatkotoimenpide-ehdotukset tehtiin seminaarissa 12. –13. 11. 2001. Päättöseminaari sovittiin järjestettäväksi 22. 1. 2002 Poliisikoululla Tampereella. Näin projektin aikataulu venyy kuukauden yli suunnitellun. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen sen osalta järjestäjänä toimii Sisäministeriön Poliisiosasto ja Myllyhoitoyhdistyksen kouluttajat tekevät osuutensa asiantuntijatyönä. Alkuperäisen projektisuunnitelman lopullisena päätavoitteena oli, että ”vuonna 2007 koko Poliisiorganisaatiolla on sisäisesti määritelty, toimiva päihdeasioiden käytäntö.” Projektissa tämä on toteutettu ja kokeiltu projektissa tuotetulla mallilla pilottiyksiköiden osalta. Projektiryhmä käynnisti kokouksissaan jatkon suunnittelun ja valmisteli jo yleissuunnitelma seuraaville kuudelle vuodelle. Poliisin vuosisuunnittelu oli kuitenkin jo niin pitkälle edennyt vuoden 2002 osalta, että siihen ei olisi ehditty saada riittävän perusteltua esitystä jatkosta. Tämän työn jatkamista selvitetään kevään 2002 aikana. 4. PROJEKTIN TALOUS Alla on esitetty vuosittainen budjetti projektisuunnitelmasta ja sen toteutuminen. Tässä loppuraportissa on käsitelty markkoja, koska alkuperäinen suunnitelma sekä ajallisesti että sisällöllisesti toteutui ennen euron käyttöönottoa. 4.1 RAHOITUS JA SEN TOTEUTUMINEN Vuosi 1999 Vuosi 2000 Vuosi 2001 Yht Budj. mk 610.000 380.000 545.000 1.535.000 Tot. mk 599.923 402.280 286.500 1.288.703 4.2 RAHOITUKSEN JAKAUTUMINEN ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Budjetti jakautui eri osien välillä seuraavasti: Toteutui Projektin organisaatio ja koulutukset (ml. Kansainv.) mk1.165.000 mk 918.703 Seurantatutkimus mk 130.000 mk 130.000 Kuntokurssit ja kehitystyö mk 240.000 mk 240.000
13 4.3 MUUTOKSET RAHOITUKSEEN PROJEKTIN EDETESSÄ Puheeksiottokoulutusten painopisteen siirto vuodelta 1999 vuodelle 2000 ei vaikuttanut siihen varattuun rahoitukseen, mutta siirsi siltä osin rahoitusta vuodella eteenpäin. Asia sovittiin projekti- ja ohjausryhmässä. Kansainvälisen osion poistaminen vähensi viimeisen vuoden budjettia alkuperäisestä 165.000 mk. Asia otettiin huomioon tarkennettua rahoitusta määriteltäessä vuoden 2002 sopimuksessa. 4.4 SEURANTATAPA Budjetin seuranta tapahtui ohjaus- ja taustaryhmissä projektiryhmän tekemän alustavan työn perusteella kolme kertaa vuodessa. Poikkeamat neuvoteltiin ja sovittiin yhdessä. 5. TULOSTEN ESITTELY 5.1 OHJAUS- JA TAUSTARYHMÄN TYÖ Ohjaus- ja taustaryhmät pitivät vähintään kaksi kokousta joka vuosi. Aloitusvuonna ryhmät toimivat erikseen, mutta toisena vuonna ryhmien toiminta yhdistettiin, koska työsuojelun piirivaltuutetut totesivat kentän informoinnin toimivan siten paremmin. Päätyönä ryhmillä oli projektin talouden seuranta, projektin toiminnan ohjaus suunnitelman mukaan ja sitä tarkentaen sekä valtakunnallisen päihdeasioiden käsittelyn mallin luonti. Ryhmät pysyivät erittäin hyvin koossa ja muutamista luonnollisista henkilövaihdoksista huolimatta erittäin toimintakykyisinä ja aktiivisina koko projektin ajan. Ryhmät ovat tehneet työtään erittäin vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. 5.2 PÄIHDETYÖN MALLI Päihdeasioiden käsittelyn mallin (liite 5) luonti tapahtui ohjaus- ja taustaryhmän työnä Myllyhoitoyhdistyksen kouluttajien tuottamaan runkoon. Tämän perusteella syntyi vuoden 2000 seminaarien aikana koekäyttöön tarkoitettu malli siten, että yhdistyksessä siitä kirjoitettiin pilottiyksiköistä ohjausryhmän seminaareihin tuotujen ajatusten perusteella karkea luonnos. Tämä toimitettiin pilottiyksiköihin, joiden päihderyhmät kommentoivat sitä. Näiden kommenttien avulla tehtiin seuraava versio, jota edelleen seuraavassa seminaarissa yhteisellä työstöllä kehitettiin. Kaikkiaan toteutettiin kolme suurempaa työstökierrosta ennen mallin hyväksymistä koekäyttöön. Mallin keskeiset tavoitteet ovat: kokonaisvaltainen päihdeasioiden käsittely ennaltaehkäisevästä työstä retkahduksen estämiseen ja jatkohoitoihin mahdollisimman varhainen puuttuminen ja puheeksiotto eri toimijoiden vastuutus ja asioiden kirjaaminen hoitoon ohjaavan ja kuntoutumista tukevan toiminnan erottaminen virkasuhdekysymyksistä niitä unohtamatta päihdeongelman takia hoitoon ohjattujen osalta raittiuden tukeminen sopimusten läpinäkyvyys. selkeät yhtenäiset ohjeet koko organisaatiolle Projektissa työstetty päihdetyön malli on tämän raportin liitteenä. 14 5.3 MALLIN KOEKÄYTTÖ JA VIENTI YKSIKÖIHIN Mallin koekäyttö aloitettiin keväällä 2001 ja sitä jatkettiin vuoden loppuun. Mallin vienti yksiköihin sovittiin toteutettavaksi työpaikkakoulutuksena päihderyhmien toimesta. Mallia on jo joissain yksiköissä menestyksellisesti kokeiltu, onpa tullut viestejä sen käyttämisestä pilottien ulkopuolella. Parhaat tulokset saavutetaan kuitenkin varmasti, jos koko työyhteisö ja sen käyttämä työterveyshuolto on koulutettu päihdeasioissa. 5.4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA KORJAUKSET MALLIIN Projektin tavoitteissa mainittu yksikkökohtaisten mallien kehitystyö on joissain yksiköissä aloitettu. Niiden osalta työtä joudutaan vielä jatkamaan yksiköissä. Valtakunnallisesta käyttöönotosta ja sen mahdollisesti vaatimista muutoksista sekä muista toimenpiteistä tehdään päätös erikseen. 5.5 KUNTOKURSSI Kuntokurssia kokeiltiin jo ensimmäisenä projektivuotena, mutta sen varsinainen kehittämistyö tehtiin sitten kokemusten perusteella projektin toisen vuoden aikana. Huomattavaa on, että projektissa rohkaistiin pilottiyksiköitä lähettämään kuntokurssille myös päihdeyhdyshenkilöitä, projektivastaavia, päihderyhmän jäseniä jne. Tämä ratkaisu osoittautui erittäin hyväksi.
Kuntokurssin prosessisisältö rakennettiin Myllyhoitoyhdistys ry:n henkilökunnan v. 1999 mennessä kertyneen hoidollisen tietotaidon varaan. Sisällön kehittämisessä apuna olivat Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestölle ja Helsingin Kaupungin Liikennelaitokselle tuotettujen päihdekuntoremonttien kokemukset. Näissä olivat asiantuntijoina toimineet yhdistyksen koulutusjohtaja Matti Nokela sekä kouluttajat Risto Nieminen ja Arska Papunen. Kuntokurssin ohjelman osioiden sijoittelussa järjestykseen pidettiin kiinnekohtana keskiviikkoillan AAkontaktia. Ennen avointa AA-palaveria sijoitettu ohjelma rakennettiin palvelemaan päihderiippuvaisen havahtumisprosessia oman tilansa ja sen hoitamisen välttämättömyyden suhteen. AA-palaverin ja sen jälkeisen illan muotoutumista vuorovaikutukselliseen suuntaan ohjattiin yhteistyössä niiden AA-jäsenten kanssa, jotka lähtivät mukaan toimintaan. AA-palaverin jälkeisen osan ohjelmaa laadittaessa tähdättiin kurssin alkupuolikkaan ja AA-kosketuksen käynnistämän avautumisen, muutosprosessin tms. laajentamiseen ja säilyttämiseen. Liikunta- ja rentoutusosiot pyrittiin muokkaamaan havahtumisprosessille alisteisiksi siten, että syntyneitä psyykkisiä tensioita puretaan sopivassa määrin, muttei kuitenkaan paeta niitä pakonomaiseen liikuntaan. Tästä seurasi palautetta, jossa pyydettiin lisäämään toisaalta yksilökeskusteluaikaa, toisaalta liikuntaa. Näihin toiveisiin vastattaessa pyrittiin säilyttämään sellainen tasapaino, että prosessointi säilyisi mieluummin vuorovaikutuksen piirissä kuin yksilötason “jumittamisena“ ja myös liikuntaosioiden yhteydessä luonnollisena vertaiskeskusteluna. Liikunnan osuus kurssilla koostuu lyhyistä rentouttavista taukojumppaosioista, ulkoilusta , lähinnä kävelystä yhdessä tai pienryhmissä, luontopolusta tehtävineen sekä peruskuntotesteistä, joissa mitataan kävelytestillä lähinnä hapenottokykyä eli sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaa ja lihastesteillä tärkeimpien suurten lihasryhmien kuntoa. Testit tuntuvat motivoivan kurssilaisia varsinkin, kun kahdella teorialuennolla selvitetään peruskuntotekijöiden merkitystä ihmisen fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille. Samoin liikunnan ja yleisen terveyden yhteydestä puhuttaessa vaikuttaa pieni elämäntavan muutos useimman kurssilaisen kohdalla “ kolahtavan“. Neljälle kuntokurssille osallistui 37 henkeä. 15 5.6 NAISTEN KUNTOKURSSI Projektin kokemuksista syntyneenä, mutta varsinaisen projektirahoituksen ulkopuolella toteutettiin naisille suunniteltu ja räätälöity kuntokurssi keväällä 2000. Siihen osallistui kuusi naista poliisin organisaatiosta. Osallistujilla oli oman eriasteisesti haitallisen päihdekäytön, läheisen ongelmallisen päihdekäytön tai päihderyhmän jäsenen kokemuksia, joita kurssiviikolla työstettiin edellä kerrotun kuntokurssin ohjelman puitteissa. Miesvaltaisessa työyhteisössä saattaa naisen päihteiden riskikäyttö jäädä havaitsematta. Naisten päihdeongelmaan liittyy erityiskysymyksiä, joiden työstö koettiin hedelmälliseksi. Poliisin päihdeprojektin havahduttamisluentojen yhteydessä tehty MAST-testi osoittaa, että kansainvälisin kriteerein tarkasteltuna riskirajalla olevia naisia poliisissa on noin kolmannes. Toivottavaa on että Naisten Kuntokurssia voidaan jatkossa toteuttaa poliisin naispuolisten työntekijöiden työkyvyn tueksi. Sisäministeriön poliisiosasto tuki kurssia taloudellisesti. 5.7 MALMÖ - MAST TESTIT Projektisuunnitelmassa olleen seurantatutkimuksen lisäksi toteutettiin Malmö-Mast -testi osana havahduttamisluentoa. Osallistujille annettiin myös oman vastauksen analysointiin tarvittava tieto. Testi mittaa päihteiden riskikäyttöä. Projektia varten Malmö-Mast - testikaavaketta muokattiin alkuperäisestä paremmin Poliisin todellisuutta vastaavaksi. Vastaukset jätettiin kouluttajalle havahduttamiskoulutuksen jälkeen, mutta ne olivat nimettömiä. Vastauksia kertyi kaikkiaan noin 700. Yhteenvetona niistä voi todeta, että poliiseissa on keskimääräistä vähemmän riskikäyttäjiä mutta naisten osalta tilanne on sama kuin valtaväestössäkin. 5.7.1 Malmö MAST-testin tulokset Havahduttamiskoulutustilaisuuksiin osallistuneet henkilöt vastasivat Malmö MAST-testilomakkeen kysymyksiin, joista 9 kartoitti alkoholin käyttöä. Lomakkeissa kysyttiin myös huumeiden ja dopingaineiden käyttöä sekä lääkkeiden käyttöä päihtymystarkoituksiin. Näitä ei vastausten perusteella esiintynyt kenelläkään. Vastaaminen tapahtui nimettömänä. Kaksisivuisista itsejäljentävistä lomakkeista pitivät vastaajat toisen kappaleen itsellään, ja toiset kappaleet kerättiin Myllyhoitoyhdistyksen kouluttajan mukaan. Kouluttaja kertoi havahduttamiskoulutuksen jälkeen
kaikille yhteisesti riskirajan ylityksestä kertovan pistemäärän ja sen laskentatavan. Kyselyyn vastanneesta 708 henkilöstä 151 oli naisia ja 555 miehiä. 2 vastaajaa ei ilmoittanut sukupuoltaan. Näistä kummallakaan ei esiintynyt päihteiden riskikäyttöä. Kyselyyn vastanneista naisista 20 (13.2 %) ja miehistä 87 (15.7 %) ylitti riskirajan. (Kansainvälisin rajoin tarkasteltuna naisista 48 (31.8 %) ja miehistä 172 (30.9 %) saavutti riskirajan ). Malmö MAST-pisteiden jakaumat ilmenevät taulukoista 1, 2 ja 3. Taulukko 1. Malmö MAST-pisteiden jakauma kaikilla vastanneilla, 708 kpl Pistettä Määrä % 0 204 28.8 1 168 23.7 2 144 20.3 3 100 14.1 4 58 8.2 5 26 3.7 16 6 4 0.6 7 3 0.4 8 1 0.1 9 - - Yht. 708 100.0 Taulukko 2. Malmö MAST-pisteiden jakauma naisilla, 151 kpl Pistettä Määrä % 0 64 42.4 1 39 25.8 2 28 18.5 3 15 9.9 4 5 3.3 5 - - 6 - - 7 - - 8 - - 9 - - Yht. 151 100.0 Taulukko 3. Malmö MAST-pisteiden jakauma miehillä, 555 kpl Pistettä Määrä % 0 140 25.2 1 128 23.1 2 115 20.7 3 85 15.3 4 53 9.5 5 26 4.7 6 4 0.7 7 3 0.5 8 1 0.2 9 - - 17 Yht. 555 100.0 Lisäksi selvitettiin riskirajan ylittäneiden henkilöiden ryhmissä esiintyvien yksittäisten vastausten frekvenssit. Näiden perusteella miesten ja naisten päihdekäytössä on enimmäkseen vähäisiä eroja, mutta viikonloppujuomista ja krapularyyppyjen ottamista miehet raportoivat huomattavasti naisia enemmän (taulukot 4 ja 5). Taulukko 4. Riskirajan ylittäneet naiset, 20 kpl Vastaus Määrä % 7. Omantunnonvaivoja 13 65.0 1. Lasillinen ennen juhlia 13 65.0 4. Sietokyky kasvanut 12 60.0 2. Viikonloppujuomista 11 55.0
9. Nenänvalkaisuyrityksiä 10 50.0 3. Päivittäistä käyttöä 3 15.0 5. Vaikeuksia juoda vähemmän kuin muut 1 5.0 6. Muistinmenetyksiä 1 5.0 8. Krapularyyppyjä 1 5.0 Taulukko 5. Riskirajan ylittäneet miehet, 87 kpl Vastaus Määrä % 2. Viikonloppujuomista 77 88.5 9. Nenänvalkaisuyrityksiä 68 78.2 1. Lasillinen ennen juhlia 61 70.1 4. Sietokyky kasvanut 58 66.7 7. Omantunnonvaivoja 50 57.5 8. Krapularyyppyjä 32 36.8 3. Päivittäistä käyttöä 20 23.0 5. Vaikeuksia juoda vähemmän kuin muut 18 20.7 6. Muistinmenetyksiä 11 12.6 5.8 SEURANTATUTKIMUS Projektin tulosten selvittämiseksi otettiin projektisuunnitelmaan mukaan myös tutkimus. Koska haluttiin selvittää, mitkä olivat mukaan lähtevissä yksiköissä vallitsevat käsitykset ja tiedon taso käynnistettiin projekti tutkimuksen alkukartoituskyselyllä. Tähän kyselyyn, kuten projektin loppukartoituskyselyyn keväällä 2001, saivat vastausmahdollisuuden kaikki pilottiyksiköiden henkilöstöön kuuluvat nimettömänä. Kyselykaavakkeiden pohjana olivat Myllyhoitoyhdistyksen kokemukset aikaisemmista vastaavista tutkimuksista ja niiden toimivuudesta. Seurantatutkimuksen tulokset on esitelty erillisessä raportissa. 18 5.9 PILOTTIYKSIKÖIDEN TYÖ Projektisuunnitelmassa arvioitiin yksiköissä tarvittavan noin 400 miestyöpäivää jo pelkkiin koulutuksiin. Tämän lisäksi tulevat päihderyhmissä tehty työ sekä osallistuminen tausta- ja ohjausryhmien toimintaan jne. Kyseessä on siis varsin merkittävä investointi päihdeasioiden kehittämiseen. Eri yksiköiden välillä on sekä koulutuksiin osallistumisissa että päihderyhmätyöskentelyssä ollut merkittäviä eroja. Nämä erot näkyvät myös kuntokursseille ohjautumisissa ja sitä kautta toipumisien mahdollistumisissa. 5.10 PILOTTIEN RAPORTIT Pilottiyksiköiden omasta projektitoiminnastaan tuottamat raportit ovat aakkosjärjestyksessä liitteessä 3. Erilaisuudessaan ne antavat varsin kattavan kuvan sen työn moninaisuudesta ja määrästä mikä projektiin on liittynyt. Ne myös kertovat siitä miten eri lailla pilotit ovat työtään tehneet, vaikka ohjeistus on samanlainen ollutkin. Olennaista on varmaankin se, että kaikissa yksiköissä on tehty paljon työtä hankkeen onnistumiseksi. Jokaisessa yksikössä on onnistuttu joillain osa alueilla. Malli on otettu käyttöön, aitoja puheeksiottoja on tapahtunut, asenne on muuttunut ja jopa raitistumisia tapahtunut. Ne ovat merkityksellisiä asioita ja kantavat hedelmää tulevina vuosina. Kaikissa henkilöstön kehittämishankkeissa olennaista on johdon sitoutuminen. Tässäkin hankkeessa voidaan yksikkökohtaisia eroja osin selittää myös yksikön johdon ja siitä ylempien johdon tasojen sitoutumisen kautta. Mikäli henkilöstö tunnistaa johdon sitoutumisessa aitoutta ja tukevaa myönteisyyttä tai toisaalta epäröintiä tai selkeää kielteisyyttä heijastuvat ne henkilöstön sitoutumiseen. Mikäli, kuten pilottien selkeä kanta on ollut, tätä työtä jatketaan, on johdon sitoutuminen hankkeeseen yksi sen kriittisiä menestystekijöitä. 5.11 PROJEKTIN MUUT SEURAUKSET Poliisin päihdeprojektia on esitelty tai muita koulutustilaisuuksia on pidetty yhdistyksen toimesta seuraavasti projektin aikana Länsi-Suomen läänin alueella: - poliisipäälliköille - toimistohenkilökunnalle - Liikkuvalle poliisille - päihdeyhdyshenkilöille Poliisikoululla - työsuojelukurssilla
- päihdeyhdyshenkilöille Poliisiammattikorkeakoululla - päällystökursseilla - muilla kursseilla Poliisipäällikköseminaarissa Myllyhoitopäivässä Oulun läänissä Huomattavaa tässä on Länsi-Suomen läänin aktiivisuus. Projektin vaikuttavuutta tältä osin kuvaa hyvin erään osallistujan lausunto: ”Tätäkään koulutustilaisuutta tuskin olisi järjestetty ilman päihdeprojektia.” Lisäksi projektin innoittamana syntyi toipuvien poliisien tapaaminen, joita on pidetty yksi syksyllä 2001 ja jatkoa suunnitellaan keväälle 2002. Ensimmäisessä tapaamisessa oli kuusi henkeä. Osa 19 halukkaista ei päässyt mukaan. Tapaaminen oli omaehtoista, eli jokainen osallistuja joutui hoitamaan rahoituksen itse. Projektisuunnitelmassa mainittu koulutusyksiköiden päihdekoulutusvalmiuksien kehittäminen jäi toteutumatta koska niihin ei syntynyt päihderyhmiä. Samoin kävi suunnitellulle sisäisten kouluttajien valmennukselle, jonka oli tarkoitus syntyä näiden päihderyhmien kautta. Osittain on mahdollista, että se toteutuu em. toipuvien poliisien tapaamisten kautta tulevaisuudessa. 5.12 MAHDOLLISESTI TOTEUTUNEET HOIDOT Eri lähteistä saadut tiedot antavat aiheen olettaa puolen kymmenen henkilön ohjautuneen päihdehoidon laitos- ja avohoidon jaksoille projektin seurauksena. Nämä ovat kuitenkin tapahtuneet projektin ulkopuolella ja asiaa ei voida tarkemmin selvittää. 5.13 LEHTIARTIKKELIT Poliisien omissa lehdissä ja Myllyhoitolehdessä on julkaistu useita artikkeleita projektista. 5.14 VIDEO Tekeillä on video toipumisesta. Käsikirjoitus on siinä vaiheessa, että siitä on esitetty rahoitushakemus. Video käsittelee toipuvan poliisin näkökulmaa. Video syntyy projektin ulkopuolella. Aktiivisena tässä asiassa on ollut Porin poliisilaitos. 5.15 TYÖSUOJELUSTRATEGIA Poliisin aikaisempi työsuojelustrategia käsitteli myös päihdekysymyksiä ja itse asiassa siinä oli myös mainittu tarve kehittää uusi työskentelyn tapa. Projekti tuotti vastauksen tähän. Päihdeprojektin suunnitelmassa on maininta siitä, että organisaatio lähtee kehittämään ohjeistustaan myös huumausaineiden osalta. Tämä kannustaa myös siihen, että Poliisin organisaation sisällä pohditaan, olisiko uudessa työsuojelu- tai henkilöstöstrategiassa otettava kantaa myös huumausainekysymyksen käsittelyyn. Mielenkiintoisen kannan huumausainekysymykseen on ottanut Porin poliisilaitos loppuraportissaan, jossa todetaan poliisin voivan toimia tässäkin asiassa esimerkkinä. 6. ARVIO ONNISTUMISESTA SISÄLLÖN KANNALTA 6.1 ARVIO KOULUTUSTEN SISÄLLÖSTÄ Tässä projektissa on tavoiteltu monipuolisen koulutusintervention avulla tapahtuvaa kulttuuri- ja toimintamuutosta. Koulutus on ollut kolmitahoista ja sen kohteena on ollut koko työyhteisö eri tasoisesti. Seuraavassa arvio näiden onnistumisesta koulutuksesta vastaavan näkökulmasta. 6.1.1 HAVAHDUTTAMISKOULUTUS 20 Havahduttamiskoulutus koko työyhteisölle suunnattuna on antanut yhteisen tietoperustan päihdeasioista ja vaikuttanut yhteisölliseen asennemuutokseen. Oman toipumiskokemuksen omaavan kouluttajan toteuttamana havahduttamiskoulutus vaikuttaa syvällisesti päihdeasenteisiin. Toisaalta se tarjoaa peilin kunkin omalle päihdekäytölle tiedon tasolla, ja toisaalta se antaa päihderiippuvuudelle ja siitä toipumiselle inhimilliset kasvot. Koko yhteisölle suunnattuna tieto vaikuttaa myös yhteisöllisiin asenteisiin, antaa mahdollisuuden avoimeen, tietoon perustuvaan keskusteluun, vähentää väärää suojelua, sekä rohkaisee ongelmiin tarttumiseen aiemmin. Ihanteellisin tilanne on, jos koko työyhteisö osallistuu koulutukseen. Tällöin kollektiivinen tietoisuuden taso päihdeasioissa muuttuu. Tämä on nähtävissä tämän projektin pilottiyksiköissä. 6.1.2 PÄIHDERYHMIEN VALMENNUS
Päihderyhmien koulutusohjelma on pitkä ja syvällinen prosessi siihen osallistuville. Koulutuksen jälkeen ryhmä toimii asiantuntijoina oman yhteisönsä ehkäisevän päihdetyön ja hoitoonohjausta vaativien tilanteiden käsittelyssä. Vuoden kestävän koulutusprosessin aikana ryhmä kehittyy työryhmäksi, tiimiksi, jolla on rohkeutta ja valmiuksia kohdata päihdeasioihin liittyviä tilanteita ja kysymyksiä. Ryhmän koulutukseen liittyvien etätehtävien tarkoituksena on liittää päihdeasioihin erikoistuva tiimi omaan työyhteisöönsä, purkaa ennakkoluuloja, myyttejä ja kehittää avointa keskusteluilmapiiriä, sekä verkottua toisten toimijoiden, kuten työnjohdon, työterveyshuollon, paikallisen päihdehoidon, itseapuryhmien jne. kanssa. Näillä kaikilla toimenpiteillä pyritään yhteisölliseen päihdehaittoja ehkäisevään ilmapiirimuutokseen, jonka käynnissä pitäjänä päihderyhmä toimii. Ne päihderyhmät, jotka paneutuivat myös etätehtäviin kunnolla, näyttävät saaneen yhteisössään toivotun suuntaisia tuloksia aikaan. 6.1.3 PUHEEKSIOTTOVALMENNUS Esimies- ja työnjohtotehtävissä oleville pidettiin neljä koulutuskertaa käsittävä puheeksiottotaitojen valmennusohjelma. Poliisi, joka jo peruskoulutuksessaan oppii taidon kohdata ihmisiä vaikeissa tilanteissa, on oikeastaan puheeksioton ammattilainen suhteessa asiakkaisiin. Oman työtoverin päihdeongelman kohtaaminen on kuitenkin erilainen tilanne. Väärän suojelun ja puuttumisen arkuuden poistamiseen tarvitaan asennemuutosta, ja sen työstäminen vaatii aikaa. Tässä pilottiprojektissa kokeiltiin havahduttamiskoulutuksen lisäksi neljän koulutuskerran kokonaisuutta. Kokemuksena voisi todeta, että seuraavan kaltainen neljän koulutuskerran kokonaisuus on riittävä: 1)havahduttamiskoulutus, 2) kahdenkeskinen puheeksiotto, 3) ryhmäpuheeksiotto, 4) yhteistyö päihderyhmän kanssa. Koulutettavilta saatujen välittömien palautteiden perusteella koulutuksessa käytetyt menetelmät toimivat kohtaamisrohkeuden lisäämiseksi. 6.2 ARVIO KOULUTUSTEN MÄÄRÄSTÄ JA TOTEUTUMISESTA Koulutusten määrä oli tässä projektissa varsin suuri. Yhdistyksen aikaisemmin toteuttamien vastaavan kokoisten päihdekoulutusprojektien kokemusten perusteella ja projektin kehittelyvaiheen aikana saatujen poliisimiesten kokemusten perusteella esimiesten puheeksiottovalmennus laajennettiin neljään noin puolen päivän jaksoon ja päihderyhmien koulutus toteutettiin ryhmäytymisen edistämiseksi viitenä puolentoista päivän pituisena internaattijaksona Myllykallion kehittämiskeskuksessa ( viimeinen näistä yhteisseminaarina Poliisikoululla ). Molemmat olivat sekä pilottiyksiköiden että osallistujien kannalta varmasti vaativia ja käytännössä työvuorojen puitteissa vaikeita toteuttaa, mutta yhtä yksikköä lukuun ottamatta ne vietiin läpi suunnitellussa laajuudessa ja määrässä. 21 Selkeästi parhaiten toteutuivat koulutukset niissä yksiköissä, joissa koulutukset vietiin suoraan työvuorolistoihin. Tällä menettelyllä päästiin havahduttamiskoulutuksen osalta parhaimmillaan yli 90 % osallistumisiin. Tämän vaikutukset näkyvät yksiköiden välisinä eroina seurantatutkimuksen raportissa. 6.3 ARVIO KUNTOKURSSEISTA Seuraavassa arvio kuntokursseista niiden vetäjinä toimineiden kouluttajien näkökulmasta. Kuntokurssien vetäjinä työskennelleet Arvo Papunen ja Risto Nieminen pyrkivät vastaamaan nousseisiin kehityshaasteisiin mahdollisimman pienellä viiveellä Mm. jatkotapaamisten tärkeä merkitys kirkastui nopeasti, ja niiden yhteydessä oli havaittavissa, että kurssin aikana oli onnistuttu sellaisen prosessin käynnistämisessä, joka ei pysähtynyt kurssin loppuessa. Poliisimiesten fyysisessä kunnossa esiintyvä suuri vaihtelu ohjasi mm. yksilöllisen liikunnan suosimiseen, ja ohjatun liikunnan määrä koettiin vähäiseksi. Päihderiippuvuusosioita ei kuitenkaan haluttu vähentää vain siitä syystä, että saataisiin lisää aikaa liikunnalle. Katsottiin, että vajaassa viikossa ei kukaan mene rapakuntoon. Päihderiippuvuuden asteikolla oli myös vaihtelua johtuen siitä, että mukana oli poliiseja muillakin motiiveilla, mm. projektin taustaryhmien edustajia. Tästä mahdollisesti seuraavaa polarisoitumista pyrittiin estämään kohtelemalla kaikkia osallistujia samalla tavalla. Poliisien keskinäinen kommunikaatiokyky auttoi tässä myös. Ryhmät käsittelivät asioita reilusti ja avoimesti. Yksilökeskusteluissa nousi esiin asioita, joita ei ole syytäkään käydä ryhmissä läpi. Vain yhden kurssin vetäjät kokivat keskimääräistä raskaammaksi, mutta ko. kurssin jatkotapaamisen yhteydessä saatu palaute oli rohkaisevaa. Vaikka aivan kaikkia ei viidessä päivässä saatukaan vakuuttuneiksi päihderiippuvuuden sairausluonteesta, tapahtui hyviä havahtumisia.
Poliisien kanssa työskentelyn vetäjät kokivat antoisaksi. Illat takkahuoneessa muodostuivat toisinaan ”miehistöhuonekeskusteluiksi”, minkä annettiin tapahtua. Vastapainoksi poliisit tuottivat hyvää ja vakavaa pohdintaa päihdekäyttönsä suhtautumisesta kurssilla esitettyyn asiaan – terapioissa tavoiteltu allianssitila saavutettiin muutamassa päivässä. Vetäjät haluavat välittää kiitoksensa miellyttävästä yhteistyöstä kaikille kuntokursseille ja projektin ohjaukseen osallistuneille. 6.5 ARVIO TUOTETUSTA MALLISTA Ohjaus- ja taustaryhmän viimeisessä seminaarissa työstettiin arviot projektissa tuotetusta päihdeasioiden käsittelyn mallista. Malli oli silloin ollut koekäytössä noin puoli vuotta. Koekäytön osalta pilottiyksiköiden kokemuksissa oli selviä eroja johtuen lähinnä siitä, että kaikki eivät olleet vielä toteuttaneet mallin työpaikkakoulutuksia kokonaan. 6.5.1 Kokemukset mallista positiiviset, toimiva ohjelma ongelmien kohtaaminen avointa ei enää peittelyä prosessi on monivaiheinen antaa raamit, vaatii rohkeutta ja halua on muodostunut osaksi henkilöstöhallintoa mallia on kuitenkin käsiteltävä - poliisikoulussa peruskoulutuksessa - PAKK:ssa esimieskoulutuksessa 22 - työpaikkakoulutuksessa 6.5.2 Muutostarpeet tällä hetkellä ei ole tiedossa muutostarpeita mallin päivitys määräajoin on tarpeen jatkossa kokemusten kerääminen auttaa päivittämisessä 6.5.3 Käyttöönotto mallin pikakoulutus ei riitä sen käyttöönottamiseksi pilottien ulkopuolella käyttöönotto on tehtävä mahdollisimman pian, vuosina 2002-2003 käyttöönotosta ja sen toteuttamisesta tarvitaan ministeriön ohje/määräys pilottiyksiköt voivat toimia kummeina varsinaiseen päihdeasioiden koulutukseen tarvitaan työelämäkoulutuksen asiantuntijat päihderyhmien kokoonpanosta tarvitaan ohjeistus ja päihderyhmille koulutus mallin käytöstä on valmistettava toimintaohjevideo tällainen yhtenäinen toimintamalli tarvitaan koko organisaatiolle jatkossa on mietittävä päihdeyhdyshenkilön ja päihderyhmän roolit 7. ARVIO ONNISTUMISESTA OHJAUKSEN KANNALTA Arvio on laadittu projektin tilaajan eli sisäasiainministeriön poliisiosaston näkökulmasta. Arvion on laatinut projektin ohjausryhmän puheenjohtaja. Pilotin hallinto rakennettiin ensin neliportaiseksi(kaavio erillisessä liitteessä): P TAUSTARYHMÄ R Vuosiraportointi tilaajalle O Linjaustarkistukset J E OHJAUSRYHMÄ K Pilottien raportointi T Kokemusten vaihto pilottipiirien kesken I Projektin ohjaus ja tuki P Ä PROJEKTIRYHMÄ Ä Valmisteluelin L Työskentelyn tahditus L Idearyhmä I K PILOTIT
K Varsinainen projektityö Ö Varsin pian projektin edetessä todettiin, että hallintoa voidaan keventää yhdistämällä tausta- ja ohjausryhmä. Projektin hallintoa rakennettaessa tärkeimpänä lähtökohtana oli pitää työ hallinnassa ja vireänä jo etukäteen pitkäksi tiedetyn kolmen vuoden ajan. Piloteille pyrittiin antamaan mahdollisimman kattava ja vahva tuki kehittämistyössään. Pilottipiireille kuitenkin annettiin päävastuu sekä sisäisen hallinnon että prosessien rakentamisessa. Tällä tähdättiin siihen, että jokainen pilottiprojekti hakisi oman tapansa onnistua työyhteisölleen ominaisella tavalla. Taustalla oli myös heti alkuun tarve 23 saada kokemuksia erilaisten toteutustapojen toimivuudesta. Konkreettinen kokonaiskoordinaatio ja -tuki päätettiin vastuuttaa Myllyhoitoyhdistyksen projektipäällikölle. Ohjausryhmän työskentely onnistui tilaajan näkökulmasta hyvin. Se onnistui antamaan projektin tilasta hyvän kuvan, vaihtamaan kokemuksia eri malleista, luomaan uskoa piloteille vaikeissa kohdissa ja työstämään päihdehaittojen ehkäisyohjelmaa. Seurantatutkimuksen kannalta ohjausryhmän kokoukset toimivat informaatiolähteenä. Ohjausryhmän työskentelyn tallennukseen olisi jälkikäteen arvellen voitu kiinnittää enemmän huomiota. Selkeät pöytäkirjat olisivat antaneet selkeämmän kuvan etenemisestä ja ongelmakohdista. Projektiryhmän työskentely oli luovaa ja välitöntä. Siellä voitiin täsmentää sekä työtapaa että aikataulua. Ryhmän työskentely tuotti myös joitakin uusia osioita hankkeeseen, kuten naisten kuntokurssin ja toipuvien päihderiippuvaisten tapaamisen. Projektiryhmän työskentelyssä olisi voitu edellä mainitulla tavalla parantaa dokumentointia ja valmistelua. Projektiryhmässä nousi useaan otteeseen keskusteluun ongelmat mallin siirrosta poliisikoulutuksen kautta hallintoon. Koulutuslaitokset eivät tavoitellulla tavalla ottaneet projektin haastetta vastaan. Tähän ongelmaan ei projektin hallinto kuitenkaan kyennyt tuomaan ratkaisua. Myös joidenkin pilottien ongelmat etenemisessä olivat projektiryhmän työskentelyssä usein esillä. Huolimatta erilaisista tehostamisyrityksistä ei oleellista muutosta saatu aikaan. Tässä ilmenee seurantatutkimuksessakin todettu lainalaisuus; projektin hallinnon tehostetullakaan tuella ei saatu muutoksia aikaan, mikäli paikallinen projektiorganisaatio ei saanut sen johdolta tarpeeksi tukea ja ohjausta. Myllyhoitoyhdistyksen rooli oli tässä hankkeessa ratkaiseva. Projektipäällikön kokonaisvastuu hankkeen etenemisestä toteutui pääosin asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Projektin laajuus ja työmäärä huomioiden olisi projektipäällikön tehtävä ollut syytä määritellä päätoimiseksi. Hän kykeni kuitenkin viemään kiitettävästi haasteen läpi vaikka tehtäviä ja koulutustilaisuuksia tuli myös hankesuunnitelman ulkopuolelta. Pilottipiirien projektien hallinnointi rakentui siis annettujen raamien puitteissa varsin erilaisiksi. Oleellisin onnistumistekijä näytti olevan johdon aito sitoutuminen ja konkreettinen tuki. Tuloksellisinta toiminta oli sellaisissa yksiköissä, joissa projektiorganisaatioon kuului henkilöitä kaikista virkaryhmistä ja työterveyshuollon asenne oli aidon tukeva ja panos riittävä. Projektin ulkoinen valtakunnallinen tiedotus oli projektin aikana tarkoituksellisesti suppeata. Piloteille haluttiin antaa työrauha liioilta odotuksilta ja hälyltä. Huolimatta matalasta profiilista tuli hankkeen kuluessa tarpeita myös pilottien ulkopuolelta saada ohjausta ja työkaluja ongelmatilanteisiin. Niihin pystyttiin vastaamaan varsin rajallisesti. Kun pilottiprojektin työ on valmis ja siitä tehty johtopäätökset, on tuloksista ja jatkotoimista syytä tiedottaa laajasti hallinnon sisällä. Poliisin päihdeprojekti lähti vastaamaan kentän tarpeisiin vaikeassa ja usein myös vaietussa ongelmassa. Projektin työtapa rakennettiin varmistamaan hankkeen eteneminen myös väsymyskohdissa ja vaikeissa tilanteissa. Näistä haasteista projektin hallinto selviytyi tilaajan kannalta arvioiden varsin hyvin. Oleellisin kehittämiskohde tulevassa työskentelyssä on mukaan tulevien kenttäyksiköiden johdon sitoutumisen ja roolin vahvistaminen. 8. JOHTOPÄÄTÖKSET Marraskussa 2001 pidetty ohjaus- ja taustaryhmän seminaari työsti projektista seuraavanlaisia johtopäätöksiä. Ne on kirjattu tähän satunnaisessa järjestyksessä suoraan ryhmien tuottamana. 8.1 PROJEKTIN AIKAANSAAMAT MUUTOKSET yleinen ilmapiiri pilottiyksiköissä on muuttunut välittäminen ja avoimuus ovat lisääntyneet 24 puheeksiottovalmiudet ovat parantuneet
päihdeongelmaa ymmärretään paremmin poliisi on tässä asiassa verrattavissa ihmiseen projektin avulla on mahdollista muuttaa työyhteisön toimintakulttuuria mallin mukaisella konkreettisella puuttumisella saadaan tuloksia aikaan poliisin sisäiselle ehkäisevälle ja hoitoon ohjaavalle päihdetyölle on sosiaalinen tilaus yhtenäinen toimintamalli helpottaa ja tasapuolistaa toimintaa toiminta on jämäköitynyt, eikä se ole enää ole kiinni ainoastaan yksikön päälliköstä tiedon ja taidon lisääntyminen turvallisuuden lisääntyminen tuloksia on jo näkyvissä 8.2 PÄIHDETYÖN TULEVAISUUDEN HAASTEET tarvitaan poliisiylijohdon ja poliisijohdon vankka sitoutuminen asiaan tästä tulee hyvä juttu paljon työtä on vielä edessä kohta lähtee liikkeelle muutos innostuksen rakentaminen tarvitaan ammattimainen markkinointi/työote jännitteen ylläpitäminen mitattava visio selvä mallinnus henkilöstö odottaa mallin mukaisia toimenpiteitä ja niihin odotuksiin on pystyttävä vastaamaan projektissa luodun mallin mukainen toiminta on saatava jatkumaan jokapäiväisessä elämässä tutkittu tulos on hyödynnettävä kehitystyössä tavoitteisiin sitoutuminen/sitouttaminen läpi organisaation osaamisinvestoinnin koko ja markkinointi poliisin oppilaitosten saaminen mukaan miten tämä tehty työ palkitaan 8.3 YLEISET HUOMIOT tätä työtä on jatkettava, miniminä on päihderyhmien kouluttaminen jokaiseen yksikköön ja poliisien kuntokurssien toteuttaminen säännöllisesti ohjelma on tarpeellinen, kentällä on huutava tarve projektin merkitys + + + + projektia ei tehty yhtään liian aikaisin poliisi voi olla tässä asiassa esimerkkinä kaikille ammattikunnille tämä on ollut kova urakka paljon työtä on takana, enemmän on vielä edessä - Arvioimme projektisuunnitelmassa että 200 hengen yksikössä tarvitaan henkilötyöpäiviä noin neljäsataa eli piloteissa yhteensä noin kaksituhatta. Tämä on noin 3,0 mmk investointi. Projektiin investoitiin noin 1,5 mmk. Yhteensä nämä koulutusinvestoinnit ovat siis noin 4.5 mmk. Yhden poliisin raitistumisesta ja ennenaikaisen eläköitymisen estymisestä syntyy noin 1,5 mmk säästö. Kolmen poliisin raitistumisella katetaan siis projektin kaikki kustannukset puhumattakaan siitä valtavasta osaamisen määrästä ja asennemuutoksesta, mikä pilottiyksiköihin on projektin aikana päihdeasioista kertynyt. 25 Laskutapa on karkea, mutta siitä voidaan vetää yksi johtopäätös: Projekti oli erinomainen investointi osaamiseen ja työkyvyn ylläpitoon. Projektin todellinen pitkäkestoinen vaikutus alkaa vasta sen päätyttyä 9. JATKOTOIMENPIDE – EHDOTUKSET Ohjaus- ja taustaryhmien viimeisen seminaarin tuottaman syntyivät myös seuraavat ehdotukset jatkotoimenpiteistä. jatkoprojektilla onnistuessaan kauaskantoiset merkitykset/tulokset ministeriöltä tarvitaan keskitettyä rahaa asian hoitamiseen
tarvitaan läänin poliisiosastojen rahoitusta yhteydet työterveyshuoltoon on saatava kuntoon pikaisesti, jotta puhutaan samaa kieltä malli on saatava pikaisesti vahvistukseen ja toimeenpanoon pilottiyksiköiden koulutetut ryhmät/henkilöt töihin Tilaisuudessa hahmoteltiin myös seuraava runkosuunnitelmaehdotus työn jatkamisesta 2003-2007 9.1PÄIHDETYÖN MALLIN LEVITTÄMINEN HALLINTOON 9.1 Projektin arviointi Laadun, vaikuttavuuden ja talouden kannalta itsearviointi ulkopuolinen evaluaatio ”arviointinyrkki”/ohjausryhmä 9.2 Toimeenpanosuunnitelma mallin korjaukset ja muokkaukset standardointi toimeenpano-organisaatio sisäiset/ulkoiset tuottajat vaiheistus 9.3 Rahoitus 26.75.21 poliisi 26.05.21 kihlakunnan Kela Työsuojelurahasto EU-rahoitus Työministeriö/työelämän kehittäminen Tasa-arvo Muut 9.4 Ylläpito Työterveyshuollon verkosto Henkilöstöbarometri Tulossuunnitelmat, -raportit, seminaarit Tutkimus 26 Koulutuslaitokset 9.5 Uudet välineet ja tiedotus Sisäinen Lehdet Intranet(foorumi) Video/elokuva Ulkoinen Lehdistö, muut yhteisöt 9.6 Aikataulut 22. 1. 2002 loppuraportti, seurantatutkimus ja päättöseminaari 31. 5. 2002 arviointi 30. 9. 2002 hankesunnitelma vuosille 2003-2007 LIITTEET 1. Projektisuunnitelma 2. Projektin organisaatio 3. Pilottien ryhmien raportit 4. Koulutusosioiden sisällöt 5. Päihdeasioiden käsittelyn malli 1 1 Myllyhoitoyhdistys ry 21. 1. 1999 POLIISIN PÄIHDEPROJEKTI
TAUSTATIEDOT TEHTY SUUNNITTELUTYÖ Myllyhoitoyhdistys ry on viime vuosien aikana tehnyt yhteistyötä useiden poliisiorganisaation yksiköiden kanssa. Koulutuksien yhteydessä on kehitetty poliisin käyttöön soveltuvia malleja poliisikunnan päihdeasioiden hoitamiseksi. Yhdistyksen kehittämiskeskuksessa Myllykalliossa pidettiin 23. - 24. 10. 1997 ”Poliisityö ja päihteet”-seminaari. Paikalla oli 22 poliisin edustajaa 13:sta yksiköstä. Seminaarissa sovittiin suunnittelutyön jatkamisesta ja nimettiin tehtävään yhdeksän hengen työryhmä, joka kokoontui 22. 1. 1998 Poliisien ammattikorkeakoululla Espoossa. Työskentelyyn osallistuivat Helsingin, Helsingin Liikkuvan, Jyväskylän, Kouvolan, Kuopion ja Tampereen poliisin sekä Myllyhoitoyhdistyksen edustajat. Syntynyt alustava runkosuunnitelma toimitettiin tutustuttavaksi etukäteen kaikille ensimmäisessä seminaarissa mukana olleille henkilöille. Tämä suunnitelma käsiteltiin yhdessä työseminaarissa 20. 3.1998 Orimattilan Myllykalliossa. Paikalla oli 22 poliisin edustajaa 12 yksiköstä sekä edustaja Sisäasiainministeriön Poliisiosastolta. Tältä pohjalta Myllyhoitoyhdistys laati projektisuunnitelman 15. 4.1998 mennessä ja toimitti sen työryhmän jäsenten ja Poliisiosaston edustajan käyttöön. Työryhmä kokoontui uudelleen 11. 5. 1998 Poliisiammattikorkeakoululla käsittelemään hankkeen yksityiskohtia. Mukana oli edustaja myös Sisäasiainministeriöstä ja Länsi-Suomen lääninhallituksesta. Kevään 1998 aikana tarkennettu projektisuunnitelma esiteltiin Sisäasiainministeriön Poliisiosastolle ja läänien poliisijohdolle. Kartoitusvaiheessa mukana olleet tahot selvittivät yksiköittäin paikalliset valmiudet osallistua hankkeeseen. Kaikkiaan kartoitustyöhön on osallistunut kolmisenkymmentä henkilöä poliisiorganisaation paristakymmenestä yksiköstä. POLIISIEN PÄIHDEONGELMAT Päihdeongelmat ovat poliisiorganisaatiossakin vakava asia. Alkoholin suurkulutuksen ja alkoholisoitumisen lisäksi lääkekäyttö on jo olemassa oleva ongelma ja tulevaisuudessa myös huumeet tulevat kuvaan mukaan. Seurauksena ovat yhä kasvavat psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset ongelmat, jotka kasautuessaan väistämättä vaikuttavat työkäyttäytymiseen poissaoloina, vuoronvaihtoina, väsymyksenä, mielialan ailahteluina jne. Tämä kaikki kuormittaa ja hämmentää esimiehiä ja koko työyhteisöä. 2 2 Päihdeasioiden ( alkoholi, huumeet, lääkkeet) käsittely on erityisen vaativa tehtävä poliisin kaltaisissa erityisasiantuntijuutta edellyttävissä organisaatioissa. Poliisiin kohdistuu ja poliisit itse kohdistavat itseensä erityisiä odotuksia yhteiskunnallisen roolin, urakehityksen ja työn eri roolien muodossa. Asetelma on usein me/ne. Asioiden on ikään kuin välttämättä oltava omalta kohdalta kunnossa. On liki mahdotonta käynnistää oma tai työtoverin kuntoutus/hoito asiakkaiden kanssa samoissa päihdehoitoyksiköissä tai ohjelmissa. Pelkojen, surun, syyllisyyden, vihan, masentuneisuuden jne. tunteiden käsittely ei suju työyhteisön sisällä itsestään selvästi. Suomalaisessa kulttuurissa ja erityisesti miesten kohdalla alkoholi on tarjonnut yhden varsin käyttökelpoisen tavan purkaa kertyneitä tunnelatauksia. Useimpien kohdalla humala silloin tällöin toimii kohtuullisesti. Alkoholi on stressin hallintakeino ja tunteiden tuntemisen lupa. Joidenkin kohdalla (n. 20%) alkaa useimmiten hidas, vuosia kestävä ajautuminen yhä kasvaviin alkoholimääriin, vapaa-aikana tapahtuvaan rankkaan suurkulutukseen ja edelleen alkoholisoitumiseen. Alkoholismi on itsenäinen sairaus, jonka osatekijät ovat psykofyysinen riippuvuus mielialaan vaikuttavasta aineesta ja tuon riippuvuuden automatisoituva kielto. Kielto ei koske vain juovaa henkilöä vaan myös hänen lähipiiriään. "Ei meidän perheessä, ei meidän osastolla, ei meidän ammattikunnassa ole mitenkään erityisiä alkoholiongelmia!"
Juomisen jatkuessa ongelmat kärjistyvät ja vaarantavat poliisin uran jatkumisen. Kasautuvista ongelmista aiheutuu henkisen ja fyysisen työkyvyn alenemista, poissaolopäiviä, työyhteisön sisälle syntyviä ristiriitoja, rattijuoppoutta, ennenaikaisia eläkkeellelähtöjä, jopa itsemurhia. Alkoholinkäyttö on kansallisella tasolla yhteydessä puoleen kaikista itsemurhista. Henkilö itse ei näe todellista tilannettaan. Kaikki tämä vaatii esimiehiltä lisääntynyttä ajankäyttöä ja alentaa työn tuottavuutta. Työyhteisön, erityisesti esimiesten ja työtoverien tehtävä on havahtua näkemään lisääntyneen päihdekäytön oireet mahdollisimman varhain. Mielellään vuosia ennen työsuhteeseen kajoamista. Poliisilla on Suomessa hyvä imago kansalaisten keskuudessa. Päihdeongelmien ollessa usein pitkään hoitamattomina, ne pahenevat ja tulevat yhä näkyvämmiksi. Jottei poliisin yleinen kuva kärsisi on näissä tilanteissa irtisanouduttava tai irtisanottava. Poliisin koko organisaatio voi olla esimerkkinä ja edelläkävijänä tässäkin asiassa ja vankentaa samalla omaa myönteistä kuvaansa. Asiaan tulee puuttua varhain. NYKYTILANNE Poliisiorganisaatio työyhteisönä tarvitsee selkeät pelisäännöt yhä monimutkaistuvissa päihdekysymyksissä. Nykyisiin käytäntöihin kaivataan muutoksia ja tarkennuksia. Yhdyshenkilöverkko on harva ja sen koulutuksessa on puutteita. Osin koulutusta ei ole annettu lainkaan. Työsuhteiden purut ovat arkea kaikkialla maassa. Hoitoonohjausmalli ja muut asiaan liittyvät sopimukset ovat olleet olemassa jo vuosia. Päihdeasioiden hoito on kuitenkin hyvin erilaisilla tavoilla järjestetty ja ohjeistettu eri yksiköissä, siihen kaivataan koulutusta, tietoa ja taitoja. Yksittäisten yhteyshenkilöiden tilalle tarvitaan päihderyhmiä ja erilaisten yksikkökohtaisten käytäntöjen sijaan toimivia koko, poliisiorganisaatiolle tarkoitettuja ohjeistoja. Lisäksi poliisi tarvitsee käyttöönsä kuntoutus- ja hoito-ohjelmia, jotka takaavat varhaisen havahtumisen ja yksityisyyden suojan. Kaiken kaikkiaan kyseessä on noin kymmenentuhannen hengen organisaation ja sen jokaisen jäsenen tahto ja taito puuttua riittävän ajoissa tuloksekkaalla, viisaalla tavalla 3 3 työtoverin päihdeongelmaan. Mitä varhemmin asiaan tartutaan sitä paremmat mahdollisuudet on myös vähentää näiden ongelmien vuoksi syntyviä arviolta jopa kymmenien miljoonien markkojen vuosittaisia henkilöstökuluja. Yhdysvalloissa suoritettu 2-vuotinen seuranta kertoo, että pilottien intensiiviohjelmalla ja siihen liittyvällä työyhteisöjen koulutuksella on saavutettu yli 90% hoitotulospysyvyys ja samalla ammatin säilyminen. Edelleen yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan päihdetoiminnan tehostaminen vähentää kohderyhmien myöhästymisiä ja poissaoloja jopa neljäsosaan eli 75%. KUSTANNUSVAIKUTUKSET Päihteen käytön kanssa vaikeuksissa arvioidaan olevan noin 10% väestöstä . Miesten kohdalla luku on suurempi. Mikäli arvioidaan että poliisiorganisaatiossa on työssä noin 10.000 henkilöä tämä merkitsee, että heistä noin 1000:lla on eriasteisesti vaikeuksia alkoholin, lääkkeiden ja/tai muiden päihteiden kanssa. Lisäksi tulevat ne, joiden läheisen päihdekäyttö vaikuttaa heidän päivittäiseen työkäyttäytymiseensä. Jos edelleen arvioidaan, että mainituilla tuhannella henkilöllä on keskimäärin vaikkapa 30% alentunut työteho ja heidän vuosiansionsa kaikkine sosiaalikuluineen olisi henkeä kohden 250.000 mk vuodessa, merkitsee tämä 75 mmk:n tai 300 henkilötyövuoden menetystä koko poliisiorganisaation tasolla. Vastaavasti yhden 50 vuotiaan henkilön ennenaikainen eläkkeelle lähtö maksaa työkyvyttömyyseläkekustannuksina 1.5 mmk ja haimatulehduksen hoito yhteiskunnalle 250.000 mk kerta. PROJEKTISUUNNITELMA
1. HANKE JA TAVOITTEET Tavoitteena on toteuttaa yhteistyössä Sisäasiainministeriön Poliisiosaston, läänien ja muun poliisiorganisaation sekä Myllyhoitoyhdistyksen kesken poliisien sisäisen päihdetoiminnan kehittämishanke. Hankkeen aikana koulutetaan mukaan lähtevissä pilottiyksiköissä henkilöstö, esimiehet, päihderyhmät ja tarvittava palveluverkko sekä annetaan valmiudet yhteistyöhön päihdeasioissa. Tavoitteena on antaa projektiin osallistuville poliisin pilottiyksiköille sekä niiden palveluverkoille päihdeongelmien ennaltaehkäisyn ja tehokkaan hoidon kannalta tarpeellinen koulutus ja yhteistyövalmiudet esim. työterveyshuoltojen kanssa sekä kehittää päihderyhmät ja määrittää toimintaohjeet. Samalla kokeillaan organisaation ja ammattikunnan erityisvaatimukset täyttävä, varhaisvaiheessa havahduttava 4 4 päihdeohjelma ja päihteettömyyttä tukeva kuntokurssi. Projektissa tutkitaan myös sen vaikuttavuus. Projekti: a) kehittää valtakunnallisesti sovellettavan poliiseille tarkoitetun päihdetoimintamallin organisaation sisäistä käyttöä varten, b) kokeilee mallin käytännössä mukaan lähtevissä poliisin yksiköissä c) kehittää ja kokeilee poliiseille tarkoitetun varhaisvaiheen havahduttavan päihdepainotteisen kuntokurssin d) kehittää yksikkökohtaisen päihdeohjelman, kouluttaa pilottiyksiköiden päihderyhmät, esimiehet ja henkilöstön e) kehittää poliisin koulutusyksiköiden päihdekoulutusvalmiuksia, sekä f) tutkii projektin vaikuttavuuden Hankkeen tavoitteena on, että koko poliisiorganisaatiolla on vuonna 2007 sisäisesti määritelty, toimiva päihdeasioiden hoidon käytäntö. Pääperiaatteet ovat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tapahtuva puuttuminen ja päihderiippuvuustapauksissa päihteettömyyttä tukeva hoitoonohjaus. Periaatteisiin kuuluu päihdeasioiden käsittelyn asettuminen luonnolliseksi osaksi sekä esimiestyötä että koko henkilöstön käytössä olevaa tukiohjelmistoa (ASLAK, TYKY jne.). 2. PROJEKTIN NIMI Projektin nimi on ” Poliisin päihdeprojekti”. 3. PAIKKAKUNTA / ALUE Projekti toteutetaan erikseen sovittujen poliisin yksiköiden kanssa yhteistyössä. Tähän mennessä työskentelyyn on sovittu pilottiyksikköinä osallistuvan Helsingin keskustan, Oulun, Lappeenrannan ja Porin poliisilaitosten sekä Liikkuvan Poliisin Helsingin, Mikkelin, Vaasan ja Oulun yksiköiden. Lisäksi on todettu poliisin koulutusyksiköiden osallistumisen olevan toivottavaa. Käynnistysseminaariin mennessä on myös nimettävä projektivastaavat pilottiyksiköistä. Runkosuunnitelma on laadittu näiden mukaan lähtevien pilottiyksiköiden koko huomioiden. Hanke edellyttää mukaan lähtevien yksiköiden ja henkilöiden osalta sitoutumista kolmeksi vuodeksi 1999 - 2001. Kokonaishankkeen rinnalla saattaisi olla tarkoituksenmukaista käynnistää pienimuotoisempaa havahduttamis- ja puheeksiottokoulutusta niissä kiinnostuneissa yksiköissä, joiden ei ole mahdollista panostaa valtakunnalliseen hankkeeseen. Samalla jo käynnissä olevat yksikkökohtaiset kehittämishankkeet nivoutuisivat projektiin mukaan. Näiden yksiköiden luontevan liittymisen varmistamiseksi projekti pitää kerran vuodessa poliisiorganisaatiolle avoimen seminaaripäivän, jossa käsitellään projektin etenemistä ja saadaan projektille palautetta suoraan kentältä.
4. AIKATAULU, OSAT JA VAIHEISTUS 5 5 Päätös projektin käynnistämisestä ja kokoluokasta tehdään rahoituspäätösten tultua - viimeistään helmi-maaliskuussa 1999. Hankkeen toteutuksen suunniteltu kokonaiskesto on 01/1999 - 12/2001. Suunnittelu- ja valmistelutyö tehdään v.1998 aikana. Vuonna on tehty 1998: - Projektin kartoitus- ja suunnittelutyö - Projektin esittely Poliisiosaston ja läänien johdolle, alue- /yksikkötasolle ja muille avaintahoille - Rahoitusvaihtoehtojen kartoitus - Tavoitteiden ja vaiheistuksen tarkennus Vuonna 1999: - Organisoituminen - Lähtötilanteen kartoitus - Käynnistysseminaari tausta-, projekti- ja ohjausryhmälle - Ohjausryhmän seminaari - Projektiryhmän työstöpäivät - Yksikkökohtaisten havahduttamis- ja päihderyhmäkoulutusten sekä puheeksiottovalmennusten aloitus - Päihderyhmien nimeäminen ja koulutuksen käynnistys - Sisäisten kouluttajien valmennuksen käynnistys - Taustaryhmän seminaari - Kuntokurssi - Kansainväliset yhteydet Vuonna 2000: - Ohjausryhmät ja projektiryhmät - Yksikkökohtaiset päihderyhmät - Havahduttamis- ja päihderyhmäkoulutuksen sekä puheeksiottovalmennusten täydennysosat - Toimintamallin ja ohjeistuksen valmistelu - Varhaisvaiheen päihdepainotteisten kuntokurssien suunnittelu ja kokeilu Yhteydet Tyky-, Aslak-, Myllyhoito-, Rattijuoppo- ym. ohjelmiin - Sisäisten kouluttajien valmennuksen jatko - Taustaryhmän seminaari - Kansainväliset yhteydet Vuonna 2001: - Ohjausryhmät ja projektiryhmät - Yksikkökohtaiset päihderyhmät - Puheeksiottovalmennuksen täydennysryhmät - Päihderyhmätyöskentelyn syventävät osiot - Ohjeistuksen testaus/lausunnot/käsittely organisaatiossa - Varhaisvaiheen päihdepainotteiset kuntokurssit - Kansainvälinen koulutusosio - Vaikuttavuusmittaus - Projektin johtopäätökset, päättöseminaari - Valtakunnallisen mallin määrittäminen ja käyttöönottosuunnitelma - Jatkotoimenpide-ehdotukset 6 6
5. TOTEUTUKSEN STRATEGINEN TAPA Hanke toteutetaan projektimuotoisena olemassa olevien henkilö-, palveluverkko- ja raharesurssien puitteissa. Aluksi suoritetaan lähtötilanteen kartoitus yksiköittäin, annetaan tarvittavat tiedolliset ja taidolliset valmiudet henkilöstölle ja esimiehille sekä valmennetaan yksikkö- tai aluekohtaiset päihderyhmät. Hankkeen aikana kehitetään valtakunnalliseen käyttöön soveltuvat yksikkökohtaiset menettelytapaohjeet ja käynnistetään varhaisvaiheen hoitoonohjaustoiminta. Samalla kehitetään poliisien tarpeet huomioiva, päihteettömyyttä tukeva ja varhaisvaiheessa havahduttava kurssi, joka kokeillaan pilottina hoitoon ohjattujen henkilöiden kohdalta. Hankkeessa sovelletaan poliisin omia ja Myllyhoitotyön® periaatteita. 6. RESURSSIT JA ORGANISOINTI Projektia hallinnoi Myllyhoitoyhdistyksen kehittämiskeskus Myllykallio. Tutkimuksen koordinaattorina toimii kehitysjohtaja, kasvatustieteen tohtori Leila Märkjärvi. Projektipäällikkönä kouluttaja Kari Virtanen ja koulutusvastaavana kouluttaja Anne Kujasalo. Lisäksi koulutustyössä toimivat yhdistyksen muut kouluttajat ja kuhunkin projektin vaiheeseen tarvittavat muut yhdistyksen resurssina käytettävissä olevat asiantuntijat lääketieteen ym. alalta. Hanketta seuraa taustaryhmä, joka kootaan poliisin ylimmästä johdosta ja työsuojeluorganisaatiosta sekä Myllyhoitoyhdistyksestä. Taustaryhmä kokoontuu kerran vuodessa. Hankkeen toteutuksesta vastaa ohjausryhmä, jossa on edustajat poliisin johdosta, - läänijohdosta, alueelliset projektivastaavat, edustajat poliisin oppilaitoksista ja Myllyhoitoyhdistyksestä. Ohjausryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Ryhmä vastaa hankkeen sisällöllisestä ja taloudellisesta etenemisestä taustaryhmälle. Ohjausryhmän puheenjohtajana ja kokoonkutsujana toimii poliisiorganisaation edustaja. Ohjausryhmästä valitaan käytännön työtä tekemään ( 3 + 3 hengen ) projektiryhmä. Projektiryhmän puheenjohtajana ja kokoonkutsujana toimii projektipäällikkö. 7. KOHDERYHMÄT Kohderyhmänä ovat poliisin johto, läänien poliisijohto, hallinnolliset yksiköt, osallistuvien poliisiorganisaation yksiköiden koko henkilöstö, esimiehet ja johto, projektin ohjaus- ja taustaryhmä, työterveyshuollot, kuntokurssin osallistujat jne 8. SIDOSRYHMÄT Esimerkiksi rahoittajat, Tyky-tahot, Poliisin etujärjestöt, muut rinnakkaisprojektit, jne. 7 7 9. PROJEKTIKUSTANNUKSET Hankkeelle on luonnosteltu kokonaisbudjetti sekä rahoitussuunnitelma vuositasolla. Sen lopullinen laatiminen edellyttää tarkennuksia projektin sisältöön, projektin toteutuksen tapaan, osallistuvien yksiköiden määrään, osallistuvien henkilöiden määrään sekä vaiheistukseen. Yhteisseminaareissa ja jatkoneuvotteluissa tehtyjen tarkennusten pohjalta on seuraavassa arvioitu hankkeen vuosi ja osa-aluekohtainen talousarvio. Arvio tarkentuu puolivuosittain projektin edetessä. Sisäasiainministeriön Poliisiosasto on tehnyt myönteisen päätöksen hankkeeseen lähtemiseksi, nimennyt avainhenkilöt ja myöntänyt määrärahan kolmelle vuodelle. Läänien osalta rahoituspäätökset on myös tehty. Työsuojelurahasto on myös myöntänyt hankkeelle rahoitusta. Kolmevuotisen koulutushankkeen kokonaistalousarvio on noin 0,5 mmk/ vuosi. Yhteensä 1.6 mmk. Projektia voidaan muokata resurssien mukaan ja sen kokoluokkaa ja toteutuksen aikataulua tarkentaa yksityiskohtaisesti. Hankkeen kokonaiskustannusarvio eritellään toiminnoittain vuositasolle esim. seuraavasti.
Projektikustannukset (1000 mk) ovat: __________________________________________________________ Kustannuslaji 1999 2000 2001 Yht. Kokonaiskoordinaatio 50 50 50 150 Ohjaus- ja projektiryhmä 50 50 75 175 Havahdutuskoulutus 146 35 35 216 Päihderyhmäkoulutus 192 60 60 312 Puheeksiottokoulutus 57 25 25 107 Kansainvälinen koulutus 165 165 Tutkimus ja raportointi 60 20 80 160 Kuntokurssi 50 140 50 240 Aineisto ja muut kulut 15 10 15 40 __________________________________________________________ 620 390 555 1565 10. HENKILÖSTÖ Projektiin ei palkata pysyvää henkilökuntaa. Tarvittavan asiantuntijatyön tekevät Myllyhoitoyhdistyksen ja Poliisin asiantuntijat. Projekti käyttää soveltuvin osin myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Pilottiyksikkökohtaisesti - johon on laskennassa arvoitu kuuluvan kaikkiaan n. 200 henkeä - tarvittava henkilötyöpäivien arvioitu määrä ( joka tarkentuu mukaan lähtevien alueiden/yksiköiden koon mukaan) on seuraava: Henkilötyöpäivät 1999 2000 2001 Yht ----------------------------------------------------------------- 8 8 Henkilöt/ryhmät 1 Projektivastaava 4 4 4 12 1+3 Projektiryhmä 4 2 2 32 20 Esimiestä 1 1 1 60 10 Päihderyhmä 6 2 2 100 200 Koko henkilöstö ½ ½ 200 __________________________________________________________________ Yht. 414 11. RINNAKKAISHANKKEET JA ERITYISSOPIMUKSET Hanke / Taho Poliisien työnohjaajakoulutus / Suomen työnohjaajat Ry Kuntien EAP/ Myllyhoitoyhdistys Aluehankkeet / Myllyhoitoyhdistys Suuryritysten EAP/ Myllyhoitoyhdistys Työyhteisön kehittämishankkeet/ Poliisi Tyky-toiminta / Poliisi Aslak-toiminta / Poliisi Laatuprojektit Vantaa ja Hämeenlinna/ Poliisi Muut poliisin omat hankkeet/ Poliisi Mahdolliset ESR:n tukemat viranomaisten omien päihdeasioiden projektit muualla Euroopassa. Päihdeprojekti sidotaan olemassa oleviin hankkeisiin eikä se kilpaile minkään toisen hankkeen kanssa. Esim. jo toimiva tyky-ryhmä voi hyvin kouluuntua päihderyhmäksi. 12. PÄÄTUOTOKSET - Osallistuvien poliisin yksiköiden henkilöstölle, esimiehille ja päihderyhmille on annettu koulutus.
- Poliisikoulun ja Poliisiammattikorkeakoulun neljälle kouluttajalle on annettu päihdeasioiden täydennyskoulutus - On tuotettu ja sovittu toimintaohjeet päihdekysymyksissä sekä testattu niiden toimivuus yksikkötasolla. - On tuotettu valtakunnallinen malli poliisiorganisaation käyttöön. Malli sisältää myös ylläpitohuollon ja kehittämisen. - On kokeiltu poliisien tarpeisiin soveltuva varhaisvaiheen havahduttava kuntokurssi. - On tehty vaikuttavuusmittaus. 13. SEURANTA JA ARVIOINTI Projektin loppuraportti jatkotoimenpide-ehdotuksineen tehdään päättöseminaariin 12/2001. Poliisiopistolla tehdään hankkeesta opinnäytetyö/- töitä. Tutkimusta koordinoi Myllykallion kehittämiskeskus/Leila Märkjärvi. 14. HANKESOPIMUS 9 9 Käynnistyspäätösten yhteydessä tehdään projektista sopimus, jonka liitteenä tämä projektisuunnitelma on. POLIISIEN PÄIHDEPROJEKTI 1999-2001 EHDOTUS 20.1.1999 SEURANTATUTKIMUS Tehtävät: Kohde : Menetelmät/välineet Hinta 1999 alkukartoitus havahdutuskoulutukseen lomakekysely osallistuvat (1050) matriisien teko kuvaajat ja analyysi palautuneet lomakkeet Exel tai SPSSX 20 000 ohjauksellinen tuki poliisiopiston opiskelijat Yhteistyössä ohjaavien * opinnäytteiden tekijälle/ opettajien kanssa tekijöille päihdeasenteiden projektin ohjausryhmä kokousnauhoitteet 30 000 ja toiminnan muutos koulutettavat päihderyhmät päiväkirjat/yhdyshenkilöhaastattelut yht. 1999 50 000 2000 päihdeasenteiden projektin ohjausryhmä kokousnauhoitteet ja toiminnan muutos koulutettavat päihderyhmät päiväkirjat/yhdyshenkilö- 10 000 aineiston keruuta haastattelut ohjauksellinen tuki poliisiopiston opiskelijat Yhteistyössä ohjaavien * opinnäytteiden tekijälle/ opettajien kanssa tekijöille yht. 2000 10 000 2001 loppukartoitus havahdutuskoulutukseen lomakekysely osallistuvat (1050) matriisien teko kuvaajat ja analyysi palautuneet lomakkeet Exel tai SPSSX 20 000 ohjauksellinen tuki poliisiopiston opiskelijat Yhteistyössä ohjaavien * opinnäytteiden tekijälle/ opettajien kanssa tekijöille päihdeasenteiden projektin ohjausryhmä kokousnauhoitteet 50 000 ja toiminnan muutos koulutettavat päihderyhmät päiväkirjat/yhdyshenkilöanalyysit, tulkinnat haastattelut raportointi
yht. 2001 70 000 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAJA Myllykallion kehittämiskeskus, Orimattila Tutkimuksesta vastaava Leila Märkjärvi Kehitysjohtaja Kasvatustieteiden tohtori/aikuiskasvatus, Esh * Poliisiammattikorkeakoulun (tekstissä poliisiopiston) opiskelijoiden osuudesta sovitaan erikseen. SISÄASIAINMINISTERIÖ Poliisiosasto Hallintoyksikkö POLIISIN PÄIHDEPROJEKTIN ORGANISAATIO TAUSTARYHMÄ (13 henkeä) * Työsuojelupäällikkö, ylikomisario Ari-Pekka Calin SM/PO * Työsuojelun piirivaltuutetut - Markku Weckman, HPL - Markku Iskala, ISLH - Jaakko Karttunen, ESLH - Esko Mäkinen, OLH - Asko Kuusisto, LSHL - Pekka Pyykönen, LLH - Hallintoneuvos Tiina Eränkö-Pekkanen SM/PO - Myllyhoitoyhdistys ry:n edustajat (HE,LM,PH,AK,KV) OHJAUSRYHMÄ (20 henkeä) * Hallitusneuvos Tiina Eränkö-Pekkanen * Poliisin lääninjohtojen edustajat - Poliisiylitarkastaja Kari Hemminki, ESLH - Läänin ylikomisario Antti Valtanen, LSLH - Poliisiylitarkastaja Jouko Rajaniemi, OLH * Projektivastaavat - Ylikonstaapeli Teuvo Riikonen, LP/Hki - Vanh.konstaapeli Jari Kujala, LP/Vaasa - Konstaapeli Tapio Kosonen, LP/Mikkeli - Ylikonstaapeli Jyrki Haapala, LP/Oulu - Ylikomisario Timo Ajaste, LP/Johdon esikunta - Komisario Jouko Asp, HPL/Helsinki - Ylikomisario Leo Peuha, Lappeenrannan pl. - Rikoskomisario Juha Joutsenlahti, Porin pl. - Apulaispoliisipäällikkö Paavo Väliheikki, Oulun. * Poliisin oppilaitokset - Lehtori Veli Aartolahti, PAKK - Komisario Jukka Laaksonen, Poliisikoulu * Myllyhoitoyhdistyksen edustajat (HE,PH,AK,RN,KV) PROJEKTIRYHMÄ (6 henkeä) - Poliisin edustajat (TE-P, AV, LL,R-LA) - Myllyhoitoyhdistyksen edustajat (PH,AK,KV) Pori Juha Joutsenlahti HE/AK Oulu Paavo Väliheikki
PH/AK Helsinki Jouko Asp MN/RN/KV LP TeuvoRiikonen Jari Kujala Tapio Kosonen Jyrki Haapala Lappeenranta Leo Peuha AP/KV Helsingin kihlakunnan poliisilaitos Järjestyspoliisin toimintayksikkö Keskustan poliisipiiri 20.12.2001 Päihdeprojektin loppuraportti 1. Kokemukset projektissa syntyneestä mallista. Projektissa syntynyt malli poikkeaa voimassa olevasta poliisilaitoksen pysyväisohjeesta lähinnä siinä, että koko piirin henkilöstölle järjestettiin ns. havahduttamiskoulutustilaisuus sekä esimiesasemassa oleville järjestettiin ns. puheeksiottokoulutusta. Osittain näiden tilaisuuksien ansiosta puuttumiskynnys on siirtynyt alemmaksi ja vastuuntunto on levinnyt laajemmalle eli lähimmälle esimiehelle ja osittain työtovereillekin. Malli on lisännyt yhteistyötä työterveyshuollon kanssa sekä selkeyttänyt menettelyä. 2. Onnistuneet päihdetapaukset Varhaisvaiheessa olleiden (3 henkilöä) ohjaaminen kuntokurssille on todennäköisesti parantanut heidän "elämänhallintatilannettaan". Toisaalta repsahduksiltakaan ei ole kokonaan vältytty. 3. Pilottien jatkosuunnitelmat Päihderyhmä yhdistetään piirin Tyky-ryhmään päällekkäisten toimintojen poistamiseksi ja päihdeasioiden hoito annetaan Tyky-ryhmän tehtäväksi. Yhteisiä kokouksia tilanteen seuraamiseksi pidetään kaksi kertaa vuodessa. Kaikkien esimiestasojen velvollisuutta puuttua tarvittaessa alaistensa alkoholinkäyttöön korostetaan koulutustapahtumien yhteydessä. Vuosittain pidettävien piirin ns. Tykypäivien yhteydessä tehtävän työilmapiiritutkimuksen osaksi tullaan lisäämään kysely henkilöstön omasta alkoholinkäytöstä. Päihdeongelmiin liittyviä pulmia ratkottaessa pyydetään tarvittaessa konsulttiapua Myllyhoitoyhdistyksen asiantuntijoilta. Alustavasti on myös keskusteltu, että piiri maksaisi tarvittaessa henkilön osallistumisen "kuntokurssille". 4. Johtoryhmien ja päälliköiden kommentit Johtoryhmät ja päälliköt suhtautuivat erittäin myötämielisesti projektiin ja ainoa asia mikä aiheutti ”säröä” oli pilottiyksikön huono osallistumisprosentti havahduttamiskoulutukseen. 5. Sairauspoistumien kehitys vv. 1999 - 2001 Lyhyitä 1 - 3 vrk:n sairaslomapäiviä oli vuonna 1999 yhteensä 999
sairaslomapäivää, vuonna 2000 oli 1 308 sairaslomapäivää ja vuonna 2001 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana 713 sairaslomapäivää. Lyhyet 1 - 3 vrk:n sairaspoissaolot ovat vähentyneet vuoden 2000 kolmen ensimmäisen neljänneksen 1026:sta vuoden 2001 vastaavaana aikana 713:een sairaspäivään, henkilöstömäärän pysyessä lähes ennallaan. 6. Kustannukset Päihdeprojektin kustannukset ovat jakautuneet vuosittain seuraavasti: - v 1999 57 271,80 mk - v 2000 49 980,00 mk - v 2001 20 060,00 mk Yhteensä 127 311,80 mk. Kustannuksissa ei ole otettu huomioon matkoista eri koulutustilaisuuksiin johtuvia ajoneuvokuluja eikä myöskään tilaisuuksiin osallistuneiden palkkakuluja. 7. Tavoitteiden ja tehtävien onnistumisesta Tavoitteiden osalta voitanee sanoa, että tietämys päihdeasioiden hoidosta lisääntyi ja yhteistyövalmiudet henkilöstön keskuudessa ja työterveyshuollon kesken paranivat. Avoimmuus alkoholiin liittyvien asioiden käsittelyssä lisääntyi ja suhtautuminen omaan alkoholinkäyttöön on monilla henkilöillä tullut kriittisemmäksi. 8. Projektin ongelmat / onnistumiset Pahimpana ongelmana koettiin henkilöstön heikot osallistumismahdollisuudet järjestettyihin koulutustilaisuuksiin. Syinä voidaan pitää useimmiten varsinaisten poliisitehtävien "aiheuttamaa häiriötä koulutustilaisuuksille" ja varsinkin koko henkilöstölle tarkoitetun havahduttamiskoulutuksen pitopaikkana ollutta Malmin auditoriota, jonne ajomatka yhteen suuntaan on noin puoli tuntia. Lisäksi havahduttamiskoulutuksen järjestämisajankohdat oli ”sovittu” osittain piirille sopimattomiksi ajankohdiksi. Viimeinen osio puheeksiottokoulutuksesta esimiehille on pitämättä ja se tullaan pitämään ensi vuoden puolella, mikäli projektin rahoitusta on siihen vielä käytettävissä. Onnistumispuolelle voidaan laskea varmasti ilmapiirin päihdeasioista puhuttaessa tulleen avoimemmaksi ja puheeksiottovalmiuksien parantuneen. 9. Johtopäätökset ja vaikutelmat Projektin aikana tiedostettiin päihdeongelmien varhaisen havaitsemisen ja niihin puuttumisen tärkeys koko organisaation henkilöstön hyvinvoinnin kannalta. Yhteistyötä työterveyshuoltoon tulee vielä tiivistää. Uuden valtakunnallisen mallin valmistuttua tulee poliisilaitoksen pysyväisohje muuttaa ko. mallin mukaiseksi. Koko projektin läpivieminen tuntui välillä melko raskaalta. Usko työn tuloksellisuudesta horjui, johtuen ainakin osittain yhdestä lopputulokseltaan täysin epäonnistuneesta hoitoonohjauksesta. Kaikista yrityksistä huolimatta lopputuloksena oli poliisimiehen irtisanominen. Yleisvaikutelma jää kuitenkin positiiviseksi lähinnä johtuen juuri avoimmuuden lisääntymisestä, puuttumiskynnyksen alenemisesta ja vastuunkannon laajenemisesta. Havahduttamiskoulutuksen tuoma oman alkoholinkäytön seuranta ei kuitenkaan saanut aikaan varsinaista kulttuurimuutosta henkilöstön alkoholinkäytössä. Pysyvän muutoksen aikaansaaminen vie pidemmän aikaa ja
edellyttää asian esillä pitämistä sopivien tilaisuuksien yhteydessä kuten tykyohjelmassa on jo sovittukin. smä/jas LIIKKUVA POLIISI Helsingin yksikkö Viljatie 2 00700 Helsinki YHTEENVETO POLIISIN PÄIHDEPROJEKTISTA HELSINGIN YKSIKÖN OSALTA Helsingin yksikkö lähti mukaan pilottiryhmänä päihdeprojektiin tavoitteena lisätä tietoutta alkoholista ja sen käytöstä haitallisessa tarkoituksessa. Samalla haettiin lisätukea erilaisille alkoholin käytöstä aiheutuvien ongelmien hoitoon. Havahduttamiskoulutukseen osallistui lähes kaikki työssä olevat yksikön jäse-. net. Koulutus jakaantui hieman eri kokoisiin henkilöryhmiin ja kestoltaan noin aamu tai iltapäivän mittaseksi. Puheeksiottokoulutus tarkoitettiin esimiestasolle jolla on välitön vaikutus toiminnallisiin työntekijöihin. Osallistuminen tilaisuuksiin lähti työvuorojäörjestelyin. Päihderyhmä jonka kokoonpanovahvuudeksi muodostui 1+5 henkilön kokoiseksi ja lähtökohtana oli että teidon kulkku sivuttais-ja pystysuunnassa saataisiin kulkemaan. Päihderyhmä osallistui saatuun koulutukseen hyvin. Yksikön toiminnan ollessa ryhmätoimintaa ja ryhmien ollessa kokoonpanonsa suhteen sellaisia ettei niihin ole tehty oleennaisia muutoksia ei tietoa ko ongelmista aiemmin saatu ennen kuin alkoholin käyttö aiheutti ongelmia joita ei enää voinut salata. Ei myöskään haluttu aiheuttaa työtoverille ongelmia. Havahduttamiskoulutus antoi uutta tietoa ja avasi silmiä näkemään olemassa olevia ongelmia. Suhtautuminen asiaan ei välttämättä saanut ennen eikä jälkeen koulutuksen täyttä suosiota. Lieneekö koulutuksen hajanaisuuden syytä. Puheeksiotto koulutus, joka on tärkeä osakokonaisuus ontui suosion puutteessa ja erilaisten päällekäisyyksien vuoksi. Ongelmaa ei haluta tiedostaa
eikä sitä haluta nostaa tärkeimpien asioiden joukkoon. Molempien koulutusten osalta asian venuminen pitkälle ajanjaksolle ei ollut asialle hyväksi. Nopea täysipainoinen mukaansatempaava esitys saa aikaan vasvan tuloksen. Koulutusen oikea ajankohta on peruskoulutus kerratuna johtajakoulutuksen opinto-ohjelmassa. Koulutuksen tavoite on tarvitsijoiden puolelta kaksijakoinen työtoverin auttaminen ja esimiehen taholta taas puuttumisohjeet hallinnollisin toimenpitein ja auttamismielessä. Toimintasapluuna jättää aukkoja, koska jokainen tapaus on omansa ja Hallitooikeuden tiet ovat tutkimattomat. Hoitoon ohjauksen osalta ohjeet selventävät asiaa. Päihderyhmän osalta jo sen perustaminen on hyvästä. Laajuus 1+5 yksikössä on maksimivahvuus. Varsinaisia kokoontumisia vuoden aikana tarvitaa noin kaksi kappaletta ja asiaointi muutoin sujuu normaalityöskentelyn ohella. Ryhmän saama koulutus oli projektin parasta osuutta. Ongelmaksi tulee ryhmän jäsenten vaihtuvuus jolloin koulutuksen eriarvoisuus alkaa näkyä. Projektin alkuvaiheessa ongelmat olivat selvimmin näkyvissä ja niistä aiheutuneet haitat selvästi osoitettavissa. Alkuaikoina ongelmia oli 3-5 henkilöllä. Ennen viimeisen vuoden alkua ongelmista oli poistunut siviilimaailmaan eri syistä lähes kaikki. Tämä aikaansai tunteen ongelman poistumisesta. Joka heijastuu myös koulutuksen vastaanottoon. Samaan aikaan on tullut esille uusia eri muodossaan ilmeneviä käyttäjiä 2-3 klp. Käsittely on heidän kohdallaan ollut koulutuksen mukaista ja edelleen voimissaan. Puheeksiottoja projektin aikana on ollut 7 kpl. Paimennuksen alla on 3 henkilöä. Hoitoon ohjauksia on ollut yksi joka epäonnistui hoidon osalta ja ko henkilö ei ole poliisin palveluksessa. Koska pakottamisen oikeutta ei ole syntynyt suoranaisesti on 4 muuta saatettu kunniakkaasti eläkepäiville. Ko henkilöt ovat näin halunneet
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti
Poliisin päihdeprojektin loppuraportti

Recommended

Currículum integrado 1º
Currículum integrado 1ºCurrículum integrado 1º
Currículum integrado 1º
elenafrancorod
 
Protests, Uprisings, and Human Rights in Modern Day China
Protests, Uprisings, and Human Rights in Modern Day ChinaProtests, Uprisings, and Human Rights in Modern Day China
Protests, Uprisings, and Human Rights in Modern Day China
Gabe Passmore
 
Mat utfrs 16. angulos formados por duas paralelas e uma transversal exercicios
Mat utfrs 16. angulos formados por duas paralelas e uma transversal exerciciosMat utfrs 16. angulos formados por duas paralelas e uma transversal exercicios
Mat utfrs 16. angulos formados por duas paralelas e uma transversal exercicios
trigono_metria
 
Dispositivos de entrada
Dispositivos de entradaDispositivos de entrada
Dispositivos de entrada
a170795
 
Industrialización venezolana
Industrialización venezolana Industrialización venezolana
Industrialización venezolana
juventud-al-dia
 
Evaluation form level 2
Evaluation form level 2Evaluation form level 2
Evaluation form level 2
Flatio
 
Act 00033 traitement efficace des projets photogrammétriques par drones
Act 00033 traitement efficace des projets photogrammétriques par dronesAct 00033 traitement efficace des projets photogrammétriques par drones
Act 00033 traitement efficace des projets photogrammétriques par drones
ACSG - Section Montréal
 
Act 00063 les objets connectés en complément à la géolocalisation
Act 00063 les objets connectés en complément à la géolocalisationAct 00063 les objets connectés en complément à la géolocalisation
Act 00063 les objets connectés en complément à la géolocalisation
ACSG - Section Montréal
 

Recommended

Currículum integrado 1º
Currículum integrado 1ºCurrículum integrado 1º
Currículum integrado 1º
elenafrancorod
 
Protests, Uprisings, and Human Rights in Modern Day China
Protests, Uprisings, and Human Rights in Modern Day ChinaProtests, Uprisings, and Human Rights in Modern Day China
Protests, Uprisings, and Human Rights in Modern Day China
Gabe Passmore
 
Mat utfrs 16. angulos formados por duas paralelas e uma transversal exercicios
Mat utfrs 16. angulos formados por duas paralelas e uma transversal exerciciosMat utfrs 16. angulos formados por duas paralelas e uma transversal exercicios
Mat utfrs 16. angulos formados por duas paralelas e uma transversal exercicios
trigono_metria
 
Dispositivos de entrada
Dispositivos de entradaDispositivos de entrada
Dispositivos de entrada
a170795
 
Industrialización venezolana
Industrialización venezolana Industrialización venezolana
Industrialización venezolana
juventud-al-dia
 
Evaluation form level 2
Evaluation form level 2Evaluation form level 2
Evaluation form level 2
Flatio
 
Act 00033 traitement efficace des projets photogrammétriques par drones
Act 00033 traitement efficace des projets photogrammétriques par dronesAct 00033 traitement efficace des projets photogrammétriques par drones
Act 00033 traitement efficace des projets photogrammétriques par drones
ACSG - Section Montréal
 
Act 00063 les objets connectés en complément à la géolocalisation
Act 00063 les objets connectés en complément à la géolocalisationAct 00063 les objets connectés en complément à la géolocalisation
Act 00063 les objets connectés en complément à la géolocalisation
ACSG - Section Montréal
 
Poliisin päihdeprojektin tutkimus
Poliisin päihdeprojektin tutkimusPoliisin päihdeprojektin tutkimus
Poliisin päihdeprojektin tutkimus
Kari Virtanen
 
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2015
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2015Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2015
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2015
TIVIA ry
 
Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 2
Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 2Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 2
Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 2
Nuorten Palvelu ry
 
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-...
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-...Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-...
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-...
Suomen eOppimiskeskus ry
 
Elinikäinen oppiminen kehittämisagendalla Suomessa
Elinikäinen oppiminen kehittämisagendalla SuomessaElinikäinen oppiminen kehittämisagendalla Suomessa
Elinikäinen oppiminen kehittämisagendalla Suomessa
Sitra the Finnish Innovation Fund
 
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2010
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2010Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2010
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2010
TIVIA ry
 
Yleisivistävän koulutuksen kansainvälisyyden mentoriohjelman 1. jakson loppur...
Yleisivistävän koulutuksen kansainvälisyyden mentoriohjelman 1. jakson loppur...Yleisivistävän koulutuksen kansainvälisyyden mentoriohjelman 1. jakson loppur...
Yleisivistävän koulutuksen kansainvälisyyden mentoriohjelman 1. jakson loppur...
Tiina Sarisalmi
 
Starttitoiminnasta ja muustaTurku 22.10
Starttitoiminnasta ja muustaTurku 22.10Starttitoiminnasta ja muustaTurku 22.10
Starttitoiminnasta ja muustaTurku 22.10
´State Administrative Agency Southwestern Finland
 
Hanke esittely-siiliset14042011
Hanke esittely-siiliset14042011Hanke esittely-siiliset14042011
Hanke esittely-siiliset14042011
Lähde-voimaa matkalle. ESR-hanke, hallinnoiva kunta Siilinjärvi
 
Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti 2014
Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti 2014Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti 2014
Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti 2014
Nuorten Palvelu ry
 
Nuorten reviireillä projektin vuosiraportti 2015 osa 2
Nuorten reviireillä projektin vuosiraportti 2015 osa 2Nuorten reviireillä projektin vuosiraportti 2015 osa 2
Nuorten reviireillä projektin vuosiraportti 2015 osa 2
Nuorten Palvelu ry
 
Kokeileva Suomi/Ira Alanko
Kokeileva Suomi/Ira AlankoKokeileva Suomi/Ira Alanko
Kokeileva Suomi/Ira Alanko
THL
 
Sataedun Oppilaitoturvallisuusseminaari 2014, rehtori Matti Waitinen
Sataedun Oppilaitoturvallisuusseminaari 2014, rehtori Matti WaitinenSataedun Oppilaitoturvallisuusseminaari 2014, rehtori Matti Waitinen
Sataedun Oppilaitoturvallisuusseminaari 2014, rehtori Matti Waitinen
Sataedu Satakunnan koulutuskuntayhtymä
 

More Related Content

Similar to Poliisin päihdeprojektin loppuraportti

Poliisin päihdeprojektin tutkimus
Poliisin päihdeprojektin tutkimusPoliisin päihdeprojektin tutkimus
Poliisin päihdeprojektin tutkimus
Kari Virtanen
 
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-...
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-...Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-...
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-...
Suomen eOppimiskeskus ry
 
Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti 2014
Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti 2014Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti 2014
Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti 2014
Nuorten Palvelu ry
 
Nuorten reviireillä projektin vuosiraportti 2015 osa 2
Nuorten reviireillä projektin vuosiraportti 2015 osa 2Nuorten reviireillä projektin vuosiraportti 2015 osa 2
Nuorten reviireillä projektin vuosiraportti 2015 osa 2
Nuorten Palvelu ry
 

Similar to Poliisin päihdeprojektin loppuraportti (13)

Poliisin päihdeprojektin tutkimus
Poliisin päihdeprojektin tutkimusPoliisin päihdeprojektin tutkimus
Poliisin päihdeprojektin tutkimus
 
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2015
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2015Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2015
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2015
 
Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 2
Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 2Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 2
Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 2
 
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-...
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-...Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-...
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-...
 
Elinikäinen oppiminen kehittämisagendalla Suomessa
Elinikäinen oppiminen kehittämisagendalla SuomessaElinikäinen oppiminen kehittämisagendalla Suomessa
Elinikäinen oppiminen kehittämisagendalla Suomessa
 
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2010
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2010Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2010
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2010
 
Yleisivistävän koulutuksen kansainvälisyyden mentoriohjelman 1. jakson loppur...
Yleisivistävän koulutuksen kansainvälisyyden mentoriohjelman 1. jakson loppur...Yleisivistävän koulutuksen kansainvälisyyden mentoriohjelman 1. jakson loppur...
Yleisivistävän koulutuksen kansainvälisyyden mentoriohjelman 1. jakson loppur...
 
Starttitoiminnasta ja muustaTurku 22.10
Starttitoiminnasta ja muustaTurku 22.10Starttitoiminnasta ja muustaTurku 22.10
Starttitoiminnasta ja muustaTurku 22.10
 
Hanke esittely-siiliset14042011
Hanke esittely-siiliset14042011Hanke esittely-siiliset14042011
Hanke esittely-siiliset14042011
 
Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti 2014
Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti 2014Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti 2014
Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti 2014
 
Nuorten reviireillä projektin vuosiraportti 2015 osa 2
Nuorten reviireillä projektin vuosiraportti 2015 osa 2Nuorten reviireillä projektin vuosiraportti 2015 osa 2
Nuorten reviireillä projektin vuosiraportti 2015 osa 2
 
Kokeileva Suomi/Ira Alanko
Kokeileva Suomi/Ira AlankoKokeileva Suomi/Ira Alanko
Kokeileva Suomi/Ira Alanko
 
Sataedun Oppilaitoturvallisuusseminaari 2014, rehtori Matti Waitinen
Sataedun Oppilaitoturvallisuusseminaari 2014, rehtori Matti WaitinenSataedun Oppilaitoturvallisuusseminaari 2014, rehtori Matti Waitinen
Sataedun Oppilaitoturvallisuusseminaari 2014, rehtori Matti Waitinen
 

Poliisin päihdeprojektin loppuraportti

  • 1. 1 Sisäasisiainministeriö Poliisiosaston julkaisu 1 /2002 Poliisin päihdeprojekti 1999-2001 Loppuraportti Myllyhoitoyhdistys ry. ISBN 951-734-486-4 2 ESIPUHE Tämä raportti kuvaa ”Poliisin päihdeprojektia”, mikä toteutettiin vuosina 1999 – 2001 Sisäasiainministeriön poliisiosaston, Oulun läänin, Etelä-Suomen läänin, Länsi-Suomen läänin, kahdeksan pilottipoliisiyksikön ja Myllyhoitoyhdistyksen yhteistyönä. Raportti kuvaa projektin synnyn, organisaation, toteuttamistavan, sisällön, osallistujat, koulutukset ja talouden. Raportin loppusivuilta löytyvät yhdessä tuotetut johtopäätökset sekä toimenpideehdotukset, miten tästä tulisi jatkaa. Ja jatkaa tätä työtä pitää. Sen todistivat viimeistään syksyllä 2001 Myllykallion kehittämiskeskuksessa pidetty toipuvien poliisien tapaaminen, päihderyhmien viimeisen koulutuskerran kannanotot sekä ohjaus- ja taustaryhmän viimeisen seminaarin pilottien raportit ja yhdessä työstetyt johtopäätökset ja jatkotoimenpide-ehdotukset. Kolme vuotta on projektille pitkä aika. Sen aikana on mahdollista käynnistää vankka muutosprosessi. Se oli tässä projektissa tarkoituskin, käyttäen myös aikaa yhtenä prosessin resurssina. Päihdeasioiden ja ennen kaikkea päihdeongelmien asiallinen käsittely on vaativaa, mutta palkitsevaa työtä. Sen tekee erityisen vaativaksi se, että asenteemme ovat useimmilla meistä oman päihteiden käytön takia haluttomat muuttumaan. Sen tekee erityisen palkitsevaksi onnistumisen kokemukset, viimeistään päihderiippuvuudesta toipumisen näkyminen kaverin elämässä ja kaverin työryhmän toipuminen yhteistyökykyiseksi ja toimivaksi yksiköksi. Olen ollut kolme vuotta aitopaikalla todistamassa maassamme tiettävästi ainutlaatuista yhden ammattikunnan päihdetyön kehittämisprosessia. Ja esimerkillisesti: tekijöinä olivat poliisit . Tämä on oikea paikka kiittää tästä onnistumisesta pilottiyksiköitä, projektivastaavia ja päihderyhmiä, läänien edustajia, työsuojelun piirivaltuutettuja, projektiryhmää, tausta- ja ohjausryhmää, Sisäasiainministeriön poliisiosastoa, toipuvia poliiseja ja hallitusneuvos Tiina Eränkö- Pekkasta. Te vastasitte myöntävästi kun kysyttiin - Puhuttaisko? Tämän pilottijoukon projektissa tekemän työn ansiosta poliisien päihdeasioiden käsittely on aloittamassa uutta vaihetta. Kiitos myös koko Myllyhoitoyhdistyksen henkilöstölle ja erityisesti kouluttaja Anne Kujasalolle, joka oli projektissa koulutusvastaavana sekä kehitysjohtaja, kasvatustieteen tohtori Leila Märkjärvelle, joka on tehnyt mittavan työn projektin seurantatutkimuksen osalta. Helsingissä 12. 1. 2002 Kari Virtanen Projektipäällikkö Poliisin päihdeprojekti 3 SAATTEEKSI Onko poliisilla päihdeongelmia? Suojaako poliisin työ alkoholin ongelmakäytöltä vai onko raskas työ
  • 2. päinvastoin riski sairastua päihderiippuvuuteen? Miten poliisin sisällä suhtaudutaan vaikeuksiin joutumassa olevaan työkaveriin? Osataanko meillä puuttua vaikeisiin henkilökohtaisiin ongelmiin?. Mitä teen, kun alaiseni tulee jatkuvasti krapulassa työvuoroon? Poliisi on ihminen. Virkapuku ei suojaa sairastumiselta. Poliisi selvittää virkansa puolesta kansalaisten ristiriitatilanteita ja joutuu kasvotusten ihmiselämän vaikeimpien asioiden kanssa. Oma työyhteisö ei kuitenkaan välttämättä näe, tunnusta tai osaa ratkaista sisäisiä ongelmiaan.Tämä projekti lähti etsimään vastauksia, kehittämään työkaluja ja avaamaan hiljaisuuden verhoa. Työ lähti kentän tarpeista. Usean vuoden ajan oli yksittäiset poliisiyksiköt hakeneet kokemusta ja apua päihdeongelmien ratkaisuun Myllyhoitoyhdistykseltä. Poliisin ylijohto katsoi hyödylliseksi keskittää voimavarat ja etsiä valtakunnallista mallia poliisin päihdetyöhön. Menneen kolmen vuoden aikana on projektin henkilöstön kanssa yhdessä innostuttu, väsytty, petyttykin ja taas herätetty toivo. Poliisissa on omanlaisensa päihdekulttuuri, jonka murtaminen on vaatinut pioneerihenkeä. Pilottiprojekteilla oli tavallistakin vaativampi tehtävä muuttaa usein näkymätöntä ja määrittelemätöntä asennetta päihdetyöhön. Jokainen pilottiyksikkö on päässyt kappaleen taipaletta eteenpäin, jotkut pidemmälle jotkut hitaammin askelin.Tämä raportti kuvaa työtapaamme, saavutuksiamme ja saavuttamatta jääneitä tavoitteita. Projektista on julkaistu myös kasvatustieteen tohtori Leila Märkjärven seurantatutkimus. Haluan osaltani kiittää kaikkia projektiin osallistuneita uraauurtavasta työstä. Yhteistyö Myllyhoitoyhdistyksen kanssa on ollut erinomaista ja ennakkoluulotonta. Pilottipiirien projektivastaavia kiitän erityisen vaativasta urakasta. Kiitos myös tukemassa olleille poliisin lääninjohtojen ja liikkuvan poliisin esikunnan edustajille sekä työsuojelun piirivaltuutetuille. Helsingissä 12.1.2002 Tiina Eränkö-Pekkanen Hallitusneuvos Sisäasiainministeriö, poliisiosasto 4 ESIPUHE ...................................................................................................................................... 1 SAATTEEKSI................................................................................................................................. 3 POLIISIN PÄIHDEPROJEKTIN LOPPURAPORTTI................................................................................................. 5 1. TEHTÄVÄKSIANTO.................................................................................................................. 5 1.1 TAUSTAA.................................................................................................................................................... 5 1.2 PROJEKTISUUNNITELMAN SYNTY............................................................................................................ 5 2. PROJEKTIN TAVOITTEET, ORGANISAATIO JA SISÄLTÖ.......................................................... 6 2.1 TAVOITTEET................................................................................................................................................ 6 2.2 KOULUTUSOSIOT....................................................................................................................................... 6 2.3 PROJEKTIN ORGANISAATIO JA ERI RYHMÄT....................................................................................... 8 3. AIKATAULU, VAIHEISTUS JA RESURSSIT................................................................................ 10 3.1 VUOSI 1999 ............................................................................................................................................. 10 3.2 VUOSI 2000 ............................................................................................................................................. 10 3.3 VUOSI 2001 ............................................................................................................................................. 11 4. PROJEKTIN TALOUS .............................................................................................................. 12 4.1 RAHOITUS JA SEN TOTEUTUMINEN ...................................................................................................... 12 4.2 RAHOITUKSEN JAKAUTUMINEN ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN............................................................. 12 4.3 MUUTOKSET RAHOITUKSEEN PROJEKTIN EDETESSÄ.......................................................................... 13 4.4 SEURANTATAPA...................................................................................................................................... 13 5. TULOSTEN ESITTELY ............................................................................................................... 13 5.1 OHJAUS- JA TAUSTARYHMÄN TYÖ..................................................................................................... 13 5.2 PÄIHDETYÖN MALLI............................................................................................................................... 13 5.3 MALLIN KOEKÄYTTÖ JA VIENTI YKSIKÖIHIN ....................................................................................... 14 5.4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA KORJAUKSET MALLIIN.................................................................................... 14 5.5 KUNTOKURSSI.......................................................................................................................................... 14 5.6 NAISTEN KUNTOKURSSI.......................................................................................................................... 15 5.7 MALMÖ - MAST TESTIT ........................................................................................................................... 15 5.8 SEURANTATUTKIMUS .............................................................................................................................. 17 5.9 PILOTTIYKSIKÖIDEN TYÖ........................................................................................................................ 18
  • 3. 5.10 PILOTTIEN RAPORTIT ............................................................................................................................ 18 5.11 PROJEKTIN MUUT SEURAUKSET .......................................................................................................... 18 5.12 MAHDOLLISESTI TOTEUTUNEET HOIDOT............................................................................................ 19 5.13 LEHTIARTIKKELIT .................................................................................................................................... 19 5.14 VIDEO.................................................................................................................................................... 19 5.15 TYÖSUOJELUSTRATEGIA ..................................................................................................................... 19 6. ARVIO ONNISTUMISESTA SISÄLLÖN KANNALTA................................................................. 19 6.1 ARVIO KOULUTUSTEN SISÄLLÖSTÄ ...................................................................................................... 19 6.2 ARVIO KOULUTUSTEN MÄÄRÄSTÄ JA TOTEUTUMISESTA.................................................................. 20 6.3 ARVIO KUNTOKURSSEISTA .................................................................................................................... 21 6.5 ARVIO TUOTETUSTA MALLISTA ............................................................................................................. 21 7. ARVIO ONNISTUMISESTA OHJAUKSEN KANNALTA ............................................................ 22 8. JOHTOPÄÄTÖKSET ............................................................................................................... 23 8.1 PROJEKTIN AIKAANSAAMAT MUUTOKSET.......................................................................................... 23 8.2 PÄIHDETYÖN TULEVAISUUDEN HAASTEET .......................................................................................... 24 8.3 YLEISET HUOMIOT................................................................................................................................... 24 9. JATKOTOIMENPIDE – EHDOTUKSET...................................................................................... 25 9.1PÄIHDETYÖN MALLIN LEVITTÄMINEN HALLINTOON.......................................................................... 25 LIITTEET...................................................................................................................................... 26 5 POLIISIN PÄIHDEPROJEKTIN LOPPURAPORTTI 1. TEHTÄVÄKSIANTO 1.1 TAUSTAA Poliisiorganisaation yksittäisten yksiköiden ja Myllyhoitoyhdistyksen välillä oli ollut yhteistyötä koko 1990-luvun ajan. Yhdistyksen kouluttajat olivat tehneet työtään mm. Helsingin, Jyväskylän ja Tampereen poliisilaitoksissa joko kouluttaen päihdeasioissa tai opastaen työnohjauksessa ja antaen sitä. Yhdistyksen kouluttajien keskuudessa oli siten alkanut muodostua käsitys myös poliisiorganisaation sisäisistä päihdekysymyksistä. Kun samaan aikaan yhdistyksessä oli yli kymmenen vuoden aikana tehty erilaisia hankkeita projekteina, syntyi ajatus pyrkiä laajempaan ja kattavampaan yhteistyöhön poliisin kanssa. Yhdistyksen sisäisissä palavereissa syntyi sitten toteuttamismalli yhteistyön käynnistämiselle. Samaan aikaan oltiin poliisin työsuojelustrategiaan 1999-2003 kirjattu maininta päihdeasioiden käsittelyn uuden mallin työstämisestä. Yhdistys lähetti syksyllä 1997 kutsun niihin poliisin yksiköihin, joiden kanssa oltiin jo oltu kosketuksissa ja joista oli siis yhteystiedot ja –henkilöt tiedossa. Kutsu lähti kaikkiaan lähes kahteenkymmeneen yksikköön. Ajatuksena oli pitää yhteinen tilaisuus yhdistyksen kehittämiskeskuksessa Myllykalliossa, missä voisimme rauhassa yhdessä poliisien kanssa pohtia mahdollisen projektin tarvetta. Kutsussa pyydettiin myös osallistujia miettimään etukäteen millaisia olivat yksiköiden ruohonjuuritason päihdekysymykset ja miten niitä oli ratkottu ja mihin tuloksiin oli päästy. Tavoitteena oli saada paikalle viidestä kymmeneen poliisimiestä. 1.2 PROJEKTISUUNNITELMAN SYNTY Myllykallioon saapui 23. – 24. 10. 1997 kaikkiaan kaksikymmentäkaksi henkeä kolmestatoista poliisin eri yksiköistä ympäri Suomen. Joukossa oli paljon myös sellaisten yksiköiden edustajia, joiden kanssa ei vielä ollut koulutusyhteistyötä. Osanottajien määrä oli yhdistyksen edustajille yllätys, samoin kuin se miten vakavasti ja vakavista päihdetapauksista kertoen poliisimiehet asiaan paneutuivat. Etenemisen toimintatavaksi valittiin projektisuunnitelman laatiminen siten, että tilaisuudessa sovittu yhdeksän hengen ryhmä työstäisi projektisuunnitelmaa, jota sitten koolle kutsuttavalla isommalla ryhmällä arvioitaisiin. Suunnitelman työstön aikana työhön liittyivät mukaan myös Sisäasiainministeriön Poliisiosaston ja Länsi-Suomen lääninhallituksen edustajat. Näin työstäen projektisuunnitelma valmistui 15. 4. 1998. Kevään aikana tehtyjen tarkennusten suunnitelma esiteltiin poliisin ylijohdolle ja läänien poliisijohdolle. Vuoden aikana pohdittiin myös erilaisia rahoitusmalleja, mutta lopulta ainoaksi vaihtoehdoksi todettiin Poliisin oma rahoitus sekä sen tueksi haettava Työsuojelurahaston rahoitus. 6
  • 4. Projektin suunnitteluvaiheessa mukana olleet yksiköt ja läänit selvittivät samaan aikaan valmiuksia osallistua projektiin. 1.3 TARJOUS JA SOPIMUS Myllyhoitoyhdistys teki syntyneen projektisuunnitelman (liite 1) toteuttamisesta tarjouksen Sisäministeriön Poliisiosastolle syksyllä 1998. Käytyjen neuvotteluiden jälkeen tarjous hyväksyttiin pienin muutoksin tutkimukseen varattuihin resursseihin ja sopimus projektin toteuttamisesta allekirjoitettiin marraskuussa 1998. Sopimus koski ”Poliisin päihdeprojektia”, jossa tultaisiin seuraavan kolmen vuoden aikana paneutumaan poliisiorganisaation sisäisiin päihdekysymyksiin valittujen pilottiyksiköiden, ohjaus-, seuranta- ja projektiryhmän sekä Myllyhoitoyhdistyksen koulutus- ja kehittämistoiminnan yhteistyöllä. Kyseessä oli yhdistyksen historian ensimmäinen päihdeprojektiprojekti, jossa tietty ammattikunta lähti yhteisönä ratkomaan sisäisiä päihdekysymyksiään. Projekti sai myös yhdistyksen toiminnassa kummiprojektin statuksen eli koko yhdistyksen sisäinen asiantuntijaryhmä toimi projektista vastaavien taustaryhmänä. 2. PROJEKTIN TAVOITTEET, ORGANISAATIO JA SISÄLTÖ 2.1 TAVOITTEET Projektisuunnitelma oli varsin laaja ja piti sisällään koko kolmen vuoden ajanjakson aikana toteutettavien koulutusten, kuntokurssien, päihdetoimintaohjeen sisällön rakentamisen ja projektin organisaation työn sekä seurantatutkimuksen määrittelyn. Suunnitelman monipuolinen ja pitkäjänteinen lähes vuoden kestänyt työstö ja hiominen olivat ehdoton vahvuus projektin edetessä. Suunnitelma oli yhdessä tehty ja siihen oli sen ansiosta myös sitouduttu. Projektin tavoitteiksi kirjattiin: - antaa pilottiyksiköiden koko henkilöstölle koulutus ja yhteistyövalmiudet päihdeasioissa - kehittää päihderyhmät - kehittää ja kokeilla valtakunnalliset ja yksikkökohtaiset toimintaohjeet päihdekysymyksissä - kehittää ja kokeilla poliiseille tarkoitettu päihteettömyyttä tukeva kuntokurssi - kehittää poliisin koulutusyksiköiden päihdekoulutusvalmiuksia - tehdä seurantatutkimus Projekti kirjattiin myös poliisin henkilöstöstrategiaan. 2.2 KOULUTUSOSIOT Minnesota-mallisen lähestymistavan mukaan sekä ehkäisevä että hoitava päihdetyö on psykoedukatiivista. Tämä tarkoittaa, että koulutuksen, tietojen ja taitojen kehittämisen ja asennekasvatuksen avulla pyritään saamaan aikaan muutos päihdekäytössä ja suhtautumisessa päihteiden käyttöön sekä yksilö- että yhteisötasolla.Tätä näkemystä on toteutettu poliisin päihdeprojektissa. Tavoitteena on ollut vaikuttaa tässä pilotissa mukana oleviin työyhteisöihin rakenteeltaan ja toteuttamisaikataulultaan Myllyhoitoyhdistyksen kehittämien ja käytännössä testaamien koulutusinterventioiden avulla. Koulutusosiot (liite 4) ovat : 7 2.2.1 HAVAHDUTTAMINEN Havahduttamiskoulutuksen sisältönä on päihderiippuvuudesta annettu tietoisku, joka kohdistettiin koko työyhteisölle. Koulutus toteutettiin 20 – 25 hengen ryhmille kerrallaan. Kouluttajina toimivat oman toipumiskokemuksen omaavat Myllyhoito®-kouluttajat. Tällöin asiantuntemus tulee kokemuksen sisältä eikä ulkokohtaisena ja koskettaa kuulijoita yleensä paremmin kuin raittiusvalistuksen tyylinen koulutus. Tavoitteena oli __ antaa perusnäkemys päihderiippuvuudesta ilmiönä, sen kehittymisestä ja etenemisestä; __ havahduttaa ja antaa valmiuksia tunnistaa ongelma lähiyhteisössä ja __ aktivoida jatkotyöskentelyyn sekä __ antaa tietoa oman päihdekäytön asialliseen tarkasteluun. Pienissä ryhmissä, useina erinä, koko työyhteisölle pitkäkestoisesti toteutettu koulutus jättää jälkensä yhteisön kollektiiviseen tietoisuuteen ja asenteisiin paremmin kuin suurryhmälle kertaluonteisesti pidetty luento. Kun ollaan muuttamassa koko yhteisön päihdekulttuuria, tarvitaan tällaista pitkäkestoista
  • 5. vaikuttamista. Havahduttaminen on myös edellytyksenä asennemuutokselle, joka kantaa koko muutosprosessia. 2.2.2 PÄIHDERYHMIEN KOULUTUS Ensimmäisten havahduttamiskoulutusten toteuttamisen jälkeen työyhteisöistä koottiin päihderyhmät. Kunkin pilottiyksikön ryhmä koostui 6 – 8 henkilöstä: projektivastaava, luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, esimiesten edustaja, työntekijöiden edustaja, työterveyshoitaja ja oman kokemuksen edustaja. Ryhmien koostumus vaihteli jonkin verran suositellusta. Koulutus käsitti viisi kahden päivän koulutusjaksoa, jotka viimeistä lukuunottamatta pidettiin Myllykallion koulutuskeskuksessa. Viimeinen pidettiin kaikkien päihderyhmien yhteisenä tapahtumana Tampereen poliisikoululla. Ryhmien koulutukseen liittyi kunkin jakson välillä etätehtäviä, joiden avulla ryhmien ja työyhteisön välistä tiedonkulkua kehitettiin. Vuoden kestävän koulutusprosessin läpi käytyään ryhmällä on erityisasema yksikkönsä päihdeasiantuntijana ja valmiudet toimia erilaisissa sekä ehkäisevää että hoitoonohjaavaa asiantuntemusta vaativissa tilanteissa. Päihderyhmien koulutusohjelman toteuttivat Myllyhoito®- kouluttajat, jotka ovat erikoistuneet yhteisöllisten kehittämisprosessien ohjaamiseen. 2.2.3 PUHEEKSIOTTOVALMENNUS Esimies- ja työnjohtotehtävissä oleville pidettiin neljä koulutuskertaa, yhteensä kaksi työpäivää käsittänyt puheeksiotto-valmennusohjelma välitehtävineen. Sitä edelsi havahduttamisluennolle osallistuminen. Puheeksiottovalmennuksen toteutti oman läheiskokemuksen omaava Myllyhoito® - kouluttaja. Tässä läheistematiikan paralleelisuus nähdään tärkeäksi. Päihderyhmäläiset osallistuivat viimeiselle puheeksiottovalmennuksen koulutusjaksolle tarkoituksena kehittää yhteistyötä esimiesten kanssa. 2.2.4 OHJAUS-, TAUSTA- JA PROJEKTIRYHMIEN KOULUTUS 8 Projektisuunnitelman mukaan myös em. ryhmille oli tarkoitus järjestää edellä mainitut koulutustilaisuudet, jotta heille syntyisi näkemys siitä mitä koulutussisällöt ovat. Koulutuksia on toteutettu eri asteisesti, mutta ei aiotussa mittakaavassa. Tähän oli pääsyynä ohjaus-, tausta- ja projektiryhmien aikaresurssin niukkuus. 2.3 PROJEKTIN ORGANISAATIO JA ERI RYHMÄT Projektin organisaatio koostui seuraavista ryhmistä (liite 2). 2.3.1 Taustaryhmä Ryhmään otettiin edustajat poliisin johdosta ja työsuojelusta, yhdistyksen johdosta ja projektiryhmästä yhteensä 13 henkeä ( viisi Myllyhoityhdistyksestä ja kahdeksan Poliisista ). Ryhmän tehtäväksi määriteltiin kokoontua kerran vuodessa, linjata projektia poliisin muun toiminnan sekä projektisuunnitelman mukaan ja toimia peilinä projektille. Projektin toisesta vuodesta lähtien taustaryhmä yhdistettiin ohjausryhmään. Kokoontumisiakin tuli näin ollen kaksinkertainen määrä. Syynä yhdistämiseen oli tiedonkulun parantaminen projektista kentälle. 2.3.2 Ohjausryhmä Ryhmään kuuluivat Poliisin johdon edustaja, lääninjohtojen edustajat, pilottiyksiköiden projektivastaavat, Poliisin oppilaitosten edustajat sekä Myllyhoitoyhdistyksen edustajat, yhteensä 20 henkeä. Ryhmän puheenjohtajana toimi hallitusneuvos Tiina Eränkö-Pekkanen. Ryhmän tehtäväksi määriteltiin ohjata projektin etenemistä, koota pilottiyksiköiden käytännön työstä ja koulutusprosessista saatu materiaali sekä yhdistää pilottien, läänien, oppilaitosten, ministeriön ja Myllyhoitoyhdistyksen voimavarat. Ryhmä kokoontui kaksi kertaa vuodessa. Länsi-Suomen läänin poliisijohdon edustaja, Vaasan Liikkuvan Poliisin edustaja sekä Liikkuvan Poliisin johdon edustaja vaihtuivat projektin aikana. Poliisikoulun edustajista toinen siirtyi muihin tehtäviin projektin toisen vuoden aikana. Poliisiammattikorkeakoulun edustajat eivät osallistuneet ohjausryhmän toimintaan. 2.3.3 Projektiryhmä Projektiryhmään kuuluivat Poliisin johdon, läänin ja kentän edustaja ja yhdistyksestä kolme kouluttajaa. Ryhmän puheenjohtajana toimi projektipäällikkö Kari Virtanen. Työksi määriteltiin toimia ohjausryhmän työrukkasena: valmistella asiat ohjausryhmälle, tuoda työhön Poliisin ja Myllyhoitoyhdistyksen näkökulmat, yhdistää päihderiippuvuudesta toipumisen ja toipuvan läheisen näkökulmat ja molempien organisaatioiden toimintatavat.
  • 6. Ryhmä kokoontui vähintään neljä kertaa vuodessa ja piti jatkuvasti yhteyttä myös sähköisin välinein. Länsi-Suomen läänin edustaja projektiryhmässä vaihtui projektin aikana. 2.3.4 Pilottiyksiköiden päihderyhmät Pilottiyksiköiden päihderyhmät olivat varsin eri kokoisia. Tämä johtui luonnollisesti pilottiyksiköiden erilaisuudesta, mutta myös projektille annettu merkitys yksikön sisällä on vaikuttanut ryhmän kokoon ja eri henkilöstöryhmien edustukseen siinä. Aikaisempi kokemus on osoittanut, että pelkästään viran 9 puolesta ryhmässä toimivilla ei aina ole riittävää motivaatiota. Tämä on vaikuttanut myös projektin päihderyhmien varsin erilaiseen toimintaan. . Tehtävä Ryhmien tehtävänä oli koulutuksen alusta lähtien ryhtyä ohjaamaan yksikön päihdetyötä, toimia esimiesten apuna akuuteissa päihdetilanteissa ja aloittaa toimintasuunnitelmansa puitteissa ennaltaehkäisevä työ yksikön sisällä. Ryhmien toiminnassa on ollut koko ajan selviä eroja. Aktiivisin ryhmä on kokoontunut projektin kolmen vuoden aikana kaksikymmentäkolme kertaa, joidenkin ryhmien kokoontumiset ovat jääneet pariin kertaan vuodessa. Tämä on selvästi vaikuttanut saavutettuihin tuloksiin. Valinta Pilottiyksiköiden valinta projektiin tapahtui Poliisin sisäisellä menettelyllä. Tarkoitus oli yleisesti ottaen löytää erilaisia, erikokoisia ja maantieteellisesti eri puolia edustavia yksiköitä. Pilottiyksiköiksi lähtivät Helsingin poliisilaitoksen keskustan piiri, Lappeenrannan poliisilaitos, Oulun poliisilaitos, Porin poliisilaitos sekä Liikkuvan Poliisin Helsingin, Mikkelin, Oulun ja Vaasan yksiköt. Yksiköiden koot vaihtelivat näin ollen noin 20 hengestä yli 300 henkeen. Yksiköiden kokonaishenkilövahvuus oli projektin alkaessa noin 1150 henkeä. Pilottiyksiköissä projektitoiminta keskittyi päihderyhmiin, joiden vetäjinä toimivat alueelliset projektivastaavat, jotka edelleen olivat ohjausryhmän jäseniä. Näin varmistettiin yhteys käytännön tasolle. Pilottiyksiköiden päihderyhmiin toivottiin edustusta eri organisaatiotasoilta: projektivastaava, työterveyshuolto, työsuojelu, päihdeyhdyshenkilö, luottamusmies sekä mahdollisesti toipuvia poliiseja. Ryhmien koko vaihteli 3 – 15 henkeen riippuen lähinnä yksikön koosta. Työterveyshuolto Työterveyshuoltojen osallistuminen päihderyhmän koulutukseen ja työhön on merkittävää siksi, että sekä siellä että yksikön sisällä on puhuttava päihdeasioista samaa kieltä ja samoin tavoittein. On todettu, että mikäli työote näiden välillä vaihtelee ovat sekä hoitoon ohjattu että hoitoon ohjaajat eksyksissä. Päihderyhmän koulutus Projektissa toteutettu päihderyhmän koulutusmuoto oli kohtuullisesti sovitettavissa yksiköiden ja työterveyshuoltojen sopimuksiin, yhteistyöhön ja toimintatapoihin, mutta aiheutti osin yllättäviäkin kustannuksia. Yksi projektin tuotoksista onkin ymmärrys siitä, että työterveyshuollon kanssa tehtävään sopimukseen on sisällytettävä tämän tyyppinen yhteistyö ja lisäksi sopimuksessa on edellytettävä työterveyshuollolta tiettyjä valmiuksia päihdekysymyksissä, esim. miniinterventiotaidot. Oppilaitosten päihderyhmät Poliisin oppilaitoksiin ei syntynyt päihderyhmiä, vaikka sitä toivottiinkin ja useita kontakteja asian tiimoilta ko. laitoksiin otettiin. Tämä on todennäköisesti vaikuttanut siihen, että päihdeosioita ei tiettävästi ole vieläkään otettu koulutussuunnitelmiin. Se on kuitenkin välttämätöntä, mikäli halutaan käytäntöjen nykyisestä muuttuvan. Poliisikoulun edustajat osallistuivat ohjausryhmän toimintaan ja toivat esille mm. oppilastyön päihdekysymyksiä. Niitä ei kuitenkaan sisällytetty projektiin erillisinä, mutta niistä voidaan todeta samaa kuin työterveyshuollon sopimuksista; tarvetta pelisääntöihin on olemassa. 10 3. AIKATAULU, VAIHEISTUS JA RESURSSIT Projektisuunnitelmassa projektin kestoksi oli määritelty vuodet 1999 – 2001. Vaiheistus näiden vuosien aikana oli suunniteltu seuraavaksi: 3.1 VUOSI 1999 - organisoituminen: tausta-, ohjaus- ja projektiryhmät - projektin käynnistysseminaari Poliisikoululla
  • 7. - seurantatutkimuksen alkukartoituksen teko yksiköissä - pilottiyksiköiden päihderyhmien muodostaminen ja niiden koulutusten aloitus Myllykalliossa - pilottiyksiköiden henkilöstön havahduttamiskoulutusten aloitus yksiköissä - projekti-, ohjaus- ja taustaryhmien seminaarit Myllykalliossa - kuntokurssin suunnittelu ja yhden kurssin kokeilu Myllykalliossa Käynnistys tapahtui 3/1999 Poliisikoululla Tampereella, jossa projektivastaaville annettiin alkukartoituksen materiaali. Tämä oli määritelty suoritettavaksi kevään aikana, ennen kuin koulutukset aloitettaisiin yksiköissä. Projektivastaavien työksi sovittiin myös toimiminen yksikkönsä yhteyshenkilöinä suhteessa yhdistyksen kouluttajiin, koska koulutusaikataulut sovittiin käytännössä näiden kahden henkilön välillä. Samalla sovittiin Myllyhoitoyhdistyksen kouluttajien työnjako suhteessa pilottiyksiköihin. Tämä toteutettiin siten, että koko henkilöstölle annettavan havahduttamiskoulutuksen tekivät kaikissa yksiköissä yhdistyksen ne kouluttajat, joilla on oma toipumiskokemus. Vastaavasti esimiesten puheeksiottokoulutuksen ja päihderyhmäkoulutuksen tekivät yhdistyksen läheiskokemuksen omaavat kouluttajat. Näin varmistettiin molempien näkökulmien välittyminen pilottiyksiköihin. Projektin koulutusvastaavaksi Myllyhoitoyhdistyksessä sovittiin kouluttaja Anne Kujasalo. Seurantatutkimuksen otti vastuulleen yhdistyksen kehitysjohtaja Leila Märkjärvi ja kuntokurssin kehittämisen kouluttajat Risto Nieminen ja Arska Papunen. Näin projektissa toimi lähes koko yhdistyksen vakituinen henkilöstö. Poliisin osalta merkittävän resurssin muodostivat päihderyhmät, jotka koulutuksen lisäksi käynnistivät työtään päihdeasioiden suhteen omissa yksiköissään Projekti toteutui koko vuoden ajan alkuperäisen suunnitelman mukaan. 3.2 VUOSI 2000 Projektin toisen toimintavuoden vaiheistus oli suunniteltu seuraavaksi - havahduttamiskoulutusten täydennysosat sekä puheeksiottokoulutuksien aloitus yksiköissä - päihderyhmäkoulutusten jatko Myllykalliossa - päihdetoimintamallin ja ohjeistuksen valmistelu ohjaus- ja taustaryhmässä - kuntokurssin jatkokehittäminen ja kahden kurssin pito Myllykalliossa - projekti-, ohjaus- ja taustaryhmien seminaarit Myllykalliossa - kansainvälisten yhteyksien kartoitus 11 Tälle vuodelle tuli ensimmäinen poikkeama suunnitelmasta. Alun perin oli tarkoitus tehdä esimiesten puheeksiottokoulutukset ensimmäisen vuoden aikana. Jo vuoden 1999 alkusyksystä todettiin kuitenkin tämän olevan sekä piloteille että yhdistyksen kouluttajille liian vaativa aikataulu, joten nämä koulutukset sovittiin siirrettäväksi pääosin vuodelle 2000. Siirto vaikutti luonnollisesti myös projektin budjetin jakautumiseen näiden kahden vuoden välillä. Kansainvälisten yhteyksien osalta alkuperäisessä suunnitelmassa oli viimeiselle projektivuodelle varattu noin kymmenen hengen matka, jossa olisi tutustuttu jonkin toisen valtion poliisin päihdeasioiden käsittelyyn ja koulutukseen. Tämän valmistelemiseksi kävi yhdistyksen toiminnanjohtaja Hannu Ekholm tutustumassa New Yorkin poliisin (NYPD) päihdeasioiden hoitoon. Hän vieraili mm. paikallisen poliisikoulun päihdeasioita käsittelevällä luennolla sekä tutustui NYPD:n omaan hoitoyksikköön ja päihdetyöhön. Näihin kokemuksiin ohjaus- ja taustaryhmät tutustuivat seminaarissaan alkuvuonna 2001. Samalla kuultiiin myös Poliisiammattikorkeakoululla vierailemassa olleen Inspector James McShanen luento NYPD:n huumetesteistä ja päihdeasioista yleensä. Loppuvuodesta projektiryhmässä todettiin, että todennäköisesti projektin viimeisen vuoden budjettia jouduttaisiin supistamaan. Tämä merkitsisi ennen kaikkea muutosta kansainvälisten yhteyksien toteuttamisessa. Tämä suunniteltiin toteutettavaksi siten, että kutsutaan NYPD:stä luennoitsija projektin päättöseminaariin. Edellä mainittua puheeksiottokoulutusten siirtoa lukuun ottamatta projekti toteutui toisena vuonna alkuperäisen projektisuunnitelman mukaan. 3.3 VUOSI 2001 Projektin viimeisen vuoden suunnitelmassa olivat seuraavat asiat: - päihderyhmien koulutuksen loppuosa Poliisikoululla - havahduttamiskoulutusten täydennysosat niitä tarvitsevissa yksiköissä
  • 8. - puheeksiottokoulutusten viimeiset osat yksiköissä - ohjeistuksen viimeistely, koekäyttö yksiköissä ja lausunnot - seurantatutkimuksen loppukartoitus yksiköissä - kuntokurssi Myllykalliossa - kansainvälinen koulutusosio - johtopäätökset projektista - valtakunnallisen mallin määritys ja käyttöönottosuunnitelma - jatkotoimenpide-ehdotukset - projekti-, ohjaus- ja taustaryhmien seminaarit Myllykalliossa Päihderyhmien koulutuksen viimeinen osa pidettiin suunnitelmien mukaan kevättalvella 2001, Poliisikoululla Tampereella. Havahduttamiskoulutusten täydennysosia on pidetty kahdessa yksikössä Oulussa ja Porissa. Helsingissä niitä olisi vielä syytä pitää useita, mutta vuoden 2001 aikana niitä ei pystytty toteuttamaan. Alkuvuodesta 2002 tutkitaan mahdollisuuksia niiden toteuttamiseksi kevään 2002 aikana. Puheeksiottokoulutukset on Helsingin keskustan piiriä lukuun ottamatta pidetty. Näidenkin osalta selvitetään voidaanko Helsingin keskustan piirin puheeksiottokoulutusten viimeiset jaksot toteuttaa kevään 2002 aikana. Päihdeasioiden ohjeistus on viety yksiköihin työpaikkakoulutuksena päihderyhmien toimesta. Vaikuttavuuden seurantakysely on yksiköissä tehty jo loppukevään aikana. Seurantatutkimuksen alustavat tulokset olivat valmiina viimeisessä ohjaus- ja taustaryhmien seminaarissa marraskuun alkupuolella ja niistä tehdään erillinen raportti päättöseminaariin. 12 Yksi kuntokurssi on pidetty suunnitelman mukaan Myllykalliossa. Syksyn tapahtumat USA:ssa vaikuttivat kansainvälisen osion toteuttamiseen, siksi NYPD:stä ei kutsuttu luennoitsijaa päättöseminaariin. On kuitenkin todettava, että esim. NYPD:llä on huomattava määrä kokemusta päihdeasioiden käsittelystä peruskoulutuksesta aina hoitojen toteuttamiseen. Sen hyödyntämistä kansainvälisenä yhteistyönä, jossa tämän projektin toiminta ja tulokset ovat suomalaisena tietovientinä mukana kannattaa tutkia. Projektin johtopäätökset, valtakunnallisen mallin määritys ja jatkotoimenpide-ehdotukset tehtiin seminaarissa 12. –13. 11. 2001. Päättöseminaari sovittiin järjestettäväksi 22. 1. 2002 Poliisikoululla Tampereella. Näin projektin aikataulu venyy kuukauden yli suunnitellun. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen sen osalta järjestäjänä toimii Sisäministeriön Poliisiosasto ja Myllyhoitoyhdistyksen kouluttajat tekevät osuutensa asiantuntijatyönä. Alkuperäisen projektisuunnitelman lopullisena päätavoitteena oli, että ”vuonna 2007 koko Poliisiorganisaatiolla on sisäisesti määritelty, toimiva päihdeasioiden käytäntö.” Projektissa tämä on toteutettu ja kokeiltu projektissa tuotetulla mallilla pilottiyksiköiden osalta. Projektiryhmä käynnisti kokouksissaan jatkon suunnittelun ja valmisteli jo yleissuunnitelma seuraaville kuudelle vuodelle. Poliisin vuosisuunnittelu oli kuitenkin jo niin pitkälle edennyt vuoden 2002 osalta, että siihen ei olisi ehditty saada riittävän perusteltua esitystä jatkosta. Tämän työn jatkamista selvitetään kevään 2002 aikana. 4. PROJEKTIN TALOUS Alla on esitetty vuosittainen budjetti projektisuunnitelmasta ja sen toteutuminen. Tässä loppuraportissa on käsitelty markkoja, koska alkuperäinen suunnitelma sekä ajallisesti että sisällöllisesti toteutui ennen euron käyttöönottoa. 4.1 RAHOITUS JA SEN TOTEUTUMINEN Vuosi 1999 Vuosi 2000 Vuosi 2001 Yht Budj. mk 610.000 380.000 545.000 1.535.000 Tot. mk 599.923 402.280 286.500 1.288.703 4.2 RAHOITUKSEN JAKAUTUMINEN ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Budjetti jakautui eri osien välillä seuraavasti: Toteutui Projektin organisaatio ja koulutukset (ml. Kansainv.) mk1.165.000 mk 918.703 Seurantatutkimus mk 130.000 mk 130.000 Kuntokurssit ja kehitystyö mk 240.000 mk 240.000
  • 9. 13 4.3 MUUTOKSET RAHOITUKSEEN PROJEKTIN EDETESSÄ Puheeksiottokoulutusten painopisteen siirto vuodelta 1999 vuodelle 2000 ei vaikuttanut siihen varattuun rahoitukseen, mutta siirsi siltä osin rahoitusta vuodella eteenpäin. Asia sovittiin projekti- ja ohjausryhmässä. Kansainvälisen osion poistaminen vähensi viimeisen vuoden budjettia alkuperäisestä 165.000 mk. Asia otettiin huomioon tarkennettua rahoitusta määriteltäessä vuoden 2002 sopimuksessa. 4.4 SEURANTATAPA Budjetin seuranta tapahtui ohjaus- ja taustaryhmissä projektiryhmän tekemän alustavan työn perusteella kolme kertaa vuodessa. Poikkeamat neuvoteltiin ja sovittiin yhdessä. 5. TULOSTEN ESITTELY 5.1 OHJAUS- JA TAUSTARYHMÄN TYÖ Ohjaus- ja taustaryhmät pitivät vähintään kaksi kokousta joka vuosi. Aloitusvuonna ryhmät toimivat erikseen, mutta toisena vuonna ryhmien toiminta yhdistettiin, koska työsuojelun piirivaltuutetut totesivat kentän informoinnin toimivan siten paremmin. Päätyönä ryhmillä oli projektin talouden seuranta, projektin toiminnan ohjaus suunnitelman mukaan ja sitä tarkentaen sekä valtakunnallisen päihdeasioiden käsittelyn mallin luonti. Ryhmät pysyivät erittäin hyvin koossa ja muutamista luonnollisista henkilövaihdoksista huolimatta erittäin toimintakykyisinä ja aktiivisina koko projektin ajan. Ryhmät ovat tehneet työtään erittäin vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. 5.2 PÄIHDETYÖN MALLI Päihdeasioiden käsittelyn mallin (liite 5) luonti tapahtui ohjaus- ja taustaryhmän työnä Myllyhoitoyhdistyksen kouluttajien tuottamaan runkoon. Tämän perusteella syntyi vuoden 2000 seminaarien aikana koekäyttöön tarkoitettu malli siten, että yhdistyksessä siitä kirjoitettiin pilottiyksiköistä ohjausryhmän seminaareihin tuotujen ajatusten perusteella karkea luonnos. Tämä toimitettiin pilottiyksiköihin, joiden päihderyhmät kommentoivat sitä. Näiden kommenttien avulla tehtiin seuraava versio, jota edelleen seuraavassa seminaarissa yhteisellä työstöllä kehitettiin. Kaikkiaan toteutettiin kolme suurempaa työstökierrosta ennen mallin hyväksymistä koekäyttöön. Mallin keskeiset tavoitteet ovat: kokonaisvaltainen päihdeasioiden käsittely ennaltaehkäisevästä työstä retkahduksen estämiseen ja jatkohoitoihin mahdollisimman varhainen puuttuminen ja puheeksiotto eri toimijoiden vastuutus ja asioiden kirjaaminen hoitoon ohjaavan ja kuntoutumista tukevan toiminnan erottaminen virkasuhdekysymyksistä niitä unohtamatta päihdeongelman takia hoitoon ohjattujen osalta raittiuden tukeminen sopimusten läpinäkyvyys. selkeät yhtenäiset ohjeet koko organisaatiolle Projektissa työstetty päihdetyön malli on tämän raportin liitteenä. 14 5.3 MALLIN KOEKÄYTTÖ JA VIENTI YKSIKÖIHIN Mallin koekäyttö aloitettiin keväällä 2001 ja sitä jatkettiin vuoden loppuun. Mallin vienti yksiköihin sovittiin toteutettavaksi työpaikkakoulutuksena päihderyhmien toimesta. Mallia on jo joissain yksiköissä menestyksellisesti kokeiltu, onpa tullut viestejä sen käyttämisestä pilottien ulkopuolella. Parhaat tulokset saavutetaan kuitenkin varmasti, jos koko työyhteisö ja sen käyttämä työterveyshuolto on koulutettu päihdeasioissa. 5.4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA KORJAUKSET MALLIIN Projektin tavoitteissa mainittu yksikkökohtaisten mallien kehitystyö on joissain yksiköissä aloitettu. Niiden osalta työtä joudutaan vielä jatkamaan yksiköissä. Valtakunnallisesta käyttöönotosta ja sen mahdollisesti vaatimista muutoksista sekä muista toimenpiteistä tehdään päätös erikseen. 5.5 KUNTOKURSSI Kuntokurssia kokeiltiin jo ensimmäisenä projektivuotena, mutta sen varsinainen kehittämistyö tehtiin sitten kokemusten perusteella projektin toisen vuoden aikana. Huomattavaa on, että projektissa rohkaistiin pilottiyksiköitä lähettämään kuntokurssille myös päihdeyhdyshenkilöitä, projektivastaavia, päihderyhmän jäseniä jne. Tämä ratkaisu osoittautui erittäin hyväksi.
  • 10. Kuntokurssin prosessisisältö rakennettiin Myllyhoitoyhdistys ry:n henkilökunnan v. 1999 mennessä kertyneen hoidollisen tietotaidon varaan. Sisällön kehittämisessä apuna olivat Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestölle ja Helsingin Kaupungin Liikennelaitokselle tuotettujen päihdekuntoremonttien kokemukset. Näissä olivat asiantuntijoina toimineet yhdistyksen koulutusjohtaja Matti Nokela sekä kouluttajat Risto Nieminen ja Arska Papunen. Kuntokurssin ohjelman osioiden sijoittelussa järjestykseen pidettiin kiinnekohtana keskiviikkoillan AAkontaktia. Ennen avointa AA-palaveria sijoitettu ohjelma rakennettiin palvelemaan päihderiippuvaisen havahtumisprosessia oman tilansa ja sen hoitamisen välttämättömyyden suhteen. AA-palaverin ja sen jälkeisen illan muotoutumista vuorovaikutukselliseen suuntaan ohjattiin yhteistyössä niiden AA-jäsenten kanssa, jotka lähtivät mukaan toimintaan. AA-palaverin jälkeisen osan ohjelmaa laadittaessa tähdättiin kurssin alkupuolikkaan ja AA-kosketuksen käynnistämän avautumisen, muutosprosessin tms. laajentamiseen ja säilyttämiseen. Liikunta- ja rentoutusosiot pyrittiin muokkaamaan havahtumisprosessille alisteisiksi siten, että syntyneitä psyykkisiä tensioita puretaan sopivassa määrin, muttei kuitenkaan paeta niitä pakonomaiseen liikuntaan. Tästä seurasi palautetta, jossa pyydettiin lisäämään toisaalta yksilökeskusteluaikaa, toisaalta liikuntaa. Näihin toiveisiin vastattaessa pyrittiin säilyttämään sellainen tasapaino, että prosessointi säilyisi mieluummin vuorovaikutuksen piirissä kuin yksilötason “jumittamisena“ ja myös liikuntaosioiden yhteydessä luonnollisena vertaiskeskusteluna. Liikunnan osuus kurssilla koostuu lyhyistä rentouttavista taukojumppaosioista, ulkoilusta , lähinnä kävelystä yhdessä tai pienryhmissä, luontopolusta tehtävineen sekä peruskuntotesteistä, joissa mitataan kävelytestillä lähinnä hapenottokykyä eli sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaa ja lihastesteillä tärkeimpien suurten lihasryhmien kuntoa. Testit tuntuvat motivoivan kurssilaisia varsinkin, kun kahdella teorialuennolla selvitetään peruskuntotekijöiden merkitystä ihmisen fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille. Samoin liikunnan ja yleisen terveyden yhteydestä puhuttaessa vaikuttaa pieni elämäntavan muutos useimman kurssilaisen kohdalla “ kolahtavan“. Neljälle kuntokurssille osallistui 37 henkeä. 15 5.6 NAISTEN KUNTOKURSSI Projektin kokemuksista syntyneenä, mutta varsinaisen projektirahoituksen ulkopuolella toteutettiin naisille suunniteltu ja räätälöity kuntokurssi keväällä 2000. Siihen osallistui kuusi naista poliisin organisaatiosta. Osallistujilla oli oman eriasteisesti haitallisen päihdekäytön, läheisen ongelmallisen päihdekäytön tai päihderyhmän jäsenen kokemuksia, joita kurssiviikolla työstettiin edellä kerrotun kuntokurssin ohjelman puitteissa. Miesvaltaisessa työyhteisössä saattaa naisen päihteiden riskikäyttö jäädä havaitsematta. Naisten päihdeongelmaan liittyy erityiskysymyksiä, joiden työstö koettiin hedelmälliseksi. Poliisin päihdeprojektin havahduttamisluentojen yhteydessä tehty MAST-testi osoittaa, että kansainvälisin kriteerein tarkasteltuna riskirajalla olevia naisia poliisissa on noin kolmannes. Toivottavaa on että Naisten Kuntokurssia voidaan jatkossa toteuttaa poliisin naispuolisten työntekijöiden työkyvyn tueksi. Sisäministeriön poliisiosasto tuki kurssia taloudellisesti. 5.7 MALMÖ - MAST TESTIT Projektisuunnitelmassa olleen seurantatutkimuksen lisäksi toteutettiin Malmö-Mast -testi osana havahduttamisluentoa. Osallistujille annettiin myös oman vastauksen analysointiin tarvittava tieto. Testi mittaa päihteiden riskikäyttöä. Projektia varten Malmö-Mast - testikaavaketta muokattiin alkuperäisestä paremmin Poliisin todellisuutta vastaavaksi. Vastaukset jätettiin kouluttajalle havahduttamiskoulutuksen jälkeen, mutta ne olivat nimettömiä. Vastauksia kertyi kaikkiaan noin 700. Yhteenvetona niistä voi todeta, että poliiseissa on keskimääräistä vähemmän riskikäyttäjiä mutta naisten osalta tilanne on sama kuin valtaväestössäkin. 5.7.1 Malmö MAST-testin tulokset Havahduttamiskoulutustilaisuuksiin osallistuneet henkilöt vastasivat Malmö MAST-testilomakkeen kysymyksiin, joista 9 kartoitti alkoholin käyttöä. Lomakkeissa kysyttiin myös huumeiden ja dopingaineiden käyttöä sekä lääkkeiden käyttöä päihtymystarkoituksiin. Näitä ei vastausten perusteella esiintynyt kenelläkään. Vastaaminen tapahtui nimettömänä. Kaksisivuisista itsejäljentävistä lomakkeista pitivät vastaajat toisen kappaleen itsellään, ja toiset kappaleet kerättiin Myllyhoitoyhdistyksen kouluttajan mukaan. Kouluttaja kertoi havahduttamiskoulutuksen jälkeen
  • 11. kaikille yhteisesti riskirajan ylityksestä kertovan pistemäärän ja sen laskentatavan. Kyselyyn vastanneesta 708 henkilöstä 151 oli naisia ja 555 miehiä. 2 vastaajaa ei ilmoittanut sukupuoltaan. Näistä kummallakaan ei esiintynyt päihteiden riskikäyttöä. Kyselyyn vastanneista naisista 20 (13.2 %) ja miehistä 87 (15.7 %) ylitti riskirajan. (Kansainvälisin rajoin tarkasteltuna naisista 48 (31.8 %) ja miehistä 172 (30.9 %) saavutti riskirajan ). Malmö MAST-pisteiden jakaumat ilmenevät taulukoista 1, 2 ja 3. Taulukko 1. Malmö MAST-pisteiden jakauma kaikilla vastanneilla, 708 kpl Pistettä Määrä % 0 204 28.8 1 168 23.7 2 144 20.3 3 100 14.1 4 58 8.2 5 26 3.7 16 6 4 0.6 7 3 0.4 8 1 0.1 9 - - Yht. 708 100.0 Taulukko 2. Malmö MAST-pisteiden jakauma naisilla, 151 kpl Pistettä Määrä % 0 64 42.4 1 39 25.8 2 28 18.5 3 15 9.9 4 5 3.3 5 - - 6 - - 7 - - 8 - - 9 - - Yht. 151 100.0 Taulukko 3. Malmö MAST-pisteiden jakauma miehillä, 555 kpl Pistettä Määrä % 0 140 25.2 1 128 23.1 2 115 20.7 3 85 15.3 4 53 9.5 5 26 4.7 6 4 0.7 7 3 0.5 8 1 0.2 9 - - 17 Yht. 555 100.0 Lisäksi selvitettiin riskirajan ylittäneiden henkilöiden ryhmissä esiintyvien yksittäisten vastausten frekvenssit. Näiden perusteella miesten ja naisten päihdekäytössä on enimmäkseen vähäisiä eroja, mutta viikonloppujuomista ja krapularyyppyjen ottamista miehet raportoivat huomattavasti naisia enemmän (taulukot 4 ja 5). Taulukko 4. Riskirajan ylittäneet naiset, 20 kpl Vastaus Määrä % 7. Omantunnonvaivoja 13 65.0 1. Lasillinen ennen juhlia 13 65.0 4. Sietokyky kasvanut 12 60.0 2. Viikonloppujuomista 11 55.0
  • 12. 9. Nenänvalkaisuyrityksiä 10 50.0 3. Päivittäistä käyttöä 3 15.0 5. Vaikeuksia juoda vähemmän kuin muut 1 5.0 6. Muistinmenetyksiä 1 5.0 8. Krapularyyppyjä 1 5.0 Taulukko 5. Riskirajan ylittäneet miehet, 87 kpl Vastaus Määrä % 2. Viikonloppujuomista 77 88.5 9. Nenänvalkaisuyrityksiä 68 78.2 1. Lasillinen ennen juhlia 61 70.1 4. Sietokyky kasvanut 58 66.7 7. Omantunnonvaivoja 50 57.5 8. Krapularyyppyjä 32 36.8 3. Päivittäistä käyttöä 20 23.0 5. Vaikeuksia juoda vähemmän kuin muut 18 20.7 6. Muistinmenetyksiä 11 12.6 5.8 SEURANTATUTKIMUS Projektin tulosten selvittämiseksi otettiin projektisuunnitelmaan mukaan myös tutkimus. Koska haluttiin selvittää, mitkä olivat mukaan lähtevissä yksiköissä vallitsevat käsitykset ja tiedon taso käynnistettiin projekti tutkimuksen alkukartoituskyselyllä. Tähän kyselyyn, kuten projektin loppukartoituskyselyyn keväällä 2001, saivat vastausmahdollisuuden kaikki pilottiyksiköiden henkilöstöön kuuluvat nimettömänä. Kyselykaavakkeiden pohjana olivat Myllyhoitoyhdistyksen kokemukset aikaisemmista vastaavista tutkimuksista ja niiden toimivuudesta. Seurantatutkimuksen tulokset on esitelty erillisessä raportissa. 18 5.9 PILOTTIYKSIKÖIDEN TYÖ Projektisuunnitelmassa arvioitiin yksiköissä tarvittavan noin 400 miestyöpäivää jo pelkkiin koulutuksiin. Tämän lisäksi tulevat päihderyhmissä tehty työ sekä osallistuminen tausta- ja ohjausryhmien toimintaan jne. Kyseessä on siis varsin merkittävä investointi päihdeasioiden kehittämiseen. Eri yksiköiden välillä on sekä koulutuksiin osallistumisissa että päihderyhmätyöskentelyssä ollut merkittäviä eroja. Nämä erot näkyvät myös kuntokursseille ohjautumisissa ja sitä kautta toipumisien mahdollistumisissa. 5.10 PILOTTIEN RAPORTIT Pilottiyksiköiden omasta projektitoiminnastaan tuottamat raportit ovat aakkosjärjestyksessä liitteessä 3. Erilaisuudessaan ne antavat varsin kattavan kuvan sen työn moninaisuudesta ja määrästä mikä projektiin on liittynyt. Ne myös kertovat siitä miten eri lailla pilotit ovat työtään tehneet, vaikka ohjeistus on samanlainen ollutkin. Olennaista on varmaankin se, että kaikissa yksiköissä on tehty paljon työtä hankkeen onnistumiseksi. Jokaisessa yksikössä on onnistuttu joillain osa alueilla. Malli on otettu käyttöön, aitoja puheeksiottoja on tapahtunut, asenne on muuttunut ja jopa raitistumisia tapahtunut. Ne ovat merkityksellisiä asioita ja kantavat hedelmää tulevina vuosina. Kaikissa henkilöstön kehittämishankkeissa olennaista on johdon sitoutuminen. Tässäkin hankkeessa voidaan yksikkökohtaisia eroja osin selittää myös yksikön johdon ja siitä ylempien johdon tasojen sitoutumisen kautta. Mikäli henkilöstö tunnistaa johdon sitoutumisessa aitoutta ja tukevaa myönteisyyttä tai toisaalta epäröintiä tai selkeää kielteisyyttä heijastuvat ne henkilöstön sitoutumiseen. Mikäli, kuten pilottien selkeä kanta on ollut, tätä työtä jatketaan, on johdon sitoutuminen hankkeeseen yksi sen kriittisiä menestystekijöitä. 5.11 PROJEKTIN MUUT SEURAUKSET Poliisin päihdeprojektia on esitelty tai muita koulutustilaisuuksia on pidetty yhdistyksen toimesta seuraavasti projektin aikana Länsi-Suomen läänin alueella: - poliisipäälliköille - toimistohenkilökunnalle - Liikkuvalle poliisille - päihdeyhdyshenkilöille Poliisikoululla - työsuojelukurssilla
  • 13. - päihdeyhdyshenkilöille Poliisiammattikorkeakoululla - päällystökursseilla - muilla kursseilla Poliisipäällikköseminaarissa Myllyhoitopäivässä Oulun läänissä Huomattavaa tässä on Länsi-Suomen läänin aktiivisuus. Projektin vaikuttavuutta tältä osin kuvaa hyvin erään osallistujan lausunto: ”Tätäkään koulutustilaisuutta tuskin olisi järjestetty ilman päihdeprojektia.” Lisäksi projektin innoittamana syntyi toipuvien poliisien tapaaminen, joita on pidetty yksi syksyllä 2001 ja jatkoa suunnitellaan keväälle 2002. Ensimmäisessä tapaamisessa oli kuusi henkeä. Osa 19 halukkaista ei päässyt mukaan. Tapaaminen oli omaehtoista, eli jokainen osallistuja joutui hoitamaan rahoituksen itse. Projektisuunnitelmassa mainittu koulutusyksiköiden päihdekoulutusvalmiuksien kehittäminen jäi toteutumatta koska niihin ei syntynyt päihderyhmiä. Samoin kävi suunnitellulle sisäisten kouluttajien valmennukselle, jonka oli tarkoitus syntyä näiden päihderyhmien kautta. Osittain on mahdollista, että se toteutuu em. toipuvien poliisien tapaamisten kautta tulevaisuudessa. 5.12 MAHDOLLISESTI TOTEUTUNEET HOIDOT Eri lähteistä saadut tiedot antavat aiheen olettaa puolen kymmenen henkilön ohjautuneen päihdehoidon laitos- ja avohoidon jaksoille projektin seurauksena. Nämä ovat kuitenkin tapahtuneet projektin ulkopuolella ja asiaa ei voida tarkemmin selvittää. 5.13 LEHTIARTIKKELIT Poliisien omissa lehdissä ja Myllyhoitolehdessä on julkaistu useita artikkeleita projektista. 5.14 VIDEO Tekeillä on video toipumisesta. Käsikirjoitus on siinä vaiheessa, että siitä on esitetty rahoitushakemus. Video käsittelee toipuvan poliisin näkökulmaa. Video syntyy projektin ulkopuolella. Aktiivisena tässä asiassa on ollut Porin poliisilaitos. 5.15 TYÖSUOJELUSTRATEGIA Poliisin aikaisempi työsuojelustrategia käsitteli myös päihdekysymyksiä ja itse asiassa siinä oli myös mainittu tarve kehittää uusi työskentelyn tapa. Projekti tuotti vastauksen tähän. Päihdeprojektin suunnitelmassa on maininta siitä, että organisaatio lähtee kehittämään ohjeistustaan myös huumausaineiden osalta. Tämä kannustaa myös siihen, että Poliisin organisaation sisällä pohditaan, olisiko uudessa työsuojelu- tai henkilöstöstrategiassa otettava kantaa myös huumausainekysymyksen käsittelyyn. Mielenkiintoisen kannan huumausainekysymykseen on ottanut Porin poliisilaitos loppuraportissaan, jossa todetaan poliisin voivan toimia tässäkin asiassa esimerkkinä. 6. ARVIO ONNISTUMISESTA SISÄLLÖN KANNALTA 6.1 ARVIO KOULUTUSTEN SISÄLLÖSTÄ Tässä projektissa on tavoiteltu monipuolisen koulutusintervention avulla tapahtuvaa kulttuuri- ja toimintamuutosta. Koulutus on ollut kolmitahoista ja sen kohteena on ollut koko työyhteisö eri tasoisesti. Seuraavassa arvio näiden onnistumisesta koulutuksesta vastaavan näkökulmasta. 6.1.1 HAVAHDUTTAMISKOULUTUS 20 Havahduttamiskoulutus koko työyhteisölle suunnattuna on antanut yhteisen tietoperustan päihdeasioista ja vaikuttanut yhteisölliseen asennemuutokseen. Oman toipumiskokemuksen omaavan kouluttajan toteuttamana havahduttamiskoulutus vaikuttaa syvällisesti päihdeasenteisiin. Toisaalta se tarjoaa peilin kunkin omalle päihdekäytölle tiedon tasolla, ja toisaalta se antaa päihderiippuvuudelle ja siitä toipumiselle inhimilliset kasvot. Koko yhteisölle suunnattuna tieto vaikuttaa myös yhteisöllisiin asenteisiin, antaa mahdollisuuden avoimeen, tietoon perustuvaan keskusteluun, vähentää väärää suojelua, sekä rohkaisee ongelmiin tarttumiseen aiemmin. Ihanteellisin tilanne on, jos koko työyhteisö osallistuu koulutukseen. Tällöin kollektiivinen tietoisuuden taso päihdeasioissa muuttuu. Tämä on nähtävissä tämän projektin pilottiyksiköissä. 6.1.2 PÄIHDERYHMIEN VALMENNUS
  • 14. Päihderyhmien koulutusohjelma on pitkä ja syvällinen prosessi siihen osallistuville. Koulutuksen jälkeen ryhmä toimii asiantuntijoina oman yhteisönsä ehkäisevän päihdetyön ja hoitoonohjausta vaativien tilanteiden käsittelyssä. Vuoden kestävän koulutusprosessin aikana ryhmä kehittyy työryhmäksi, tiimiksi, jolla on rohkeutta ja valmiuksia kohdata päihdeasioihin liittyviä tilanteita ja kysymyksiä. Ryhmän koulutukseen liittyvien etätehtävien tarkoituksena on liittää päihdeasioihin erikoistuva tiimi omaan työyhteisöönsä, purkaa ennakkoluuloja, myyttejä ja kehittää avointa keskusteluilmapiiriä, sekä verkottua toisten toimijoiden, kuten työnjohdon, työterveyshuollon, paikallisen päihdehoidon, itseapuryhmien jne. kanssa. Näillä kaikilla toimenpiteillä pyritään yhteisölliseen päihdehaittoja ehkäisevään ilmapiirimuutokseen, jonka käynnissä pitäjänä päihderyhmä toimii. Ne päihderyhmät, jotka paneutuivat myös etätehtäviin kunnolla, näyttävät saaneen yhteisössään toivotun suuntaisia tuloksia aikaan. 6.1.3 PUHEEKSIOTTOVALMENNUS Esimies- ja työnjohtotehtävissä oleville pidettiin neljä koulutuskertaa käsittävä puheeksiottotaitojen valmennusohjelma. Poliisi, joka jo peruskoulutuksessaan oppii taidon kohdata ihmisiä vaikeissa tilanteissa, on oikeastaan puheeksioton ammattilainen suhteessa asiakkaisiin. Oman työtoverin päihdeongelman kohtaaminen on kuitenkin erilainen tilanne. Väärän suojelun ja puuttumisen arkuuden poistamiseen tarvitaan asennemuutosta, ja sen työstäminen vaatii aikaa. Tässä pilottiprojektissa kokeiltiin havahduttamiskoulutuksen lisäksi neljän koulutuskerran kokonaisuutta. Kokemuksena voisi todeta, että seuraavan kaltainen neljän koulutuskerran kokonaisuus on riittävä: 1)havahduttamiskoulutus, 2) kahdenkeskinen puheeksiotto, 3) ryhmäpuheeksiotto, 4) yhteistyö päihderyhmän kanssa. Koulutettavilta saatujen välittömien palautteiden perusteella koulutuksessa käytetyt menetelmät toimivat kohtaamisrohkeuden lisäämiseksi. 6.2 ARVIO KOULUTUSTEN MÄÄRÄSTÄ JA TOTEUTUMISESTA Koulutusten määrä oli tässä projektissa varsin suuri. Yhdistyksen aikaisemmin toteuttamien vastaavan kokoisten päihdekoulutusprojektien kokemusten perusteella ja projektin kehittelyvaiheen aikana saatujen poliisimiesten kokemusten perusteella esimiesten puheeksiottovalmennus laajennettiin neljään noin puolen päivän jaksoon ja päihderyhmien koulutus toteutettiin ryhmäytymisen edistämiseksi viitenä puolentoista päivän pituisena internaattijaksona Myllykallion kehittämiskeskuksessa ( viimeinen näistä yhteisseminaarina Poliisikoululla ). Molemmat olivat sekä pilottiyksiköiden että osallistujien kannalta varmasti vaativia ja käytännössä työvuorojen puitteissa vaikeita toteuttaa, mutta yhtä yksikköä lukuun ottamatta ne vietiin läpi suunnitellussa laajuudessa ja määrässä. 21 Selkeästi parhaiten toteutuivat koulutukset niissä yksiköissä, joissa koulutukset vietiin suoraan työvuorolistoihin. Tällä menettelyllä päästiin havahduttamiskoulutuksen osalta parhaimmillaan yli 90 % osallistumisiin. Tämän vaikutukset näkyvät yksiköiden välisinä eroina seurantatutkimuksen raportissa. 6.3 ARVIO KUNTOKURSSEISTA Seuraavassa arvio kuntokursseista niiden vetäjinä toimineiden kouluttajien näkökulmasta. Kuntokurssien vetäjinä työskennelleet Arvo Papunen ja Risto Nieminen pyrkivät vastaamaan nousseisiin kehityshaasteisiin mahdollisimman pienellä viiveellä Mm. jatkotapaamisten tärkeä merkitys kirkastui nopeasti, ja niiden yhteydessä oli havaittavissa, että kurssin aikana oli onnistuttu sellaisen prosessin käynnistämisessä, joka ei pysähtynyt kurssin loppuessa. Poliisimiesten fyysisessä kunnossa esiintyvä suuri vaihtelu ohjasi mm. yksilöllisen liikunnan suosimiseen, ja ohjatun liikunnan määrä koettiin vähäiseksi. Päihderiippuvuusosioita ei kuitenkaan haluttu vähentää vain siitä syystä, että saataisiin lisää aikaa liikunnalle. Katsottiin, että vajaassa viikossa ei kukaan mene rapakuntoon. Päihderiippuvuuden asteikolla oli myös vaihtelua johtuen siitä, että mukana oli poliiseja muillakin motiiveilla, mm. projektin taustaryhmien edustajia. Tästä mahdollisesti seuraavaa polarisoitumista pyrittiin estämään kohtelemalla kaikkia osallistujia samalla tavalla. Poliisien keskinäinen kommunikaatiokyky auttoi tässä myös. Ryhmät käsittelivät asioita reilusti ja avoimesti. Yksilökeskusteluissa nousi esiin asioita, joita ei ole syytäkään käydä ryhmissä läpi. Vain yhden kurssin vetäjät kokivat keskimääräistä raskaammaksi, mutta ko. kurssin jatkotapaamisen yhteydessä saatu palaute oli rohkaisevaa. Vaikka aivan kaikkia ei viidessä päivässä saatukaan vakuuttuneiksi päihderiippuvuuden sairausluonteesta, tapahtui hyviä havahtumisia.
  • 15. Poliisien kanssa työskentelyn vetäjät kokivat antoisaksi. Illat takkahuoneessa muodostuivat toisinaan ”miehistöhuonekeskusteluiksi”, minkä annettiin tapahtua. Vastapainoksi poliisit tuottivat hyvää ja vakavaa pohdintaa päihdekäyttönsä suhtautumisesta kurssilla esitettyyn asiaan – terapioissa tavoiteltu allianssitila saavutettiin muutamassa päivässä. Vetäjät haluavat välittää kiitoksensa miellyttävästä yhteistyöstä kaikille kuntokursseille ja projektin ohjaukseen osallistuneille. 6.5 ARVIO TUOTETUSTA MALLISTA Ohjaus- ja taustaryhmän viimeisessä seminaarissa työstettiin arviot projektissa tuotetusta päihdeasioiden käsittelyn mallista. Malli oli silloin ollut koekäytössä noin puoli vuotta. Koekäytön osalta pilottiyksiköiden kokemuksissa oli selviä eroja johtuen lähinnä siitä, että kaikki eivät olleet vielä toteuttaneet mallin työpaikkakoulutuksia kokonaan. 6.5.1 Kokemukset mallista positiiviset, toimiva ohjelma ongelmien kohtaaminen avointa ei enää peittelyä prosessi on monivaiheinen antaa raamit, vaatii rohkeutta ja halua on muodostunut osaksi henkilöstöhallintoa mallia on kuitenkin käsiteltävä - poliisikoulussa peruskoulutuksessa - PAKK:ssa esimieskoulutuksessa 22 - työpaikkakoulutuksessa 6.5.2 Muutostarpeet tällä hetkellä ei ole tiedossa muutostarpeita mallin päivitys määräajoin on tarpeen jatkossa kokemusten kerääminen auttaa päivittämisessä 6.5.3 Käyttöönotto mallin pikakoulutus ei riitä sen käyttöönottamiseksi pilottien ulkopuolella käyttöönotto on tehtävä mahdollisimman pian, vuosina 2002-2003 käyttöönotosta ja sen toteuttamisesta tarvitaan ministeriön ohje/määräys pilottiyksiköt voivat toimia kummeina varsinaiseen päihdeasioiden koulutukseen tarvitaan työelämäkoulutuksen asiantuntijat päihderyhmien kokoonpanosta tarvitaan ohjeistus ja päihderyhmille koulutus mallin käytöstä on valmistettava toimintaohjevideo tällainen yhtenäinen toimintamalli tarvitaan koko organisaatiolle jatkossa on mietittävä päihdeyhdyshenkilön ja päihderyhmän roolit 7. ARVIO ONNISTUMISESTA OHJAUKSEN KANNALTA Arvio on laadittu projektin tilaajan eli sisäasiainministeriön poliisiosaston näkökulmasta. Arvion on laatinut projektin ohjausryhmän puheenjohtaja. Pilotin hallinto rakennettiin ensin neliportaiseksi(kaavio erillisessä liitteessä): P TAUSTARYHMÄ R Vuosiraportointi tilaajalle O Linjaustarkistukset J E OHJAUSRYHMÄ K Pilottien raportointi T Kokemusten vaihto pilottipiirien kesken I Projektin ohjaus ja tuki P Ä PROJEKTIRYHMÄ Ä Valmisteluelin L Työskentelyn tahditus L Idearyhmä I K PILOTIT
  • 16. K Varsinainen projektityö Ö Varsin pian projektin edetessä todettiin, että hallintoa voidaan keventää yhdistämällä tausta- ja ohjausryhmä. Projektin hallintoa rakennettaessa tärkeimpänä lähtökohtana oli pitää työ hallinnassa ja vireänä jo etukäteen pitkäksi tiedetyn kolmen vuoden ajan. Piloteille pyrittiin antamaan mahdollisimman kattava ja vahva tuki kehittämistyössään. Pilottipiireille kuitenkin annettiin päävastuu sekä sisäisen hallinnon että prosessien rakentamisessa. Tällä tähdättiin siihen, että jokainen pilottiprojekti hakisi oman tapansa onnistua työyhteisölleen ominaisella tavalla. Taustalla oli myös heti alkuun tarve 23 saada kokemuksia erilaisten toteutustapojen toimivuudesta. Konkreettinen kokonaiskoordinaatio ja -tuki päätettiin vastuuttaa Myllyhoitoyhdistyksen projektipäällikölle. Ohjausryhmän työskentely onnistui tilaajan näkökulmasta hyvin. Se onnistui antamaan projektin tilasta hyvän kuvan, vaihtamaan kokemuksia eri malleista, luomaan uskoa piloteille vaikeissa kohdissa ja työstämään päihdehaittojen ehkäisyohjelmaa. Seurantatutkimuksen kannalta ohjausryhmän kokoukset toimivat informaatiolähteenä. Ohjausryhmän työskentelyn tallennukseen olisi jälkikäteen arvellen voitu kiinnittää enemmän huomiota. Selkeät pöytäkirjat olisivat antaneet selkeämmän kuvan etenemisestä ja ongelmakohdista. Projektiryhmän työskentely oli luovaa ja välitöntä. Siellä voitiin täsmentää sekä työtapaa että aikataulua. Ryhmän työskentely tuotti myös joitakin uusia osioita hankkeeseen, kuten naisten kuntokurssin ja toipuvien päihderiippuvaisten tapaamisen. Projektiryhmän työskentelyssä olisi voitu edellä mainitulla tavalla parantaa dokumentointia ja valmistelua. Projektiryhmässä nousi useaan otteeseen keskusteluun ongelmat mallin siirrosta poliisikoulutuksen kautta hallintoon. Koulutuslaitokset eivät tavoitellulla tavalla ottaneet projektin haastetta vastaan. Tähän ongelmaan ei projektin hallinto kuitenkaan kyennyt tuomaan ratkaisua. Myös joidenkin pilottien ongelmat etenemisessä olivat projektiryhmän työskentelyssä usein esillä. Huolimatta erilaisista tehostamisyrityksistä ei oleellista muutosta saatu aikaan. Tässä ilmenee seurantatutkimuksessakin todettu lainalaisuus; projektin hallinnon tehostetullakaan tuella ei saatu muutoksia aikaan, mikäli paikallinen projektiorganisaatio ei saanut sen johdolta tarpeeksi tukea ja ohjausta. Myllyhoitoyhdistyksen rooli oli tässä hankkeessa ratkaiseva. Projektipäällikön kokonaisvastuu hankkeen etenemisestä toteutui pääosin asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Projektin laajuus ja työmäärä huomioiden olisi projektipäällikön tehtävä ollut syytä määritellä päätoimiseksi. Hän kykeni kuitenkin viemään kiitettävästi haasteen läpi vaikka tehtäviä ja koulutustilaisuuksia tuli myös hankesuunnitelman ulkopuolelta. Pilottipiirien projektien hallinnointi rakentui siis annettujen raamien puitteissa varsin erilaisiksi. Oleellisin onnistumistekijä näytti olevan johdon aito sitoutuminen ja konkreettinen tuki. Tuloksellisinta toiminta oli sellaisissa yksiköissä, joissa projektiorganisaatioon kuului henkilöitä kaikista virkaryhmistä ja työterveyshuollon asenne oli aidon tukeva ja panos riittävä. Projektin ulkoinen valtakunnallinen tiedotus oli projektin aikana tarkoituksellisesti suppeata. Piloteille haluttiin antaa työrauha liioilta odotuksilta ja hälyltä. Huolimatta matalasta profiilista tuli hankkeen kuluessa tarpeita myös pilottien ulkopuolelta saada ohjausta ja työkaluja ongelmatilanteisiin. Niihin pystyttiin vastaamaan varsin rajallisesti. Kun pilottiprojektin työ on valmis ja siitä tehty johtopäätökset, on tuloksista ja jatkotoimista syytä tiedottaa laajasti hallinnon sisällä. Poliisin päihdeprojekti lähti vastaamaan kentän tarpeisiin vaikeassa ja usein myös vaietussa ongelmassa. Projektin työtapa rakennettiin varmistamaan hankkeen eteneminen myös väsymyskohdissa ja vaikeissa tilanteissa. Näistä haasteista projektin hallinto selviytyi tilaajan kannalta arvioiden varsin hyvin. Oleellisin kehittämiskohde tulevassa työskentelyssä on mukaan tulevien kenttäyksiköiden johdon sitoutumisen ja roolin vahvistaminen. 8. JOHTOPÄÄTÖKSET Marraskussa 2001 pidetty ohjaus- ja taustaryhmän seminaari työsti projektista seuraavanlaisia johtopäätöksiä. Ne on kirjattu tähän satunnaisessa järjestyksessä suoraan ryhmien tuottamana. 8.1 PROJEKTIN AIKAANSAAMAT MUUTOKSET yleinen ilmapiiri pilottiyksiköissä on muuttunut välittäminen ja avoimuus ovat lisääntyneet 24 puheeksiottovalmiudet ovat parantuneet
  • 17. päihdeongelmaa ymmärretään paremmin poliisi on tässä asiassa verrattavissa ihmiseen projektin avulla on mahdollista muuttaa työyhteisön toimintakulttuuria mallin mukaisella konkreettisella puuttumisella saadaan tuloksia aikaan poliisin sisäiselle ehkäisevälle ja hoitoon ohjaavalle päihdetyölle on sosiaalinen tilaus yhtenäinen toimintamalli helpottaa ja tasapuolistaa toimintaa toiminta on jämäköitynyt, eikä se ole enää ole kiinni ainoastaan yksikön päälliköstä tiedon ja taidon lisääntyminen turvallisuuden lisääntyminen tuloksia on jo näkyvissä 8.2 PÄIHDETYÖN TULEVAISUUDEN HAASTEET tarvitaan poliisiylijohdon ja poliisijohdon vankka sitoutuminen asiaan tästä tulee hyvä juttu paljon työtä on vielä edessä kohta lähtee liikkeelle muutos innostuksen rakentaminen tarvitaan ammattimainen markkinointi/työote jännitteen ylläpitäminen mitattava visio selvä mallinnus henkilöstö odottaa mallin mukaisia toimenpiteitä ja niihin odotuksiin on pystyttävä vastaamaan projektissa luodun mallin mukainen toiminta on saatava jatkumaan jokapäiväisessä elämässä tutkittu tulos on hyödynnettävä kehitystyössä tavoitteisiin sitoutuminen/sitouttaminen läpi organisaation osaamisinvestoinnin koko ja markkinointi poliisin oppilaitosten saaminen mukaan miten tämä tehty työ palkitaan 8.3 YLEISET HUOMIOT tätä työtä on jatkettava, miniminä on päihderyhmien kouluttaminen jokaiseen yksikköön ja poliisien kuntokurssien toteuttaminen säännöllisesti ohjelma on tarpeellinen, kentällä on huutava tarve projektin merkitys + + + + projektia ei tehty yhtään liian aikaisin poliisi voi olla tässä asiassa esimerkkinä kaikille ammattikunnille tämä on ollut kova urakka paljon työtä on takana, enemmän on vielä edessä - Arvioimme projektisuunnitelmassa että 200 hengen yksikössä tarvitaan henkilötyöpäiviä noin neljäsataa eli piloteissa yhteensä noin kaksituhatta. Tämä on noin 3,0 mmk investointi. Projektiin investoitiin noin 1,5 mmk. Yhteensä nämä koulutusinvestoinnit ovat siis noin 4.5 mmk. Yhden poliisin raitistumisesta ja ennenaikaisen eläköitymisen estymisestä syntyy noin 1,5 mmk säästö. Kolmen poliisin raitistumisella katetaan siis projektin kaikki kustannukset puhumattakaan siitä valtavasta osaamisen määrästä ja asennemuutoksesta, mikä pilottiyksiköihin on projektin aikana päihdeasioista kertynyt. 25 Laskutapa on karkea, mutta siitä voidaan vetää yksi johtopäätös: Projekti oli erinomainen investointi osaamiseen ja työkyvyn ylläpitoon. Projektin todellinen pitkäkestoinen vaikutus alkaa vasta sen päätyttyä 9. JATKOTOIMENPIDE – EHDOTUKSET Ohjaus- ja taustaryhmien viimeisen seminaarin tuottaman syntyivät myös seuraavat ehdotukset jatkotoimenpiteistä. jatkoprojektilla onnistuessaan kauaskantoiset merkitykset/tulokset ministeriöltä tarvitaan keskitettyä rahaa asian hoitamiseen
  • 18. tarvitaan läänin poliisiosastojen rahoitusta yhteydet työterveyshuoltoon on saatava kuntoon pikaisesti, jotta puhutaan samaa kieltä malli on saatava pikaisesti vahvistukseen ja toimeenpanoon pilottiyksiköiden koulutetut ryhmät/henkilöt töihin Tilaisuudessa hahmoteltiin myös seuraava runkosuunnitelmaehdotus työn jatkamisesta 2003-2007 9.1PÄIHDETYÖN MALLIN LEVITTÄMINEN HALLINTOON 9.1 Projektin arviointi Laadun, vaikuttavuuden ja talouden kannalta itsearviointi ulkopuolinen evaluaatio ”arviointinyrkki”/ohjausryhmä 9.2 Toimeenpanosuunnitelma mallin korjaukset ja muokkaukset standardointi toimeenpano-organisaatio sisäiset/ulkoiset tuottajat vaiheistus 9.3 Rahoitus 26.75.21 poliisi 26.05.21 kihlakunnan Kela Työsuojelurahasto EU-rahoitus Työministeriö/työelämän kehittäminen Tasa-arvo Muut 9.4 Ylläpito Työterveyshuollon verkosto Henkilöstöbarometri Tulossuunnitelmat, -raportit, seminaarit Tutkimus 26 Koulutuslaitokset 9.5 Uudet välineet ja tiedotus Sisäinen Lehdet Intranet(foorumi) Video/elokuva Ulkoinen Lehdistö, muut yhteisöt 9.6 Aikataulut 22. 1. 2002 loppuraportti, seurantatutkimus ja päättöseminaari 31. 5. 2002 arviointi 30. 9. 2002 hankesunnitelma vuosille 2003-2007 LIITTEET 1. Projektisuunnitelma 2. Projektin organisaatio 3. Pilottien ryhmien raportit 4. Koulutusosioiden sisällöt 5. Päihdeasioiden käsittelyn malli 1 1 Myllyhoitoyhdistys ry 21. 1. 1999 POLIISIN PÄIHDEPROJEKTI
  • 19. TAUSTATIEDOT TEHTY SUUNNITTELUTYÖ Myllyhoitoyhdistys ry on viime vuosien aikana tehnyt yhteistyötä useiden poliisiorganisaation yksiköiden kanssa. Koulutuksien yhteydessä on kehitetty poliisin käyttöön soveltuvia malleja poliisikunnan päihdeasioiden hoitamiseksi. Yhdistyksen kehittämiskeskuksessa Myllykalliossa pidettiin 23. - 24. 10. 1997 ”Poliisityö ja päihteet”-seminaari. Paikalla oli 22 poliisin edustajaa 13:sta yksiköstä. Seminaarissa sovittiin suunnittelutyön jatkamisesta ja nimettiin tehtävään yhdeksän hengen työryhmä, joka kokoontui 22. 1. 1998 Poliisien ammattikorkeakoululla Espoossa. Työskentelyyn osallistuivat Helsingin, Helsingin Liikkuvan, Jyväskylän, Kouvolan, Kuopion ja Tampereen poliisin sekä Myllyhoitoyhdistyksen edustajat. Syntynyt alustava runkosuunnitelma toimitettiin tutustuttavaksi etukäteen kaikille ensimmäisessä seminaarissa mukana olleille henkilöille. Tämä suunnitelma käsiteltiin yhdessä työseminaarissa 20. 3.1998 Orimattilan Myllykalliossa. Paikalla oli 22 poliisin edustajaa 12 yksiköstä sekä edustaja Sisäasiainministeriön Poliisiosastolta. Tältä pohjalta Myllyhoitoyhdistys laati projektisuunnitelman 15. 4.1998 mennessä ja toimitti sen työryhmän jäsenten ja Poliisiosaston edustajan käyttöön. Työryhmä kokoontui uudelleen 11. 5. 1998 Poliisiammattikorkeakoululla käsittelemään hankkeen yksityiskohtia. Mukana oli edustaja myös Sisäasiainministeriöstä ja Länsi-Suomen lääninhallituksesta. Kevään 1998 aikana tarkennettu projektisuunnitelma esiteltiin Sisäasiainministeriön Poliisiosastolle ja läänien poliisijohdolle. Kartoitusvaiheessa mukana olleet tahot selvittivät yksiköittäin paikalliset valmiudet osallistua hankkeeseen. Kaikkiaan kartoitustyöhön on osallistunut kolmisenkymmentä henkilöä poliisiorganisaation paristakymmenestä yksiköstä. POLIISIEN PÄIHDEONGELMAT Päihdeongelmat ovat poliisiorganisaatiossakin vakava asia. Alkoholin suurkulutuksen ja alkoholisoitumisen lisäksi lääkekäyttö on jo olemassa oleva ongelma ja tulevaisuudessa myös huumeet tulevat kuvaan mukaan. Seurauksena ovat yhä kasvavat psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset ongelmat, jotka kasautuessaan väistämättä vaikuttavat työkäyttäytymiseen poissaoloina, vuoronvaihtoina, väsymyksenä, mielialan ailahteluina jne. Tämä kaikki kuormittaa ja hämmentää esimiehiä ja koko työyhteisöä. 2 2 Päihdeasioiden ( alkoholi, huumeet, lääkkeet) käsittely on erityisen vaativa tehtävä poliisin kaltaisissa erityisasiantuntijuutta edellyttävissä organisaatioissa. Poliisiin kohdistuu ja poliisit itse kohdistavat itseensä erityisiä odotuksia yhteiskunnallisen roolin, urakehityksen ja työn eri roolien muodossa. Asetelma on usein me/ne. Asioiden on ikään kuin välttämättä oltava omalta kohdalta kunnossa. On liki mahdotonta käynnistää oma tai työtoverin kuntoutus/hoito asiakkaiden kanssa samoissa päihdehoitoyksiköissä tai ohjelmissa. Pelkojen, surun, syyllisyyden, vihan, masentuneisuuden jne. tunteiden käsittely ei suju työyhteisön sisällä itsestään selvästi. Suomalaisessa kulttuurissa ja erityisesti miesten kohdalla alkoholi on tarjonnut yhden varsin käyttökelpoisen tavan purkaa kertyneitä tunnelatauksia. Useimpien kohdalla humala silloin tällöin toimii kohtuullisesti. Alkoholi on stressin hallintakeino ja tunteiden tuntemisen lupa. Joidenkin kohdalla (n. 20%) alkaa useimmiten hidas, vuosia kestävä ajautuminen yhä kasvaviin alkoholimääriin, vapaa-aikana tapahtuvaan rankkaan suurkulutukseen ja edelleen alkoholisoitumiseen. Alkoholismi on itsenäinen sairaus, jonka osatekijät ovat psykofyysinen riippuvuus mielialaan vaikuttavasta aineesta ja tuon riippuvuuden automatisoituva kielto. Kielto ei koske vain juovaa henkilöä vaan myös hänen lähipiiriään. "Ei meidän perheessä, ei meidän osastolla, ei meidän ammattikunnassa ole mitenkään erityisiä alkoholiongelmia!"
  • 20. Juomisen jatkuessa ongelmat kärjistyvät ja vaarantavat poliisin uran jatkumisen. Kasautuvista ongelmista aiheutuu henkisen ja fyysisen työkyvyn alenemista, poissaolopäiviä, työyhteisön sisälle syntyviä ristiriitoja, rattijuoppoutta, ennenaikaisia eläkkeellelähtöjä, jopa itsemurhia. Alkoholinkäyttö on kansallisella tasolla yhteydessä puoleen kaikista itsemurhista. Henkilö itse ei näe todellista tilannettaan. Kaikki tämä vaatii esimiehiltä lisääntynyttä ajankäyttöä ja alentaa työn tuottavuutta. Työyhteisön, erityisesti esimiesten ja työtoverien tehtävä on havahtua näkemään lisääntyneen päihdekäytön oireet mahdollisimman varhain. Mielellään vuosia ennen työsuhteeseen kajoamista. Poliisilla on Suomessa hyvä imago kansalaisten keskuudessa. Päihdeongelmien ollessa usein pitkään hoitamattomina, ne pahenevat ja tulevat yhä näkyvämmiksi. Jottei poliisin yleinen kuva kärsisi on näissä tilanteissa irtisanouduttava tai irtisanottava. Poliisin koko organisaatio voi olla esimerkkinä ja edelläkävijänä tässäkin asiassa ja vankentaa samalla omaa myönteistä kuvaansa. Asiaan tulee puuttua varhain. NYKYTILANNE Poliisiorganisaatio työyhteisönä tarvitsee selkeät pelisäännöt yhä monimutkaistuvissa päihdekysymyksissä. Nykyisiin käytäntöihin kaivataan muutoksia ja tarkennuksia. Yhdyshenkilöverkko on harva ja sen koulutuksessa on puutteita. Osin koulutusta ei ole annettu lainkaan. Työsuhteiden purut ovat arkea kaikkialla maassa. Hoitoonohjausmalli ja muut asiaan liittyvät sopimukset ovat olleet olemassa jo vuosia. Päihdeasioiden hoito on kuitenkin hyvin erilaisilla tavoilla järjestetty ja ohjeistettu eri yksiköissä, siihen kaivataan koulutusta, tietoa ja taitoja. Yksittäisten yhteyshenkilöiden tilalle tarvitaan päihderyhmiä ja erilaisten yksikkökohtaisten käytäntöjen sijaan toimivia koko, poliisiorganisaatiolle tarkoitettuja ohjeistoja. Lisäksi poliisi tarvitsee käyttöönsä kuntoutus- ja hoito-ohjelmia, jotka takaavat varhaisen havahtumisen ja yksityisyyden suojan. Kaiken kaikkiaan kyseessä on noin kymmenentuhannen hengen organisaation ja sen jokaisen jäsenen tahto ja taito puuttua riittävän ajoissa tuloksekkaalla, viisaalla tavalla 3 3 työtoverin päihdeongelmaan. Mitä varhemmin asiaan tartutaan sitä paremmat mahdollisuudet on myös vähentää näiden ongelmien vuoksi syntyviä arviolta jopa kymmenien miljoonien markkojen vuosittaisia henkilöstökuluja. Yhdysvalloissa suoritettu 2-vuotinen seuranta kertoo, että pilottien intensiiviohjelmalla ja siihen liittyvällä työyhteisöjen koulutuksella on saavutettu yli 90% hoitotulospysyvyys ja samalla ammatin säilyminen. Edelleen yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan päihdetoiminnan tehostaminen vähentää kohderyhmien myöhästymisiä ja poissaoloja jopa neljäsosaan eli 75%. KUSTANNUSVAIKUTUKSET Päihteen käytön kanssa vaikeuksissa arvioidaan olevan noin 10% väestöstä . Miesten kohdalla luku on suurempi. Mikäli arvioidaan että poliisiorganisaatiossa on työssä noin 10.000 henkilöä tämä merkitsee, että heistä noin 1000:lla on eriasteisesti vaikeuksia alkoholin, lääkkeiden ja/tai muiden päihteiden kanssa. Lisäksi tulevat ne, joiden läheisen päihdekäyttö vaikuttaa heidän päivittäiseen työkäyttäytymiseensä. Jos edelleen arvioidaan, että mainituilla tuhannella henkilöllä on keskimäärin vaikkapa 30% alentunut työteho ja heidän vuosiansionsa kaikkine sosiaalikuluineen olisi henkeä kohden 250.000 mk vuodessa, merkitsee tämä 75 mmk:n tai 300 henkilötyövuoden menetystä koko poliisiorganisaation tasolla. Vastaavasti yhden 50 vuotiaan henkilön ennenaikainen eläkkeelle lähtö maksaa työkyvyttömyyseläkekustannuksina 1.5 mmk ja haimatulehduksen hoito yhteiskunnalle 250.000 mk kerta. PROJEKTISUUNNITELMA
  • 21. 1. HANKE JA TAVOITTEET Tavoitteena on toteuttaa yhteistyössä Sisäasiainministeriön Poliisiosaston, läänien ja muun poliisiorganisaation sekä Myllyhoitoyhdistyksen kesken poliisien sisäisen päihdetoiminnan kehittämishanke. Hankkeen aikana koulutetaan mukaan lähtevissä pilottiyksiköissä henkilöstö, esimiehet, päihderyhmät ja tarvittava palveluverkko sekä annetaan valmiudet yhteistyöhön päihdeasioissa. Tavoitteena on antaa projektiin osallistuville poliisin pilottiyksiköille sekä niiden palveluverkoille päihdeongelmien ennaltaehkäisyn ja tehokkaan hoidon kannalta tarpeellinen koulutus ja yhteistyövalmiudet esim. työterveyshuoltojen kanssa sekä kehittää päihderyhmät ja määrittää toimintaohjeet. Samalla kokeillaan organisaation ja ammattikunnan erityisvaatimukset täyttävä, varhaisvaiheessa havahduttava 4 4 päihdeohjelma ja päihteettömyyttä tukeva kuntokurssi. Projektissa tutkitaan myös sen vaikuttavuus. Projekti: a) kehittää valtakunnallisesti sovellettavan poliiseille tarkoitetun päihdetoimintamallin organisaation sisäistä käyttöä varten, b) kokeilee mallin käytännössä mukaan lähtevissä poliisin yksiköissä c) kehittää ja kokeilee poliiseille tarkoitetun varhaisvaiheen havahduttavan päihdepainotteisen kuntokurssin d) kehittää yksikkökohtaisen päihdeohjelman, kouluttaa pilottiyksiköiden päihderyhmät, esimiehet ja henkilöstön e) kehittää poliisin koulutusyksiköiden päihdekoulutusvalmiuksia, sekä f) tutkii projektin vaikuttavuuden Hankkeen tavoitteena on, että koko poliisiorganisaatiolla on vuonna 2007 sisäisesti määritelty, toimiva päihdeasioiden hoidon käytäntö. Pääperiaatteet ovat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tapahtuva puuttuminen ja päihderiippuvuustapauksissa päihteettömyyttä tukeva hoitoonohjaus. Periaatteisiin kuuluu päihdeasioiden käsittelyn asettuminen luonnolliseksi osaksi sekä esimiestyötä että koko henkilöstön käytössä olevaa tukiohjelmistoa (ASLAK, TYKY jne.). 2. PROJEKTIN NIMI Projektin nimi on ” Poliisin päihdeprojekti”. 3. PAIKKAKUNTA / ALUE Projekti toteutetaan erikseen sovittujen poliisin yksiköiden kanssa yhteistyössä. Tähän mennessä työskentelyyn on sovittu pilottiyksikköinä osallistuvan Helsingin keskustan, Oulun, Lappeenrannan ja Porin poliisilaitosten sekä Liikkuvan Poliisin Helsingin, Mikkelin, Vaasan ja Oulun yksiköiden. Lisäksi on todettu poliisin koulutusyksiköiden osallistumisen olevan toivottavaa. Käynnistysseminaariin mennessä on myös nimettävä projektivastaavat pilottiyksiköistä. Runkosuunnitelma on laadittu näiden mukaan lähtevien pilottiyksiköiden koko huomioiden. Hanke edellyttää mukaan lähtevien yksiköiden ja henkilöiden osalta sitoutumista kolmeksi vuodeksi 1999 - 2001. Kokonaishankkeen rinnalla saattaisi olla tarkoituksenmukaista käynnistää pienimuotoisempaa havahduttamis- ja puheeksiottokoulutusta niissä kiinnostuneissa yksiköissä, joiden ei ole mahdollista panostaa valtakunnalliseen hankkeeseen. Samalla jo käynnissä olevat yksikkökohtaiset kehittämishankkeet nivoutuisivat projektiin mukaan. Näiden yksiköiden luontevan liittymisen varmistamiseksi projekti pitää kerran vuodessa poliisiorganisaatiolle avoimen seminaaripäivän, jossa käsitellään projektin etenemistä ja saadaan projektille palautetta suoraan kentältä.
  • 22. 4. AIKATAULU, OSAT JA VAIHEISTUS 5 5 Päätös projektin käynnistämisestä ja kokoluokasta tehdään rahoituspäätösten tultua - viimeistään helmi-maaliskuussa 1999. Hankkeen toteutuksen suunniteltu kokonaiskesto on 01/1999 - 12/2001. Suunnittelu- ja valmistelutyö tehdään v.1998 aikana. Vuonna on tehty 1998: - Projektin kartoitus- ja suunnittelutyö - Projektin esittely Poliisiosaston ja läänien johdolle, alue- /yksikkötasolle ja muille avaintahoille - Rahoitusvaihtoehtojen kartoitus - Tavoitteiden ja vaiheistuksen tarkennus Vuonna 1999: - Organisoituminen - Lähtötilanteen kartoitus - Käynnistysseminaari tausta-, projekti- ja ohjausryhmälle - Ohjausryhmän seminaari - Projektiryhmän työstöpäivät - Yksikkökohtaisten havahduttamis- ja päihderyhmäkoulutusten sekä puheeksiottovalmennusten aloitus - Päihderyhmien nimeäminen ja koulutuksen käynnistys - Sisäisten kouluttajien valmennuksen käynnistys - Taustaryhmän seminaari - Kuntokurssi - Kansainväliset yhteydet Vuonna 2000: - Ohjausryhmät ja projektiryhmät - Yksikkökohtaiset päihderyhmät - Havahduttamis- ja päihderyhmäkoulutuksen sekä puheeksiottovalmennusten täydennysosat - Toimintamallin ja ohjeistuksen valmistelu - Varhaisvaiheen päihdepainotteisten kuntokurssien suunnittelu ja kokeilu Yhteydet Tyky-, Aslak-, Myllyhoito-, Rattijuoppo- ym. ohjelmiin - Sisäisten kouluttajien valmennuksen jatko - Taustaryhmän seminaari - Kansainväliset yhteydet Vuonna 2001: - Ohjausryhmät ja projektiryhmät - Yksikkökohtaiset päihderyhmät - Puheeksiottovalmennuksen täydennysryhmät - Päihderyhmätyöskentelyn syventävät osiot - Ohjeistuksen testaus/lausunnot/käsittely organisaatiossa - Varhaisvaiheen päihdepainotteiset kuntokurssit - Kansainvälinen koulutusosio - Vaikuttavuusmittaus - Projektin johtopäätökset, päättöseminaari - Valtakunnallisen mallin määrittäminen ja käyttöönottosuunnitelma - Jatkotoimenpide-ehdotukset 6 6
  • 23. 5. TOTEUTUKSEN STRATEGINEN TAPA Hanke toteutetaan projektimuotoisena olemassa olevien henkilö-, palveluverkko- ja raharesurssien puitteissa. Aluksi suoritetaan lähtötilanteen kartoitus yksiköittäin, annetaan tarvittavat tiedolliset ja taidolliset valmiudet henkilöstölle ja esimiehille sekä valmennetaan yksikkö- tai aluekohtaiset päihderyhmät. Hankkeen aikana kehitetään valtakunnalliseen käyttöön soveltuvat yksikkökohtaiset menettelytapaohjeet ja käynnistetään varhaisvaiheen hoitoonohjaustoiminta. Samalla kehitetään poliisien tarpeet huomioiva, päihteettömyyttä tukeva ja varhaisvaiheessa havahduttava kurssi, joka kokeillaan pilottina hoitoon ohjattujen henkilöiden kohdalta. Hankkeessa sovelletaan poliisin omia ja Myllyhoitotyön® periaatteita. 6. RESURSSIT JA ORGANISOINTI Projektia hallinnoi Myllyhoitoyhdistyksen kehittämiskeskus Myllykallio. Tutkimuksen koordinaattorina toimii kehitysjohtaja, kasvatustieteen tohtori Leila Märkjärvi. Projektipäällikkönä kouluttaja Kari Virtanen ja koulutusvastaavana kouluttaja Anne Kujasalo. Lisäksi koulutustyössä toimivat yhdistyksen muut kouluttajat ja kuhunkin projektin vaiheeseen tarvittavat muut yhdistyksen resurssina käytettävissä olevat asiantuntijat lääketieteen ym. alalta. Hanketta seuraa taustaryhmä, joka kootaan poliisin ylimmästä johdosta ja työsuojeluorganisaatiosta sekä Myllyhoitoyhdistyksestä. Taustaryhmä kokoontuu kerran vuodessa. Hankkeen toteutuksesta vastaa ohjausryhmä, jossa on edustajat poliisin johdosta, - läänijohdosta, alueelliset projektivastaavat, edustajat poliisin oppilaitoksista ja Myllyhoitoyhdistyksestä. Ohjausryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Ryhmä vastaa hankkeen sisällöllisestä ja taloudellisesta etenemisestä taustaryhmälle. Ohjausryhmän puheenjohtajana ja kokoonkutsujana toimii poliisiorganisaation edustaja. Ohjausryhmästä valitaan käytännön työtä tekemään ( 3 + 3 hengen ) projektiryhmä. Projektiryhmän puheenjohtajana ja kokoonkutsujana toimii projektipäällikkö. 7. KOHDERYHMÄT Kohderyhmänä ovat poliisin johto, läänien poliisijohto, hallinnolliset yksiköt, osallistuvien poliisiorganisaation yksiköiden koko henkilöstö, esimiehet ja johto, projektin ohjaus- ja taustaryhmä, työterveyshuollot, kuntokurssin osallistujat jne 8. SIDOSRYHMÄT Esimerkiksi rahoittajat, Tyky-tahot, Poliisin etujärjestöt, muut rinnakkaisprojektit, jne. 7 7 9. PROJEKTIKUSTANNUKSET Hankkeelle on luonnosteltu kokonaisbudjetti sekä rahoitussuunnitelma vuositasolla. Sen lopullinen laatiminen edellyttää tarkennuksia projektin sisältöön, projektin toteutuksen tapaan, osallistuvien yksiköiden määrään, osallistuvien henkilöiden määrään sekä vaiheistukseen. Yhteisseminaareissa ja jatkoneuvotteluissa tehtyjen tarkennusten pohjalta on seuraavassa arvioitu hankkeen vuosi ja osa-aluekohtainen talousarvio. Arvio tarkentuu puolivuosittain projektin edetessä. Sisäasiainministeriön Poliisiosasto on tehnyt myönteisen päätöksen hankkeeseen lähtemiseksi, nimennyt avainhenkilöt ja myöntänyt määrärahan kolmelle vuodelle. Läänien osalta rahoituspäätökset on myös tehty. Työsuojelurahasto on myös myöntänyt hankkeelle rahoitusta. Kolmevuotisen koulutushankkeen kokonaistalousarvio on noin 0,5 mmk/ vuosi. Yhteensä 1.6 mmk. Projektia voidaan muokata resurssien mukaan ja sen kokoluokkaa ja toteutuksen aikataulua tarkentaa yksityiskohtaisesti. Hankkeen kokonaiskustannusarvio eritellään toiminnoittain vuositasolle esim. seuraavasti.
  • 24. Projektikustannukset (1000 mk) ovat: __________________________________________________________ Kustannuslaji 1999 2000 2001 Yht. Kokonaiskoordinaatio 50 50 50 150 Ohjaus- ja projektiryhmä 50 50 75 175 Havahdutuskoulutus 146 35 35 216 Päihderyhmäkoulutus 192 60 60 312 Puheeksiottokoulutus 57 25 25 107 Kansainvälinen koulutus 165 165 Tutkimus ja raportointi 60 20 80 160 Kuntokurssi 50 140 50 240 Aineisto ja muut kulut 15 10 15 40 __________________________________________________________ 620 390 555 1565 10. HENKILÖSTÖ Projektiin ei palkata pysyvää henkilökuntaa. Tarvittavan asiantuntijatyön tekevät Myllyhoitoyhdistyksen ja Poliisin asiantuntijat. Projekti käyttää soveltuvin osin myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Pilottiyksikkökohtaisesti - johon on laskennassa arvoitu kuuluvan kaikkiaan n. 200 henkeä - tarvittava henkilötyöpäivien arvioitu määrä ( joka tarkentuu mukaan lähtevien alueiden/yksiköiden koon mukaan) on seuraava: Henkilötyöpäivät 1999 2000 2001 Yht ----------------------------------------------------------------- 8 8 Henkilöt/ryhmät 1 Projektivastaava 4 4 4 12 1+3 Projektiryhmä 4 2 2 32 20 Esimiestä 1 1 1 60 10 Päihderyhmä 6 2 2 100 200 Koko henkilöstö ½ ½ 200 __________________________________________________________________ Yht. 414 11. RINNAKKAISHANKKEET JA ERITYISSOPIMUKSET Hanke / Taho Poliisien työnohjaajakoulutus / Suomen työnohjaajat Ry Kuntien EAP/ Myllyhoitoyhdistys Aluehankkeet / Myllyhoitoyhdistys Suuryritysten EAP/ Myllyhoitoyhdistys Työyhteisön kehittämishankkeet/ Poliisi Tyky-toiminta / Poliisi Aslak-toiminta / Poliisi Laatuprojektit Vantaa ja Hämeenlinna/ Poliisi Muut poliisin omat hankkeet/ Poliisi Mahdolliset ESR:n tukemat viranomaisten omien päihdeasioiden projektit muualla Euroopassa. Päihdeprojekti sidotaan olemassa oleviin hankkeisiin eikä se kilpaile minkään toisen hankkeen kanssa. Esim. jo toimiva tyky-ryhmä voi hyvin kouluuntua päihderyhmäksi. 12. PÄÄTUOTOKSET - Osallistuvien poliisin yksiköiden henkilöstölle, esimiehille ja päihderyhmille on annettu koulutus.
  • 25. - Poliisikoulun ja Poliisiammattikorkeakoulun neljälle kouluttajalle on annettu päihdeasioiden täydennyskoulutus - On tuotettu ja sovittu toimintaohjeet päihdekysymyksissä sekä testattu niiden toimivuus yksikkötasolla. - On tuotettu valtakunnallinen malli poliisiorganisaation käyttöön. Malli sisältää myös ylläpitohuollon ja kehittämisen. - On kokeiltu poliisien tarpeisiin soveltuva varhaisvaiheen havahduttava kuntokurssi. - On tehty vaikuttavuusmittaus. 13. SEURANTA JA ARVIOINTI Projektin loppuraportti jatkotoimenpide-ehdotuksineen tehdään päättöseminaariin 12/2001. Poliisiopistolla tehdään hankkeesta opinnäytetyö/- töitä. Tutkimusta koordinoi Myllykallion kehittämiskeskus/Leila Märkjärvi. 14. HANKESOPIMUS 9 9 Käynnistyspäätösten yhteydessä tehdään projektista sopimus, jonka liitteenä tämä projektisuunnitelma on. POLIISIEN PÄIHDEPROJEKTI 1999-2001 EHDOTUS 20.1.1999 SEURANTATUTKIMUS Tehtävät: Kohde : Menetelmät/välineet Hinta 1999 alkukartoitus havahdutuskoulutukseen lomakekysely osallistuvat (1050) matriisien teko kuvaajat ja analyysi palautuneet lomakkeet Exel tai SPSSX 20 000 ohjauksellinen tuki poliisiopiston opiskelijat Yhteistyössä ohjaavien * opinnäytteiden tekijälle/ opettajien kanssa tekijöille päihdeasenteiden projektin ohjausryhmä kokousnauhoitteet 30 000 ja toiminnan muutos koulutettavat päihderyhmät päiväkirjat/yhdyshenkilöhaastattelut yht. 1999 50 000 2000 päihdeasenteiden projektin ohjausryhmä kokousnauhoitteet ja toiminnan muutos koulutettavat päihderyhmät päiväkirjat/yhdyshenkilö- 10 000 aineiston keruuta haastattelut ohjauksellinen tuki poliisiopiston opiskelijat Yhteistyössä ohjaavien * opinnäytteiden tekijälle/ opettajien kanssa tekijöille yht. 2000 10 000 2001 loppukartoitus havahdutuskoulutukseen lomakekysely osallistuvat (1050) matriisien teko kuvaajat ja analyysi palautuneet lomakkeet Exel tai SPSSX 20 000 ohjauksellinen tuki poliisiopiston opiskelijat Yhteistyössä ohjaavien * opinnäytteiden tekijälle/ opettajien kanssa tekijöille päihdeasenteiden projektin ohjausryhmä kokousnauhoitteet 50 000 ja toiminnan muutos koulutettavat päihderyhmät päiväkirjat/yhdyshenkilöanalyysit, tulkinnat haastattelut raportointi
  • 26. yht. 2001 70 000 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAJA Myllykallion kehittämiskeskus, Orimattila Tutkimuksesta vastaava Leila Märkjärvi Kehitysjohtaja Kasvatustieteiden tohtori/aikuiskasvatus, Esh * Poliisiammattikorkeakoulun (tekstissä poliisiopiston) opiskelijoiden osuudesta sovitaan erikseen. SISÄASIAINMINISTERIÖ Poliisiosasto Hallintoyksikkö POLIISIN PÄIHDEPROJEKTIN ORGANISAATIO TAUSTARYHMÄ (13 henkeä) * Työsuojelupäällikkö, ylikomisario Ari-Pekka Calin SM/PO * Työsuojelun piirivaltuutetut - Markku Weckman, HPL - Markku Iskala, ISLH - Jaakko Karttunen, ESLH - Esko Mäkinen, OLH - Asko Kuusisto, LSHL - Pekka Pyykönen, LLH - Hallintoneuvos Tiina Eränkö-Pekkanen SM/PO - Myllyhoitoyhdistys ry:n edustajat (HE,LM,PH,AK,KV) OHJAUSRYHMÄ (20 henkeä) * Hallitusneuvos Tiina Eränkö-Pekkanen * Poliisin lääninjohtojen edustajat - Poliisiylitarkastaja Kari Hemminki, ESLH - Läänin ylikomisario Antti Valtanen, LSLH - Poliisiylitarkastaja Jouko Rajaniemi, OLH * Projektivastaavat - Ylikonstaapeli Teuvo Riikonen, LP/Hki - Vanh.konstaapeli Jari Kujala, LP/Vaasa - Konstaapeli Tapio Kosonen, LP/Mikkeli - Ylikonstaapeli Jyrki Haapala, LP/Oulu - Ylikomisario Timo Ajaste, LP/Johdon esikunta - Komisario Jouko Asp, HPL/Helsinki - Ylikomisario Leo Peuha, Lappeenrannan pl. - Rikoskomisario Juha Joutsenlahti, Porin pl. - Apulaispoliisipäällikkö Paavo Väliheikki, Oulun. * Poliisin oppilaitokset - Lehtori Veli Aartolahti, PAKK - Komisario Jukka Laaksonen, Poliisikoulu * Myllyhoitoyhdistyksen edustajat (HE,PH,AK,RN,KV) PROJEKTIRYHMÄ (6 henkeä) - Poliisin edustajat (TE-P, AV, LL,R-LA) - Myllyhoitoyhdistyksen edustajat (PH,AK,KV) Pori Juha Joutsenlahti HE/AK Oulu Paavo Väliheikki
  • 27. PH/AK Helsinki Jouko Asp MN/RN/KV LP TeuvoRiikonen Jari Kujala Tapio Kosonen Jyrki Haapala Lappeenranta Leo Peuha AP/KV Helsingin kihlakunnan poliisilaitos Järjestyspoliisin toimintayksikkö Keskustan poliisipiiri 20.12.2001 Päihdeprojektin loppuraportti 1. Kokemukset projektissa syntyneestä mallista. Projektissa syntynyt malli poikkeaa voimassa olevasta poliisilaitoksen pysyväisohjeesta lähinnä siinä, että koko piirin henkilöstölle järjestettiin ns. havahduttamiskoulutustilaisuus sekä esimiesasemassa oleville järjestettiin ns. puheeksiottokoulutusta. Osittain näiden tilaisuuksien ansiosta puuttumiskynnys on siirtynyt alemmaksi ja vastuuntunto on levinnyt laajemmalle eli lähimmälle esimiehelle ja osittain työtovereillekin. Malli on lisännyt yhteistyötä työterveyshuollon kanssa sekä selkeyttänyt menettelyä. 2. Onnistuneet päihdetapaukset Varhaisvaiheessa olleiden (3 henkilöä) ohjaaminen kuntokurssille on todennäköisesti parantanut heidän "elämänhallintatilannettaan". Toisaalta repsahduksiltakaan ei ole kokonaan vältytty. 3. Pilottien jatkosuunnitelmat Päihderyhmä yhdistetään piirin Tyky-ryhmään päällekkäisten toimintojen poistamiseksi ja päihdeasioiden hoito annetaan Tyky-ryhmän tehtäväksi. Yhteisiä kokouksia tilanteen seuraamiseksi pidetään kaksi kertaa vuodessa. Kaikkien esimiestasojen velvollisuutta puuttua tarvittaessa alaistensa alkoholinkäyttöön korostetaan koulutustapahtumien yhteydessä. Vuosittain pidettävien piirin ns. Tykypäivien yhteydessä tehtävän työilmapiiritutkimuksen osaksi tullaan lisäämään kysely henkilöstön omasta alkoholinkäytöstä. Päihdeongelmiin liittyviä pulmia ratkottaessa pyydetään tarvittaessa konsulttiapua Myllyhoitoyhdistyksen asiantuntijoilta. Alustavasti on myös keskusteltu, että piiri maksaisi tarvittaessa henkilön osallistumisen "kuntokurssille". 4. Johtoryhmien ja päälliköiden kommentit Johtoryhmät ja päälliköt suhtautuivat erittäin myötämielisesti projektiin ja ainoa asia mikä aiheutti ”säröä” oli pilottiyksikön huono osallistumisprosentti havahduttamiskoulutukseen. 5. Sairauspoistumien kehitys vv. 1999 - 2001 Lyhyitä 1 - 3 vrk:n sairaslomapäiviä oli vuonna 1999 yhteensä 999
  • 28. sairaslomapäivää, vuonna 2000 oli 1 308 sairaslomapäivää ja vuonna 2001 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana 713 sairaslomapäivää. Lyhyet 1 - 3 vrk:n sairaspoissaolot ovat vähentyneet vuoden 2000 kolmen ensimmäisen neljänneksen 1026:sta vuoden 2001 vastaavaana aikana 713:een sairaspäivään, henkilöstömäärän pysyessä lähes ennallaan. 6. Kustannukset Päihdeprojektin kustannukset ovat jakautuneet vuosittain seuraavasti: - v 1999 57 271,80 mk - v 2000 49 980,00 mk - v 2001 20 060,00 mk Yhteensä 127 311,80 mk. Kustannuksissa ei ole otettu huomioon matkoista eri koulutustilaisuuksiin johtuvia ajoneuvokuluja eikä myöskään tilaisuuksiin osallistuneiden palkkakuluja. 7. Tavoitteiden ja tehtävien onnistumisesta Tavoitteiden osalta voitanee sanoa, että tietämys päihdeasioiden hoidosta lisääntyi ja yhteistyövalmiudet henkilöstön keskuudessa ja työterveyshuollon kesken paranivat. Avoimmuus alkoholiin liittyvien asioiden käsittelyssä lisääntyi ja suhtautuminen omaan alkoholinkäyttöön on monilla henkilöillä tullut kriittisemmäksi. 8. Projektin ongelmat / onnistumiset Pahimpana ongelmana koettiin henkilöstön heikot osallistumismahdollisuudet järjestettyihin koulutustilaisuuksiin. Syinä voidaan pitää useimmiten varsinaisten poliisitehtävien "aiheuttamaa häiriötä koulutustilaisuuksille" ja varsinkin koko henkilöstölle tarkoitetun havahduttamiskoulutuksen pitopaikkana ollutta Malmin auditoriota, jonne ajomatka yhteen suuntaan on noin puoli tuntia. Lisäksi havahduttamiskoulutuksen järjestämisajankohdat oli ”sovittu” osittain piirille sopimattomiksi ajankohdiksi. Viimeinen osio puheeksiottokoulutuksesta esimiehille on pitämättä ja se tullaan pitämään ensi vuoden puolella, mikäli projektin rahoitusta on siihen vielä käytettävissä. Onnistumispuolelle voidaan laskea varmasti ilmapiirin päihdeasioista puhuttaessa tulleen avoimemmaksi ja puheeksiottovalmiuksien parantuneen. 9. Johtopäätökset ja vaikutelmat Projektin aikana tiedostettiin päihdeongelmien varhaisen havaitsemisen ja niihin puuttumisen tärkeys koko organisaation henkilöstön hyvinvoinnin kannalta. Yhteistyötä työterveyshuoltoon tulee vielä tiivistää. Uuden valtakunnallisen mallin valmistuttua tulee poliisilaitoksen pysyväisohje muuttaa ko. mallin mukaiseksi. Koko projektin läpivieminen tuntui välillä melko raskaalta. Usko työn tuloksellisuudesta horjui, johtuen ainakin osittain yhdestä lopputulokseltaan täysin epäonnistuneesta hoitoonohjauksesta. Kaikista yrityksistä huolimatta lopputuloksena oli poliisimiehen irtisanominen. Yleisvaikutelma jää kuitenkin positiiviseksi lähinnä johtuen juuri avoimmuuden lisääntymisestä, puuttumiskynnyksen alenemisesta ja vastuunkannon laajenemisesta. Havahduttamiskoulutuksen tuoma oman alkoholinkäytön seuranta ei kuitenkaan saanut aikaan varsinaista kulttuurimuutosta henkilöstön alkoholinkäytössä. Pysyvän muutoksen aikaansaaminen vie pidemmän aikaa ja
  • 29. edellyttää asian esillä pitämistä sopivien tilaisuuksien yhteydessä kuten tykyohjelmassa on jo sovittukin. smä/jas LIIKKUVA POLIISI Helsingin yksikkö Viljatie 2 00700 Helsinki YHTEENVETO POLIISIN PÄIHDEPROJEKTISTA HELSINGIN YKSIKÖN OSALTA Helsingin yksikkö lähti mukaan pilottiryhmänä päihdeprojektiin tavoitteena lisätä tietoutta alkoholista ja sen käytöstä haitallisessa tarkoituksessa. Samalla haettiin lisätukea erilaisille alkoholin käytöstä aiheutuvien ongelmien hoitoon. Havahduttamiskoulutukseen osallistui lähes kaikki työssä olevat yksikön jäse-. net. Koulutus jakaantui hieman eri kokoisiin henkilöryhmiin ja kestoltaan noin aamu tai iltapäivän mittaseksi. Puheeksiottokoulutus tarkoitettiin esimiestasolle jolla on välitön vaikutus toiminnallisiin työntekijöihin. Osallistuminen tilaisuuksiin lähti työvuorojäörjestelyin. Päihderyhmä jonka kokoonpanovahvuudeksi muodostui 1+5 henkilön kokoiseksi ja lähtökohtana oli että teidon kulkku sivuttais-ja pystysuunnassa saataisiin kulkemaan. Päihderyhmä osallistui saatuun koulutukseen hyvin. Yksikön toiminnan ollessa ryhmätoimintaa ja ryhmien ollessa kokoonpanonsa suhteen sellaisia ettei niihin ole tehty oleennaisia muutoksia ei tietoa ko ongelmista aiemmin saatu ennen kuin alkoholin käyttö aiheutti ongelmia joita ei enää voinut salata. Ei myöskään haluttu aiheuttaa työtoverille ongelmia. Havahduttamiskoulutus antoi uutta tietoa ja avasi silmiä näkemään olemassa olevia ongelmia. Suhtautuminen asiaan ei välttämättä saanut ennen eikä jälkeen koulutuksen täyttä suosiota. Lieneekö koulutuksen hajanaisuuden syytä. Puheeksiotto koulutus, joka on tärkeä osakokonaisuus ontui suosion puutteessa ja erilaisten päällekäisyyksien vuoksi. Ongelmaa ei haluta tiedostaa
  • 30. eikä sitä haluta nostaa tärkeimpien asioiden joukkoon. Molempien koulutusten osalta asian venuminen pitkälle ajanjaksolle ei ollut asialle hyväksi. Nopea täysipainoinen mukaansatempaava esitys saa aikaan vasvan tuloksen. Koulutusen oikea ajankohta on peruskoulutus kerratuna johtajakoulutuksen opinto-ohjelmassa. Koulutuksen tavoite on tarvitsijoiden puolelta kaksijakoinen työtoverin auttaminen ja esimiehen taholta taas puuttumisohjeet hallinnollisin toimenpitein ja auttamismielessä. Toimintasapluuna jättää aukkoja, koska jokainen tapaus on omansa ja Hallitooikeuden tiet ovat tutkimattomat. Hoitoon ohjauksen osalta ohjeet selventävät asiaa. Päihderyhmän osalta jo sen perustaminen on hyvästä. Laajuus 1+5 yksikössä on maksimivahvuus. Varsinaisia kokoontumisia vuoden aikana tarvitaa noin kaksi kappaletta ja asiaointi muutoin sujuu normaalityöskentelyn ohella. Ryhmän saama koulutus oli projektin parasta osuutta. Ongelmaksi tulee ryhmän jäsenten vaihtuvuus jolloin koulutuksen eriarvoisuus alkaa näkyä. Projektin alkuvaiheessa ongelmat olivat selvimmin näkyvissä ja niistä aiheutuneet haitat selvästi osoitettavissa. Alkuaikoina ongelmia oli 3-5 henkilöllä. Ennen viimeisen vuoden alkua ongelmista oli poistunut siviilimaailmaan eri syistä lähes kaikki. Tämä aikaansai tunteen ongelman poistumisesta. Joka heijastuu myös koulutuksen vastaanottoon. Samaan aikaan on tullut esille uusia eri muodossaan ilmeneviä käyttäjiä 2-3 klp. Käsittely on heidän kohdallaan ollut koulutuksen mukaista ja edelleen voimissaan. Puheeksiottoja projektin aikana on ollut 7 kpl. Paimennuksen alla on 3 henkilöä. Hoitoon ohjauksia on ollut yksi joka epäonnistui hoidon osalta ja ko henkilö ei ole poliisin palveluksessa. Koska pakottamisen oikeutta ei ole syntynyt suoranaisesti on 4 muuta saatettu kunniakkaasti eläkepäiville. Ko henkilöt ovat näin halunneet