Julkisissa hankintamenettelyissä on kauppakamarien yritysjohtajakyselyn mukaan runsaasti kehitettävää. Kaksi kolmesta julkisiin hankintakilpailuihin osallistuneesta yritysjohtajasta on tyytymätön menettelyjen sujuvuuteen.

1. Julkiset hankinnat
Yritysjohtajakysely 4/2013

2. Julkiset hankinnat
• Julkisten hankintojen tulisi luoda edellytyksiä pienten ja keskisuurten
yritysten kasvulle ja kehittymiselle.
• Yritysten tulee noudattaa hankinnoissa sääntöjä, jotka liittyvät mm.
kilpailutuksen eri vaiheisiin, tarjouspyyntöasiakirjojen laatimiseen,
hankinnasta ilmoittamiseen ja hankintasopimuksen
allekirjoittamiseen.
• Sääntöjen pääperiaatteita ovat hankintojen avoin ja tehokas
kilpailuttaminen sekä tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu.
• Toimivien markkinoiden synty edellyttää, että tarjouspyyntöihin on
mahdollista vastata muidenkin kuin vain muutaman suuren yrityksen.
2

3. 3
Yritysjohtajakyselyn tulokset
Yritysjohtajakysely 4/2013 toteutettiin 15.–17.4.2013.
Kyselyyn vastasi 58 yritysjohtajaa 370:stä. Kysely tavoittaa
valtakunnanlaajuisesti keskeisiä elinkeinoelämän vaikuttajia. Se
on lähestymiseltään kvalitatiivinen. Vastaajat ovat PK-yritysten,
suuryritysten, perheyritysten sekä pörssiyhtiöiden toimitusjohtajia
ja kuntapäättäjiä, jotka kuuluvat Suomen 19 kauppakamarin
hallituksiin ja valtuuskuntiin.

4. Yritykseni on helppo osallistua julkisiin
hankintakilpailuihin Suomessa
n=58
16% 30% 18% 18% 19%
0 20 40 60 80 100
%
täysin samaa mieltä
jokseenkin samaa
mieltä
jokseenkin eri mieltä
täysin eri mieltä
en osaa sanoa

5. Yritykseni on osallistunut julkisiin
hankintakilpailuihin Suomessa
n=57
32% 42% 26%
0 20 40 60 80 100
%
Kyllä, pääpaino
palveluhankinnoissa
Kyllä, pääpaino
tavarahankinnoissa
Ei

6. 6
Hankintakilpailuihin
osallistuneiden vastaukset

7. Hankintakilpailuun liittyvät menettelyt ovat sujuvia
34% 49% 17%
0 20 40 60 80 100
%
täysin samaa mieltä
jokseenkin samaa
mieltä
jokseenkin eri mieltä
täysin eri mieltä
en osaa sanoa
n=41

8. Hankintojen tarjouspyynnöt ovat selkeitä
8
7% 36% 43% 14%
0 20 40 60 80 100
%
täysin samaa mieltä
jokseenkin samaa
mieltä
jokseenkin eri mieltä
täysin eri mieltä
en osaa sanoa
n=42

9. Hankintojen valintakriteerit ja painotukset ovat
riittävän selkeitä ja perusteltuja
7% 31% 45% 14%2%
0 20 40 60 80 100
%
täysin samaa mieltä
jokseenkin samaa
mieltä
jokseenkin eri mieltä
täysin eri mieltä
en osaa sanoa
n=42

10. 10
Vastaukset niiltä, jotka eivät ole
osallistuneet hankintakilpailuihin

11. Miksi yrityksesi ei ole osallistunut julkiseen
hankintakilpailuun?
Vastaajat ovat voineet valita useamman vaihtoehdon.
7 %
7 %
7 %
13 %
20 %
67 %
En ole nähnyt sopivaa tarjouspyyntöä
Toimeksiannot harvinaisia alalla
Tarjouspyynnön edellytykset ovat
kohtuuttomat
En usko yritykseni mahdollisuuksiin
tulla valituksi
Menettely on liian työläs tai hankala
Yritykselläni ei ole tarjottavaa
n=15

12. 12
Avoimet vastaukset

13. Avoimet vastaukset
• Tarjouspyyntöön liittyvät hankintaperusteet ja ostopäätökset eivät saa
perustua virkamiehen mielivaltaan vaan hyödykkeisiin liittyviin
kriteereihin, ominaisuuksiin, sopivuuteen ja hintaan.
• Aika usein tehdään virheellinen tarjouspyyntö, jolloin ei voi tarjota
oikein ristiriitaisuuksien vuoksi. Kun asiasta kysytään
sähköpostilla, tarjouspyynnön antaja vastaa "näillä mennään".
Tarjouspyyntö on kerran on peruttu kokonaan.
• Julkisen sektorin hankintavastaavien osaamiskirjo on valtava.
Parhaimmillaan prosessi toimii erinomaisesti ja osapuolella on paljon
spesifiä osaamista ja pitkää kokemusta alan ostotoiminnasta (esim.
valtakunnalliset toimialavirastot tai julkisen sektorin yhtiömuotoiset
toimijat). Surkeimpia ovat kuntien omat hankinnat. Varsinkin pienissä
kunnissa osaaminen on aivan olematonta, kyselyt tulkinnanvaraisia ja
päätösten perustelut kuin lottokoneesta.
13

14. Avoimet vastaukset
• Julkisissa hankinnoissa pitäisi tuijottaa muutakin kuin pelkkää halpaa
hintaa joka usein korreloi huonon tai suorastaan ala-arvoisen laadun
kanssa. Tulisi katsoa kansantaloudellista kokonaishyötyä ja sitä, että
suomalaiset ja paikalliset yritykset menestyisivät tarjouskilpailuissa.
Paikallisuus tarkoittaa usein parempaa laatua ja parempaa palvelua
ja helpompaa saavutettavuutta. Vastuullinen yritys löytyy taatusti
lähempää. Näillä laatutekijöillä pitäisi olla tärkeämpi rooli
kokonaisvaltaisessa arvioinnissa.
• Neuvottelumenettelyä tulisi käyttää enemmän, jotta asiakkaalle tulisi
selkeämpi kuva siitä, mitä on saamassa. Tällä hetkellä tarjouksia ei
voida todellisuudessa tasapäisesti vertailla, ja markkinoilla useat
toimijat käyttävät tapaa, jolla näytetään pientä hintaa ja sisällöstä
väännetään sitten vasta valinnan jälkeen. Ne toimijat, jotka toimivat
avoimesti ja reilusti, kärsivät tästä tilanteesta.
14

15. Avoimet vastaukset
• Kilpailutusalueet ovat aivan liian laajoja. Paikallisilla yrityksillä ei tällöin
ole mitään mahdollisuuksia osallistua. Tuoreena esimerkkinä Kelan
suunnittelema työterveyshuollon kilpailutus, jossa maa on jaettu
pääkaupunkiseudun lisäksi kolmeen alueeseen.
• Hankkeeseen osallistuvien yritysten osallistumista täytyy
yksinkertaistaa ja myös pienet täytyy saada mukaan kilpailuun. Raja-
arvoja hankkeeseen osallistuvilta tulisi madaltaa (nyt on jopa 10 milj. €
liikevaihto rajana), jotta voidaan edistää suomalaisen designin ja
laadukkaiden tuotteiden tuotantoa ja käyttöä kotimaisissa kohteissa.
Painoarvoa valinnassa on siirrettävä enemmän kestävän kehityksen
tuotteisiin, ei hintaan.
15

16. 16
Ratkaisut

17. Julkiset hankinnat voivat luoda markkinoita ja
kasvuyrityksiä
• Pk-yrityksille voi antaa suunnitelmallisesti mahdollisuuksia
osallistua tarjouskilpailuin, esimerkiksi pilkkomalla
hankinta osatarjouksiin, jotka ovat pk-yritysten
suorituskyvyn rajoissa.
• Hankintalaki mahdollistaa myös alihankinnan käytön. Yksi
pk-yritys voi toimia ns. isäntäyrityksenä ja käyttää muita
yrityksiä alihankkijoina.
• Ennen tarjouspyynnön laatimista hankintayksiköiden on
tärkeä tutustua markkinoilla tarjottaviin vaihtoehtoihin
esimerkiksi lähettämällä tietopyyntö yrityksille – pelkkä
hinta ei kerro koko totuutta.
.
17

18. Julkiset hankinnat voivat luoda markkinoita ja
kasvuyrityksiä
• Valintakriteereiden tulee olla selkeitä ja avoimia
• Konsulttien käyttöä julkisissa hankinnoissa on valvottava
ja konsulttien puolueettomuus on varmistettava ennen
tarjouskilpailua.
18

19. 19
Hallinnolliset rasitteet vaikuttavat kielteisesti
yritystoimintaan ja sen kautta koko
kansantalouteen. Veronmaksajille ne
tarkoittavat kallista byrokratiaa. Näistä
haluamme eroon ja tilalle sujuvia ja tehokkaita
toimintamalleja.
Helppohallinto.fi