SlideShare ist ein Scribd-Unternehmen logo
1 von 6
Downloaden Sie, um offline zu lesen
ku
lt

tuu

ri

Jorma Enkenberg, Professori

tö
päris

ym

ILMIÖ

TODELLINEN
KOHDE

OPPIMISAIHIO

Anu Liljeström, Tutkija
Henriikka Vartiainen, Tutkija

PEDAGOGINEN
KONTEKSTI

talou

s

gia

olo

kn

te

OPPIMINEN OPPIMISAIHIOITA
RAKENTAMALLA
TEOREETTINEN JOHDANTO
÷

Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella.
Tästä julkaisusta (tiedotteesta) vastaa ainoastaan sen laatija,
eikä komissio ole vastuussa
siihen sisältyvien tietojen mahdollisesta käytöstä.

Translation funded by
TEOREETTINEN JOHDANTO

JOHDANTO
CASE FOREST PEDAGOGIIKKAAN
Metsät ovat erittäin tärkeitä meille kaikille. Metsät vaikuttavat merkittävästi monien
maiden talouteen, ja niillä on suuret ympäristö- ja kulttuuriarvot, joita tulee suojella
sekä kehittää. Metsät edistävät myös terveyttämme. Tällä hetkellä kansainvälisessä
keskustelussa kiistellään saastumisesta, ilmastonmuutoksesta ja biopolttonaineiden
käytön lisäämisestä. Nämä aiheet ovat myös esimerkkejä siitä, miten tärkeä osa
metsillä ja niiden hoidolla on meidän kaikkien elämässä ja miten kaikissa maissa
tuotetaan jatkuvasti uutta tietoa. Kysymykseen, miten metsiä voitaisiin käyttää kestävästi, ei ole yhtä ainoaa vastausta, ja siksi on hyvin tärkeää pohtia kestävän kehityksen ekologista, taloudellista sekä sosiaalista ulottuvuutta. Tässä hankkeessa pyrimme kehittämään menetelmän, jonka avulla on helpompi oppia tuntemaan metsiä ja niiden vaikutusta päivittäiseen elämäämme.

OPPIMINEN INFORMAALEISSA JA FORMAALEISSA
YMPÄRISTÖISSÄ
Kansainvälistä oppimistutkimusta kiinnostava ajankohtainen kysymys on, miten
löytää uusia tapoja kasvattaa oppijoita monimutkaiseen nykymaailmaan sekä erityisesti tulevaisuutta varten. Monet nykyisistä oppimistutkijoista ovat korostaneet, että
suurin osa siitä, mitä ihminen elämänsä aikana oppii, opitaan erilaisissa informaalisissa ja non-formaaleissa ympäristöissä sekä yhteisöissä. Sillä, mitä näissä erilaisissa
ympäristöissä opitaan, on yhä enemmän merkitystä nykyajan elämän näkökulmasta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kuilu koulussa sekä sen ulkopuolisissa
ympäristöissä tapahtuvan oppimisen ja elämän välillä on kasvamassa. Jos ajatellaan
oppijoiden elämää, yhteisöjä ja verkostoja, voidaan väittää, että heillä on omat tapansa suhtautua maailmaan sekä päättää, mikä on tärkeää ja mikä ei ole. Mikäli
vertaamme sitä, miten lapset ja nuoret toimivat näissä omissa verkostoissaan ja
miten he toimivat luokissa, erot ovat valtavat. Jos toimimme jatkossakin lasten ja
nuorten kanssa niin kuin nykyään toimimme, useimmat oppijat pitkästyvät ja alkavat kaivata pois koulusta, toiseen maailmaan, joka on heidän näkökulmastaan aina
vain kiinnostavampi.
Oppimisympäristö tulisi siis nähdä koulun seiniä laajemmin, jolloin perinteisen
luokkahuoneen lisäksi siihen kuuluvat kiinteästi myös erilaiset autenttiset koulun
ulkopuoliset ympäristöt kuten myös erilaiset teknologiaympäristöt, joilla on erityistä
potentiaalia toimia siltana koulun sekä sen ulkopuolisten ympäristöjen välillä.
Oppimisen suunnittelun näkökulmasta haasteena on, miten rakennetaan laajoja,
tutkimustoimintaan perustuvia kokonaisuuksia, jotka tukevat havaitsemaan kiinnostavia oppimisen kohteita, kysymysten esittämistä ja kollaboratiivista - sekä teoreettista että käytännöllistä - tiedonrakentamista kysymyksiin vastaamiseksi.
Keskeisenä haasteena onkin rakentaa siltoja sekä koulujen, oppijoiden että muistiorganisaatioiden välille.
YHTEISEEN KIINNOSTUKSEEN
KOHTEESEEN PERUSTUVIEN
YHTEISÖJEN MUODOSTAMINEN

Opetuksen tämänhetkinen haaste liittyy myös opetuksen
perusajatukseen. Pitäisikö opetuksen edetä pienistä osista
suuriin kokonaisuuksiin vai kokonaisuuksista osatekijöihin? Jos katsotaan ympäröivää maailmaa, kohtaamiamme haasteita ja tilanteita, voidaan väittää, että niissä
on kysymys kokonaisuuksista. Monia nykypäivän haasteita ei voi ratkaista pelkästään yhdestä näkökulmasta,
vaan tarvitaan joukko ihmisiä, joilla on erilainen tausta
ja erilaista asiantuntemusta. Usein kukaan ei tiedä ongelman ratkaisua, mutta mikäli teemme työtä yhdessä,
yhteisöllinen toiminta voi avata mahdollisuuksia rakentaa ja löytää vastaus haasteisiin. Kun esimerkiksi ajattelemme kestävää kehitystä, yhteistyön tarve on helppo
ymmärtää. Monet ovat erityisen kiinnostuneet kestävästä
kehityksestä joko ekologisen, taloudellisen tai sosiaalisen
ulottuvuuden näkökulmasta. Mikäli nämä ihmiset ja
heidän eri näkökulmansa voidaan koota yhteen, on
mahdollista kehittää yhteiskuntaa kestävämpään suuntaan. Nämä ihmiset voivat myös muodostaa yhteisön,
jolle on ominaista yhteinen mielenkiinnon kohde, mutta
näkökulma ja toimijuus nousevat eri tiedonalueesta tai
tutkimustraditiosta.

Kouluympäristössä tällainen ajattelutapa kyseenalaistaa
sen roolin, joka oppijalle perinteisesti on annettu luokkahuoneessa tai opetustapahtumassa. Perinteisesti oppijat
ovat melko passiivisia ja opetuksessa on korostunut koulun seinien sisällä toteutettava luento-opetus, yksilötehtävät sekä yksin tehtävät kokeet tai tentit. Toisaalta
yhteisöllistä toimintaa painottavat pedagogiset mallit
näkevät oppijan roolin koulujen toiminnan kannalta
keskeisenä, mihin sisältyy se, että oppijat myös opettavat
omia tovereitaan. Tällöin ei opetella ulkoa ja suoriteta
toistavia tehtäviä, vaan tietoa luodaan kollaboratiivisesti,
korostetaan moninaisia tapoja ajatella ja toimia, suunnitellaan uusia asioita sekä rakennetaan luovia ratkaisuja
odottamattomiin ongelmiin. Tässä viitekehyksessä oppiminen on ennen muuta kohdeyhteisöön liittymistä, sen
jäsenten käyttämien prosessien omaksumista, merkitysneuvotteluja sekä yhteydessä yhteisössä tapahtuvaan
identiteetin rakentumiseen, identiteetin kehittymiseen
sekä joksikin tulemiseen.

SUUNNITTELEMALLA OPPIMINEN
Suunnittelu on sosiaalinen prosessi ja keskeinen osa ihmisen toimintaa, jossa korostuu yhteisöllisesti jaettavat
ideat, ajatukset sekä tiedonrakentaminen. Ei välttämättä
ole tärkeää opettaa ihmisille, miten asiat ovat ja millainen maailma on, vaan opettaa pohtimaan, millainen
maailman pitäisi olla ja miten haluaisimme asioiden olevan tulevaisuudessa. Suunnittelu on luonteeltaan avoimesti jäsenneltyä toimintaa, joka usein konkretisoituu ns.
oppimiseen sitouttavaan kysymykseen (”driven question”), joka mahdollistaa tutkimusten suunnittelun ja
suorittamisen vastauksen selville saamiseksi.
TEOREETTINEN JOHDANTO

yksilö

ryhmä

SUBJEKTI

KONTEKSTI

OBJEKTI

TYÖVÄLINE
fyysinen

kognitiivinen

ääni kuva video teksti
kartta piirros animaatio

OPPIMISAIHIO

Kuvio 1. Oppimisaihioiden suunnittelun ja rakentamisen
käsitteellinen malli

MUSEO- JA METSÄOBJEKTEISTA
OPPIMINEN
Fyysisinä, konseptuaalisina ja kulttuurisina artefakteina
museo-objektit tarjoavat poikkeuksellisen hyviä mahdollisuuksia kehittää ympäristöjä, jotka välittävät tutkimuskysymyksiä, niihin liittyviä semanttisesti rikkaita
merkityksiä ja ainakin osittaisia vastauksia oppijoiden
kehittämiin kompleksisiin sekä avoimesti jäsenneltyihin
kysymyksiin. Kehittyvien digitaalisten teknologioiden
myötä museo-objekteja on ollut mahdollista siirtää digitaaliseen muotoon ja esimerkiksi sosiaalisten ohjelmistojen kaltaiset välineet voivat tukea monenlaista kollaboraatiota – museoiden ja oppijoiden välillä, eri instituutioiden välillä ja oppijoiden itsensä kesken. On kuitenkin
huomioitava, että pelkkä museon kokoelmien siirtäminen digitaaliseen muotoon verkosta saataville ei tarjoa
tehokkaita ratkaisuja oppimiseen tai opettamiseen.
Monet museot keskittyvät rakentamaan digitaalisen
kopion fyysisestä museosta sen sijaan, että hyödyntäisivät
digitaalisia teknologioita museokokemuksen ja
-oppimisen laajentamiseen sekä tukemiseen.

OPPIMISAIHIOIDEN RAKENTAMISEN
KÄSITTEELLINEN MALLI
Lähestyäkseen jotakin museokohdetta ymmärrystään
rakentava yhteisö tarvitsee käsitteellisen mallin objektista
sekä työvälineitä, jotka voivat laajentaa fyysistä ja kognitiivista toimintaa. Rakennettaessa käsitteellistä mallia
museokohteiden lähestymiseen sekä digitaalisten representaatioden tuottamiseen on suunnittelun lähtökohtana
toiminut museokohteen rakentaminen oppimisaihioiksi
toiminnan teorian viitekehyksessä.
Tällöin museoobjektista on tuotettu useita eri representaatioita sekä liitetty relevantit fyysiset ja kognitiiviset työvälineet (ks.
kuvio 1).
Toimintateoreettisen näkemyksen mukaan oppiminen ja
toiminta ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja oppiminen kuten tietokin syntyvät toiminnasta. Tällöin huomio
kiinnittyy kolmeen keskeiseen osatekijään, jotka ovat
subjekti, kohde ja työväline. Subjekti käsittää sosiaalisen
asetelman, jolla oppijat osallistuvat toimintaan. Oppijat
voivat toimia yksin tai ryhmässä, joskin syvempiin oppimistuloksiin voidaan päästä kun oppijat, opettaja ja
muut yhteisön jäsenet rakentavat ymmärrystään yhdessä. Subjektin lisäksi tarvitaan myös kohde, josta on
mahdollista rakentaa representaatioita erilaisia esitysmuotoja käyttäen (esim. videoleikkeet, äänitiedostot,
piirrokset, kuvat tai teksti).
Oppiakseen näistä kohteista oppijat tarvitsevat myös
työvälineitä, joilla voidaan laajentaa fyysistä ja kognitiivista toimintaa. Jos esimerkiksi haluamme arvioida tietyn
puun rahallisen arvon, voimme mennä metsään, mitata
puun ja ottaa näytteitä erilaisilla fyysisillä työvälineillä
välineillä (esim. hypsometri, kasvukaira jne). Toisaalta
työvälineet voivat myös olla kognitiivisia, jolloin niiden
avulla voidaan luoda kohteesta käsitteellinen kuvaus
esimerkiksi analysoimalla kohteen rakennetta sekä
käyttäytymistä.
Fyysisten ja kognitiivisten työvälineiden huomioiminen
olennaisena osana prosessia on keskeistä, sillä kognitiotieteellinen tutkimus on osoittanut, että kognitio ei ole
yksin ihmisen mielessä, vaan hajautunut yksilön ulkopuolelle esim. toisiin ihmisiin, artefakteihin sekä työvälineisiin. Hajautamme jatkuvasti tietoa ympäristöömme,
ihmisiin ja käyttämiimme työvälineisiin sekä ymmärrämme asiat tiettyjen tilanteiden ja kontekstien kautta.
Hajautetun kognition käsite nousee esiin erityisesti pohdittaessa asiantuntijuutta, sillä nykyaikana asiantuntijuutta ei voida määritellä huomioimatta ympäristöä ja
työvälineitä, joiden käyttöön asiantuntijuus perustuu.
OPPIMISAIHIOIDEN ROOLI OPPIMISESSA
Oppimisaihioilla tarkoitamme digitaalista representaatiota todellisesta ilmiöstä tai sitä edustavasta kohteesta, sekä välineitä, joilla luodaan siihen liittyviä merkityksiä. Case forest –pedagogiikassa näillä oppimisaihioilla voi olla kahdenlainen rooli oppimisessa:
a) Oppiminen voi olla aihioiden suunnittelua sekä rakentamista, jolloin oppijat ja opettajat yhdessä rakentavat
oppimisaihioita. Tätä voidaan tyypillisesti kutsua käytäntöyhteisöksi (Community of learning).
b) Oppiminen tapahtuu jo olemassa olevien oppimisaihioiden tuella, jolloin oppimisaihioita voidaan pitää
oppimisen resursseina. Useimmiten tällaiset oppimisaihiot ovat asiantuntijoiden ja opettajien suunnittelemia ja
toteuttamia. Usein asiantuntijat edustavat erilaisia asiantuntijakulttuureita tai tieteenaloja, mutta heillä on yhteinen mielenkiinnon kohde (tämä on esimerkki yhteiseen kiinnostuksen kohteeseen perustuvasta yhteisöstä, Community of interest).

OPPIMISAIHIOT OPPIMISESSA
Oppiminen oppimisaihioita rakentamalla

Oppiminen olemassa
olevien oppimisaihioden tuella

Suunnittelijoina oppijat
ja opettajat

Suunnittelijoina opettajat ja asiantuntijat

Community of learning

Community of interest
TEOREETTINEN JOHDANTO

KIRJALLISUUTTA
About schools in the Digital Age (Illinois Institute of Technology/Institute of Design. March 2007)
Bereiter, C. & Scardamalia, M. (2003). Learning to work creatively with knowledge.
Teoksessa E. De Corte, L. Verschaffel, N. Entwistle, & J. van Merriënboer
(Toim.), Powerful learning environments: Unraveling basic components and
dimensions.
Case Forest – pedagogic towards sustainable development project plan
http://www.svo.se/ episerver4/templates/SFileListing.aspx?id=41359
Edelson, D. & Reiser, B. (2006). Making Authentic Practices Accessible to Learners.
In K. Sawyer (ed.) The Cambridge Handbook of the Learning Sciences.
Cambridge : Cambridge University Press, 335-354.
Enkenberg, J. (2001). Instructional design and emerging teaching models in higher
education. Computers in Human Behavior, 17, (5-6), 495-506.
Enkenberg, J. (1993). Situation graphs as tools for ordering of students thinking
and understanding of actual existing servo mechanisms. In: B. Dennis, Editor,
Control technology in elementary education. NATO ASI Series, SpringerVerlag, Berlin Heidelberg (1993), 133–150.
Eshach, H. (2007). Bridging In-school and Out-of-school Learning: Formal, NonFormal, and Informal Education. Journal of Science Education and Technology, 16 (2), 171-190.
Hawkey, R. (2004). Learning with digital technologies in museums, science centres
and galleries. Futurelab SERIES.
Jonassen, D. (2000). Learning: as activity. The meaning of learning project. Learning development institute. http://www.learndev.org/.
Krajcik, J. & Blumenfeld, P. (2006). Project-Based Learning. In Sawyer, K. (ed.)
The CambridgeHandbook of the Learning Sciences. Cambridge: CambridgeUniversity Press, 317-333.
van Merriënboer, J., Clark, R. & de Croock, M. (2002). Blueprints for complex
learning: The 4C/ID-model. Educational technology, research and development, 50 (2), 39-64.
Resnick, M. (2002). Rethinking Learning in the Digital Age. In The Global
Information Technology Report: Readiness for the Networked World, edited
by G. Kirkman. Oxford University Press.
Rogoff, B., Matusov, E., & White, C. (1996).  Models of learning in a community of
learners. In D. R. Olson & N. Torrance (ed.) Handbook of education and
human development: New models of learning, teaching, and schooling.  London: Basil Blackwell.
Roth, W.-M. (1998). Designing communities. Dordrecht: Kluwer Academic.
Wells, G. (1999). Dialogic inquiry: Towards a sociocultural practice and theory of
education. Cambridge University Press.

JOENSUUN YLIOPISTO
SAVONLINNAN OPETTAJANKOULUTUSLAITOS
http://sokl.joensuu.fi/

Más contenido relacionado

Was ist angesagt?

Design-suuntautunut pedagogiikka
Design-suuntautunut pedagogiikkaDesign-suuntautunut pedagogiikka
Design-suuntautunut pedagogiikkaJorma Enkenberg
 
DOP ja alakoulun historiakasvatus
DOP ja alakoulun historiakasvatus DOP ja alakoulun historiakasvatus
DOP ja alakoulun historiakasvatus Openmetsa
 
Enkenberg, J., Liljeström, A. & Vartiainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen...
Enkenberg, J., Liljeström, A. & Vartiainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen...Enkenberg, J., Liljeström, A. & Vartiainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen...
Enkenberg, J., Liljeström, A. & Vartiainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen...Henriikka Vartiainen
 
DOP OPEN polkuja
DOP OPEN polkujaDOP OPEN polkuja
DOP OPEN polkujaOpenmetsa
 
Ilmiöperustainen oppiminen käytännössä
Ilmiöperustainen oppiminen käytännössäIlmiöperustainen oppiminen käytännössä
Ilmiöperustainen oppiminen käytännössäHenriikka Vartiainen
 
SITRA Ratkaisu 100, näkökulmapuheenvuoro: Osaaminen ja koulutus
SITRA Ratkaisu 100, näkökulmapuheenvuoro: Osaaminen ja koulutusSITRA Ratkaisu 100, näkökulmapuheenvuoro: Osaaminen ja koulutus
SITRA Ratkaisu 100, näkökulmapuheenvuoro: Osaaminen ja koulutusHenriikka Vartiainen
 
Itk ylakoulu sulkava 8lk
Itk ylakoulu sulkava 8lkItk ylakoulu sulkava 8lk
Itk ylakoulu sulkava 8lkOpenmetsa
 
Design-suuntautunutta pedagogiikkaa Mikkelissä
Design-suuntautunutta pedagogiikkaa MikkelissäDesign-suuntautunutta pedagogiikkaa Mikkelissä
Design-suuntautunutta pedagogiikkaa MikkelissäHenriikka Vartiainen
 
Osallistava oppiminen ja opetuksen toimintakulttuuri
Osallistava oppiminen ja opetuksen toimintakulttuuriOsallistava oppiminen ja opetuksen toimintakulttuuri
Osallistava oppiminen ja opetuksen toimintakulttuuriHenriikka Vartiainen
 
OPS2016: Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) laaja-alaisten taitojen oppim...
OPS2016: Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) laaja-alaisten taitojen oppim...OPS2016: Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) laaja-alaisten taitojen oppim...
OPS2016: Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) laaja-alaisten taitojen oppim...Henriikka Vartiainen
 
Design-suuntautunutta pedagogiikkaa Porvoossa
Design-suuntautunutta pedagogiikkaa PorvoossaDesign-suuntautunutta pedagogiikkaa Porvoossa
Design-suuntautunutta pedagogiikkaa PorvoossaHenriikka Vartiainen
 
Liikkuva koulu osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia – oppilaat kehittämis...
Liikkuva koulu osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia –  oppilaat kehittämis...Liikkuva koulu osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia –  oppilaat kehittämis...
Liikkuva koulu osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia – oppilaat kehittämis...Henriikka Vartiainen
 
Design-tutkimus (DBR) ja Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP)
Design-tutkimus (DBR) ja Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) Design-tutkimus (DBR) ja Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP)
Design-tutkimus (DBR) ja Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) Henriikka Vartiainen
 
Design-suuntautunut pedagogiikka koulun toimintakulttuurin kehittäjänä. DOP-o...
Design-suuntautunut pedagogiikka koulun toimintakulttuurin kehittäjänä. DOP-o...Design-suuntautunut pedagogiikka koulun toimintakulttuurin kehittäjänä. DOP-o...
Design-suuntautunut pedagogiikka koulun toimintakulttuurin kehittäjänä. DOP-o...Henriikka Vartiainen
 
Design-suuntautunutta pedagogiikkaa Helsingissä
Design-suuntautunutta pedagogiikkaa HelsingissäDesign-suuntautunutta pedagogiikkaa Helsingissä
Design-suuntautunutta pedagogiikkaa HelsingissäHenriikka Vartiainen
 

Was ist angesagt? (20)

Design-suuntautunut pedagogiikka
Design-suuntautunut pedagogiikkaDesign-suuntautunut pedagogiikka
Design-suuntautunut pedagogiikka
 
DOP ja alakoulun historiakasvatus
DOP ja alakoulun historiakasvatus DOP ja alakoulun historiakasvatus
DOP ja alakoulun historiakasvatus
 
Oppimisen tulevaisuus
Oppimisen tulevaisuusOppimisen tulevaisuus
Oppimisen tulevaisuus
 
Enkenberg, J., Liljeström, A. & Vartiainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen...
Enkenberg, J., Liljeström, A. & Vartiainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen...Enkenberg, J., Liljeström, A. & Vartiainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen...
Enkenberg, J., Liljeström, A. & Vartiainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen...
 
DOP OPEN polkuja
DOP OPEN polkujaDOP OPEN polkuja
DOP OPEN polkuja
 
Ilmiöperustainen oppiminen käytännössä
Ilmiöperustainen oppiminen käytännössäIlmiöperustainen oppiminen käytännössä
Ilmiöperustainen oppiminen käytännössä
 
SITRA Ratkaisu 100, näkökulmapuheenvuoro: Osaaminen ja koulutus
SITRA Ratkaisu 100, näkökulmapuheenvuoro: Osaaminen ja koulutusSITRA Ratkaisu 100, näkökulmapuheenvuoro: Osaaminen ja koulutus
SITRA Ratkaisu 100, näkökulmapuheenvuoro: Osaaminen ja koulutus
 
Itk ylakoulu sulkava 8lk
Itk ylakoulu sulkava 8lkItk ylakoulu sulkava 8lk
Itk ylakoulu sulkava 8lk
 
Osallistava DOP-oppimiskulttuuri
Osallistava DOP-oppimiskulttuuriOsallistava DOP-oppimiskulttuuri
Osallistava DOP-oppimiskulttuuri
 
Design-suuntautunutta pedagogiikkaa Mikkelissä
Design-suuntautunutta pedagogiikkaa MikkelissäDesign-suuntautunutta pedagogiikkaa Mikkelissä
Design-suuntautunutta pedagogiikkaa Mikkelissä
 
Osallistava oppiminen ja opetuksen toimintakulttuuri
Osallistava oppiminen ja opetuksen toimintakulttuuriOsallistava oppiminen ja opetuksen toimintakulttuuri
Osallistava oppiminen ja opetuksen toimintakulttuuri
 
OPS2016: Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) laaja-alaisten taitojen oppim...
OPS2016: Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) laaja-alaisten taitojen oppim...OPS2016: Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) laaja-alaisten taitojen oppim...
OPS2016: Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) laaja-alaisten taitojen oppim...
 
Design-suuntautunutta pedagogiikkaa Porvoossa
Design-suuntautunutta pedagogiikkaa PorvoossaDesign-suuntautunutta pedagogiikkaa Porvoossa
Design-suuntautunutta pedagogiikkaa Porvoossa
 
Design-suuntautunut pedagogiikka
Design-suuntautunut pedagogiikkaDesign-suuntautunut pedagogiikka
Design-suuntautunut pedagogiikka
 
Liikkuva koulu osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia – oppilaat kehittämis...
Liikkuva koulu osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia –  oppilaat kehittämis...Liikkuva koulu osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia –  oppilaat kehittämis...
Liikkuva koulu osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia – oppilaat kehittämis...
 
DOP-oppimisprojektien jakaminen
DOP-oppimisprojektien jakaminenDOP-oppimisprojektien jakaminen
DOP-oppimisprojektien jakaminen
 
Design-tutkimus (DBR) ja Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP)
Design-tutkimus (DBR) ja Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) Design-tutkimus (DBR) ja Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP)
Design-tutkimus (DBR) ja Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP)
 
Design-suuntautunut pedagogiikka koulun toimintakulttuurin kehittäjänä. DOP-o...
Design-suuntautunut pedagogiikka koulun toimintakulttuurin kehittäjänä. DOP-o...Design-suuntautunut pedagogiikka koulun toimintakulttuurin kehittäjänä. DOP-o...
Design-suuntautunut pedagogiikka koulun toimintakulttuurin kehittäjänä. DOP-o...
 
Design-suuntautunutta pedagogiikkaa Helsingissä
Design-suuntautunutta pedagogiikkaa HelsingissäDesign-suuntautunutta pedagogiikkaa Helsingissä
Design-suuntautunutta pedagogiikkaa Helsingissä
 
Johdatus DOP-oppimiseen
Johdatus DOP-oppimiseenJohdatus DOP-oppimiseen
Johdatus DOP-oppimiseen
 

Ähnlich wie Case Forest-pedagogiikan tausta

Lectio precursoria: Osallistava DOP-oppiminen
Lectio precursoria: Osallistava DOP-oppiminenLectio precursoria: Osallistava DOP-oppiminen
Lectio precursoria: Osallistava DOP-oppiminenHenriikka Vartiainen
 
Messukeskusalustus17.4.2015
Messukeskusalustus17.4.2015Messukeskusalustus17.4.2015
Messukeskusalustus17.4.2015Jorma Enkenberg
 
Yhteisöllinen oppiminen ja yhteisöllinen media
Yhteisöllinen oppiminen ja yhteisöllinen mediaYhteisöllinen oppiminen ja yhteisöllinen media
Yhteisöllinen oppiminen ja yhteisöllinen mediaTiina Hämäläinen
 
Lapsilähtöinen oppiminen
Lapsilähtöinen oppiminenLapsilähtöinen oppiminen
Lapsilähtöinen oppiminenJorma Enkenberg
 
Boss IT: barometria pomoille
Boss IT: barometria pomoilleBoss IT: barometria pomoille
Boss IT: barometria pomoilleHannu Linturi
 
Opiskelijakeskeisyys korkeakoulutuksessa
Opiskelijakeskeisyys korkeakoulutuksessaOpiskelijakeskeisyys korkeakoulutuksessa
Opiskelijakeskeisyys korkeakoulutuksessaMari Simola
 
TYYNE - Työelämä oppimisympäristönä - Loppuraportti
TYYNE - Työelämä oppimisympäristönä - LoppuraporttiTYYNE - Työelämä oppimisympäristönä - Loppuraportti
TYYNE - Työelämä oppimisympäristönä - LoppuraporttiSuomen eOppimiskeskus ry
 
Oppimisen uusi ekosysteemi
Oppimisen uusi ekosysteemiOppimisen uusi ekosysteemi
Oppimisen uusi ekosysteemieamkhanke
 
Osallisuus ja monialaiset oppimiskokonaisuudet - La participation et l'activi...
Osallisuus ja monialaiset oppimiskokonaisuudet - La participation et l'activi...Osallisuus ja monialaiset oppimiskokonaisuudet - La participation et l'activi...
Osallisuus ja monialaiset oppimiskokonaisuudet - La participation et l'activi...Aki Luostarinen
 
Perusopetuksen uudistuksen mahdollisuudet
Perusopetuksen uudistuksen mahdollisuudetPerusopetuksen uudistuksen mahdollisuudet
Perusopetuksen uudistuksen mahdollisuudetMTK ry
 
Design-suuntautunut pedagogiikka
Design-suuntautunut pedagogiikkaDesign-suuntautunut pedagogiikka
Design-suuntautunut pedagogiikkaJorma Enkenberg
 
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...Henriikka Vartiainen
 
Informaali Formaali 2009
Informaali Formaali 2009Informaali Formaali 2009
Informaali Formaali 2009Pirkko Hyvönen
 

Ähnlich wie Case Forest-pedagogiikan tausta (20)

Lectio precursoria: Osallistava DOP-oppiminen
Lectio precursoria: Osallistava DOP-oppiminenLectio precursoria: Osallistava DOP-oppiminen
Lectio precursoria: Osallistava DOP-oppiminen
 
Messukeskusalustus17.4.2015
Messukeskusalustus17.4.2015Messukeskusalustus17.4.2015
Messukeskusalustus17.4.2015
 
Yhteisöllinen oppiminen ja yhteisöllinen media
Yhteisöllinen oppiminen ja yhteisöllinen mediaYhteisöllinen oppiminen ja yhteisöllinen media
Yhteisöllinen oppiminen ja yhteisöllinen media
 
Lapsilähtöinen oppiminen
Lapsilähtöinen oppiminenLapsilähtöinen oppiminen
Lapsilähtöinen oppiminen
 
SeOppi 1|2016
SeOppi 1|2016SeOppi 1|2016
SeOppi 1|2016
 
Otto jarvela300911
Otto jarvela300911Otto jarvela300911
Otto jarvela300911
 
Yhteisollinen oppiminen ja_opettajuus_n&v
Yhteisollinen oppiminen ja_opettajuus_n&vYhteisollinen oppiminen ja_opettajuus_n&v
Yhteisollinen oppiminen ja_opettajuus_n&v
 
Boss IT: barometria pomoille
Boss IT: barometria pomoilleBoss IT: barometria pomoille
Boss IT: barometria pomoille
 
Opiskelijakeskeisyys korkeakoulutuksessa
Opiskelijakeskeisyys korkeakoulutuksessaOpiskelijakeskeisyys korkeakoulutuksessa
Opiskelijakeskeisyys korkeakoulutuksessa
 
Opettamisen tulevaisuus
Opettamisen tulevaisuusOpettamisen tulevaisuus
Opettamisen tulevaisuus
 
TYYNE - Työelämä oppimisympäristönä - Loppuraportti
TYYNE - Työelämä oppimisympäristönä - LoppuraporttiTYYNE - Työelämä oppimisympäristönä - Loppuraportti
TYYNE - Työelämä oppimisympäristönä - Loppuraportti
 
Cscl
CsclCscl
Cscl
 
Johdatus oppimiseen ja koulutusteknologiaan
Johdatus oppimiseen ja koulutusteknologiaanJohdatus oppimiseen ja koulutusteknologiaan
Johdatus oppimiseen ja koulutusteknologiaan
 
Oppimisen uusi ekosysteemi
Oppimisen uusi ekosysteemiOppimisen uusi ekosysteemi
Oppimisen uusi ekosysteemi
 
Yhteenveto työpajasta 4.12.2014
Yhteenveto työpajasta 4.12.2014Yhteenveto työpajasta 4.12.2014
Yhteenveto työpajasta 4.12.2014
 
Osallisuus ja monialaiset oppimiskokonaisuudet - La participation et l'activi...
Osallisuus ja monialaiset oppimiskokonaisuudet - La participation et l'activi...Osallisuus ja monialaiset oppimiskokonaisuudet - La participation et l'activi...
Osallisuus ja monialaiset oppimiskokonaisuudet - La participation et l'activi...
 
Perusopetuksen uudistuksen mahdollisuudet
Perusopetuksen uudistuksen mahdollisuudetPerusopetuksen uudistuksen mahdollisuudet
Perusopetuksen uudistuksen mahdollisuudet
 
Design-suuntautunut pedagogiikka
Design-suuntautunut pedagogiikkaDesign-suuntautunut pedagogiikka
Design-suuntautunut pedagogiikka
 
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...
 
Informaali Formaali 2009
Informaali Formaali 2009Informaali Formaali 2009
Informaali Formaali 2009
 

Mehr von Jorma Enkenberg

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tutkiminen
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tutkiminenTieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tutkiminen
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tutkiminenJorma Enkenberg
 
Enhancing generalism in Education
Enhancing generalism in EducationEnhancing generalism in Education
Enhancing generalism in EducationJorma Enkenberg
 
Oppimisesta, opetuksesta ja oppimisympäristöistä
Oppimisesta, opetuksesta ja oppimisympäristöistäOppimisesta, opetuksesta ja oppimisympäristöistä
Oppimisesta, opetuksesta ja oppimisympäristöistäJorma Enkenberg
 
Design-oriented Pedagogy: A New Framework for Making Learning Whole
Design-oriented Pedagogy: A New Framework for Making Learning WholeDesign-oriented Pedagogy: A New Framework for Making Learning Whole
Design-oriented Pedagogy: A New Framework for Making Learning WholeJorma Enkenberg
 
Aika muuttaa toimintakulttuuri
Aika muuttaa toimintakulttuuriAika muuttaa toimintakulttuuri
Aika muuttaa toimintakulttuuriJorma Enkenberg
 
Kehitys ja oppiminen-kurssi UEF 2014 - kalvot ja luentotehtävä
Kehitys ja oppiminen-kurssi UEF  2014 - kalvot ja luentotehtäväKehitys ja oppiminen-kurssi UEF  2014 - kalvot ja luentotehtävä
Kehitys ja oppiminen-kurssi UEF 2014 - kalvot ja luentotehtäväJorma Enkenberg
 
Johdattelua luovaan projektiin
Johdattelua luovaan projektiinJohdattelua luovaan projektiin
Johdattelua luovaan projektiinJorma Enkenberg
 
Luovan toiminnan välineitä
Luovan toiminnan välineitäLuovan toiminnan välineitä
Luovan toiminnan välineitäJorma Enkenberg
 
Tulevaisuuden oppimisymparistö opiskelijoiden tulkitsemana
Tulevaisuuden oppimisymparistö opiskelijoiden tulkitsemanaTulevaisuuden oppimisymparistö opiskelijoiden tulkitsemana
Tulevaisuuden oppimisymparistö opiskelijoiden tulkitsemanaJorma Enkenberg
 
Kohdekeskeinen oppiminen metsämuseossa ja tutkimuspuistossa
Kohdekeskeinen oppiminen metsämuseossa ja tutkimuspuistossaKohdekeskeinen oppiminen metsämuseossa ja tutkimuspuistossa
Kohdekeskeinen oppiminen metsämuseossa ja tutkimuspuistossaJorma Enkenberg
 
A Framework for the Future Learning and Teaching Environments
A Framework for the Future Learning and Teaching EnvironmentsA Framework for the Future Learning and Teaching Environments
A Framework for the Future Learning and Teaching EnvironmentsJorma Enkenberg
 
Opetuksen ja oppimisympäristöjen suunnittelu ja arviointi
Opetuksen ja oppimisympäristöjen suunnittelu ja arviointiOpetuksen ja oppimisympäristöjen suunnittelu ja arviointi
Opetuksen ja oppimisympäristöjen suunnittelu ja arviointiJorma Enkenberg
 
Ihminen, työ ja oppiminen
Ihminen, työ ja oppiminenIhminen, työ ja oppiminen
Ihminen, työ ja oppiminenJorma Enkenberg
 
Mitä on tieteellinen kokeilu?
Mitä on tieteellinen kokeilu?Mitä on tieteellinen kokeilu?
Mitä on tieteellinen kokeilu?Jorma Enkenberg
 
Design-oriented pedagogy
Design-oriented pedagogyDesign-oriented pedagogy
Design-oriented pedagogyJorma Enkenberg
 
Changing educational landscapes
Changing educational landscapesChanging educational landscapes
Changing educational landscapesJorma Enkenberg
 

Mehr von Jorma Enkenberg (18)

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tutkiminen
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tutkiminenTieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tutkiminen
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tutkiminen
 
Enhancing generalism in Education
Enhancing generalism in EducationEnhancing generalism in Education
Enhancing generalism in Education
 
Oppimisesta, opetuksesta ja oppimisympäristöistä
Oppimisesta, opetuksesta ja oppimisympäristöistäOppimisesta, opetuksesta ja oppimisympäristöistä
Oppimisesta, opetuksesta ja oppimisympäristöistä
 
Design-oriented Pedagogy: A New Framework for Making Learning Whole
Design-oriented Pedagogy: A New Framework for Making Learning WholeDesign-oriented Pedagogy: A New Framework for Making Learning Whole
Design-oriented Pedagogy: A New Framework for Making Learning Whole
 
Meetup lahti 1.10.2014
Meetup lahti 1.10.2014Meetup lahti 1.10.2014
Meetup lahti 1.10.2014
 
Aika muuttaa toimintakulttuuri
Aika muuttaa toimintakulttuuriAika muuttaa toimintakulttuuri
Aika muuttaa toimintakulttuuri
 
Kehitys ja oppiminen-kurssi UEF 2014 - kalvot ja luentotehtävä
Kehitys ja oppiminen-kurssi UEF  2014 - kalvot ja luentotehtäväKehitys ja oppiminen-kurssi UEF  2014 - kalvot ja luentotehtävä
Kehitys ja oppiminen-kurssi UEF 2014 - kalvot ja luentotehtävä
 
Johdattelua luovaan projektiin
Johdattelua luovaan projektiinJohdattelua luovaan projektiin
Johdattelua luovaan projektiin
 
Luovan toiminnan välineitä
Luovan toiminnan välineitäLuovan toiminnan välineitä
Luovan toiminnan välineitä
 
Tulevaisuuden oppimisymparistö opiskelijoiden tulkitsemana
Tulevaisuuden oppimisymparistö opiskelijoiden tulkitsemanaTulevaisuuden oppimisymparistö opiskelijoiden tulkitsemana
Tulevaisuuden oppimisymparistö opiskelijoiden tulkitsemana
 
Kohdekeskeinen oppiminen metsämuseossa ja tutkimuspuistossa
Kohdekeskeinen oppiminen metsämuseossa ja tutkimuspuistossaKohdekeskeinen oppiminen metsämuseossa ja tutkimuspuistossa
Kohdekeskeinen oppiminen metsämuseossa ja tutkimuspuistossa
 
A Framework for the Future Learning and Teaching Environments
A Framework for the Future Learning and Teaching EnvironmentsA Framework for the Future Learning and Teaching Environments
A Framework for the Future Learning and Teaching Environments
 
Opetuksen ja oppimisympäristöjen suunnittelu ja arviointi
Opetuksen ja oppimisympäristöjen suunnittelu ja arviointiOpetuksen ja oppimisympäristöjen suunnittelu ja arviointi
Opetuksen ja oppimisympäristöjen suunnittelu ja arviointi
 
Ihminen, työ ja oppiminen
Ihminen, työ ja oppiminenIhminen, työ ja oppiminen
Ihminen, työ ja oppiminen
 
Case Forest pedagogy
Case Forest pedagogyCase Forest pedagogy
Case Forest pedagogy
 
Mitä on tieteellinen kokeilu?
Mitä on tieteellinen kokeilu?Mitä on tieteellinen kokeilu?
Mitä on tieteellinen kokeilu?
 
Design-oriented pedagogy
Design-oriented pedagogyDesign-oriented pedagogy
Design-oriented pedagogy
 
Changing educational landscapes
Changing educational landscapesChanging educational landscapes
Changing educational landscapes
 

Case Forest-pedagogiikan tausta

  • 1. ku lt tuu ri Jorma Enkenberg, Professori tö päris ym ILMIÖ TODELLINEN KOHDE OPPIMISAIHIO Anu Liljeström, Tutkija Henriikka Vartiainen, Tutkija PEDAGOGINEN KONTEKSTI talou s gia olo kn te OPPIMINEN OPPIMISAIHIOITA RAKENTAMALLA TEOREETTINEN JOHDANTO ÷ Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta (tiedotteesta) vastaa ainoastaan sen laatija, eikä komissio ole vastuussa siihen sisältyvien tietojen mahdollisesta käytöstä. Translation funded by
  • 2. TEOREETTINEN JOHDANTO JOHDANTO CASE FOREST PEDAGOGIIKKAAN Metsät ovat erittäin tärkeitä meille kaikille. Metsät vaikuttavat merkittävästi monien maiden talouteen, ja niillä on suuret ympäristö- ja kulttuuriarvot, joita tulee suojella sekä kehittää. Metsät edistävät myös terveyttämme. Tällä hetkellä kansainvälisessä keskustelussa kiistellään saastumisesta, ilmastonmuutoksesta ja biopolttonaineiden käytön lisäämisestä. Nämä aiheet ovat myös esimerkkejä siitä, miten tärkeä osa metsillä ja niiden hoidolla on meidän kaikkien elämässä ja miten kaikissa maissa tuotetaan jatkuvasti uutta tietoa. Kysymykseen, miten metsiä voitaisiin käyttää kestävästi, ei ole yhtä ainoaa vastausta, ja siksi on hyvin tärkeää pohtia kestävän kehityksen ekologista, taloudellista sekä sosiaalista ulottuvuutta. Tässä hankkeessa pyrimme kehittämään menetelmän, jonka avulla on helpompi oppia tuntemaan metsiä ja niiden vaikutusta päivittäiseen elämäämme. OPPIMINEN INFORMAALEISSA JA FORMAALEISSA YMPÄRISTÖISSÄ Kansainvälistä oppimistutkimusta kiinnostava ajankohtainen kysymys on, miten löytää uusia tapoja kasvattaa oppijoita monimutkaiseen nykymaailmaan sekä erityisesti tulevaisuutta varten. Monet nykyisistä oppimistutkijoista ovat korostaneet, että suurin osa siitä, mitä ihminen elämänsä aikana oppii, opitaan erilaisissa informaalisissa ja non-formaaleissa ympäristöissä sekä yhteisöissä. Sillä, mitä näissä erilaisissa ympäristöissä opitaan, on yhä enemmän merkitystä nykyajan elämän näkökulmasta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kuilu koulussa sekä sen ulkopuolisissa ympäristöissä tapahtuvan oppimisen ja elämän välillä on kasvamassa. Jos ajatellaan oppijoiden elämää, yhteisöjä ja verkostoja, voidaan väittää, että heillä on omat tapansa suhtautua maailmaan sekä päättää, mikä on tärkeää ja mikä ei ole. Mikäli vertaamme sitä, miten lapset ja nuoret toimivat näissä omissa verkostoissaan ja miten he toimivat luokissa, erot ovat valtavat. Jos toimimme jatkossakin lasten ja nuorten kanssa niin kuin nykyään toimimme, useimmat oppijat pitkästyvät ja alkavat kaivata pois koulusta, toiseen maailmaan, joka on heidän näkökulmastaan aina vain kiinnostavampi. Oppimisympäristö tulisi siis nähdä koulun seiniä laajemmin, jolloin perinteisen luokkahuoneen lisäksi siihen kuuluvat kiinteästi myös erilaiset autenttiset koulun ulkopuoliset ympäristöt kuten myös erilaiset teknologiaympäristöt, joilla on erityistä potentiaalia toimia siltana koulun sekä sen ulkopuolisten ympäristöjen välillä. Oppimisen suunnittelun näkökulmasta haasteena on, miten rakennetaan laajoja, tutkimustoimintaan perustuvia kokonaisuuksia, jotka tukevat havaitsemaan kiinnostavia oppimisen kohteita, kysymysten esittämistä ja kollaboratiivista - sekä teoreettista että käytännöllistä - tiedonrakentamista kysymyksiin vastaamiseksi. Keskeisenä haasteena onkin rakentaa siltoja sekä koulujen, oppijoiden että muistiorganisaatioiden välille.
  • 3. YHTEISEEN KIINNOSTUKSEEN KOHTEESEEN PERUSTUVIEN YHTEISÖJEN MUODOSTAMINEN Opetuksen tämänhetkinen haaste liittyy myös opetuksen perusajatukseen. Pitäisikö opetuksen edetä pienistä osista suuriin kokonaisuuksiin vai kokonaisuuksista osatekijöihin? Jos katsotaan ympäröivää maailmaa, kohtaamiamme haasteita ja tilanteita, voidaan väittää, että niissä on kysymys kokonaisuuksista. Monia nykypäivän haasteita ei voi ratkaista pelkästään yhdestä näkökulmasta, vaan tarvitaan joukko ihmisiä, joilla on erilainen tausta ja erilaista asiantuntemusta. Usein kukaan ei tiedä ongelman ratkaisua, mutta mikäli teemme työtä yhdessä, yhteisöllinen toiminta voi avata mahdollisuuksia rakentaa ja löytää vastaus haasteisiin. Kun esimerkiksi ajattelemme kestävää kehitystä, yhteistyön tarve on helppo ymmärtää. Monet ovat erityisen kiinnostuneet kestävästä kehityksestä joko ekologisen, taloudellisen tai sosiaalisen ulottuvuuden näkökulmasta. Mikäli nämä ihmiset ja heidän eri näkökulmansa voidaan koota yhteen, on mahdollista kehittää yhteiskuntaa kestävämpään suuntaan. Nämä ihmiset voivat myös muodostaa yhteisön, jolle on ominaista yhteinen mielenkiinnon kohde, mutta näkökulma ja toimijuus nousevat eri tiedonalueesta tai tutkimustraditiosta. Kouluympäristössä tällainen ajattelutapa kyseenalaistaa sen roolin, joka oppijalle perinteisesti on annettu luokkahuoneessa tai opetustapahtumassa. Perinteisesti oppijat ovat melko passiivisia ja opetuksessa on korostunut koulun seinien sisällä toteutettava luento-opetus, yksilötehtävät sekä yksin tehtävät kokeet tai tentit. Toisaalta yhteisöllistä toimintaa painottavat pedagogiset mallit näkevät oppijan roolin koulujen toiminnan kannalta keskeisenä, mihin sisältyy se, että oppijat myös opettavat omia tovereitaan. Tällöin ei opetella ulkoa ja suoriteta toistavia tehtäviä, vaan tietoa luodaan kollaboratiivisesti, korostetaan moninaisia tapoja ajatella ja toimia, suunnitellaan uusia asioita sekä rakennetaan luovia ratkaisuja odottamattomiin ongelmiin. Tässä viitekehyksessä oppiminen on ennen muuta kohdeyhteisöön liittymistä, sen jäsenten käyttämien prosessien omaksumista, merkitysneuvotteluja sekä yhteydessä yhteisössä tapahtuvaan identiteetin rakentumiseen, identiteetin kehittymiseen sekä joksikin tulemiseen. SUUNNITTELEMALLA OPPIMINEN Suunnittelu on sosiaalinen prosessi ja keskeinen osa ihmisen toimintaa, jossa korostuu yhteisöllisesti jaettavat ideat, ajatukset sekä tiedonrakentaminen. Ei välttämättä ole tärkeää opettaa ihmisille, miten asiat ovat ja millainen maailma on, vaan opettaa pohtimaan, millainen maailman pitäisi olla ja miten haluaisimme asioiden olevan tulevaisuudessa. Suunnittelu on luonteeltaan avoimesti jäsenneltyä toimintaa, joka usein konkretisoituu ns. oppimiseen sitouttavaan kysymykseen (”driven question”), joka mahdollistaa tutkimusten suunnittelun ja suorittamisen vastauksen selville saamiseksi.
  • 4. TEOREETTINEN JOHDANTO yksilö ryhmä SUBJEKTI KONTEKSTI OBJEKTI TYÖVÄLINE fyysinen kognitiivinen ääni kuva video teksti kartta piirros animaatio OPPIMISAIHIO Kuvio 1. Oppimisaihioiden suunnittelun ja rakentamisen käsitteellinen malli MUSEO- JA METSÄOBJEKTEISTA OPPIMINEN Fyysisinä, konseptuaalisina ja kulttuurisina artefakteina museo-objektit tarjoavat poikkeuksellisen hyviä mahdollisuuksia kehittää ympäristöjä, jotka välittävät tutkimuskysymyksiä, niihin liittyviä semanttisesti rikkaita merkityksiä ja ainakin osittaisia vastauksia oppijoiden kehittämiin kompleksisiin sekä avoimesti jäsenneltyihin kysymyksiin. Kehittyvien digitaalisten teknologioiden myötä museo-objekteja on ollut mahdollista siirtää digitaaliseen muotoon ja esimerkiksi sosiaalisten ohjelmistojen kaltaiset välineet voivat tukea monenlaista kollaboraatiota – museoiden ja oppijoiden välillä, eri instituutioiden välillä ja oppijoiden itsensä kesken. On kuitenkin huomioitava, että pelkkä museon kokoelmien siirtäminen digitaaliseen muotoon verkosta saataville ei tarjoa tehokkaita ratkaisuja oppimiseen tai opettamiseen. Monet museot keskittyvät rakentamaan digitaalisen kopion fyysisestä museosta sen sijaan, että hyödyntäisivät digitaalisia teknologioita museokokemuksen ja -oppimisen laajentamiseen sekä tukemiseen. OPPIMISAIHIOIDEN RAKENTAMISEN KÄSITTEELLINEN MALLI Lähestyäkseen jotakin museokohdetta ymmärrystään rakentava yhteisö tarvitsee käsitteellisen mallin objektista sekä työvälineitä, jotka voivat laajentaa fyysistä ja kognitiivista toimintaa. Rakennettaessa käsitteellistä mallia museokohteiden lähestymiseen sekä digitaalisten representaatioden tuottamiseen on suunnittelun lähtökohtana toiminut museokohteen rakentaminen oppimisaihioiksi toiminnan teorian viitekehyksessä. Tällöin museoobjektista on tuotettu useita eri representaatioita sekä liitetty relevantit fyysiset ja kognitiiviset työvälineet (ks. kuvio 1). Toimintateoreettisen näkemyksen mukaan oppiminen ja toiminta ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja oppiminen kuten tietokin syntyvät toiminnasta. Tällöin huomio kiinnittyy kolmeen keskeiseen osatekijään, jotka ovat subjekti, kohde ja työväline. Subjekti käsittää sosiaalisen asetelman, jolla oppijat osallistuvat toimintaan. Oppijat voivat toimia yksin tai ryhmässä, joskin syvempiin oppimistuloksiin voidaan päästä kun oppijat, opettaja ja muut yhteisön jäsenet rakentavat ymmärrystään yhdessä. Subjektin lisäksi tarvitaan myös kohde, josta on mahdollista rakentaa representaatioita erilaisia esitysmuotoja käyttäen (esim. videoleikkeet, äänitiedostot, piirrokset, kuvat tai teksti). Oppiakseen näistä kohteista oppijat tarvitsevat myös työvälineitä, joilla voidaan laajentaa fyysistä ja kognitiivista toimintaa. Jos esimerkiksi haluamme arvioida tietyn puun rahallisen arvon, voimme mennä metsään, mitata puun ja ottaa näytteitä erilaisilla fyysisillä työvälineillä välineillä (esim. hypsometri, kasvukaira jne). Toisaalta työvälineet voivat myös olla kognitiivisia, jolloin niiden avulla voidaan luoda kohteesta käsitteellinen kuvaus esimerkiksi analysoimalla kohteen rakennetta sekä käyttäytymistä. Fyysisten ja kognitiivisten työvälineiden huomioiminen olennaisena osana prosessia on keskeistä, sillä kognitiotieteellinen tutkimus on osoittanut, että kognitio ei ole yksin ihmisen mielessä, vaan hajautunut yksilön ulkopuolelle esim. toisiin ihmisiin, artefakteihin sekä työvälineisiin. Hajautamme jatkuvasti tietoa ympäristöömme, ihmisiin ja käyttämiimme työvälineisiin sekä ymmärrämme asiat tiettyjen tilanteiden ja kontekstien kautta. Hajautetun kognition käsite nousee esiin erityisesti pohdittaessa asiantuntijuutta, sillä nykyaikana asiantuntijuutta ei voida määritellä huomioimatta ympäristöä ja työvälineitä, joiden käyttöön asiantuntijuus perustuu.
  • 5. OPPIMISAIHIOIDEN ROOLI OPPIMISESSA Oppimisaihioilla tarkoitamme digitaalista representaatiota todellisesta ilmiöstä tai sitä edustavasta kohteesta, sekä välineitä, joilla luodaan siihen liittyviä merkityksiä. Case forest –pedagogiikassa näillä oppimisaihioilla voi olla kahdenlainen rooli oppimisessa: a) Oppiminen voi olla aihioiden suunnittelua sekä rakentamista, jolloin oppijat ja opettajat yhdessä rakentavat oppimisaihioita. Tätä voidaan tyypillisesti kutsua käytäntöyhteisöksi (Community of learning). b) Oppiminen tapahtuu jo olemassa olevien oppimisaihioiden tuella, jolloin oppimisaihioita voidaan pitää oppimisen resursseina. Useimmiten tällaiset oppimisaihiot ovat asiantuntijoiden ja opettajien suunnittelemia ja toteuttamia. Usein asiantuntijat edustavat erilaisia asiantuntijakulttuureita tai tieteenaloja, mutta heillä on yhteinen mielenkiinnon kohde (tämä on esimerkki yhteiseen kiinnostuksen kohteeseen perustuvasta yhteisöstä, Community of interest). OPPIMISAIHIOT OPPIMISESSA Oppiminen oppimisaihioita rakentamalla Oppiminen olemassa olevien oppimisaihioden tuella Suunnittelijoina oppijat ja opettajat Suunnittelijoina opettajat ja asiantuntijat Community of learning Community of interest
  • 6. TEOREETTINEN JOHDANTO KIRJALLISUUTTA About schools in the Digital Age (Illinois Institute of Technology/Institute of Design. March 2007) Bereiter, C. & Scardamalia, M. (2003). Learning to work creatively with knowledge. Teoksessa E. De Corte, L. Verschaffel, N. Entwistle, & J. van Merriënboer (Toim.), Powerful learning environments: Unraveling basic components and dimensions. Case Forest – pedagogic towards sustainable development project plan http://www.svo.se/ episerver4/templates/SFileListing.aspx?id=41359 Edelson, D. & Reiser, B. (2006). Making Authentic Practices Accessible to Learners. In K. Sawyer (ed.) The Cambridge Handbook of the Learning Sciences. Cambridge : Cambridge University Press, 335-354. Enkenberg, J. (2001). Instructional design and emerging teaching models in higher education. Computers in Human Behavior, 17, (5-6), 495-506. Enkenberg, J. (1993). Situation graphs as tools for ordering of students thinking and understanding of actual existing servo mechanisms. In: B. Dennis, Editor, Control technology in elementary education. NATO ASI Series, SpringerVerlag, Berlin Heidelberg (1993), 133–150. Eshach, H. (2007). Bridging In-school and Out-of-school Learning: Formal, NonFormal, and Informal Education. Journal of Science Education and Technology, 16 (2), 171-190. Hawkey, R. (2004). Learning with digital technologies in museums, science centres and galleries. Futurelab SERIES. Jonassen, D. (2000). Learning: as activity. The meaning of learning project. Learning development institute. http://www.learndev.org/. Krajcik, J. & Blumenfeld, P. (2006). Project-Based Learning. In Sawyer, K. (ed.) The CambridgeHandbook of the Learning Sciences. Cambridge: CambridgeUniversity Press, 317-333. van Merriënboer, J., Clark, R. & de Croock, M. (2002). Blueprints for complex learning: The 4C/ID-model. Educational technology, research and development, 50 (2), 39-64. Resnick, M. (2002). Rethinking Learning in the Digital Age. In The Global Information Technology Report: Readiness for the Networked World, edited by G. Kirkman. Oxford University Press. Rogoff, B., Matusov, E., & White, C. (1996).  Models of learning in a community of learners. In D. R. Olson & N. Torrance (ed.) Handbook of education and human development: New models of learning, teaching, and schooling.  London: Basil Blackwell. Roth, W.-M. (1998). Designing communities. Dordrecht: Kluwer Academic. Wells, G. (1999). Dialogic inquiry: Towards a sociocultural practice and theory of education. Cambridge University Press. JOENSUUN YLIOPISTO SAVONLINNAN OPETTAJANKOULUTUSLAITOS http://sokl.joensuu.fi/