1. Hyppy altaan syvään päähän
Suomi voi tarttua digitalisaation mahdollisuuksiin
tai jäädä tekniikan kehityksen jalkoihin
Jyrki J.J. Kasvi
Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE
3. Todellisia muutostrendejä
Haasteet Mahdollisuus
Digitalisaatio räjäyttää
tuottavuuden
- Mooren laki alkaa purra
- Useita disruptiivisia
teknologioita yhtä aikaa
- Robotit automatisoivat käsityön
ja maatalouden
- Tekoälyt automatisoivat
henkisen työn
- Esineiden Internet yhdistää
kaiken kokonaisuudeksi
- Maailmantalouden kortit jaetaan
uudelleen
- Yhteiskuntien rakenteet uusiksi
Ympäristö alkaa käydä kalliiksi
- Luonnonvarojen hinta nousee
- Päästöjen vähentäminen maksaa
- Ilmastonmuutokseen sopeutumien
Ikärakenne kääntää maailman
- Teollisuusmaat ikääntyvät (paitsi USA)
- Kehittyvien maiden suuret ikäluokat
nuoria aikuisia
Globalisaatio verkostoi maailman
- Nousevat taloudet suurvalloiksi
- Kiina palaa maailman keskukseksi
- Työtä teetetään kehittyvissä maissa
8.10.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 3
4. Digitalisaatio mullistaa kaiken
Mediateollisuus kohtasimurroksen ensimmäisten joukossa...
…yhdessä pankkien, arvopaperikaupan, maanviljelyksen ja metsätalouden kanssa
6. Jotta ikääntyvän väestön hoitoon ja eläkkeisiin
riittää rahaa, Suomen talouden on kasvettava…
… vaikka työvoima supistuu jatkuvasti.
Työn tuottavuuden on siis noustava nopeasti!
7. Teknologian haasteet nähdään ja niistä keskustellaan,
mutta elämää helpottavia älykkäitä laitteita ei huomata.
Addoz Oy
Addoz älydosetti (lääkekello) soittaa
sairaanhoitajalle, jos unohdat ottaa lääkkeesi.
Miksei käytössä jo joka kunnassa?
8. Seuraavien kahden vuoden aikana ihmiskunnan
käytössä oleva laskentateho kaksinkertaistuu.
We ain’t seen nothing, yet.
9. Digitalisaatio on vasta alkamassa
1600-luvun lopulla keksitty höyrykone
mullisti talouden ja yhteiskunnan rakenteet
1800-luvun alussa
Murros: koulutus, työmarkkinat, politiikka, talous, perhe, …
Esimerkiksi koulut toimivat edelleen teollisen pradigman mukaan
1940-luvulla keksitty digitaalitekniikka mullistaa nyt meidän
yhteiskuntamme ja taloutemme rakenteet
Millainen on 2030-luvun koti, koulu, työpaikka, perhe, ammattiyhdistys, …
Mikä on 2030-luvun koulujen digitaalinen paradigma?
Kolmasosa nykyisistä ammateista korvautuu 20 vuodessa tekoälyllä tai roboteilla,
loput muuttuvat, ja uusia syntyy tilalle.
Nyt koulunsa aloittava lapsi on työelämässä vielä 2070-luvulla!
Ja aktiivinen yhteiskunnan jäsen vielä 2090-luvulla
8.10.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 9
10. CC BY SA 3.0 Shritwod
Suomi on digitalisaation alisuoriutuja!
22 vertailumaasta Suomen yrityksillä
parhaat edellytykset hyödyntää
digitaalitekniikkaa toiminnassaan
Mutta digitaalitekniikan käyttäjinä Suomen yritykset ovat sijalla 17.
Suomalaisten yritysten sijoitus digitaalitekniikan vaikuttavuudessa on viides
Suomen julkisen sektorin edellytykset käyttää digitaali-tekniikkaa
ovat toiseksi parhaat
Digitaalitekniikan käyttäjänä Suomen julkinen sektori on 22:a kahdeksas.
Suomen kouluissa on Euroopan parhaisiin kuuluva ICT-varustus
Mutta Suomen kouluissa käytetään tietotekniikkaa vähiten Euroopassa…
Lähde: Digibarometri 2014, www.digibarometri.fi
8.10.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 10
11. … kyllä, vähiten Euroopassa
Survey of Schools: ICT in Education
8.10.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 11
12. ”Diginatiivit” lapset ja nuoret
Suomalaisten koululaisten luottamus
omiin tietoteknisiin taitoihin on laskenut
vuosisadan alusta alkaen
Suuri osa nuorista ei osaa käyttää
tietokonetta työvälineenä
Esim. sovellusohjelmien käyttö, tiedon haku, sähköposti jne.
30% työikäisistä selvisi huonosti tai ei lainkaan tietotekniikkaa
soveltavia ongelmanratkaisutaitoja arvioineessa testissä
Erityisesti alle 20- ja yli 40-vuotiailla oli ongelmia
Missä taidot olisi opittu, jos niitä ei ole opetettu?
Suomella on huippuluokan musiikkiopistot ja urheiluseurat, mutta missä ovat yhtä
hyvin resursoidut koodikoulut?
CC 2.0 Share alike Attribution Deryck Hodge
8.10.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 12
13. Suomen digitalisaation jarruja
”Päätöksentekolama”
Omistajuuden, sitoutumisen ja johtajuuden puute
Strategioita ja ohjelmia riittää, mutta tekemistä vähemmän
Rohkeuden puute
Työn tuottavuutta nostetaan investoimalla, ei leikkaamalla
Teknologiaa on helpompi ostaa kuin muuttaa rakenteita ja
toimintaprosesseja radikaalisti (kuten Verohallinto teki kauan sitten)
Keskittyminen teknologiaan
Palvelut, prosessit, toiminnallisuus ja vaikuttavuus ovat jääneet sivuosaan
Vanhojen järjestelmien taakka
Suljetut rajapinnat ja toimittajaloukut hidastavat toimintatapojen muutosta
Siiloutuminen ja omalle reviirille keskittyminen
Hallintorajat ylittävät palvelut jäävät muiden tehtäväksi (esim suoratyo.fi)
8.10.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 13
14. Kun kehitetään tietojärjestelmiä eikä toimintaa
Esimerkiksi laskun sähköinen käsittely eräässä kuntayhtymässä
1. Lasku tulee tilaajalle
2. Sisäpostina keskushallintoon
3. Skannataan
4. Sähköpostina takaisin
5. Tilaajan asiatarkastus
6. Sähköpostina esimiehelle
7. Esimiehen hyväksyntä
8. Sähköpostina keskushallintoon
9. Maksetaan (usein myöhässä viivästyskorkojen kera)
Laskun maksaminen saisi kestää vain viisi päivää
Kukaan ei voi olla sairas, matkalla, koulutuksessa, tehdä oikeita töitään
Käytännössä laskut käsitellään öisin ja viikonloppuisin
Kun tietojärjestelmä lukitsee toimintaprosessin, ihmiset eivät voi enää joustaa:
tuottavuusparadoksi
8.10.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 14
15. Esimerkki hallintorajojen ylittämisestä: Duunitori.fi
(vrt. virallisesti tuotettuihin sähköisiin palveluihin)
Esittää työvoimaviranomaisten sivuilta ”raavitut” työpaikkatiedot Google Mapsin
päällä yhdessä reittioppaan tietojen kanssa.
16. Suomen luova tuho
Kiihtyvä digitaalinen vallankumous
jakaa maailmantalouden kortit
uudelleen.
Ei ole itsestään selvää, että Suomi ja muut
vanhat teollisuusmaat ovat tulevia digitaalisia maita
Kaikilla yhteiskunnan ja talouden sektoreilla on edessä vähintään
yhtä kipeä rakennemuutos kuin mediateollisuus on kokenut
runsaassa vuosikymmenessä.
Tekniikan murrosta tärkeämpiä ovat uuden tekniikan mahdollistamat uudet
(sähköiset) toimintaprosessit ja liiketoimintamallit.
Spotify, Kindle, FindMySong, Uber ja AirBnB ovat vasta alkua
Digitalisaatio on Suomen ainoa mahdollisuus pysyä pinnalla
Suomi ei nouse kuin automatisoimalla työtä aina kun mahdollista
Työntekijät on koulutettava ja kannustettava yhä uusiin ammateihin
17. Mihin tarvitaan ammatti-taitoista
pankkivirkailijaa,
kun rahat nostetaan
automaatista ja laskut
maksetaan verkossa?
CC 3.0 Share Alike Attribution J-P Kärnä
8.10.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 17
18. Image: Lockheed
Kun rekat osaavat ajaa itseään, niiden rattiin ei kannata tuhlata ihmistä!
8.10.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 18
19. Image: IBM
Mihin tarvitaan lääkäriä, kun Watson tekee keuhkosyövän hoitopäätökset?
8.10.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 19
20. Mihin tarvitaan pörssimeklaria, kun algoritmit käyvät arvopaperikauppaa?
CC BY 2.0 Rafael Matsunaga - Flickr
8.10.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 20
21. CC 3.0 SA BY Heikki Valve
1970-luvulla Suomessa oli noin 100.000 metsuria, nyt 3.500.
22. Suomi ei pelastu romuttamalla
pankkiautomaatit ja lypsyrobotit …
… ja jakamalla ihmisille pankkikirjat ja lypsyjakkarat
8.10.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 22
23. Digitalisaatio eliminoi turhaa työtä (case sosiaalitoimisto)
Esim. asiakkaille tarjottu mahdollisuus seurata oman toimeentulo-tukihakemuksen
käsittelyä verkossa vapautti sosiaalityöntekijät
puhelintiedusteluihin vastaamisesta varsinaiseen sosiaalityöhön
Mutta EI näin: Toimeentulotuen hakija tulostaa ”sähköisen”
lomakkeen, täyttää sen ja tuo sosiaalitoimistoon; Sosiaaliohjaaja
skannaa lomakkeen ja lähettää sen sähköpostina maksatukseen;
Maksatuksessa lomake tulostetaan ja sen tiedot syötetään käsin
maksatusjärjestelmään. (tosi tarina)
Esim. päätöksiä toimeentulotuen perusosasta tekevien etuus-käsittelijöiden
työ olisi helppo automatisoida (ja kouluttaa
etuuskäsittelijät muihin tehtäviin) heti mutta vasta kun toimeen-tulotuen
perusosan hakemustiedot saadaan sähköisinä.
8.10.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 23
24. Ammatinvalinta mahdotonta
Kolmannes nykyammateista katoaa,
vanhat muuttuvat ja uusia syntyy
Rekkamanageri
Lennokkiohjaaja
Bioinformaatikko
Geenikorjaaja
Energiasuunnittelija
Putkimies
Koulutus vanhenee nopeasti
Jatkuva oppiminen
Kyky toimia tehtävissä, joita ei hallitse
8.10.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 24
25. (Alkuperäisessä esityksessä tässä
oli kuva, mutta en ollut varma sen
käyttöoikeuksista nettijakelussa…)
Mobiilirahatilejä 100.000 aikuista kohti
kesäkuussa 2013
.
Uusia haastajia
V. 2012 Afrikan mobiiliraha-markkinat
olivat 61,5 mrd
euroa, suuremmat kuin
Euroopan ja Pohjois-
Amerikan yhteensä.
Keniassa avataan rahti-lennokkireitti
vuonna 2016.
• Saharan eteläpuolinen Afrikka: 24.652
• Lähi-Itä ja Pohjois Afrikka: 15.164
• Maailman keskiarvo: 4.361
• Etelä-Aasia: 3.485
• Etelä-Amerikka: 2.165
• Itä-Aasia, Tyyni meri: 1.657
• Eurooppa ja Keski-Aasia: 416
Lähde: World Bank Groupe Speciale Mobile Association
8.10.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 25
26. Digitalisaatio ei ole Suomen menestystekijä.
Sen sijaan se on Suomen selviytymistekijä!
27. U Cat
Menestyksen eväät
Suomen tietoturvaosaamisen kohdentaminen
automaation tietoturvan kehittämiseen
Esineiden Internetin tietoturvan heikkous on Suomen mahdollisuus!
Avointen innovaatioprosessien edistäminen
Edullisten robottilennokkien nopean kehityksen mahdollisti tiedon avoin jakaminen
Lainsäädännön esteiden purkaminen
Esim. robottiautojen ja -lennokkien kehitys keskittyy maihin, joiden lainsäädäntö ei
ole este käytännön kokeiluille.
Työelämän murroksen vaikutusten pehmentäminen
Osa tuottavuuden kasvusta ohjattava uudelleenkoulutukseen, eläkkeisiin ym.
Osaamisen kasvattaminen lapsesta alkaen
Monet Suomen nykyisistä IT-yrityksistä Commodore 64 –harrastajien perustamia
Miksi meillä on musiikkiopistoja ja urheiluseuroja mutta ei koodikouluja?
29. Hupi on vasta alkamassa
Sähköinen paperi
Pian lähes ilmaista
Täydennetty todellisuus
Korvaa älypuhelimet ja tabletit
Ihmisen ja koneen liitäntä
Elintoimintojen seuranta ja biohakkerointi
Ajatusten välittäminen aivoista toiseen
3d-tulostimet
Muotoilupiratismi
Tekoälyt
Käyvät jo pörssikauppaa ja hoitavat sairaita
Robotiikka
Ensimmäiset robottiautot markkinoille v. 2020
Lähettilennokkeja kehitetään jatkuvasti
Google
8.10.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 29
31. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja
riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.
TIEKEn toiminnan painopisteet ovat
1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen
2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen
3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut
TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut,
seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota
Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €
TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa
TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä
2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 31