Diese Präsentation wurde erfolgreich gemeldet.
Die SlideShare-Präsentation wird heruntergeladen. ×

Tulevaisuuden avoin luova Suomi

Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Nächste SlideShare
Hyppy syvään päähän
Hyppy syvään päähän
Wird geladen in …3
×

Hier ansehen

1 von 24 Anzeige
Anzeige

Weitere Verwandte Inhalte

Diashows für Sie (16)

Anzeige

Ähnlich wie Tulevaisuuden avoin luova Suomi (20)

Weitere von Jyrki Kasvi (20)

Anzeige

Aktuellste (13)

Tulevaisuuden avoin luova Suomi

  1. 1. Tulevaisuuden avoin luova Suomi Jyrki J.J. Kasvi Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE
  2. 2. Tulevaisuus ei ole entisensä Maailma muuttuu nopeasti, kuka päättää mihin suuntaan?
  3. 3. Suomen todellinen tulevaisuuden haaste: 65-vuotiaiden osuus kasvaa pysyvästi Väestöllinen huoltosuhde: alle 19- ja yli 65- vuotiaiden määrä jaettuna työikäisten määrällä. Tilastokeskus • Tilanteeseen johtaneet päätökset tehtiin jo 1970- ja 80-luvuilla • Kun työvoimaa ei ole luvassa, myös investoinnit Suomeen tyrehtyvät.
  4. 4. Suomen haaste  Suomen vuosikymmeniä jatkuneen talouskasvun perusta on kadonnut  Työikäisten suomalaisten määrä laskee ainakin seuraavat 20 vuotta  Samaan aikaan työelämän ulkopuolella eri syistä olevien osuus Suomen väestöstä kasvaa  Jos työn tuottavuus ei kasva samassa tahdissa, työn määrän väheneminen tarkoittaa kansantalouden pienenemistä!  Kansantalouden pieneneminen tarkoittaa elintason laskua, sillä vaikka työikäisten määrä laskee, suomalaisten määrä ei laske.  Joko suomalaisen työn tuottavuuden on noustava tai suomalaisen tekemän työn määrää on lisättävä  Tästä syystä eläkeiän nostosta ja arkipyhistä puhutaan niin paljon  Sen sijaan työn tuottavuudesta puhutaan paljon vähemmän. 5.9.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4
  5. 5. Tällä hetkellä Suomen työvoima supistuu ja työn tuottavuus laskee! → Suomen kansantalous supistuu! → Elintasoa ja palveluita pidetään toistaiseksi yllä velaksi. http://tilastokeskus.fi/til/ttut/2012/ttut_2012_2013-11-29_tie_001_fi.html 5.9.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5
  6. 6. Koska uusien ihmisten tekeminen vie aikaa, suomalaisen työn tuottavuuden on noustava! Ja se tarkoittaa investointeja työvälineisiin, prosesseihin ja osaamiseen.
  7. 7. Kansallinen tuottavuusparadoksi – haaste Suomen ICT-alalle  Tuottavuutta parannetaan investoinneilla!  Investoinneilla työvälineisiin, toimintatapoihin ja osaamiseen  Työn määrän vähentäminen ilman investointeja ei paranna tuottavuutta vaan ainoastaan vähentää työn tulosten määrää  Olemme investoineet miljardeja yritysten ja julkishallinnon tietojärjestelmiin, mutta työn tuottavuus on laskenut!  Teknologia ei nosta tuottavuutta, vaan teknologian mahdollistamat uudet toimintatavat, liiketoimintamallit ja rakenteet  Vanhan tehottoman toimintaprosessin automatisointi tuottaa vain automatisoitua tehottomuutta!  Suomi on digitalisaation alisuorittaja!  Maailman parhaista edellytyksistä huolimatta IC-tekniikkaa käytetään Suomessa kilpailijamaita vähemmän, ja silloinkin vanhojen prosessien pyörittämiseen  Esim. Suomen kouluissa on Euroopan parhaisiin kuuluva ICT-varustus, mutta sitä käytetään vähiten Euroopassa…
  8. 8. … kyllä, vähiten Euroopassa Survey of Schools: ICT in Education 5.9.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 8
  9. 9. Suomen on uskallettava tuhota turhaa työtä Kolmannes työpaikoista katoaa joka tapauksessa, mutta mitkä?
  10. 10. Image: Lockheed Kun rekat osaavat ajaa itseään, niiden rattiin ei kannata tuhlata ihmistä! 5.9.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 10
  11. 11. Image: IBM Mihin tarvitaan lääkäriä, kun Watson tekee keuhkosyövän hoitopäätökset? 5.9.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 11
  12. 12. Mihin tarvitaan pörssimeklaria, kun algoritmit käyvät arvopaperikauppaa? CC BY 2.0 Rafael Matsunaga - Flickr 5.9.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 12
  13. 13. Image: Lely Mihin tarvitaan lypsäjää, kun lehmät kävelevät itse lypsyrobottiin? 5.9.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 13
  14. 14. Digitalisaatio eliminoi turhaa työtä (case sosiaalitoimisto)  Esim. mahdollisuus seurata oman toimeentulotukihakemuksen käsittelyä verkossa vapautti sosiaalityöntekijät puhelin-tiedusteluihin vastaamisesta sosiaalityöhön  Mutta EI näin: Toimeentulotuen hakija tulostaa ”sähköisen” lomakkeen, täyttää sen ja tuo sosiaalitoimistoon; Sosiaaliohjaaja skannaa lomakkeen ja lähettää sen sähköpostina maksatukseen; Maksatuksessa lomake tulostetaan ja sen tiedot syötetään käsin maksatusjärjestelmään. (tosi tarina)  Esim. päätöksiä toimeentulotuen perusosasta tekevien etuus-käsittelijöiden työ olisi helppo automatisoida (ja kouluttaa etuuskäsittelijät muihin tehtäviin) heti mutta vasta kun toimeen-tulotuen perusosan hakemustiedot saadaan sähköisinä. 5.9.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 14
  15. 15. Suomen luova tuho  Kiihtyvä digitaalinen vallankumous jakaa maailmantalouden kortit uudelleen.  Ei ole itsestään selvää, että Suomi ja muut vanhat teollisuusmaat ovat tulevia digitaalisia maita  Kaikilla yhteiskunnan ja talouden sektoreilla on edessä vähintään yhtä kipeä rakennemuutos kuin mediateollisuus on kokenut runsaassa vuosikymmenessä.  Tekniikan murrosta tärkeämpiä ovat uuden tekniikan mahdollistamat uudet (sähköiset) toimintaprosessit ja liiketoimintamallit.  Spotify, Kindle, FindMySong, Uber ja AirBnB ovat vasta alkua  Digitalisaatio on Suomen ainoa mahdollisuus pysyä pinnalla  Avoimuus vauhdittaa digitalisaatiota
  16. 16. ”digitaalinen liiketoiminta on hallituksen painopisteala” Stubbin hallituksen minihallitusohjelma 5.9.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 16
  17. 17. “The best way to get value from data is to give it away”  Tieto on tietoyhteiskunnan rahaa: Tieto tuottaa uutta tietoa ja hyödyttää yhteiskuntaa vain kun sitä käytetään ja investoidaan.  Rahasäiliöön kätketyllä rahalla ei ole arvoa … eikä suljettuun tieto-kantaan säilötyllä tiedolla.  Etenkin julkishallinnon tiedon-hallinnan tärkein tavoite tulisi olla tiedon käytön ja hyödyntämisen maksimointi. CC 2.0 Generic Share Alike Attribution World Economic Forum. Avoin data Neelie Kroes, Vice-President of the European Commission and Commissioner of the Digital Agenda
  18. 18. Perinteinen julkinen palveluinnovaatio Julkinen tietovara Suljettu rajapinta Yritys Palvelu Julk.sekt. Palvelu Suljettu rajapinta Julkinen tietovara  Perinteisessä suljetussa mallissa palvelu”innovaatiot” on määriteltävä ja tietoluovutukset neuvoteltava ennakolta!  Innovaatiojärjestelmä ja rahoitus tukee ennalta määriteltyjä projekteja  Luovutettavat tiedot, rajapinnat ja maksuperusteet määriteltävä ennalta  Tietovarojen käytön seuranta ja valvonta mahdollista ja välttämätöntä  Tuloksena yksi ennalta määritelty palvelu.  Esim. Sähköinen asiointi ja demokratia (SADe)
  19. 19. Palvelu Palvelu Yritys Palvelu Palvelu Avoimia palveluinnovaatioita Julkinen tietovara Julkinen tietovara Julkinen tietovara Yritys Palvelu Palvelu Julk.sekt. Palvelu Avoimet rajapinnat  Avoimet rajapinnat mahdollistavat ”yllättävien” palveluiden kokeilemisen ja kehittymisen  Maksutuotot ja maksukulut tietovarojen käytöstä jäävät saamatta  Potentiaali innovaatiotoiminnan ja liiketoiminnan (ja verotulojen) kasvuun  Innovaatioita ja suunnanmuutoksia myös palveluiden kehittelyn aikana  Tietojen käyttöä ei voi valvoa eikä kontrolloida
  20. 20. Esim. Duunitori.fi (vrt. virallisesti tuotettuihin sähköisiin palveluihin) Esittää työvoimaviranomaisten sivuilta ”raavitut” työpaikkatiedot Google Mapsin päällä yhdessä reittioppaan tietojen kanssa.
  21. 21. Tiedon avoin tuotanto luopuu monopolista tietoon  Tuotetaan tietoa joukkoistamalla ja julkaistaan tulos avoimella lisenssillä  Esim. Creative Commons julkaisulisenssit mahdollistavat tuotetun tiedon edelleen kehittämisen ja julkaisemisen samalla periaatteella  Esim. Lukion pitkä matematiikka I ja Ruotsin koulujen Minecraft-oppimateriaalit  Mikä toimintatapa mahdollistaisi yleisemmin avoimet sähköiset oppimateriaalit?  Oletusarvona perinteinen tekijänoikeus, jos ei muuta ilmoiteta  Kannustaa tekijöitä luomaan uutta antamalla määräaikaisen monopolin luodun aineiston käyttöön  Vuosikymmenten kuluessa ja sisältöbisneksen kasvaessa monopolien kestoa on venytetty, ja oikeuksia ostavien mediayhtiöiden asema on vahvistunut  Entä jos oletuslisenssinä olisikin esim. CC 2.0 by nc?  Tekijän kontrolli työnsä tulosten käyttöön heikkenisi, ja julkaisijan tulot vähenisivät  Tiedon ja siitä koostuvien teosten hyödyntäminen ja jatkokehitys helpottuisivat 5.9.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 21
  22. 22. Avoin innovaatioprosessi  Keksintöjä ei suojata patenteilla vaan ne julkaistaan mahdollisimman laajasti  Taloudelliset kannusteet epäsuoria  Innovaatioprosessi kiihtyy  Luo markkinoita  Esimerkiksi:  Linux  Valokuva  Robottilennokit Mikä on yhteiskunnan kokonaisetu, ja millaisilla immateriaalioikeuksilla se missäkin tilanteessa saavutetaan parhaalla mahdollisella tavalla? 5.9.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 22
  23. 23. Sukupuolten välinen digikuilu? Keskustelua? U.S. Army Photo 30.9.2010 www.kasvi.org 23
  24. 24. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry  TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.  TIEKEn toiminnan painopisteet ovat 1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen 2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen 3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut  TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut, seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.  TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota  Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €  TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa  TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä 2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 24

×