Työministeri Lauri Ihalaisen esitys Johtaminen 2020 -seminaarissa 22.1.2014-

1. Työelämä 2020 –hanke ja
työelämän tulevat haasteet
Työministeri Lauri Ihalainen
Johtaminen 2020 – välineitä Euroopan
parhaaseen työelämään, 22.1.2014

2. Esityksen rakenne
1. Työelämän tulevat haasteet
• (diat 3–6)
2. Hanke-esittely ja miten hanke huomioi johtamisen
• (diat 7–10)
3. Hankkeen johtoryhmän päättämä työelämän
tavoitekuva vuonna 2020
• (dia 11)
4. Suomen työelämän tila suhteessa Euroopan muihin
maihin Euroopan yritystutkimuksen 2013 mukaan
• (diat 12–15)
5. Tekeillä olevia välineitä ja apuja
• (dia 16)
2

3. Suomen keskeiset haasteet
Työelämän laatu on
avainasemassa
• Työn tuottavuus on keskeinen
kilpailukykytekijä
Suomen päähaasteet
• Talouden globalisaatio
• Elinkeinoelämän rakennemuutos
• Väestön ikääntyminen
Osaavan työvoiman
tarjonnan turvaaminen on
avainasemassa
(myös supistuvat alat tarvitsevat uutta
työvoimaa!)
• Yritykset sopeuttavat tuotantonsa
Suomessa olevaan työvoimaan
3

4. Elinkeinorakenteen
muutos & työmarkkinat
Työmarkkinoiden
rakennemuutos (”luova tuho”)
jatkunut vahvana ainakin 40
vuoden ajan
Elinkeinoelämän uusiutuminen
elinkeinorakenteen muutos
vaikutus työmarkkinoiden
toimivuuteen
Työmarkkinatrendit
• Työpaikkoja häviää 400 joka päivä, uusia
työpaikkoja syntyy suunnilleen samaa
tahtia
• Työsuhteista 25 % päättyy vuosittain,
uusia solmitaan sama määrä
• MUUTOS: keskitason ammatit vähenevät,
ylemmän ja alemman tason lisääntyvät
4

5. Lähivuosien keskeinen haaste
Työvoima vähenee
• Tuettava samanaikaisesti
kahta talouskasvun tekijää:
• työn tuottavuuden kasvua
• työhön osallistumisastetta
HAASTE!
Työurien pidentäminen,
työttömyysjaksojen
lyhennys, erityisryhmien
huomioiminen (maahanmuuttajat,
Kuinka Suomen työelämä
voisi olla jatkossa muihin
Euroopan maihin verrattuna
siinä määrin laadullisesti
parempaa, että se tukisi
suomalaisten halua ja
mahdollisuuksia jatkaa
työelämässä terveinä ja
motivoituneina muita maita
pidempään.
osatyökykyiset!)
5

6. Parempaan työelämään työllä!
-kansalaiskysely
Runsas 4 600 vastausta
KESKEISET HUOMIOT:
94 % pitää työstä
innostumisen
merkitystä suurena
tai erittäin suurena
Ihannetyöpaikan perustekijät
ovat hyvin samankaltaisia eri
vastaajaryhmissä
1. Toisten huomioonottaminen
2. Avoimuus
3. Tasapuolinen kohtelu ja hyvä
johtaminen
4. Myönteinen työilmapiiri ja
innostavat työtehtävät
5. Vaikutusmahdollisuudet
Huolta herättivät
työpaikan
löytäminen,
työelämän kiristynyt
asenneilmapiiri ja
pitkään työttömänä
olevan leimaaminen
työhaluttomaksi
6

7. Työelämän ja työhyvinvoinnin
kehittäminen
Työelämän laatu ja
työhyvinvoinnin vahvistaminen
on yhä keskeisempi osa työn
houkuttavuuden ja
tuottavuuden parantumisessa
Suomen työelämä
eurooppalaisessa vertailussa:
Eniten kehitettävää
Vahvuudet
Huono tuottavuuden kasvu
heikentää myös työelämän
kehittymisen edellytyksiä
7

8. Työurien pidentäminen edellyttää
1.
Keskimääräinen
työhöntuloikä
21 - 28 v.
Yliopistot / korkeakoulut
Nuorten koulun
keskeyttäminen
ja syrjäytymisriskit
2. Työssäolon
aikaiset
toimenpiteet
3.
Keskimääräinen
työstälähtöikä
”Työhyvinvointikori”
Rakentaa edellytyksiä
työstälähtöiän pidentämiselle
Työkyvyttömyyseläkeläisiä
n. 230.000, eläke alkaa
keskimäärin 52-vuotiaana,
kasvu n. 20.000 vuosivauhtia
Tavoite:
60,9v.
Keskimääräinen
työstälähtöikä
Keskimääräinen
työstälähtöikä v. 2025
mennessä
62,4 vuotta
63 - 68 v.
Joustava eläkeikä
- eläkekarttuma 4,5 %
- elinaikakerroin
vaikuttaa
- osa-aikaeläke
- työttömyysturvaputki
- eläkeläisten paluumuutto työelämään
(40.000)
8

9. Työelämä 2020 –hankkeen tavoitteet
1.
Työelämästrategian
toimeenpano
• Työelämän eri toimijoiden työn
koordinointi, ohjaus ja seuranta
2.
• Vahvistaa työelämätoimijoiden
mahdollisuuksia tavoittaa entistä
useammat työpaikat ja niiden tarpeet
siirtyä kehitysvaiheesta toiselle
3.
• Kannustaa ja innostaa työelämän
laadun ja tuottavuuden
samanaikaiseen kehittämiseen
9

10. Työelämätoimijoita jo 34 (12/2013)
Kirkon työmarkkinalaitos
Yhteistoimintaasiamiehen toimisto
10

11. Hankkeen toimeenpanosta
Työelämätoimijat
• Aikaansaada laaja-alaista voimaa työelämän
kehittämiselle
Yhteistyöverkostot
• Luoda pysyviä yhteistoimintarakenteita
Kehittämisohjelmat
• Tarjota työpaikoille työelämätietoon perustuvia
toimintamalleja ja työkaluja
Tiedon hallinta
Viestintä
• Työpaikkojen työelämätiedon lisääminen ja
työllistymisen edistäminen
• Laaja-alainen tiedonjako työelämää edistävistä
asioista
11

12. Työelämä 2020 -hankkeen kehittämisohjelmat
Liideri – liiketoimintaa,
tuottavuutta ja työniloaohjelma (Tekes)
Johtamisen
kehittämisverkosto
(TTL/STM)
Työhyvinvointifoorumi
(TTL/STM)
Tavoitteena on auttaa
yrityksiä uudistamaan
liiketoimintaansa
kehittämällä johtamista,
työn tekemisen tapoja ja
työntekijöiden osaamista.
Verkoston tehtävänä on
selvittää, koota ja jakaa
johtamisen ja esimiestyön
hyviä käytäntöjä, luoda
hyvän johtamisen
laatukriteerit julkiselle
sektorille, parantaa
ikäjohtamista sekä
kehittää johtamiskoulutuksen laatua ja
tasapuolista saatavuutta.
Foorumin tehtävänä on
jakaa tietoa ja hyviä
käytäntöjä, lisätä
yhteistyötä, edistää
palvelujen saatavuutta ja
näkyvyyttä, edistää
kehitystyötä työpaikoilla
sekä toteuttaa työhyvinvointiin liittyvää
viestintää.
12

13. Miltä suomalainen työelämä näyttää 2020, kun se on Euroopan paras?
Työelämän tavoitekuva vuonna 2020
Työelämä on Euroopan parasta, kun työpaikka ja työyhteisö on
energisoiva ja innostava. Työn tekeminen houkuttaa. Hyvin johdetut
ja yhdessä asetetut kunnianhimoiset päämäärät innostavat
toimimaan samaan suuntaan.
Tekemisen voima nousee työn tarkoituksesta, innovoivasta
erilaisuudesta, rohkeudesta, luottamuksesta, sinnikkyydestä ja
vastavuoroisuudesta. Ihmisten välinen rikastava vuorovaikutus
auttaa kaikkia antamaan parastaan.
Tuotantotapoja ja palvelutarjontaa uudistetaan yhdessä
henkilöstön kanssa. Työyhteisö osoittaa arjen työssänsä
osaamisensa ja vastuunsa työnsä ja työyhteisönsä menestykseksi.
Kaikilla työelämätoimijoilla on intoa tehdä uutta yhdessä. He
tukevat työyhteisöjä, auttavat niitä löytämään työpaikkojen
tarpeita vastaavia kehittämismalleja ja –palveluita sekä
hyödyntämään muiden työpaikkojen uusia luovia esimerkkejä.
13

14. Mitä eurooppalainen tutkimus
(ECS/2013) kertoo Suomen
työelämästä? (1/4)
INNOVAATIOT
Suomalaisyritysten vahvuuksia
• Tuotantoprosessien uudistaminen on ollut Suomessa selvästi
aktiivisempaa kuin EU-maissa. Tämä koskee erityisesti
teollisuutta.
• Suomalaisyritykset ovat uudistaneet organisaatiotaan viime
vuosina huomattavasti aktiivisemmin kuin EU-maissa.
Suomalaisyritysten heikkouksia
• Tuotteita ja palveluja uudistaneiden suomalaisyritysten osuus on
teollisuudessa ja palveluissa sekä kaikissa kokoryhmissä pienempi kuin EUmaissa. Suomi jää jälkeen Ruotsista ja erityisesti Tanskasta. Suomessa on
hälyttävän paljon tuotteitaan ja palvelujaan uudistamattomia pk-yrityksiä!
• Markkinointimenetelmiään viime vuosina uudistaneiden teollisten
suomalaisyritysten osuus on pienempi kuin EU-maiden
teollisuusyrityksissä. Suomi jää jälkeen Ruotsista ja erityisesti Tanskasta.
14

15. Mitä eurooppalainen tutkimus
(ECS/2013) kertoo Suomen
työelämästä? (2/4)
HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA OSALLISTUMINEN
Suomalaisyritysten vahvuuksia
• Työtehtävät ovat Suomessa vaativuudeltaan huippuluokkaa muihin
EU-maihin verrattuna mitattuna työn edellyttämällä oppimisajalla.
• Yritysten aktiivisuus kouluttaa henkilöstöään on Suomessa
huippuluokkaa Euroopassa.
• Uusien ideoiden seuraaminen on Suomessa muita maita useammin
koko henkilökunnan vastuulla.
• Aloitetoiminta ja henkilöstökyselyt ovat Suomessa muita maita
yleisempiä
Suomalaisyritysten heikkouksia
• Henkilöstön osallistuminen toiminnan kehittämiseen ei ole yhtä
vuorovaikutteista kuin Ruotsissa ja Tanskassa: johdon ja henkilöstön
yhteisiä palavereita ja kehittämisryhmiä on vähemmän.
15

16. Mitä eurooppalainen tutkimus
(ECS/2013) kertoo Suomen
työelämästä? (3/4)
HENKILÖSTÖN VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET TYÖSSÄ
Suomalaisyritysten vahvuuksia
• Suomi ja Ruotsista edustavat EU-maiden kärkeä siinä, kuinka
itsenäisesti työntekijät voivat itse suunnitella omaa työtään.
• Itseohjautuva tiimityö on Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa kaksi
kertaa niin yleistä kuin EU-maissa keskimäärin.
• Liukuvat työajat ovat Suomessa selvästi yleisempiä kuin muualla
Euroopassa (ml. Ruotsi ja Tanska). Tämä koskee sekä sitä, että
työntekijät voivat joustaa työpäivän alusta ja lopusta tarpeen mukaan,
kuin sitä, että he voivat käyttää kertyneitä tunteja myös kokonaisiin
vapaapäiviin.
Suomalaisyritysten heikkouksia
• ……?
16

17. Mitä eurooppalainen tutkimus
(ECS/2013) kertoo Suomen
työelämästä? (4/4)
YHTEISTYÖ JA ULKOISTAMINEN
•Suomessa yritykset tekevät useammin kuin missään
muussa EU-maassa yhteistyötä tuotteiden tai
palvelujen tuotannossa muiden organisaatioiden
kanssa.
•Suomessa yritykset ovat ulkoistaneet useammin
kuin missään muussa EU-maassa tuotteiden tai
palvelujen tuotantoa jollekin ulkopuoliselle
organisaatiolle.
17

18. Vaikutusmahdollisuudet työtehtäviin, työtahtiin ja
työnjakoon 2012, sektori (%) Työolobarometri 2012
60 %
50 %
40 %
30 %
20 %
10 %
0%
teoll.
yks.
palv.
valtio
kunnat
teoll.
työtehtävät
yks.
palv.
valtio
kunnat
teoll.
työtahti
yks.
palv.
valtio
kunnat
työnjako
melko paljon
28 %
24 %
21 %
21 %
29 %
23 %
31 %
19 %
18 %
17 %
18 %
16 %
paljon
13 %
14 %
14 %
10 %
18 %
20 %
21 %
9%
9%
12 %
6%
8%
18

19. Vaikutusmahdollisuudet työtehtäviin, työtahtiin ja
työnjakoon 2012, sosioekonominen asema (%)
60 %
50 %
40 %
30 %
20 %
10 %
0%
yl. toim.
al. toim.
työnt.
yl. toim.
työtehtävät
al. toim.
työnt.
yl. toim.
työtahti
al. toim.
työnt.
työnjako
melko paljon
33 %
20 %
21 %
30 %
19 %
24 %
24 %
14 %
14 %
paljon
20 %
11 %
10 %
18 %
15 %
17 %
14 %
10 %
6%
19

20. Entistä paremman johtamisen välineitä ja
apuja työpaikkojen käyttöön tekeillä lisää
Mm.
JKV:n johtamiskriteerit pilotoinnissa
(TTL)
Liiderin ”Suomi tarvitsee 5 000 000
johtajaa ” -kampanja alkamassa
tammikuussa (Tekes)
Työpaikan huoneentauluprosessiapu
täsmentymässä (TTL)
Työkaarimalli = henkilöstöjohtamisen
arviointityökalu valmisteilla (TTK)
20

21. TAVOITEKUVA
TODELLISUUS
Työtä
johtamisen ja
työelämän
toimintatapojen
parantamiseksi
riittää
Kiitos!