Meillä on ongelma
Ajoneuvohallintokeskuksen (AKE) tietojärjestelmäuudistus venyi 4:stä 12 vuoteen ja hinta nousi 27
miljoonasta eurosta kolminkertaiseksi
Tullin 2,7 miljoonaa maksanut Rita-tietojärjestelmä myöhästyi neljä vuotta.
Valtionhallinnon 9 miljoonaa euroa maksaneelle Valda-asianhallintajärjestelmälle ei enää sen
valmistuttua löytynyt käyttäjiä.
Sähköisen reseptin kehittelyyn kuluin 10 vuotta ja kymmeniä miljoonia.
Helsingin kaupungin taloushallinnon tietojärjestelmän käyttöönoton seurauksena 150.000 laskun
lähettäminen viivästyi kuukausilla.
Espoon kaupungin sosiaalitoimen tietojärjestelmän käyttöönoton seurauksena
toimeentulotukipäätöksen saaminen kesti 40 päivää
Kansallisen potilastietojärjestelmän piti olla käytössä vuonna 2007. Yli 20 miljoonaa euroa
myöhemmin järjestelmä otetaan käyttöön 2013-2015.
OKM:n taiteen edistämiskeskuksen Salama-tietojärjestelmä toimii niin hitaasti, että apurahat
joudutaan käsittelemään käsin, koska se on nopeampaa.
Eduskunnan salijärjestelmä myöhästyi vuoden ja ylitti budjetin kolmanneksella
sähköiseen henkilökorttiin käytettiin 20 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 sitä käytettiin 500 kertaa.
Ongelmia toki myös yksityisellä puolella, mutta niitä ei repostella julkisuudessa.
20.3.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 2
Kilpailu ei toimi
Toimittajaloukku estää kilpailun ja tulee kalliiksi
Jos tietojärjestelmän ja sen rajapintojen oikeudet jäävät toimittajalle, lisätyöt,
muutokset ja päivitykset voidaan tilata vain toimittajalta toimittajan hintaan.
– Tietojärjestelmä ei ole koskaan valmis! Aina kun lainsäädäntö, organisaatio
työmenetelmät tai toimintaprosessit muuttuvat, myös tietojärjestelmiä on
muutettava.
– Tietojärjestelmien hankkiminen on halpaa, kun sitä vertaa ylläpitoon.
Ylisuuret hankkeet rajaavat tarjoajien joukkoa
Satojen miljoonien eurojen kokonaisjärjestelmiä pystyy tarjoamaan vain pari
ohjelmataloa.
Pienikin muutos edellyttää koko kokonaisjärjestelmän avaamista.
Ratkaisuehdotuksia:
Modulaariset avoimia rajapintoja käyttävät tietojärjestelmät, jotka voidaan
kilpailuttaa ja päivittää osa kerrallaan
20.3.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 3
Hankintakäytännöt julkisen sektorin haasteena
Hankintalaki ei periaatteessa estä ketterää järjestelmäkehitystä
Perinteinen kilpailutus edellyttää että tiedetään, mitä ollaan tilaamassa.
– Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tietojärjestelmän tarkka
ennakkomäärittely on kuitenkin mahdotonta. Maali liikkuu!
Hankintalaki periaatteessa sallii ketterän järjestelmäkehityksen mutta kukaan ei
halua markkinaoikeuteen ennakkotapaukseksi
– Tietojärjestelmähankinnan päätyminen markkinaoikeuteen pysäyttää sekä
hankinnan että siihen liittyvän kehitystoiminnan 1-2 vuodeksi.
Ratkaisuehdotuksia:
Hankintalain päivittäminen ja selkeyttäminen
– jos edes Tekes ei saa selvää, mitä hankintalaki käytännössä tarkoittaa...
Markkinaoikeuden käsittelyaikojen nopeuttaminen
– Esim. esikäsittely valitusten perusteluiden arvioimiseksi
Varmuuden vuoksi valittamisen houkuttelevuuden vähentäminen
– 100 miljoonien hankkeissa pienikin mahdollisuus houkuttelee valittamaan.
20.3.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4
Tietojärjestelmä on vain väline
Tietojärjestelmäkeskeinen ajattelu sivuuttaa palveluprosessit
Tietojärjestelmä on vain väline palveluprosessin kehittämiseksi!
– Tietojärjestelmä toimintatapoja muuttamatta laskee työn tuottavuutta ja laatua
Tietojärjestelmien lisäksi myös toimintatapojen ja -prosessien oltava yhteentoimivia
– Esim. videoneuvottelujen käyttäminen etäkonsultaatioissa
Tietojärjestelmien lisäksi myös metatiedon ja sanaston on oltava yhtenäistä
– Esim. THL:n sanastotyö
Osaamisen epätasapaino
Toimittajalla on paljon tilaajaa enemmän kokemusta tietojärjestelmähankinnoista
– Hankkeita ohjaavat työryhmät, joissa tilaajan edustajat istuvat oman toimen
ohessa.
– Hankkeiden seurataan ja jatkuvaan uudelleenmäärittelyyn vain siivu työajasta.
Projektipöhö syö resurssit varsinaiselta kehitystyöltä
Kuinka suuri osa tunneista kuluu raportointiin ja palavereihin?
20.3.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5
Kun kehitetään tietojärjestelmiä eikä toimintaa
Esimerkiksi laskun sähköinen käsittely eräässä kuntayhtymässä
1. Lasku tulee tilaajalle
2. Sisäpostina keskushallintoon
3. Skannataan
4. Sähköpostina takaisin
5. Asiatarkastus
6. Sähköpostina esimiehelle
7. Hyväksyntä
8. Sähköpostina keskushallintoon
9. Maksetaan (usein myöhässä viivästyskorkojen kera)
Laskun maksaminen saisi kestää vain viisi päivää
Kukaan ei voi olla sairas, matkalla, koulutuksessa, tehdä oikeita töitään
Kun tietojärjestelmä lukitsee toimintaprosessin, ihmiset eivät voi enää joustaa
20.3.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 6
Kun johto hankkii tietojärjestelmän…
Ei hajuakaan todellisuudesta.
X
Kenen ja mihin tätä pitäisi käyttää
Miten järjestelmää käytetään
Hei, tämä homma ei kuulu tänne!
Materiaalinhallinnan ongelmat
Käyttöliittymän ongelmat
X
Valtava määrä marmatusta ja kurinaa.
Käyttäjän sähköinen näkökulma
(sähköisen) palvelun on palveltava käyttäjän kokemaa
palveluprosessia, ei tuottajaorganisaation rakennetta
Esim. palkka.fi ja työnantajamaksujen maksaminen
Käytettävyys: palvelun on vastattava käyttäjän valmiuksiin
Kehittäjät eivät aina osaa asettua käyttäjän asemaan
Esim. verkkopankkeja käytetään paljon mobiilikäyttöliittymällä, koska se on
yksinkertaisempi
Käytettävyystestaus osaksi verkkopalvelun vastaanottoa!
Laajakaista ei ole vielä kaikkien ulottuvilla
Palveluiden on toimittava myös hitailla yhteyksillä
Sähköinen palvelu ei ole koskaan valmis
Käyttäjän kokemus ei saa silti muuttua joka päivityksessä
20.3.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 8
Tietomurtolähtöinen tietoturva
Sähköisen palvelun tietoturva pettää ennemmin tai myöhemmin!
Aukotonta tietoturvaa ei ole
Jopa tietoturvayhtiöiden järjestelmiin on murtauduttu
Minimoidaan tietomurron tai hyökkäyksen haitat ennakolta jo
suunnitteluvaiheessa
Käyttäjiltä kerätään vain välttämätöntä tietoa, joka säilytetään kryptattuna
Järjestelmien segmentointi, kerrostaminen ja skaalautuminen
Valmis toimintamalli _kun_ tietoturva pettää
Ilmoittamisvelvoite käyttäjille, viranomaisille ja asiakkaille tulossa
Resursoitu ajantasainen palautumissuunnitelma
Liikkuva maali
Tekniikka ja maailma muuttuvat nopeasti
Tietoturvaa ja kuormituksen sietokykyä on testattava säännöllisesti (case Stuk)
Slammer kaatoi vuonna 2003 Davis-Bessen (Ohio) ydinvoimalan turvajärjestelmän viideksi tunniksi.
Slammer pääsi järjestelmään alihankkijan ja voimayhtiön intranettien välille
luodun dokumentoimattoman, palomuurin kiertäneen yhteyden kautta
CC 3.0 SA BY Sebastien Delorme
Esteetöntä verkkopalvelua
Jokainen hyötyy jossain elämän-
vaiheessa esteettömyydestä
Skaalautuvat fontit, selkokieli, hiiretön
käyttö, apuvälineet, …
Käytettävyys, opittavuus, muistettavuus, saavutettavuus, …
Stigmatisaatio vähentää erityisryhmille suunniteltujen laitteiden
ja palveluiden houkuttelevuutta
Siksi varsinaisten peruspalveluiden on oltava helppokäyttöisiä ja opittavissa!
Tarvitaanko kehittäjiä, joilla on omakohtaista kokemusta parkinsonista, reumasta ja
alzheimerista?
Sähköisten palveluiden korvatessa perinteiset esteettömyyden
merkitys korostuus
Myös sähköisten palveluiden on oltava kaikkien esteettömästi saavutettavissa
20.3.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 11
TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja
riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.
TIEKEn toiminnan painopisteet ovat
1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen
2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen
3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut
TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut,
seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota
Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €
TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa
TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä
2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 16