Marjukka Laineen esitys johtamisen kriteereistä, 20.11.2013, Oulu

1. Hyvinvointia työstä
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi

2. MARJUKKA LAINE
TYÖTERVEYSLAITOS
© Johtamisen kehittämisverkosto
www.johtamisverkosto.fi
1

3. Verkoston lähtökohta ja tehtävät
Hallitusohjelma 2011:
”Perustetaan Työterveyslaitoksen organisoimana johtamisen
kehittämisverkosto, joka pohtii ja levittää esimiestaitoja
työpaikoille."
Verkoston tehtävänä on
• selvittää, koota, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön
hyviä käytäntöjä,
• luoda hyvän johtamisen laatukriteerit julkiselle sektorille,
• parantaa ikäjohtamista eli ikään liittyvien tekijöiden
huomioon ottamista päivittäisessä johtamisessa,
• kehittää johtamiskoulutuksen laatua ja tasapuolista
saatavuutta.
© Johtamisen kehittämisverkosto
www.johtamisverkosto.fi
2

4. Periaatteita taustalla
konkreettisuus, käytännöllisyys
käyttäjälähtöisyys
yhdessä tekeminen
erilaisen osaamisen ja asiantuntijuuden kohtaaminen ja
yhdistyminen
• ratkaisuja arjen johtamishaasteisiin ja kysymyksiin
• avoimuus: kaikki mukaan
• hyödynnetään olemassa olevaa
•
•
•
•
2012
© Johtamisen kehittämisverkosto www.johtamisverkosto.fi
3

5. JKV:n toimintatapa
Toimijat
yhteinen
alusta
2012
JKV
© Johtamisen kehittämisverkosto
-aineistot
-tapahtumat
-koulutus
-vuorovaikutus
www.johtamisverkosto.fi
4

6. Organisaatio
• Johtoryhmä (pj. ministeri Paula Risikko)
kokoontuu 4 kertaa vuodessa.
• Ohjausryhmä (pj. ylijohtaja Raimo Ikonen)
kokoontuu kuukausittain.
• Työterveyslaitoksen koordinaatioryhmä
(pj. Guy Ahonen ja Päivi Husman)
kokoontuu kuukausittain.
• Käytännön toimintaa toteuttavat työryhmät kokoontuvat
kukin omien tarpeidensa mukaisesti useita kertoja vuoden
mittaan.
© Johtamisen kehittämisverkosto
www.johtamisverkosto.fi
5

7. Verkoston kohtauspaikkoja
Johtamisen kehittämisverkoston nettisivut
www.johtamisverkosto.fi
LinkedIn – Johtamisen kehittämisverkosto
Facebook – Johtamisen kehittämisverkosto
© Johtamisen kehittämisverkosto
www.johtamisverkosto.fi
6

8. Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille
"Hyvällä johtamisella hyvään työelämään"
2013
© Johtamisen kehittämisverkosto
www.johtamisverkosto.fi
7

9. Hyvän johtamisen kriteerit – sisältö
Hyvän johtamisen kriteerit
Mitä tavoitellaan?
Miksi hyvä julkinen johtaminen
korostuu nyt ja tulevaisuudessa?
Kenelle tarkoitettu?
Kriteerit kehittämisen tukena
Arvioinnin tueksi -kehikko
Kriteerit
Viisi kokonaisuutta: uudistuminen, luottamus,
yhteistyö ja verkostot, osaamisen kehittäminen,
monimuotoisuus
-> näissä kussakin viisi alakohtaa
Taustat ja perustelut
Lähtökohta ja valmisteluprosessi
Julkisen sektorin
toimintaympäristö
Mihin hyvä julkinen johtaminen
perustuu
Kriteereiden näkökulmien
avauksia
Kehittämismenetelmiä ja
välineitä
Kutsu testaajaksi
2013
© Johtamisen kehittämisverkosto.
www.johtamisverkosto.fi
8

10. Kriteereitä valmistelleen
asiantuntijaryhmän kokoonpano
Vastuutahona Työterveyslaitos
Ryhmässä mukana edustus seuraavilta tahoilta
• Ministeriöt: OKM, STM, TEM, VM
• Työmarkkinaosapuolet: EK, Kirkon työmarkkinalaitos, OAJ, KT, Tehy, Tekniikka
ja Terveys KTN ry
• Korkeakoulut: Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto, Vaasan yliopisto,
• Johtamiskonsultit ja -kouluttajat: Innotiimi, JTO
• Julkisen sektorin johtajat: Verohallinto, Kirkon keskushallinto, Kymenlaakson
sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, Espoon kaupunki (sivistystoimi), Porin kaupunki (tekninen
palvelukeskus), Vantaan kaupunki (terveyspalvelut), Järvenpään kaupunki
(terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue)
• Muut tahot: KEVA, Kuntaliitto, Sitra, THL, Työturvallisuuskeskus, Valtiokonttori
2013
© Johtamisen kehittämisverkosto
www.johtamisverkosto.fi

11. Kriteereitä kehitetty yhdessä
julkisen sektorin toimijoiden
kanssa
• 29.11.2012 Työhyvinvointifoorumin ja JKV:n seminaari
"Laatua johtamiseen - Hyvinvointia työhön"
• Helmikuu 2013 Avoin kommentointi JKV-verkkosivuilla
• 6.5.-14.6.2013 Joukkoistaminen
• 24.9.-11.10.2013 JKV-johtoryhmän kommentit
2013
© Johtamisen kehittämisverkosto.
www.johtamisverkosto.fi
10

12. Mitä kriteereillä tavoitellaan? (1)
• Tavoitteena on tukea julkisen sektorin johtamisen
kehittymistä.
• Kriteereissä on nostettu esille asioita, jotka haastavat
julkista johtamista juuri nyt. Muutokset haastavat myös
johtamista muuttumaan. Johtamista on aktiivisesti
kehitettävä.
• Hyvä johtaminen edistää sekä organisaation tuloksellisuutta
että työhyvinvointia.
2012
© Johtamisen kehittämisverkosto
www.johtamisverkosto.fi
11

13. Mitä kriteereillä tavoitellaan? (2)
• Kriteereiden tarjoamat ajankohtaiset näkökulmat
johtamiseen on tarkoitettu arviointiperustaksi, keskustelun
käynnistäjäksi ja johtamisen kehittämisen suuntaajaksi.
• Kriteeristö ei ole johtamisen ohjesääntö tai
johtamisjärjestelmän kuvaus. Se ei sellaisenaan ole
tarkoitettu johtajan tai esimiehen ominaisuuksien, tietojen,
taitojen tai osaamisen arviointiin.
• Kriteeristö täydentää olemassa olevia johtamis- ja
esimiestyöskentelyarviointeja ja malleja nostamalla esiin
näkökulmia ja asioita, joihin juuri tässä ajassa julkisessa
johtamisessa on tarpeen suunnata huomiota.
2012
© Johtamisen kehittämisverkosto
www.johtamisverkosto.fi
12

14. Kenelle tarkoitettu?
• soveltuvat käytettäväksi kaikissa julkisen sektorin
organisaatioissa toimialasta riippumatta
• niitä voi käyttää soveltuvin osin myös yksityisissä
yrityksissä
• sopivat johdon ja esimiesten käyttöön organisaation eri
tasoilla
• arviointiin tulee kytkeä mukaan myös henkilöstö, sillä näin
koko työyhteisö voi olla osallisena kehittämistyössä
© Johtamisen kehittämisverkosto
www.johtamisverkosto.fi
13

15. Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
• Julkisen johtamisen tavoitteena on yhteiskunnallisten
haasteiden ratkaiseminen ennakoivasti, tuloksellisesti ja
vastuullisesti.
• Organisaatioissa ja työyhteisöissä tämä tarkoittaa mm. sitä,
että johdetaan hyvin uudistumista, edistetään luottamusta,
tehdään yhteistyötä ja verkostoidutaan, huolehditaan osaamisen
kehittämisestä ja arvostetaan työyhteisön monimuotoisuutta.
Yhteistyö ja
verkostot
Uudistuminen
Osaamisen
kehittäminen
Luottamus
2013
© Johtamisen kehittämisverkosto
www.johtamisverkosto.fi
Monimuotoisuus

16. Pohdittavaksi
Minkälaisia/mitä ovat sinun kokemuksesi ja näkemyksesi mukaan
hyvät johtamisen käytännöt, kun
•
•
•
•
•
johdetaan toiminnan uudistumista
edistetään luottamusta
tehdään yhteistyötä ja verkostoidutaan
huolehditaan osaamisen kehittämisestä
arvostetaan ja hyödynnetään työyhteisön monimuotoisuutta
Yhteistyö ja
verkostot
Uudistuminen
Osaamisen
kehittäminen
Luottamus
Uudistuminen
tapahtuu eri
toimijoiden
välisenä
yhteistyönä
Luottamus
mahdollistaa
luovan ja
aktiivisesti
kehittyvän
työyhteisön
Monimuotoisuus
Yhteistyöllä ja
verkostoitumalla
luodaan uusia
mahdollisuuksia
innovatiivisiin,
asiakaslähtöisiin
palveluihin
Monimuotoisuus
mielletään työelämän
laadun ja
Osaamista
menestyksen
kehittämällä
osatekijäksi.
organisaatiot ja
Monimuotoisuutta on
työyhteisöt
sekä ihmisten että
menestyvät
organisaatioiden
peruserilaisuus.
tehtävässään
nyt ja
tulevaisuudessa

17. Uudistuminen
•
•
•
•
•
Uudistuminen tapahtuu eri
toimijoiden välisenä
yhteistyönä
Käyttäjien (kansalainen, kuntalainen, jäsen, asukas, palvelun
asiakas) asiantuntemusta ja kokemuksia hyödynnetään
uudistumisessa. Käyttäjien osallistuminen tehdään
mahdollisimman helpoksi.
Henkilöstön osaaminen, voimavarat, ideat ja kokemukset
otetaan käyttöön uudistumisessa.
Johto linjaa uudistumisen suuntaa sekä jakaa vastuuta ja
ratkaisuvaltaa henkilöstölle uudistuksen suunnittelussa ja
toteuttamisessa.
Johto ja esimiehet innostavat kokeilemaan uusia toimintatapoja
organisaatiossa ja työyhteisössä sekä huolehtivat kokeilun
tulosten levittämisestä.
Käyttäjien ja henkilöstön hyvinvointia seurataan uudistuksia
toteutettaessa ja niiden vaikutuksia arvioitaessa.
2013
© Johtamisen kehittämisverkosto
www.johtamisverkosto.fi

18. Pohdintatehtävä: osallistujien ajatuksia
Minkälaisia/mitä ovat sinun kokemuksesi ja näkemyksesi
mukaan hyvät johtamisen käytännöt, kun
johdetaan toiminnan uudistumista?
•
•
•
•
•
avoin keskustelu, vuoropuhelu, kaikkien äänien esille tulo
ja kuuntelu
olemassaolevan johtamisjärjestelmän hyödyntäminen
esimerkki, motivointi, perustelu, miksi tarpeen uudistua
henkilöstölähtöinen, yhteisöllinen kehittäminen
ennakointi, lainsäädännön ym. muutokset otetaan
huomioon
2013
© Johtamisen kehittämisverkosto
www.johtamisverkosto.fi

19. Luottamus
Luottamus mahdollistaa
luovan ja aktiivisesti
kehittyvän työyhteisön
•
•
Johto ja henkilöstö toimivat eettisesti.
•
Työpaikalla on turvallista keskustella avoimesti ja
rakentavasti omaan työhön ja koko organisaatioon
liittyvistä asioista.
•
Johtaminen koetaan oikeudenmukaiseksi ja jokaista
arvostavaksi
•
2013
Johto ja henkilöstö luottavat toistensa kykyyn edistää
toiminnan sujumista ja organisaation menestystä.
Johto osoittaa luottamusta jakamalla samanaikaisesti
vastuuta ja valtuuksia.
© Johtamisen kehittämisverkosto
www.johtamisverkosto.fi

20. Pohdintatehtävä: osallistujien ajatuksia
Minkälaisia/mitä ovat sinun kokemuksesi ja näkemyksesi
mukaan hyvät johtamisen käytännöt, kun
edistetään luottamusta?
•
•
•
•
•
•
•
avoimuus, tuodaan asioita esille, jos suinkin mahdollista, "ei
vasta lueta lehdistä"
paikkoja keskustella, syntyy yhteinen kieli ja ymmärrys
luottamus vaatii syntyäkseen: tuntosarvia, herkkyyttä havaita,
uskallusta ottaa puheeksi ja nostaa käsittelyyn
myönteiset kokemukset luovat luottamusta
luottamus on ansaittava
sanoista tekoihin
luottamus tulevaisuuteen
2013
© Johtamisen kehittämisverkosto
www.johtamisverkosto.fi

21. Yhteistyö ja
verkostot
•
•
•
•
•
2013
Yhteistyöllä ja
verkostoitumalla luodaan
uusia mahdollisuuksia
innovatiivisiin,
asiakaslähtöisiin palveluihin.
Yhteistyö johdon, henkilöstön ja käyttäjien (esim.
kansalainen, kuntalainen, asiakas) kesken varmistaa
toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden.
Asiat tehdään yhteisiksi ja tietoa jaetaan sitä tarvitsevien
saataville.
Verkostomainen, rajat ylittävä toiminta on
tarkoituksenmukaista, tavoitteellista, joustavaa ja
aloitteellista. Vastuut on määritelty.
Organisaatiossa arvostetaan työyhteisötaitoja: halua ja
kykyä toimia työyhteisössä rakentavalla tavalla, esimiestä
ja työtovereita tukien.
Toimintatavat sovitaan yhdessä ja niitä seurataan ja
kehitetään.
© Johtamisen kehittämisverkosto
www.johtamisverkosto.fi

22. Pohdintatehtävä: osallistujien ajatuksia
Minkälaisia/mitä ovat sinun kokemuksesi ja näkemyksesi
mukaan hyvät johtamisen käytännöt, kun
tehdään yhteistyötä ja verkostoidutaan?
•
•
•
•
•
•
myös asiakas mukana
tarvittava määrä jäseniä verkostossa, optimikoko
pyritään demokraattiseen toimintaan, mutta jonkun
otettava johto käsiinsä, verkostoissa tarvitaan johtamista
tavoitteellisuus
kokeilukulttuuri, nopeat kokeilut
tarkoituksenmukaisuus-periaatteella: mikä haaste, mitä
osaamista, keitä tarvitaan?
2013
© Johtamisen kehittämisverkosto
www.johtamisverkosto.fi

23. Osaamisen
kehittäminen
•
•
•
•
•
2013
Osaamista kehittämällä
organisaatiot ja työyhteisöt
menestyvät
perustehtävässään nyt ja
tulevaisuudessa.
Osaamisen kehittäminen on strategialähtöistä,
suunnitelmallista ja tuloksellisuutta edistävää.
Organisaation osaamistarpeita ennakoidaan yhteistyössä eri
toimijoiden kesken.
Työyhteisössä annetaan jatkuvaa, toimintaa kehittävää
palautetta.
Tehtävien ja työn jako tukee organisaation oppimista ja
uudistumista.
Organisaation toimintatavat edistävät henkilökohtaista ja
yhteistä vastuuta osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta.
© Johtamisen kehittämisverkosto
www.johtamisverkosto.fi

24. Pohdintatehtävä: osallistujien ajatuksia
Minkälaisia/mitä ovat sinun kokemuksesi ja näkemyksesi
mukaan hyvät johtamisen käytännöt, kun
huolehditaan osaamisen kehittämisestä?
•
•
•
•
•
•
•
nykytilan kartoitus <-> tulevaisuuden haasteet
toimijoiden vahvuudet ja kehittymistarpeet
työntekijän arvio, missä haluaa kehittyä -> henkilöstön kanssa
yhdessä
aikaa muutokselle
vaatii suunnitelmat/strategiat
merkitys kehittymiselle -> perustelut -> sitoutuminen
palaute myös toimintaa vahvistavaa
2013
© Johtamisen kehittämisverkosto
www.johtamisverkosto.fi

25. Monimuotoisuus
Monimuotoisuus mielletään
työelämän laadun ja
menestyksen osatekijäksi.
Monimuotoisuutta on sekä
ihmisten että organisaatioiden
erilaisuus.
• Monimuotoisuus ymmärretään voimavarana organisaation
toiminnassa.
• Organisaatiossa tunnistetaan ja otetaan käyttöön ihmisten
erilainen osaaminen, kokemus ja taustat.
• Johtaminen takaa yhdenvertaiset mahdollisuudet, oikeudet ja
kohtelun.
• Johtaminen tukee ennakoiden työkyvyltään ja voimavaroiltaan
erilaisten yksilöiden ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien
työhön osallistumista.
• Organisaatioissa tiedostetaan poliittisen ohjauksen,
lainsäädännön ja hyvän hallinnon periaatteiden vaatimukset
johtamiselle erilaisissa toimintaympäristöissä.
2013
© Johtamisen kehittämisverkosto
www.johtamisverkosto.fi

26. Pohdintatehtävä: osallistujien ajatuksia
Minkälaisia/mitä ovat sinun kokemuksesi ja näkemyksesi
mukaan hyvät johtamisen käytännöt, kun
arvostetaan ja hyödynnetään monimuotoisuutta?
•
•
•
•
•
ihmisten erilaisuuden ymmärtäminen ja huomioiminen
tasapuolinen, oikeudenmukainen kohtelu
organisaation joka tasolta mukaan kehittämistyöhön
vahvuuksien hyödyntäminen, toimintatapoihin ja –malleihin
väljyyttä, jotta on mahdollisuus tehdä myös vähän eri tavalla
kyky uudistaa ja tehdä yhteistyötä muiden organisaatioiden
kanssa
2013
© Johtamisen kehittämisverkosto
www.johtamisverkosto.fi

27. Kriteerit kehittämisen tukena
Kriteerit on tarkoitettu organisaatiossa arviointiperustaksi,
keskustelun käynnistäjäksi ja johtamisen kehittämisen
suuntaajaksi.
Se, millä tavoin kriteereitä hyödynnetään, on viime kädessä
organisaatiosta kiinni. Parhaimmat tulokset saadaan, kun
• kriteereiden toteutumisen arviointi tehdään systemaattisesti
koko organisaatiossa,
• arvioinnin tuloksista käydään yhteistä keskustelua,
• esille nostetaan kehittämiskohteet ja
• suunnitellaan kehittämistoimenpiteet.
2013
© Johtamisen kehittämisverkosto
www.johtamisverkosto.fi
26

28. Kriteerit kehittämisen tukena:
Arvioinnin tueksi -kehikko
organisaatioiden käyttöön
Arvioinnin tueksi –kehikon avulla organisaatiossa voidaan
1. Arvioida omaa tilannetta: Kuinka hyvin tämä toteutuu
meillä? Minkälaisilla käytännöillä?
2. Asettaa kehittymiselle tavoitetiloja: Mitä lähdemme
tavoittelemaan? Minkälaisilla toimenpiteillä?
© Johtamisen kehittämisverkosto.
www.johtamisverkosto.fi

29. Arvioinnin tueksi –kehikko = kyselylomakkeen muodossa
Sisältää:
• ohjeet arvioinnin toteutukseen organisaatiossa
• lomakkeeseen vastaamisohjeet ja vastausvaihtoehtojen
avaukset
Esimerkki kysymyssarjasta:
Millaiseksi arvioit kriteerin kuvaaman asian toteutumisen organisaatiossasi?
Merkitse rasti näkemystäsi vastaavaan kohtaan.
Uudistuminen
…tähän vastausvaihtoehdot…
Käyttäjien (kansalainen, kuntalainen,
asukas, palvelun asiakas)
asiantuntemusta ja kokemuksia
hyödynnetään uudistumisessa.
Käyttäjien osallistuminen tehdään
mahdollisimman helpoksi.
Henkilöstön osaaminen, voimavarat,
ideat ja kokemukset otetaan käyttöön
uudistumisessa.
JNE…
2013
© Johtamisen kehittämisverkosto.
www.johtamisverkosto.fi
28

30. Mitä seuraavaksi?
• Ministeri Risikon toimittajatapaaminen 28.11., jossa
kriteereistä kerrotaan.
• Kriteerit viedään verkkosivuille viimeistään 28.11., jossa
myös avoin kutsu organisaatioille osallistumaan
testaukseen.
• Loppuvuoden aikana sovitaan organisaatioiden kanssa
testauksesta, tarjottavasta tuesta ja arviointitavoista.
• Vuosi 2014 on testausaikaa, vuoden lopussa kootaan
kokemukset ja arviot.
• 2015 alkuvuonna esitellään testauksesta saatujen
käyttökokemusten pohjalta muokattu kehittyneempi
kriteeristö.
2013
© Johtamisen kehittämisverkosto
www.johtamisverkosto.fi
29